Rakennusten elinkaari

Rakennusten elinkaari Rakennusten elinkaari- ja hiilijalanjälkilaskentamenetelmien hyödyntäminen Rakennusten elinkaarimittarit ja Kiinteistöpassi Jessica Karhu Green Building Council Finland 25.3.2015 Saimia

SISÄLLYS GREEN BUILDING COUNCIL FINLAND ESITTELY RAKENNUSTEN ELINKAARI & YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET LUOKITUSJÄRJESTELMÄT RAKENNUSTEN ELINKAARIMITTARIT KIINTEISTÖPASSI

Tausta Suomalainen rakennuskanta 2 000 milj.m 3 Kasvaa vuosittain 10-20 milj.m 3 Suomessa noin 1,5 milj. kiinteistöä Rakennusten energiankulutus noin 16 ydinvoimalan tuotanto - 10 % säästö 2-3 ydinvoimalan tuotanto Rakennusten osuus noin 40 % kasvihuonepäästöistä Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjä osana eurooppalaista energia- ja ilmastopolitiikkaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa uudisrakentamisen kohti lähes nollaenergiataloja vuonna 2020

Kansainvälinen verkosto World GBC laajin kansainvälinen kestävän rakennetun ympäristön verkosto, 94 maassa perustettu 2002 (Australia, Canada, Japani, Espanja, Italia, Venäjä, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, Iso-Britannia ja Yhdysvallat) Europe GBC tuottaa koulutusta ja yhteisprojekteja Tapahtumat Vihreä Foorumi -aamiaisseminaarit Projektit Rakennusten elinkaarimittarit, alueportaali, pohjoismainen yhteistyö, Horizon Eurooppa hanke Uutiskirjeet ja nettisivut Ajankohtaiset uutiset meiltä ja muualta Nordic GBC edistää yhteispohjoismaisia parhaita käytäntöjä Suomessa vuodesta 2010

LOCAL REGIONAL GLOBAL

Yli 100 jäsentä Suomen kiinteistö- ja rakennusalalta Käyttäjäorganisaatiot Omistajat ja investoijat Kunnat, julkishallinto Infra-ala Rakennuttajat, suunnittelijat ja rakentajat Laite-, järjestelmä- ja materiaalitoimittajat Koulutus 3% Käyttäjät 4% Jäsenet toimialoittain 2014 Kunnat 4% Yhdistykset ja säätiöt 11% Laite- järjestelmä ja materiaalitoimittajat 18% Maahantuonti, tukku ja vähittäiskauppa 0% Omistajat 8% Kiinteistöpalvelut 4% Suunnittelu ja konsulttipalvelut 34% Kiinteistökehitys ja rakennuttaminen 7% Urakointi ja asennuspalvelut 7%

5 toimikuntaa Kiinteistöjen käyttö ja ylläpito Kiinteistöjen ympäristösertifiointi ja luokitustyökalut Energia Koulutus Kestävät alueet

SISÄLLYS GREEN BUILDING COUNCIL FINLAND ESITTELY RAKENNUSTEN ELINKAARI & YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET LUOKITUSJÄRJESTELMÄT RAKENNUSTEN ELINKAARIMITTARIT KIINTEISTÖPASSI

Rakennuksen ympäristövaikutukset Rakennusmateriaalit (kuva:concrete Forms/Flickr) Asuinkerrostalon lämpöenergiavirrat (Teknologiateollisuus) Kaleva, 2012 Rakentaminen Materiaalit Työmaa Käyttö Energiankulutus Materiaalipäästöt Purku Materiaalien uusiokäyttö Kierrätys

Elinkaaritehokas rakentaminen Rakennushankkeen eri vaiheilla on erisuuruinen vaikutus rakennuksen elinkaaren ympäristövaikutuksiin Vaikuttavimmat ratkaisut tehdään alussa ja käyttö- ja ylläpito vaihe tuo suuria eroja teknisesti samanlaisten kohteiden elinkaarivaikutuksiin Elinkaaritarkastelussa huomio kokonaisuuteen, vrt. osaoptimointi Aluesuunnittelu Käyttö ja ylläpito

Rakennuksen elinkaaren vaiheet SFS EN 15978:2011 (E) Figure 6 Display of modular information for the different stages of the building assessment

SISÄLLYS GBC FINLAND ESITTELY RAKENNUSTEN ELINKAARI & YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET LUOKITUSJÄRJESTELMÄT RAKENNUSTEN ELINKAARIMITTARIT KIINTEISTÖPASSI

Mitä tarkoittaa ympäristöluokiteltu kiinteistö? Kestävän kehityksen periaatteilla suunniteltu ja toteutettu tai ylläpidetty kiinteistö (tai alue) voidaan luokitella sen ympäristötehokkuuden ja sisäympäristön laatutason mukaan Täyttää kestävyyteen liittyvät vähimmäisvaatimukset koko elinkaaren aikana. Hanke pisteytetään tiettyjen kriteerien mukaisesti ja sille annetaan arvosana, joka kuvaa sen ympäristöominaisuuksien laatua. Luokituksen ja tarvittavat laskelmat tekee järjestelmän ylläpitäjän akreditoima ammattilainen (AP = Accredited Professional), joka on saanut koulutuksen järjestelmän käyttöön Luokitus perustuu joko laskennallisiin (uusi kohde) tai todellisiin (olemassa oleva kohde) suoritustasoihin

Ympäristöluokitukset Mikä ja Miksi? Tähtää rakentamisen ja rakennuksen käytön aikaisen ympäristövaikutuksen vähentämiseen Toimii laatujärjestelmän tavoin ympäristötavoitteiden asettamiseen, seurantaan ja dokumentointiin Hanke pisteytetään ja sille annetaan arvosana Johtamisen väline ja markkinointityökalu

Ympäristöluokitukset Mikä ja Kenelle? Kansainväliset luokitukset ovat tunnettuja brändejä - imago Palvelee erityisesti kansainvälisessä kiinteistöbisneksessä toimivia tahoja sekä ulkomaille rakentavia suomalaisyrityksiä

Ympäristöluokituksen hyödyt ja kustannukset ERMS / Fimera Oy 2014 Yleisimmin 0 % - 4 % korkeammat suunnittelu- ja rakennuskustannukset Korkean tason sertifikaatit 0 10 %, Nollaenergiatalot 12,5 % Korjausrakentaminen 0,3 % - 12 %, voi olla jopa 40 % The business case for green building, WGBC, 2013

Hyvän luokitustyökalun ominaisuuksia Ohjaa suunnittelua ja auttaa johtamisessa ei ole pelkästään arviointityökalu Kattaa laajasti rakentamisen eri ympäristönäkökulmat Helppokäyttöinen ja läpinäkyvä kaikille toimijoille Kansainvälinen, jotta globaalit toimijat voivat paremmin verrata rakennusprojektejaan Täyttää koko alan todelliset tarpeet (käyttäjät, urakoitsijat, kehittäjät, sijoittajat) Sopii paikallisiin olosuhteisiin (säädökset, ilmasto, toimitusketju) Kaisa Kekki, SKANSKA

Kansainvälisiä luokitusjärjestelmiä

Luokitusjärjestelmien kehitys

Luokitusjärjestelmien kehitys Ruotsissa Myönnetyt sertifikaatit + hakemukset

LEED (US) & BREEAM (UK) LEED: Leadership in Energy and Environmental Design (USGBC, US) Sertifioituna noin 8 500 rakennusta ympäri maailmaa ja rekisteröity noin 60 000 kohdetta, rekisteröityjä ammattilaisia on yhteensä 155.000 Sertifikaatit myöntää aina USGBC Tasot: Certified, Silver, Gold tai Platinum. BREEAM: Building Research Establishment s Environmental Assessment Method (BRE, UK) 425 000 luokiteltua rakennusta, järjestelmään on rekisteröity yli 1 000 000 kohdetta Luokitusjärjestelmä joka on mahdollista kansallistaa (mm. Ruotsi, Norja, Hollanti) Sertifikaatit haetaan tällä hetkellä Iso-Britanniasta Tasot: Past, Good, Very good, Excellent, Outstanding

Promise Kotimainen, n. 10 vuotta sitten kehitetty työkalu rakennusten ympäristöluokitteluun Promise perustuu puhtaasti kansallisiin keskilukuihin, mikä rajoittaa sen käyttöä ja hyödyntämistä kansainvälisesti. Hanke Promise uudisrakennuksiin ja laajoihin peruskorjauksiin (pisteytykset: toimisto, kauppakeskus ja asuinrakennus) Kiinteistö Promise olemassa olevien rakennusten ja ylläpidon ohjaukseen (pisteytykset toimisto, kauppakeskus ja asuinrakennus)

Kansainväliset työkalut - sisältävät painotuksia jotka eivät välttämättä paranna suomalaisen rakennetun ympäristön vihreyttä samassa suhteessa kuin jollakin toisella ilmastoalueella Painovoimainen ilmanvaihto Valkeat / vihreät katot Sadeveden keruualtaat Vesikalusteiden määräyksiä pienemmät vesivirtaamat - mutta ovat hyödyllisiä silloin, kun liiketoiminnassa on kosketuksia kansainvälisiin yhteyksiin Kansainväliset investorit potentiaalisina sijoittajina / ostajina Yritys toimii monessa eri maassa ja haluaa yhteisen työkalun ympäristöjohtamiseen Kansainvälinen yritys vuokralaisena Sektorilla (esim. kauppakeskukset, hotellit) halutaan vertailla kiinteistöja maarajojen yli www.treehugger.com www. rainwaterservices.com www.treehugger.com

Luokitusjärjestelmien eroavaisuuksia Senaa3 kiinteistöt (2010)

Ympäristöluokiteltuja kiinteistöjä Suomessa yli 1500 Promise viimeisen 10 vuoden aikana yli 1500 kohdetta mm. Senaatti, SOK, Tapiola, Kesko, VVO, ATT LEED LEED-sertifioituja kohteita yhteensä 80: Sertifioituja 8, Silver 19, Gold 43, Platinum 10. Muun muassa KOy Lintulahdenvuori (Platinum), Nordea, Kauppakeskukset Sello, Kaari, Trio ja Skanssi, sekä Moveres Business Garden Sello kauppakeskus BREEAM Breeam sertifioituja kohteita yhteensä 41, Pass 3, Good 17, Very Good 20, Excellent 1, Outstanding 0 muun muassa: KOy Vantaan Honkatalot, Spondan Unionin ja Fabianinkadun kiinteistön kunnostus, Business Park Polaris (Castor), ja Lahden Duo 2 Moveres Business Garden

SISÄLLYS GREEN BUILDING COUNCIL FINLAND ESITTELY RAKENNUSTEN ELINKAARI & YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET LUOKITUSJÄRJESTELMÄT RAKENNUSTEN ELINKAARIMITTARIT KIINTEISTÖPASSI

Tausta Sitra, Tekes ja ympäristöministeriö valmistelivat vuonna 2010 asuntoministeri Jan Vapaavuoren puheenjohdolla kansallisen toimintaohjelman rakennetun ympäristön energiankäytön tehostamisesta ja päästöjen alentamisesta Tuloksena ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017. Toimintaohjelma sisälsi 31 toimenpidekokonaisuutta. Näistä yksi oli kiinteistöjen ja alueiden ympäristöjohtamisen luokitusjärjestelmien ja työkalujen kehittäminen jota lähdettiin toteuttamaan Vähähiilisen kiinteistö- ja rakentamisalan ydinindikaattorit -hankkeella. Hankkeen tuloksena syntyivät Rakennusten elinkaarimittarit Green Building Council Finland ryhtyi kehittämään Rakennusten elinkaarimittareita eteenpäin Sitran tukemana

Sitä saa mitä mittaa Yksinkertainen työkalu kehittää pitkäjänteisesti ja kestävästi Huomio koko elinkaaren Talous, energia, ympäristö ja kiinteistöjen käyttäjät Vertailtavuus ja yhteinen kieli Täydentävät lainasäädäntöä Perustuvat kansainvälisiin standardeihin Soveltuvat eri toimijoille, Eri vaiheisiin ja käyttötarkoituksiin

Mittareiden asemointi Kansallinen ohjaus Standardit EU ohjaus YHTEISET MITTARIT Sertifiointijärjestelmät LEED, BREEAM, DGNB

Mittarit eri näkökulmille TALOUS Elinkaarikustannus (EN 15643-4) ENERGIA Energiankulutus E-luku (primääri ostoenergia) Pohjateho YMPÄRISTÖ Elinkaaren hiilijalanjälki kg CO 2 e(en 15978) Käytön hiilijalanjälki kg CO 2 e (GHG Protocol) KIINTEISTÖJEN KÄYTTÄJÄT Sisäilmaluokka (S1-3) Käyttäjätyytyväisyys (%)

Mihin mittareita voi käyttää? Suunniteltuihin ja olemassa oleviin rakennuksiin Johtamiseen, suunnitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon, myyntiin, vuokraamiseen, kilpailuttamiseen, kilpailuihin Kommunikointiin, kehittämiseen ja markkinointiin Eri mittarit eri käyttötarkoituksiin Bench-mark Suomen ympäristöystävällisin kerrostalo- ja toimisto 2013 kilpailu Suomen energiatehokkain ja viihtyisin toimisto 2014 kilpailu Suomen fiksuin ja ympäristöystävällisin asuintalo 2015 -kilpailu

Video Rakennusten elinkaarimittareiden pilotointi ja sen tulokset: http://vimeo.com/106983611

Mittareiden pilotointi 2013 Tavoitteena testata käyttöä ja hyödyllisyyttä Pilotointiin osallistui yhdeksän organisaatiota, jotka käyttivät mittareita eri-ikäisissä rakennuksissa eri puolilla Suomea Pilotoinnin aikana laaja, eri organisaatioiden edustajista koostuva työryhmä selvitti mittareiden käyttökelpoisuutta sekä tarvittavia parannuksia ja muutoksia Lopputuloksena todettiin, että valitut kahdeksan mittaria ovat toimivat mutta niiden käytettävyyttä voidaan parantaa täsmentämällä sisältöä ja lisäämällä laskentaohjeistusta Pilotoinnin jälkeen aloitettiin internetpohjaisen työkalun ja tietokannan rakentaminen mittareiden käyttäjille

Hankevaiheen mittarit pilotoinnissa Pilotoinnin mukaan elinkaaren hiilijalanjälki on työläin laskea Elinkaarikustannusmittari on määritettävissä investointi- ja ylläpitokustannusten laskennasta kohtuullisella työllä. E-luku ja sisäilmaluokka määritetään lähes kaikissa hankkeissa joka tapauksessa ja ovat siten helposti käytettävissä. Pilotoinnissa todettiin, että hankevaiheen mittarit soveltuvat käyttövaiheen mittareita huonommin eri kohteiden väliseen vertailuun Niiden hyöty onkin selkeämmin yhdessä hankkeessa käytettävien mahdollisten ratkaisuiden elinkaaritehokkuuden arvioinnissa ja kehittämisessä. Hankesuunnittelussa mittareiden laskenta-ajankohta on mietittävä huolella, liian aikainen laskenta joutuu pohjautumaan liiaksi olettamiin ja liian myöhäinen laskenta ei ehdi tuottaa hyödyllistä tietoa eri vaihtoehtojen vertailuun. Pilotoinnissa selvitettiin erityisesti käyttöiän vaikutusta laskentaan ja ennakoidusti todettiin sen olevan merkittävä. Lopputuloksen on suositus käyttää vakiona 50 vuotta, mutta voidaan käyttää elinkaarikustannus ja elinkaaren hiilijalanjälkimittareita siten, että tunnusluku jaetaan käyttöiällä, esimerkiksi kg CO 2 e/a tot, jolloin saadaan eri suunnitellun käyttöiän kohteet vertailukelpoisiksi.

Käyttövaiheen mittarit pilotoinnissa Käyttövaiheen mittarit ovat hankevaiheen mittareita yksinkertaisemmin toteutettavissa ja siten myös selkeämmin ymmärrettävissä. Niiden tulokset perustuvat olemassa olevien tietojen keräämiseen ja niiden esittämiseen, kun taas hankevaiheen mittareiden tulokset perustuvat pääasiassa laskennallisiin arvoihin. Käyttövaiheen mittareista ainoastaan käyttäjätyytyväisyys vaatii erillisen kyselyn suorittamisen Käyttövaiheen mittareiden tulokset havaittiin hyvin käyttökelpoisiksi. Sisäisen toiminnan kehittämisen lisäksi mittarit soveltuvat hyvin sidosryhmäviestintään (käyttäjät, vuokralaiset) sekä ylläpitotoiminnan mittareiksi, esimerkiksi ylläpitosopimusten palkkiomallin perusteiksi Käyttövaiheen mittareiden tulokset ovat myös kohtuullisen luotettavasti vertailukelpoisia käyttötarkoitukseltaan vastaavien kiinteistöjen välillä.

Elinkaaren hiilijalanjälki (EN 15978) Mittaa rakennuksen hiilipäästöjä, jotka aiheuttavat ilmaston lämpenemistä Rakennuksen koko elinkaari rakennusmateriaalien valmistuksesta käyttövaiheen ja korjausten kautta rakennuksen purkuun ja jätevirtojen loppuhyödyntämiseen: kokonaisuus Käyttö suunnittelutavoitteena, vaihtoehtojen vertailussa, kilpailujen pisteytyksessä tai parannustoimien tunnistamisessa Suomalaisiin olosuhteisiin sopiva, yksinkertainen laskentaohje, joka perustuu eurooppalaiseen standardiin kg CO 2 e / netto-m 2 / käyttöikä

Pilottien elinkaaren hiilijalanjälki Pilotoinnissa tulokset neljästä kohteesta, joissa vaihtelevuutta tuloksiin aiheutti tarkastelujakson vaihtelevuus eri kohteissa (30 vs. 50 v). Tulosten perusteella vaihtelut eri kohteiden välillä ovat suuria ja lisäksi koko elinkaaren aikaisten päästöjen kuvaaminen yhtenä arvona kuvaa valtavan laajaa asiaa Rakennusvaiheen hiilijalanjäljen tuloksia pystytään kohtuullisella tasolla vertailemaan eri hankkeiden välillä, jos laskenta on laadittu samalla tarkkuustasolla ja lähtötietojen tasolla Hiilijalanjäljen laskennan tulosten suurin ongelma on käyttövaiheen energiankulutuksen hallitseva vaikutus kokonaistulokseen. Hiilijalanjäljen osalta ohjausvaikutus on hyödyllisimmillään hankkeen sisäisten ratkaisuvaihtoehtojen vertailussa.

Elinkaarikustannus (EN 15643-4) Mittaa rakennuksen kustannuksia tontin hankinnasta purkuun Toteutusvaihtoehtojen koko elinkaaren kustannusten vertailu ja kustannusrakenteen kehittäminen Miten investoinnit vaikuttavat pitkällä tähtäimellä (käyttö ja ylläpito)?. / käyttöikä/ m 2 Standardized life-cycle Source: Confederation of Finnish Construction Industries RT

Pilottien elinkaarikustannus Elinkaarikustannukset saatiin yhteensä neljästä kohteesta, joiden välille vaihtelevuutta tuloksiin aiheutti tarkastelujakson vaihtelevuus eri kohteissa (30 vs. 50 v). Kuten hiilijalanjälkimittarissa, myös elinkaarikustannusmittarissa koko elinkaaren aikaisten kustannusten kuvaaminen yhtenä arvona kuvaa laajaa asiaa. Elinkaarikustannuksissa investointikustannus on dominoiva ja käyttövaiheen kustannukset puolestaan koostuvat useista vertailutiedoista tai laskennallisesti arvioitavista kustannuseristä.

SISÄLLYS GREEN BUILDING COUNCIL FINLAND ESITTELY RAKENNUSTEN ELINKAARI & YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET LUOKITUSJÄRJESTELMÄT RAKENNUSTEN ELINKAARIMITTARIT KIINTEISTÖPASSI

figbc.fi/elinkaarimittarit/tyokalu Kaikille avoin nettityökalu

% Kiinteistöpassit

EMBODIED Tulevaisuus ENERGY hiilijalanjäljen : POST 2021 säätely? RICS Methodology to Calculate Embodied Carbon 1 st Edition 2014

% Lisätietoja: jessica.karhu@figbc.fi www.figbc.fi