Millä ohjata ja miten mittaroida palvelujärjestelmää ja toimintaa?



Samankaltaiset tiedostot
Sote-tuloksellisuusmittarointia

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Vaikuttavuus- ja kustannustieto -ryhmän työn esittely Sari Kauppinen, STM

Vaikuttavuus- ja kustannustieto -ryhmän työn esittely. Yleislääkäripäivät Veli-Mikko Niemi, STM

SOTE-integraatio, minka tiedon varassa? Hannu Hämäläinen

Vastuuta ho Kuvaryhmän. TPAryhmän. työtä. työtä. Toteuteta an osana STMn organisa atiouudist usta STM, VM, THL

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

Laadun ja vaikuttavuuden mittarit - missä mennään? Hannu Hämäläinen STM/STO/AHE SOTE-johdon neuvottelupäivät

Tiedolla johtamisen kehittäminen. Mikko Huovila STM OHO DITI

Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

Kokemuksia maakuntien ja valtion välisten ohjausneuvottelujen tietopohjasta ja KUVA-hankkeen toimeenpanoehdotukset

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa

Johdanto laatuun ja vaikuttavuuteen sote -palveluissa

SOTEmittarointi, tiedon eheys, laatu ja johtaminen. Terveys ja Talouspäivät Hannu Hämäläinen STM/STO

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Kansallisen Sote-mittariston kehittämistyöstä. Hannu Hämäläinen, STM/STO/AHE XIV DRG-käyttäjäpäivät

JUHTA:n kokous Sote- ja aluehallintouudistus

Palvelujärjestelmä uuden edessä

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari Antti Kuopila Erityisasiantuntija

Yksikanavainen julkinen (valtion) rahoitus. Näkymättömän käden ohjaus: Valinnanvapauden lisäämisen uskotaan lisäävän tuottajien välistä kilpailua

Tiedolla johtaminen SOTEssa alueelliset tietovarastot vaikuttavuuden, kustannusten ja tuottavuuden seurannassa

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Terveydenhuollon laadun turvaaminen riittävällä täydennyskoulutuksella uudessa sotessa Teppo Heikkilä, ylilääkäri

Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

Uuden sote-rakenteen kansallisen mittariston valmistelu ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen seurannan indikaattorit

Järjestämissuunnitelma hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä. TERVESOS 2012 Tampere

Miten ja miksi tulisi laatuja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, toimialuejohtaja

Kustannustiedon kehittäminen osana Sote-KUVA-TPA:n työtä. Päivi Hämäläinen Hankejohtaja STM. LAPE seminaari

Kuntien haasteet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä - valvonnan näkökulma

Maakunta- ja sote-uudistus ja kustannusvaikuttavuus STM näkökulma

TAUSTATIETO- työryhmä

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta. Pentti Itkonen

Tiedolla johtaminen Eksotessa

Tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan valtakunnallinen kehittäminen. Erityisasiantuntija Mikko Huovila STM OHO DITI

Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas

Kainuun maakuntaohjelman laatimisen käynnistysseminaari klo Bio Rex Kajaani

Johtaminen ja tiedon toissijainen käyttö

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Muutos on mahdollisuus

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

Kehittämisrakenteet uudessa SOTE:ssa. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja erityisesti maakuntien roolista järjestäjinä ja tuotannon ohjaajina

Maakuntauudistuksen ICT valmistelun ajankohtaiset

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Vanhusneuvostojen rooli Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää

THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve. Sote-tietopohja -hankekokonaisuuden kick-off

TOIMINNAN MUUTOS DIGITALISAATION AVULLA

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Fuusio mahdollistajana sote-digitalisaation kehityksessä

Tilannekatsaus KUVA- Muutosohjelmaan

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti

Sote viidellä järjestäjällä. Kirsi Varhila ylijohtaja STM , Oulu

Itsehallintoalueiden rahoitusmalli tilannekatsaus valmisteluun

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.

Haasteet asiakas- ja potilasturvallisuudessa

Mietteitä vanhusneuvoston jäsenyyden päättyessä. Vanhusneuvosto Seurakuntien talo, III linja Yrjö Mattila

Miten sote- palveluiden vaikuttavuutta mitataan?

Ajankohtaista aluehallinto- ja soteuudistuksesta

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Järjestämisen alaryhmän työpajatyöskentelyn tulokset

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

SOTE uudistuksen valmistelutilanne

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Oma Häme kuntakierros Forssa

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Lapset puheeksi työtapa Porin perusturvan perussosiaalityössä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Miten valtio tukee sotekehittämistä. tulevaisuudessa. Taina Mäntyranta STM terveyspalveluryhmä

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Sote-järjestäminen-tuottaminen

ICT/SOTE Palvelukeskus Valmistelun tilanne ja näkymät

ATK- päivät Maakuntamallin toteutus Pentti Itkonen

Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunto hankehakemukseen

Maakuntatieto -ohjelma. Tilanne

SOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea

Palvelulupaus - alustava hahmotelma


Sote-uudistuksen nykytilanne

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Tietotarpeet ja tiedon hyödyntäminen asiakasprosessien, tuotannon ja toiminnanohjauksen näkökulmasta

#Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistus

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

Maakuntien sote- ohjaus

Kustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Transkriptio:

Millä ohjata ja miten mittaroida palvelujärjestelmää ja toimintaa? Vaikuttavuus- ja kustannustietoryhmän työn eteneminen Tuomo Mäki, Finanssineuvos, VM

SOTE- ja itsehallintoalueuudistuksen tavoitteet 1. Kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja 2. Hallita kustannuksia 3. Parantaa julkisen talouden kestävyyttä 3 mrd. soten osuus 4. Palveluiden horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio 5. Asiakaskeskeisyys ja yhdenvertaisuus 2

Vaikuttavuus- ja kustannustieto -ryhmän tehtävät

Vaikuttavuus- ja kustannustieto -ryhmä Projektiryhmän nimittämä alaryhmä Tuomas Pöysti Toimii rahoitus- ja resurssiohjaus -ryhmän sekä ohjaus ja kehittäminen ryhmän alaryhmänä. Veli-Mikko Niemi puh. joht. STM, VM, THL, VATT, Kuntaliitto, TK, Kuntaedustaja 4

1. Laatia ehdotus valtakunnallisesti yhtenäiseksi mittaristoksi, joka sisältää: väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilaa kuvaavat mittarit / palvelujen tarvetta kuvaavat mittarit väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen arvioinnin mittarit palvelujen laadun, vaikuttavuuden seuraamiseen tarvittavat mittarit palvelujen kustannusten ja tehokkuuden mittarit 5

Mittariston tulee olla sellainen, että sitä voidaan käyttää: kansallisessa ohjauksessa itsehallintoalueiden strategisen ja operatiivisen johtamisen tukena palveluiden järjestämisessä ja tuotannossa (johtaminen, suunnittelu ja seuranta), järjestäjien ja tuotantoyksiköiden välisessä vertailussa potilaiden ja asiakkaiden valinnanvapauden tiedollisena perustana ja valvonnassa. 6

2. Valmistella tarvittavat säädökset tiedon tuottamisesta, kokoamisesta ja julkaisemisesta Kenellä on velvollisuus tuottaa tietoa? Kenellä on oikeus koota ja julkaista tietoa? Uudessa sote-rakenteessa on ensin päätettävä: Mitä tietoa tarvitaan tässä uudessa ajassa? Kuka sitä tietoa tarvitsee ja mihin käyttötarkoitukseen? 7

Lisäksi: On selvitettävä: Mitä mittareita meillä jo on? Kuka tietoa tuottaa ja kuka kerää? Otettava huomioon VM:n Kuntatieto-ohjelmassa JHS-työ Sitrassa tehtävä palvelupakettityö TEAS-selvitys tukee valmistelua Toteuttaa NHG 8

Vaikuttavuus- ja kustannustieto -ryhmän työskentely

Vaikuttavuus- ja kustannus- tietoryhmä on jakautunut neljään alatyöryhmään 1. Hyvinvoinnin ja terveydentila sekä hoidon ja palvelun tarve, vetäjä Satu Kapiainen, STM 2. Palvelut ja hoito- ja palveluprosessit, ml. saatavuus, saavutettavuus, vetäjä Hannu Hämäläinen, STM 3. Kustannusvaikuttavuuden seuranta, vetäjä Jenni Pääkkönen, VM 4. Resurssit: henkilöstö, tilat, laitteet, tarvikkeet, materiaalit, ml. investoinnit ja hankinnat, vetäjä Jani Heikkinen, VM 10

Tietoa eri tasoille ja tarpeisiin Jokainen alatyöryhmä miettii mittareita eri käyttäjäryhmien näkökulmasta: kansallinen taso valtakunnallisen ohjauksen tarpeet maakuntataso tuottajataso asiakkaat (valinnanvapaus) 11

Aikataulu: Alatyöryhmien tulee tämän vuoden aikana tehdä alustavat ehdotukset mittareista. Sisältää ehdotukset olemassa olevista että kehittelyä vaativista mittareista. Minimi ja kehittämistarve Tulevina vuosina jatketaan mittareiden kehittelyä ja integroidaan mittarit tietojärjestelmiin. Ehdotus ensimmäisen vaiheen mittareista 31.12.2016 Mittariston on oltava valmis ja tuotantokäytössä 1.1.2019. 12

Vaikuttavuus- ja kustannustieto, alatyöryhmien yhteinen toimintasuunnitelma

Mittari- ja indikaattorityö Käydään läpi olemassa olevat mittarit ja indikaattorit Mitä olemassa olevia mittareita/indikaattoreita tarvitaan? Miten olemassa olevia mittareita/indikaattoreita tulisi kehittää? Esim. luotettavuus, saatavuus, vertailtavuus, käytettävyys, reaaliaikaisuus jne Uudet mittarit ja indikaattorit Mitä uusia mittareita/indikaattoreita tarvitaan (vai tarvitaanko ollenkaan)? Uusien mittareiden/indikaattoreiden arviointi, esim. luotettavuus, saatavuus, vertailtavuus, käytettävyys, reaaliaikaisuus, näkökulmista Milloin uudet mittarit voitaisiin ottaa käyttöön?

Mittariston käsitteistä Mittaristo kertoo tärkeistä syy ja seuraussuhteista ja luo perustan tavoitteiden seurannalle ja asettamiselle. Mittareita ei saa olla liikaa. Mittari tulee johtaa organisaation tavoitteista. Tehtävänä seurata palvelujärjestelmää Mittari muodostuu tunnussuureesta, joka on suoraan mitattavissa oleva tekijä tai sellaisten yhdistelmä Indikaattori on jokin tunnusluku, joka kuvaa asioiden tilaa ja kehitystä karkealla tasolla tai epäsuorasti. 15

Esimerkiksi laatu Laatu Häkkisen & Peltolan (2016) mukaan 1. Asiakaslähtöisyys 2. Vaikuttavuus 3. Turvallisuus 4. Pääsy ja saatavuus Jotta seurattavien muuttujien määrä pysyy kohtuullisena, täytyy keskittyä järjestelmän tavoitteiden kannalta keskeisiin ryhmiin. Sitä varten on määriteltävä ne keskeiset potilas- ja asiakasryhmät, joiden palveluiden laatua halutaan seurata ja arvioida. 16

Esimerkki järjestäjän mittaristosta 17

Esimerkki asiakkaan mittaristosta 18

Skotlannin viitekehys: 19

Mittariston tulee lähteä tavoitteista, Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteita: 1. Vähentää pahoinvointia 2. Edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä 3. Kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja 4. Ehkäistä sosiaalisia ongelmia, ylläpitää sosiaalista turvallisuutta ja tukea omatoimisuutta 5. Edistää ikäihmisten toimintakykyä ja itsenäistä elämää 6. Kohtuulliset kustannukset 20

Mittaristo tunnistaa kohderyhmät, esim 1. Odottavat äidit, lapset ja nuoret: 0-6 v., 7-12v., 13-15v.,16-18 vuotiaat (tai muu relevantti ryhmittely) 2. Työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella olevat 18-29 -vuotiaat nuoret (syrjäytymisriski) 3. Ikääntyneet: 75-84 v., 85 vuotta täyttäneet ja vanhemmat, omaishoidettavat 4. Mielenterveys- ja päihdeongelmaiset 5. Vammaiset 6. Alentuneesti työkykyiset tai työkyvyttömät 7. Merkittävimmät sairausryhmät (=kansantaudit) 8. Jne. 21

Joitakin kansallisen ohjauksen tietoja Palvelujen kustannukset palvelu-/asiakas-/ikäryhmittäin ym. maakunnittain Tarvevakioidut menot maakunnittain, tuottavuus Hoitoketjujen sisältö ja kustannukset integraation kannalta tärkeissä potilas/asiakasryhmissä (esim. kalliit potilaat) maakunnittain Odotusajat palveluihin ja palvelujen maantieteellinen saatavuus maakunnittain Asiakaslähtöisyyttä koskevat tiedot maakunnittain /kyselyt 22

jatkoa Vaikuttavuus ja potilasturvallisuusindikaattorit maakunnittain esim. komplikaatiot, uusintakäynnit, Odotusajan, tarpeenmukaisen käytön ja hoitotulosten jakaantuminen sosioekonomisen aseman mukaan Kustannus -vaikuttavuus keskeisissä asiakas- /potilasryhmissä maakunnittain Valtakunnallisesti käytettävien tuottajien korvausperusteiden edellyttämät tiedot

Toimintayksiköt: tietotarve - Operatiivisen johtamisen tarvitsemat tiedot - Vertailutietoa muista tuottajista/toimijoista - Väestön tietotarve: - Tukea valintoja potilaana/asiakkaana: - Riippumatonta tietoa tuottajittain asiakaslähtöisyydestä, potilasturvallisuudesta ja vaikuttavuudesta 24