Rakennusten elinkaarimittarit

Transkriptio

1 Rakennusten elinkaarimittarit (2013) Kiinteistöpassi KÄYTTÖVAIHE Kiinteistöpassi Kiinteistöpassi HANKEVAIHE NIMI KESKUSTAKIRJASTO Osoite Keskustakirjastonkatu 1, Helsinki Käyttötarkoitus Kirjastorakennus Rakennusvuosi 2015 Bruttoala m 2 Lämmitetty nettoala m 2 Pinta-ala käyttötarkoituksisttain Mitoitettu käyttäjämäärä Yksityiskohtaiset tiedot lukusalit m 2, toimisto 1250 m 2, seminaaritilat 1856 m 2, muut tilat 2344 m 2 Kapasiteetti henkilöä ELINKAARIMITTARI TUNNUSLUKU Elinkaaren tn CO hiilijalanjälki 2 e Elinkaarikustannus E-luku 135 Sisäilmaluokka S2 HANKEVAIHE NIMI EDUSKUNTATALO Osoite Käyttötarkoitus Rakennusvuosi 1931 Mannerheimintie 30, Helsinki kokous-,hallinto-, ja toimistorakennus Bruttoala m 2 Pysäköintiratkaisu Pysäköintihalli Yksityiskohtaiset tiedot KÄYTÖNAJAN MITTARI TUNNUSLUKU Seurantavuosi 2014 Energiankulutus kwh Käytön hiilijalanjälki kg CO 2 e Pohjateho 85 kw Käyttäjätyytyväisyys 72 % Kiinteistöpassi KÄYTTÖVAIHE

2 JULKAISIJA Green Building Council Finland Kalevankatu 44 A Helsinki ULKOASU Kirmo Kivelä ja Inari Savola KANNEN KIINTEISTÖPASSIT MALLIKAPPALEITA, LUVUT EIVÄT OLE TODELLISIA 2 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013)

3 Esipuhe Ei ole yhdentekevää, millaisia rakennuksia nyt ja tulevaisuudessa rakennamme. Rakennetun ympäristön energiatehokkuudella on ratkaiseva rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Rakennukset ja rakentaminen vastaavat noin 40 prosentista kaikesta energiankulutuksesta ja päästöistä. Kiinteistö- ja rakentamisala on siis merkittävässä roolissa, kun vähennetään hiilidioksidipäästöjä. Ala on ottamassa suurta askelta energiatehokkuuden parantamisessa, mutta se on vain osa kestävän rakentamisen kehitystä. Sitran mielestä on tärkeää, että alan keskeiset yritykset ja toimijat yhdessä edistävät kestävää rakentamista, joka huomioi sekä taloudellisen, sosiaalisen että ekologisen kestävyyden. Tämän vuoksi Sitra on tukenut Green Building Council Finlandia sen alkutaipaleella. On ollut ilahduttavaa nähdä yhdistyksen kasvu nopeasti merkittäväksi alan järjestöksi. Sitra, Tekes ja ympäristöministeriö valmistelivat vuonna 2010 asuntoministeri Jan Vapaavuoren puheenjohdolla laajan asiantuntijajoukon kanssa kansallisen toimintaohjelman rakennetun ympäristön energiankäytön tehostamisesta ja päästöjen alentamisesta. Tuloksena syntyi toimintaohjelma ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika Toimintaohjelma sisälsi 31 toimenpidekokonaisuutta. Näistä yksi oli kiinteistöjen ja alueiden ympäristöjohtamisen luokitusjärjestelmien ja työkalujen kehittäminen, jota lähdettiin toteuttamaan Vähähiilisen kiinteistö- ja rakentamisalan ydinindikaattorit -hankkeella. Hankkeen tuloksena syntyneet Rakennusten elinkaarimittarit huomioivat rakennusten ympäristö- ja energiatehokkuuden, elinkaaritalouden sekä käyttäjien hyvinvoinnin. Mittarit auttavat kohdentamaan kiinteistöjen parantamistoimenpiteet energiankäyttöä tehostaviin keinoihin. Juuri tällaisia käytännönläheisiä keinoja kiinteistöjen omistajat ja rakentajat tarvitsevat, että energiankulutus ja päästöt pystytään minimoimaan kustannustehokkaasti. Toivon, että kiinteistö- ja rakentamisala ottaa hankkeessa syntyneet mittarit laajasti käyttöön. Tehdään Suomesta kestävän rakentamisen mallimaa! Jukka Noponen Sitra Sitran toimintaa ohjaa visio Suomesta kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. Hyvinvointi on näkemyksemme mukaan kestävää silloin, kun se toteutuu samanaikaisesti ihmisen, ympäristön ja talouden kannalta. 3 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013)

4 Lukijalle Kestävän kehityksen mittaaminen kiinteistö- ja rakentamisalalla tarvitsee yhtenäiset pelisäännöt Green Building Council Finland tuo kestävän kehityksen näkökulman luonnolliseksi osaksi kaikkea kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa. Yhdistyksen jäseninä on lähes 100 merkittävää toimialan organisaatiota. Osana toimintaansa GBC Finland käynnisti Sitran rahoituksella vuonna 2011 hankkeen, jossa kehitettiin toimialalle keskeiset mittarit rakennusten eko- ja energiatehokkuuden arvioimiseksi. Hankkeen tuloksena julkaistaan GBC Finland Rakennusten elinkaarimittarit, jotka tarjoavat edellytykset mitattuihin arvoihin perustuvalle, kestävän kehityksen mukaiselle toiminnan kehittämiselle ja johtamiselle. GBC Finland Rakennusten elinkaarimittarit soveltuvat rakennusten suunnittelu- ja käyttövaiheeseen. Päätöksenteko ja johtaminen on helpompaa, kun päätöksenteon tukena on tieto rakennushankkeen lasketusta hiilijalanjäljestä, kiinteistön käytön mitatusta energiankulutuksesta tai käyttäjien kokemista sisäympäristön olosuhteista. Rakennusten elinkaarimittarit tukevat päätöksentekoa neljällä eri osa-alueella: ilmastovaikutukset, energiankulutus, talous ja käyttäjien hyvinvointi. Mittariston käyttö on edullista ja niitä voidaan soveltaa yksittäisestä rakennuksesta suureen kiinteistömassaan. Raportissa esiteltävät rakennusten elinkaarimittarit tarjoavat yhtenäiset pelisäännöt mitata ja kerätä tietoa kiinteistö- ja rakennusalan ympäristötehokkuudesta. Mittariston avulla voidaan tasapainottaa sekä taloudellisia että energia- ja hiilitehokkuuden tavoitteita suhteessa käyttäjille tarjottaviin olosuhteisiin. Osa mittareista soveltuu uudis- ja korjaushankkeisiin ja osa käyttövaiheenympäristötehokkuuden seurantaan ja johtamiseen. Mittareiden tausta on suomalaisessa lainsäädännössä, eurooppalaisessa rakennusalan ympäristöstandardoinnissa sekä käytössä olevissa johtamisen työkaluissa. Merkittävä uutuus rakennusalalle tulee mittariston tarjoamasta yhteismitallisesta tavasta laskea rakennusten elinkaaren hiilijalanjälki, sekä todellisen ja toteutuneen energiankulutuksen seurantaan soveltuvat mittarit. Nyt julkaistava mittaristo tarjoaa harmonisoidun tavan johtaa kiinteistöjä ja rakentamista, silloin kun halutaan huomioida kestävä kehitys mukainen toimintatapa ja arvioida rakennusten todellisia ympäristövaikutuksia ja tehokkuutta läpi elinkaaren. Mitattavia suureita voidaan käyttää suunnittelutavoitteina, sopimusten mittareina, toteutuman seurannassa ja yleisesti kehittämistavoitteina. Mittareiden avulla voidaan säästää kustannuksissa, ja niitä voidaan käyttää hyväksi vuokrattavien ja myytävien kiinteistöjen vetovoimatekijöinä. Mitatulla ympäristötehokkuudella voidaan myös edesauttaa kiinteistökauppaa etenkin kansainvälisten kiinteistösijoittajien kanssa. Tähän ohjeeseen viitataan nimellä GBC Finland Rakennusten elinkaarimittarit. Ohjetta päivitetään ajoittain, jotta laskentatietoja voidaan ajantasaistaa ja ohjetta voidaan edelleen kehittää käyttökokemusten perusteella. Työryhmän raporttien pohjalta ohjeet on laatinut GBC Finlandin toimeksiannosta Bionova Consulting. Työryhmään ovat kuuluneet Tytti Bruce (Bionova Consulting), Petri Jaarto (Jäävuorenhuippu Oy), Risto Kosonen (Halton Oy), Panu Pasanen (Bionova Consulting) ja Maija Virta (GBC Finland / Santrupti Engineers, Intia). Hankkeen projektipäällikkö on ollut Antti Lippo (Green Building Council Finland), vastaten hankkeen koordinoinnista sekä loppuraportin toimittamisesta. GBC Finland haluaa kiittää hankkeen ohjausryhmiin osallistuneita henkilöitä; Erkki Aalto (RAKLI ry), Ilari Aho (Uponor Oyj), Ari Ilomäki (Rakennusteollisuus RT ry), Markku Inkeroinen (Sitra), Hanna Kaleva (KTI Kiinteistötieto Oy), Kaisa Kekki (Skanska Oy), Jarek Kurnitski (Sitra), Markku Laine (Saint-Gobain Weber Oy Ab), Petteri Lautso (Ruukki Construction Oy), Jessica Niemi (KTI Kiinteistötieto Oy), Erja Reinikainen (Insinööritoimisto Olof Granlund Oy) ja Pekka Vuorinen (Rakennusteollisuus RT ry). Kiitos kuuluu lisäksi myös hankkeen työpajoissa puhuneille asiantuntijoille, ohjeistusten kommentointiin osallistuneille henkilöille sekä mittarien kehittämistarpeisiin uskoneelle Sitralle. Helsingissä Heli Kotilainen toimitusjohtaja Green Building Council Finland 4 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013)

5 Sisältö Esipuhe 3 Lukijalle 4 1 Rakennuksen elinkaarimittarit edistävät kestävää kehitystä kiinteistö- ja rakentamisalalla Rakennusten elinkaarimittarit lyhyesti Kiinteistöpassi ympäristötieto yksissä kansissa Rakennusten ympäristövaikutukset ja julkinen ohjaus Elinkaarijohtaminen tuo taloudellista kestävyyttä Päätöksenteko ja johtaminen mittareiden avulla kiinteistö- ja rakentamisalalla Ympäristötehokkuuden arviointi ja sertifiointi 12 Rakennusten elinkaarimittarit (2013) 13 Mittareiden laskenta- ja sovellusohjeet 2 Elinkaaritehokas rakentaminen on kestävää kehitystä Mitä on elinkaaritehokas rakentaminen? GBC Finlandin elinkaarimittareiden esittely Rakennuksen elinkaari ja hanke- ja käyttövaiheen mittarit 16 3 GBC Finlandin elinkaarimittarien yleiset määrittelyt Elinkaarimittaristot nojaavat kansainvälisiin standardeihin Laskentaohjeeseen viittaaminen ja laskentaohjeen päivitykset Mittarien nimet ja tulosten ilmoittamistarkkuus Tulosten toiminnallinen tai ilmoitusyksikkö Pinta-alan yksiköt 19 4 Energiamittarit: E-luku, energiankulutus ja pohjateho Yleistä energiamittareista E-luku rakennuksen ominaisuuksista johdettu laskennallinen kulutus Energiankulutus mitattu ja todellinen käyttövaiheen kulutus Pohjateho 23 5 Sisäympäristö: sisäilmaluokka ja sisäympäristöön tyytyväiset Yleistä sisäympäristöstä Sisäilmaluokka Sisäympäristöön tyytyväisten käyttäjien osuus 26 6 Elinkaaren EN-standardien mukainen määrittely ja rajaukset Tavoitteet ja periaatteet kotimaisille tarkentaville soveltamisohjeille Hiilijalanjälkilaskennan erityiskysymyksiä Elinkaarimenetelmien yleisiä määritelmiä Vaikutusten jyvittäminen eri kohteille (allokaatio) 31 7 Elinkaaren hiilijalanjälki, laskentaohjeet Rakennuksen elinkaaren vaiheiden määrittely Rakennuksen materiaalien päästöjä koskevan tiedon vaatimukset Rakennuksen energiavirtoja ja kuljetuksia koskevan tiedon vaatimukset Materiaalin uudelleenkäytön ja jätteen hyödyntämisen huomiointi Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset Hiilivarastoa ei huomioida laskennassa 40 5 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013)

6 8 Elinkaarikustannusten laskenta Yleiset periaatteet Tarkennetut laskentaohjeet Rakennuksen elinkaaren vaiheiden määrittelyt Elinkaarikustannuslaskennan yksinkertaistaminen Kustannuksia koskevan tiedon vaatimukset Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset 44 9 Käytön hiilijalanjälki, laskentaohje Käytön hiilijalanjälki mittaa sekä käyttäjää että rakennusta Tarkastellun järjestelmän rajaus Mittarin käyttö: mitattu ja sääkorjattu kulutus Tietojen laatua koskevat vaatimukset Raportointivaatimukset Yleiset raportointivaatimukset Lisätiedot hankevaiheen mittareita käyttäville kohteille Raporttipohja elinkaaren hiilijalanjäljen ilmoittamiseen Raporttipohja elinkaarikustannusten ilmoittamiseen Raporttipohja energiankulutuksen ilmoittamiseen Raporttipohja käytön hiilijalanjäljen ilmoittamiseen 53 Liitteet 54 Liite 1: Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin 54 Liite 2: Käytettävät energian ja kuljetusten päästökertoimet 56 Liite 3: Vaatimukset vihreän sähkön huomioinnille 57 Liite 4: Elinkaarikustannuslaskennan parametrit 58 Liite 5: Rakennustyyppien käyttöikäarviot 58 Liite 6: Esimerkki rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä 59 Liite 7: Esimerkki rakennuksen elinkaarikustannuksista 61 Liite 8: Esimerkki energiankulutuksesta ja käytön hiilijalanjäljestä 62 Liite 9: Esimerkki sisäympäristön tyytyväisyys -mittarista 63 Liite 10: Tekijät 64 6 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013)

7 1 Rakennuksen elinkaari mittarit edistävät kestävää kehitystä kiinteistö- ja rakentamisalalla Vähähiilisen kiinteistö- ja rakentamisalan ydinindikaattorit -hankkeen tuloksena julkaistaan GBC Finland Rakennusten elinkaarimittarit. Tässä raportissa esiteltävät mittarit mahdollistavat kestävän kehityksen mukaisen mitattuihin arvoihin perustuvan johtamisen ja toiminnan seuraamisen. Kansallisen laajasti käytössä olevan kiinteistöjen ympäristötehokkuuden arvioinnin puuttuessa alan eri toimijat ovat käyttäneet erilaisia työkaluja hankkeen luonteen ja asiakkaan tarpeen mukaan. Rakennusten elinkaarimittarit tarjoavat kansallisesti sovellettavan arvionti- ja seurantamenettelyn ympäristötehokkuuden edistämiseksi kiinteistö- ja rakentamisalalla. KESTÄVÄ KIINTEISTÖJOHTAMINEN TALOUDELLISET MITTARIT (ROI, kiinteistön arvo, kustannukset, vuokratulo, elinkaarikustannus...) SOSIAALISET JA YMPÄRISTÖTAVOITTEET JA -MITTARIT (mitattu energiakulutus, elinkaaren käytön hiilijalanjälki, sisäilmaluokka, sisäilmaan tyytyväiset, pohjateho, jätteet, veden kulutus,...) KIINTEISTÖ- JOHTAMINEN SUUNNITTELU RAKENTAMINEN KÄYTTÄJÄT KÄYTTÖ JA YLLÄPITO PURKU LAKISÄÄTEISIÄ TYÖKALUJA: E-luku / Energiatodistus, Huoltokirja, Kuntoarvio, Kunnossapitotarveselvitys MUUT TYÖKALUT: Sisäilmaluokitus, Ekotehokkaat sopimukset, Kuntotodistus, LEED, BREEAM, DGNB, Joutsenmerkki, Promise, Rakentajan ekolaskuri, WWF Green Office, EU Green Building, Dow Jones Sustainability Index, Kuva. GBC Finland Rakennusten elinkaarimittarit ovat kestävän kiinteistöjohtamisen mittaristo, jossa on huomioitu taloudellisten tekijöiden lisäksi myös sosiaaliset ja ympäristönäkökulmat. Mittareiden avulla voidaan johtaa tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti kaikkia prosesseja (suunnittelu, rakentaminen, ylläpito, käyttö, peruskorjaus jne.) kestävän kehityksen periaatteiden mukaan osana kiinteistöjohtamista. 7 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013)

8 1.1 Rakennusten elinkaarimittarit lyhyesti Tässä raportissa ohjeistettavat rakennusten elinkaarimittarit ovat yksiselitteinen, läpinäkyvä ja objektiivinen mittaristo rakennusten ympäristövaikutusten ja tehokkuuden mittaamiseksi suunnittelu- tai käyttövaiheessa. Mittareiden avulla saadaan ympäristön kannalta parempia rakennuksia, jotka ovat myös käyttäjille terveellisiä ja omistajilleen kannattavia sijoituskohteita. Mittareiden taustalla on kansainvälisiä standardeja ja käytössä olevia suunnittelun ja käytön ohjauksen työkaluja. Rakennusten elinkaarimittarit ovat suomalaiseen lainsäädäntöön ja ilmasto-olosuhteisiin soveltuvat, yhtenäiset laskentaohjeet rakennusten elinkaaritehokkuuden mittaamiseksi ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Kukin toimija voi hyödyntää mittaripaletista yksittäisiä tai useampia omaan toimintaan soveltuvia elinkaaritehokkuuden mittareita. HANKEVAIHEEN MITTARIT MITTARI YKSIKKÖ E-luku Elinkaaren hiilijalanjälki kg CO 2 e Elinkaarikustannus Sisäilmaluokka S1, S2, tai S3 MITTARIN TARVE JA TAVOITTEET Laskennallinen energiamuotojen kertoimilla painotettu ostoenergian tarve. Mahdollistaa vähähiilisten ratkaisujen suunnittelun, arvioinnin ja vertailun, jotta elinkaaren hiilipäästöjä voidaan hallita. Mahdollistaa elinkaarikustannusten optimoinnin suunnittelussa, jotta pääoma ja käyttökulut ovat tasapainossa. Asettaa tavoitteita ominaisuuksille, joilla varmistetaan käyttäjien hyvinvointi rakennuksessa. Rakmk D MITÄ JA MITEN MITATAAN Kasvihuonekaasupäästöjä. Elinkaari rakennustuotteista käytön kautta purkamiseen, EN standardi. Rakentamis- ja käyttökustannuksia nettonykyarvona. Sisältää energian hinnan kehityksen. EN standardi. Mm. lämpöolosuhteet, ilmanlaatu, lämpötila, valaistus. Sisäilmastoluokitus 2008 mukaisesti. KÄYTTÖVAIHEEN MITTARIT MITTARI YKSIKKÖ MITTARIN TARVE JA TAVOITTEET MITÄ JA MITEN MITATAAN ENERGIANKULUTUS kwh Mittaa kiinteistön ja sen käytön todellista energiankulutusta, kaikki energiamuodot. Kiinteistössä käytettyä energiaa. Tulos voidaan sääkorjata. Rakmk D KÄYTÖN HIILIJALANJÄLKI kg CO 2 e Mittaa kiinteistön tai salkun päästötasoa vuositasolla ja toimenpiteiden vaikutusta. Kiinteistöjen hiilipäästöjä. Tulos voidaan sääkorjata. GHG Protocolin mukainen. POHJATEHO kw Auttaa tunnistamaan ja poistamaan tarpeetonta kulutusta kiinteistössä. Mittaa järjestelmien sähkön kulutusta alimman käytön tai tyhjäkäytön aikana. SISÄYMPÄRISTÖÖN TYYTYVÄISET % Auttaa tunnistamaan orastavia ongelmia käyttäjien tai rakennuksen terveydelle. Mittaa sisäympäristön eri osa-alueisiin tyytyväisten käyttäjien osuutta. Taulukot: GBC Finland Rakennusten elinkaarimittarit tarjoavat edellytykset mitattuihin arvoihin perustuvalle, kestävän kehityksen mukaiselle toiminnan kehittämiselle ja johtamiselle. 8 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013)

9 1.2 Kiinteistöpassi ympäristötieto yksissä kansissa Rakennusten elinkaarimittarit voidaan esittää hanketai käyttövaiheen Kiinteistöpassissa. Se on ympäristörekisteriotteen kaltainen, helposti lähestyttävä visuaalinen työkalu, joka kertoo ympäristötehokkuuden tunnusluvut rakennuksen kuvan ja muiden perustietojen rinnalla. Kiinteistöpassin avulla voidaan viestiä toteutunut energiankulutus tai toimistorakennuksen käyttäjien kokema tyytyväisyys läpi arvoketjun. Mitattujen tunnuslukujen raportointi ulkoisessa tai sidosryhmäviestinnässä on helppoa Kiinteistöpassin avulla. Dokumentti kuvaa myös organisaation suhtautumista ympäristökysymyksiin ja kestävään kehitykseen. Kiinteistöpassilla voidaan viestiä suunnittelun aikaiset tavoitteet esimerkiksi tavoitellusta sisäilman laadusta tai elinkaaren hiilijalanjäljestä. Systemaattisesti seuratut käytön ajan mittarit voidaan esittää vuosittain samasta rakennuksesta. Tällöin kiinteistöpassi kasvaa vuosittain yhdellä sivulla, ja käytön käytön seurannan tunnuslukuja voidaan verrata aikaisempiin vuosiin. Eri kiinteistökohtaisia mittareita ja tunnuslukuja voidaan jatkossa koota esimerkiksi yhteiseen kansalliseen Kiinteistöpassi-tietokantaan ja seurata suomalaisen rakennuskannan ympäristötehokkuuden paranemista sekä energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden täyttymistä. Ympäristötehokkuuden parantamiseen liittyy keskeisiä yleisiä etuja, jotka kannustavat esimerkiksi kansallisten keskiarvojen saattamiseksi julkisuuteen tiettyjen mittarien osalta. Kiinteistöpassin avulla raportoidaan läpinäkyvästi rakennuksen suorituskyky ja ympäristövaikutus. Yrityksen itselleen valitsemat avainmittarit luovat perustan strategisesti valittaville kehityksen kohteille. Ympäristötehokkuuden edistämiseksi valittujen painopisteiden kehittyminen koko organisaation käyttäytymistä muuttavaksi vaatii onnistunutta viestintää. Kiinteistöpassi viestii tehokkaasti organisaation kestävän kehityksen painopistealueet ja saa ihmiset ymmärtämään asetettuja tavoitteita. Tämä johtaa usein myös käyttäytymisen muutokseen. Kiinteistöpassi HANKEVAIHE Kiinteistöpassi KÄYTTÖVAIHE NIMI KESKUSTAKIRJASTO Osoite Keskustakirjastonkatu 1, Helsinki Käyttötarkoitus Kirjastorakennus Rakennusvuosi 2015 Bruttoala m 2 NIMI EDUSKUNTATALO Osoite Mannerheimintie 30, Helsinki Käyttötarkoitus kokous-,hallinto-, ja toimistorakennus Rakennusvuosi 1931 MALLIKAPPALE, LUVUT EIVÄT OLE TODELLISIA Lämmitetty nettoala m 2 Pinta-ala käyttötarkoituksisttain Mitoitettu käyttäjämäärä Yksityiskohtaiset tiedot lukusalit m 2, toimisto 1250 m 2, seminaaritilat 1856 m 2, muut tilat 2344 m 2 Kapasiteetti henkilöä ELINKAARIMITTARI TUNNUSLUKU Elinkaaren hiilijalanjälki tn CO 2 e Elinkaarikustannus E-luku 135 Sisäilmaluokka S2 MALLIKAPPALE, LUVUT EIVÄT OLE TODELLISIA Bruttoala m 2 Pysäköintiratkaisu Pysäköintihalli Yksityiskohtaiset tiedot KÄYTÖNAJAN MITTARI TUNNUSLUKU Seurantavuosi 2014 Energiankulutus kwh Käytön hiilijalanjälki kg CO 2 e Pohjateho 85 kw Käyttäjätyytyväisyys 72 % 9 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013)

10 1.3 Rakennusten ympäristövaikutukset ja julkinen ohjaus Suomalainen rakennuskanta käsittää 2000 miljoonaa kuutiota ja kasvaa vuosittain miljoonalla kuutiolla. Rakennusten osuus on noin 40 prosenttia sekä kokonaisenergian- kulutuksesta että maassamme syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Suomen yli 1,5 miljoonan kiinteistön energia- ja ympäristötehokkuuden parantamisella on merkittäviä vaikutuksia kansallisten kasvihuonekaasupäästöjen alentamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on todettu kannattavaksi tavaksi saavuttaa energiansäästötavoitteita, ja samalla luodaan kiinteistö- ja rakentamissalalle myös uusia työpaikkoja. Toimialan kestävää kehitystä on pyritty tukemaan EU:n, valtion ja kuntien sääntelyn sekä vapaaehtoisten työkalujen avulla. Suomi on sitoutunut vähentämään päästöjä 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä osana eurooppalaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa tavoitteet ohjaavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, kohti uusiutuvaa energiaa sekä vähentämään primäärienergian kulutusta. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa uudisrakentamisen kohti lähesnollaenergiataloja vuodesta 2020 alkaen. Direktiivi tuo myös lisää painoarvoa energiatodistuksille, joiden käyttöä ja kattavuutta laajennetaan rakennuskannassa. Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 (ERA17) -toimenpideohjelmassa kiinteistöjen ja alueiden ympäristöluokitusmenettely nostettiin yhdeksi toimenpiteeksi vähentää rakennetun ympäristön kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa. Green Building Council Finland vastaa toimenpiteeseen tuomalla rakennusten elinkaarimittarit kiinteistö- ja rakentamisalan päätökseonteon tueksi. Suomalainen lainsäädäntö ei ota kantaa hiilijalanjälkeen tai velvoita mittaamaan rakennusten todellista energiankulutusta. Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut tarjota kiinteistöja rakentamisalan toimijoille mahdollisuus olla lainsäädännön edellä. Useat toimijat ovat olleet jo vuosia kiinnostuneita laskemaan omien tuotteidensa tai toimintansa kasvihuonekaasupäästöt sekä mittaamaan kiinteistöjen todellista ja toteutunutta energiankulutusta. Tavat hiilijalanjäljen laskemiseksi tai energiankulutuksen mittaamiseksi ovat kuitenkin usein vaihdelleet toimijasta riippuen. GBC Finland Rakennusten elinkaarimittarit tukevat ja täydentävät lainsäädännön kautta tapahtuvan kestävän rakentamisen ohjausta vapaaehtoisilla, kansainvälisiin standardeihin perustuvilla työkaluilla, jotka ovat integroitavissa osaksi nykyisiä kiinteistönjohtamisprosesseja. Mittareita voi käyttää muiden olemassa olevien mittareiden ja työkalujen rinnalla. Ne tarjoavat yhtenäiset pelisäännöt rakennusten toimivuuden ja ympäristövaikutuksien arvioinnille. 1.4 Elinkaarijohtaminen tuo taloudellista kestävyyttä Ympäristötehokkuus on nivoutunut kiinteäksi osaksi kiinteistö- ja rakentamisalan johtamista. Energia- ja ympäristötehokkuuden taloudellinen merkitys on yhä suurempi, ja tehokkuuden paraneminen näkyy suoraan ylläpitökustannuksissa. Ympäristötehokkaiden ja vihreäksi sertifioitujen kiinteistöjen kysyntä kasvoi erityisesti vuoden 2009 tantuman aikana (esim. Kok & Jennen 2011) 1. Kestävillä periaatteilla johdettujen kiinteistöjen voidaan olettaa myös säilyttävän arvonsa tulevaisuudessa perinteisiä harmaita rakennuksia paremmin. Kestävien rakennusten arvon nousu maksaa usein investoinnit takaisin perinteistä kustannussäästöihin perustuvaa takaisinmaksulaskentaa nopeammin. Esimerkiksi 10 prosentin energiansäästö saattaa pienentää energiakustannuksia 2 / m 2, mutta samalla nostaa kiinteistön arvoa yhdellä prosentilla (tai estää sen alenemisen) eli esim. 35 /m 2. Energian hinta ja verotus myös nousevat inflaatiota nopeammin, joten ra- kennuksen pienempi kulutus suojaa tehokkaasti myös näiltä yleisen kustannustason nousuilta. Ympäristötehokkuuden yhteyden todentaminen muihin kiinteistöliiketoiminnan tunnuslukuihin on kiinnostavaa, mutta edellyttää kuitenkin läpinäkyviä ja objektiivisia tapoja ympäristötehokkuuden mittaamiseen. Ympäristötehokkuus muuttaa usein hyödyt ja panostukset suoraan rahaksi. Kiinteistön käyttäjälle tämä voi merkitä säästöjä käyttökustannuksissa, parempaa työn tuottavuutta ja työntekijöiden terveyttä. Kiinteistön omistajalle tämä voi tarkoittaa kiinteistön arvon säilymistä, korkeampaa hintaa tai vuokraa. Toisinaan tarvitaan myös investointeja, joiden kustannus- vaikutuksia tulee tarkastella koko elinkaaren ajalta. Rakennusten elinkaarimittarit tarjoavat mahdollisuuden vertailla energiatehokkuuden edistämistä esimerkiksi työntekijöiden viihtyvyy- teen tai hiilijalanjäljen vaikutusta rakentamiskustannuksiin. 1 Kok, Nils & Jennen, Maarten Kok (2011): The impact of energy labels and accessibility on office rents 10 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013)

11 1.5 Päätöksenteko ja johtaminen mittareiden avulla kiinteistö- ja rakentamisalalla Rakennusten elinkaarimittarit varmistavat kiinteistön omistajalle tai käyttäjälle mahdollisuuden johtaa ja kehittää kiinteistösalkkua sekä yksittäistä kiinteistöä tavalla, joka parantaa energiatehokkuutta ja vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia. Mittareiden avulla voidaan varmistaa myös käyttäjien tyytyväisyys ja siten turvata edellytykset myös paremmalle vuokratuotolle. Mittareita voidaan soveltaa eri tilanteissa. Niiden avulla voidaan asettaa tavoitteita yksittäisen rakennushankkeen hiilijalanjäljen pienentämiseksi, tai organisaation pitkän tähtäimen suunnitteluun ja salkkutason suorituskyvyn mittaamiseen. Rakennetun ympäristön ympäristötehokkuuteen ja kestävyyteen voidaan parhaiten vaikuttaa asettamalla tavoitteita ja mittareita tarvittaviin prosesseihin ja seuraamalla kyseisten mittarien kehitystä. Johtamisen tueksi on kehitetty erilaisia työkaluja, jotka tukevat ympäristötehokasta toimintatapaa läpi rakennuksen elinkaaren ja organisaation arvoketjun. Työkalut voivat olla erilaisia suunnittelua ohjaavia tarkistuslistoja (esim. LEED, Rakentajan ekolaskuri) tai sopimuskäytäntöjä. Ympäristötehokkaat laatuvaatimukset täyttävän toimintatavan hyöty voi kuitenkin mennä hukkaan ilman oikeita numeerisia mittareita. Oikeat mittarit ovat liiketoiminnan tukemisen keskeinen elementti. Mittareiden käyttö hankevaiheessa ja käytön seuraamisessa Mittarien avulla rakennusyritys voi vertailla suunnitteluvaiheessa esimerkiksi eri rakennusvaihtoehtojen päästövaikutuksia. Kun vaatimustaso on asetettu, voidaan hankkeessa päättää, onko tavoiteltu hiilijalanjäljen pienentäminen järkevintä toteuttaa rakennuksen rakennusvaiheessa, käytön aikana vai purkamisen ja materiaalien kierrättämisen yhteydessä. Tilaaja voi puolestaan haluta vertailla eri rakenne- ja energiaratkaisujen vaikutusta E-lukuun, tai laskea elinkaarikustannus-mittarin avulla rakennuksen kustannuksia koko sen vaaditun ja suunnitellun käyttöiän. Mitta- rit tarjoavat tukea myös kiinteistöjen käytön johtamiseen. Tilatehokkuuden parantaminen tai teknisten järjestelmien ohjauksen kehittäminen on mahdollista käytön seurannan mittareiden tuottamilla tunnusluvuilla. Kiinteistön vuokralaisen kannalta tärkeää saattaa olla hyvän sisäympäristön takaaminen avokonttorinsa työntekijöille. Tietyn sisäilmaluokan asettaminen tavoitteeksi on hankevaiheessa järkevä tavoite. Käyttäjien kokemusta ja tyytyväisyyttä tulee kuitenkin seurata ja mitata käyttäjätyytyväisyyskyselyn avulla. GBC Finland rakennusten elinkaarimittarit ohjeistavat kestävän kehityksen kannalta tärkeiden mittareiden soveltamisen kiinteistö- ja rakentamisalalle. Esimerkkejä rakennusten elinkaarimittareiden käytöstä päätöksenteossa 1. Hankevaiheessa rakennuttaja ottaa toimistorakennuksen suunnittelutavoitteeksi jonkun tason joka on julkaistu CO 2 :lle. Arkkitehdin kanssa kehitetään kolme vaihtoehtoa, joilla lasketaan tunnusluvut. Yksi vaihtoehdoista sisältää enemmän hot desk -tyyppistä tilaa, mahdollistaa etätyön ja välttää erillisen parkkitalon rakentamisen. Tämä vaihtoehto takaa pienemmät elinkaarikustannukset ja elinkaaren hiilijalanjäljen. Vaihtoehto valitaan. 2. Käyttövaiheessa kiinteistösalkun omistaja haluaa kehittää vihreitä vuokrasopimuksia asiakkaidensa kanssa ja minimoida energiakustannusten nousuriskiä. Salkussa on joukko kohteita, joissa on epäedullinen päästötaso (suuri käytön hiilijalanjälki). Omistaja päättää tutkituttaa kohteet. Kahteen voidaan tehdä kannattavia kiinteistötekniikan parannuksia, joiden pääoman tuotto vastaa kohteiden sidotun pääoman tuottoa. Kolmen osalta kannattavia kehitystoimia ei tunnistettu, ja kohteille otetaan harkintaan niiden myynti. 3. Kiinteistön omistaja uudistaa rakennuksen huoltosopimuksen. Yhdeksi tavoitteeksi asetetaan mitatun energiankulutuksen vähentäminen. Osapuolet asettavat tavoitteeksi vähentää normitettua lämmitysenergian kulutusta vuosittain 3 prosenttia. Suuremmasta säästöstä vuositasolla maksetaan ylimääräinen bonus huoltoyhtiölle. 11 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013)

12 1.6 Ympäristötehokkuuden arviointi ja sertifiointi Yleisesti päteville, yhteismitallisille ja erilaisiin vapaaehtoisiin tai lakisääteisiin työkaluihin hyvin istuville ympäristöarviointiin soveltuville mittareille (common metrics, common indicators) on ollut kasvava kysyntä. Rakennusten kestävyyden arviointiin ja benchmarkingiin soveltuvia indikaattoreita on pyritty kehittämään useissa tutkimushankkeissa (mm. SuPer Buildings, OpenHouse). Eri tutkimushankkeissa kehitettyjen mittarien ja ydinindikaattorien soveltaminen suoraan kiinteistöliiketoiminnan johtamisprosesseihin ja reunaehtoihin on ollut mittarien käytön hidasteena. Usein hankkeiden tuloksena kehitettyjä indikaattoreita on ollut liian useita, tai esimerkiksi elinkaaren hiilijalanjäljen laskentaan vaadittavat rakennustuotteiden ympäristöselosteet ovat olleen hankalasti saatavilla. Lisäksi eri mittareille ei ole vielä kyetty esittämään tavoitearvoja, joihin ympäristötehokkaassa rakennuksessa tulisi pyrkiä. Rakennusten elinkaarimittarien kehittämisen aikana hankkeen työryhmälle tuli mahdollisuus soveltaa CEN/TC 350 standardipaketin (Sustainability of Construction Works) yhteismitallistavaa tapaa laskea rakennustason päästöt rakennuksen elinkaaren aikana. Standardipakettia sovelletaan yhä laajemmin myös muissa EU-maissa ja niiden lainsäädännössä. Kaupalliset luokitustyökalut ja sertifikaatit Markkinoilla on useita erilaisia luokitustyökaluja, joilla rakennusten ympäristötehokkuutta arvioidaan ja joiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Luokitus- ja arviointityökalut perustuvat usein erilaisiin toimenpidelistoihin, joiden tavoitteena on tuottaa hyvä lopputulos rakennuksen käyttäjien, omistajien ja ympäristön kannalta. Kun toimenpide on toteutettu kohteessa, saadaan siitä ennalta sovittu määrä pisteitä. Toimenpiteet on pyritty valitsemaan niin, että niiden toteuttamisella voidaan parantaa ympäristötehokkaan toiminnan ydinmittareita, kuten energian kulutusta, syntyvien jätteiden määrää, rakennuksen hiilijalanjälkeä ja veden kulutusta. Kaupalliset luokitustyökalut siten pisteyttävät erilaisia toimintatapoja ja suunnitteluratkaisuja ympäristön näkökulmasta. Kansainvälisesti tunnetuimmat kaupalliset rakennusten luokitustyökalut ovat BREEAM, DGNB ja LEED. Suomessa kehitettiin vuosituhannen vaihteessa oma kansallinen Promise ympäristönäkökulmien tunnistamiseksi uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeissa. Promisea on käytetty yli 1000 rakennuksen ympäristötehokkuuden arviointiin. Eri työkalujen käytettävyyttä ja kysyntää eri maissa rajoittavat mm. erilaiset ilmasto-olosuhteet ja kansallinen lainsäädäntö, soveltuvuus eri toimijoille sekä puutteellinen vertailutieto rakennusten todellisista ympäristövaikutuksista. Laajimmin käytössä olevat kaupalliset sertifiointijärjestelmät ovat edistäneet ympäristötehokasta suunnittelua ja kiinteistöjen käyttöä erityisesti kansainvälisessä kiinteistöliiketoiminnassa. Tällä hetkellä maailmalla ei kuitenkaan ole yhtä vakiintunutta kiinteistöjen luokitus- tai arviointimenettelyä, vaan alan eri toimijat käyttävät eri maissa erilaisia työkaluja projektin luonteen ja asiakkaan tarpeen mukaan. Arviointimenettelyjen ja sertifointijärjestelmien laaja kirjo tuottaa hankaluuksia tunnistaa oikeat arviointiperusteet kiinteistöjen elinkaaritehokkuuden hallintaan. GBC Finland - Rakennusten elinkaarimittarit tukevat eri luokitusjärjestelmien ja olemassa olevien ympäristötehokkuutta edistävien työkalujen käyttöä, ja niiden integrointi osaksi nykyisiä ympäristöjohtamisprosseja on helppoa. Mittarien ja tunnuslukujen laskemiseksi voidaan käyttää samoja lähtötietoja kuin organisaation olemassa olevissa työkaluissa ja ympäristöjohtamisprosesseissa (salkkutason hiilijalanjälkilaskenta, E-luku, elinkaariarviointi, sisäilmaluokka). Samojen mittarien avulla voidaan seurata myös sertifioidun rakennuksen ympäristötehokkuutta, todellista kuormitusta ja suorituskykyä ja niille suunnitteluvaiheessa asetettuja tavoitteita. Kukin toimija voi soveltaa omaan toimintaansa soveltuvaa yksittäistä, useampaa tai kaikkia rakennuksen elinkaarimittareita. 12 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013)

13 Rakennusten elinkaarimittarit (2013) Mittareiden laskenta- ja sovellusohjeet 2 Elinkaaritehokas rakentaminen on kestävää kehitystä 14 3 GBC Finlandin elinkaarimittarien yleiset määrittelyt 17 4 Energiamittarit: E-luku, energiankulutus ja pohjateho 20 5 Sisäympäristö: sisäilmaluokka ja sisäympäristöön tyytyväiset 25 6 Elinkaaren EN-standardien mukainen määrittely ja rajaukset 27 7 Elinkaaren hiilijalanjälki, laskentaohjeet 32 8 Elinkaarikustannusten laskenta 41 9 Käytön hiilijalanjälki, laskentaohje Raportointivaatimukset 48 Liitteet Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013) consulting

14 2 Elinkaaritehokas rakentaminen on kestävää kehitystä 2.1 Mitä on elinkaaritehokas rakentaminen? Rakennushankkeen eri vaiheilla ja päätöksillä on erisuuruinen vaikutus rakennuksen elinkaaren ympäristövaikutuksiin. Merkittävimmät päätökset tehdään hanke- ja suunnitteluvaiheissa. Elinkaarivaikutusten kannalta merkittävimmät tekijät on havainnollistettu kuvassa suuruusjärjestyksessä hiilijalanjäljellä mitattuna, kun tarkastelussa on asuinkerrostalo. Tärkeintä on tehokas kokonaisuus ja hyvin toimiva rakennus, eivät optimoidut alakokonaisuudet. Tehokasta voi olla myös jättää rakentamatta. Elinkaaritarkastelu menetelmänä huomioi kokonaisuuden, ja auttaa tunnistamaan, mittaamaan ja kehittämään erityyppisissä kohteissa niiden elinkaaritehokkuuden kannalta tärkeimpiä osa-alueita. Erityyppisissä rakennuksissa eri osa-alueiden tärkeys korostuu. Esimerkiksi nollaenergiarakennuksissa energiaratkaisuilla elinkaaripäästöjä voidaan selvästi vähentää ja lyhyen elinkaaren rakennuksissa, kuten parakkikouluissa, materiaalien osuus elinkaaripäästöistä korostuu. Rakentamisvaiheessa olennaisin vaikutus on rakentamisen laadulla. Laadukkaalla rakentamisella varmistetaan, että rakennus saavuttaa tavoitellun elinikänsä eikä sitä jouduta korjaamaan tai purkamaan ennenaikaisesti. Elinkaaritehokkuuden johtaminen lähtee rakennuttajasta. Rakennuttajan tulee vaatia sekä suunnittelulta että toteuttamiselta pitkäikäisiä ja koko rakennuksen elinkaaren kannalta tehokkaita ratkaisuja. Riittävä panostus suunnitteluun ja suunnittelun tavoitteiden asetanta auttavat hyvän lopputuloksen saavuttamisessa. Rakennus, jota on helppoa ja tehokasta käyttää ja huoltaa, on elinkaarensa aikana vähäpäästöisempi ja edullisempi käyttää kuin rakennus, jossa käyttö ja huolto on hankalaa. Rakennushankkeen suunnittelun tavoitteiden asettaminen onkin yksi tältä kannalta tärkeimpiä päätöksiä. HANKEVAIHE SUUNNITTELU JA HANKINTA RAKENTAMINEN Pitkäjänteinen rakennuksen tarve ja käyttökelpoisuus Rakennuksen energiatehokkuus ja -ratkaisut Elinkaaren kestävät materiaalit Materiaalien päästöt ja säästöt Muuntojoustavuus Rakennustyömaa HYVIN MERKITTÄVÄÄ VÄHEMMÄN MERKITTÄVÄÄ 14 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013) consulting

15 2.2 GBC Finlandin elinkaarimittareiden esittely GGBC Finlandin elinkaarimittarit mahdollistavat kiinteistö- ja rakennusalan kestävän kehityksen mukaisen numeroihin perustuvan johtamisen. Sitä mitä mitataan, voidaan myös johtaa ja kehittää. Mittaristo pyrkii tarjoamaan tasapainoisen kokonaisuuden, jonka avulla voidaan tasapainottaa sekä taloudellisia, käyttäjien viihtyvyyden että energia- ja hiilitehokkuuden tavoitteita keskenään. Osa mittareista soveltuu uudis- ja korjaushankkeisiin ja osa käytönajan ympäristötehokkuuden seurantaan ja johtamiseen. Vaihe Mittari Mittarin tarve ja tavoitteet Mitä ja miten mitataan E-luku Laskennallinen energiamuotojen kertoimilla painotettu ostoenergian tarve. Primäärienergiaa. Rakmk D Hanke Elinkaaren hiilijalanjälki Elinkaarikustannus Mahdollistaa vähähiilisten ratkaisujen suunnittelun, arvioinnin ja vertailun, jotta elinkaaren hiilipäästöjä voidaan hallita. Mahdollistaa elinkaarikustannusten optimoinnin suunnittelussa, jotta pääoma ja käyttökulut ovat tasapainossa. Kasvihuonekaasupäästöjä. Elinkaari rakennustuotteista käytön kautta purkamiseen, EN standardi. Rakentamis- ja käyttökustannuksia nettonykyarvona. Sis. energian hinnan kehityksen. EN standardi. Sisäilmaluokka Asettaa tavoitteita ominaisuuksille, joilla varmistetaan käyttäjien hyvinvointi rakennuksessa. Mm. ilmanlaatu, lämpötila, valaistus. Sisäilmastoluokitus 2008 mukaisesti. Energiankulutus Mittaa kiinteistön ja sen käytön todellista energiankulutusta, kaikki energiamuodot. Kiinteistössä käytettyä energiaa. Tulos voidaan sääkorjata. Rakmk D Käyttö Käytön hiilijalanjälki Pohjateho Mittaa kiinteistön tai salkun päästötasoa vuositasolla ja toimenpiteiden vaikutusta. Auttaa tunnistamaan ja poistamaan tarpeetonta kulutusta kiinteistössä. Kiinteistöjen hiilipäästöjä. Voidaan sääkorjata. GHG Protocolin mukainen. Mittaa järjestelmien sähkön kulutusta alimman käytön tai tyhjäkäytön aikana. Sisäympäristöön tyytyväiset Auttaa tunnistamaan orastavia ongelmia käyttäjien tai rakennuksen terveydelle. Mittaa sisäympäristön eri osaalueisiin tyytyväisten käyttäjien osuutta. TALOUS Elinkaarikustannus ENERGIA Energiankulutus, Pohjateho ja E-luku ILMASTO Elinkaaren ja käytön hiilijalanjälki KÄYTTÄJÄT Sisäilmaluokka ja sisäympäristöön tyytyväiset 15 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013) consulting

16 2.3 Rakennuksen elinkaari ja hanke- ja käyttövaiheen mittarit RRakennuksen elinkaari koostuu hankesuunnittelusta, suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä ja purkamisesta. Käytön aikana voidaan tehdä korjaushankkeita, joilla ylläpidetään tai parannetaan rakennusta. Tietotarpeet sekä vaikutusmahdollisuudet vaihtelevat elinkaaren eri vaiheissa. Tässä ohjeessa käsitellään hanke- ja käyttövaiheita erikseen ja molemmille on omat mittarinsa. Hankevaiheella tarkoitetaan tässä vaiheita tarveselvityksestä suunnittelun kautta rakennuksen valmistumiseen saakka. Hankevaiheessa voidaan vaikuttaa rakennuksen koko elinkaaren ympäristö- ja kustannustehokkuuteen. Tässä vaiheessa perusteltu tarkastelujakso on rakennuksen koko elinkaari. Hankevaihe voi koskea uudisrakentamista tai esim. käyttö- tarkoituksen muunnosta, energiaremonttia tai peruskorjausta. Toisaalta hankevaiheen tavoitteiden mittareita ovat myös E-luku ja sisäilmaluokka, jotka eivät ole elinkaarimittareita. Käyttövaiheessa voidaan vaikuttaa lähinnä käytön päästöihin, jolloin perusteltu tarkastelurajaus on käytön vaikutusten ja suoritustason mittaaminen. Käytön ajan tarkastelun luonteva ajanjakso on yksi vuosi. Rakennuksen elinkaari kattaa vaiheet rakennusmateriaaleista käytön kautta rakennuksen purkamiseen. Elinkaari ei kuitenkaan sisällä rakennuksesta ulos myytävän energian päästöhyötyjä tai hyötykäytettävien materiaalien uutta elämää energiana tai raaka-aineina, vaan nämä huomioidaan erillisinä lisätietoina. HANKEMITTARIT: E-luku ja sisäilmaluokka KÄYTÖN MITTARIT: energiankulutus, käytön hiilijalanjälki, sisäympäristöön tyytyväiset ja tyhjäkäyttöteho HANKEVAIHE > 1 v. KÄYTTÖVAIHE esim. 50 v. PURKU Rakennustuotteet Rakennusprosessi Käyttö Käyttö Purku Peruskorjaushanke ELINKAARIMITTARIT: ELINKAAREN HIILIJALANJÄLKI JA ELINKAARIKUSTANNUS Kuva: Rakennuksen hanke-, elinkaari- ja käytönajan mittareiden tarkastelurajaukset 16 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013) consulting

17 3 GBC Finlandin elinkaarimittarien yleiset määrittelyt 3.1 Elinkaarimittaristot nojaavat kansainvälisiin standardeihin Elinkaarimittareiden taustalla on eurooppalainen CEN/ TC 350 Sustainability of Construction Works standardiperhe, josta merkittävä osa julkaistiin vuoden 2011 lopulla. CEN/TC 350-standardien tavoitteena on edistää kestävää rakentamista Euroopassa ja mahdollistaa kansainvälinen rakennustuotteiden ja rakennusten päästöjen mittaaminen yhteismitallisella menetelmällä. EN 15978:n käyttö eurooppalaisessa kestävän rakentamisen kentässä on vahvassa myötätuulessa, ja sitä hyödynnetäänkin rakennusten elinkaariarvioinnin työkaluna mm. saksalaisessa DGNB:ssä ja ranskalaisessa HQE:ssä. Standardiperhe sisältää useita standardeja, joista hiilijalanjäljen kannalta tärkeimmät ovat: EN Framework for Environmental Performance, EN Assessment of environmental performance of buildings - Calculation method, ja EN Environmental product declarations - Core rules for construction products. Elinkaarikustannusten laskennan kannalta tärkeimmät standardit ja regulaatio ovat: EN Framework for the assessment of economic performance, WI 017 (tulossa) Assessment of economic performance of buildings - Calculation methods, ja Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi 2010/31/EU. CEN/TC 350-standardiperhe on pääosin yhtenevä ISO:n elinkaariarvioinnin standardien ja kanssa. EN 15978:n perusperiaate on, että rakennusta tarkastellaan kokonaisuutena sen elinkaaren ajalta. Rakennustuotteiden päästölaskennan tietovaatimukset annetaan EN standardissa. Rakennusten käytön ajan hiilijalanjälki puolestaan lasketaan Greenhouse Gas Protocol Corporate Accounting (revised edition) mukaisesti. Lisäksi mainitsemisen arvoinen hiilijalanjälkilaskentaa koskeva standardi on luonnosvaiheessa oleva ISO/DIS Carbon footprint of products -- Requirements and guidelines. Tämä standardi ei kata muita ympäristövaikutuksia, eikä sitä suositella rakennusteollisuudelle. Elinkaarikustannuslaskentaan on valmisteilla EN-standardi, joka yhdistää nykyisen ISO-standardin ISO Buildings and constructed assets Life-cycle costing, sekä eurooppalaista standardikehystä ja soveltuvaa sääntelyä. Pohjois-Amerikassa elinkaarikustannuslaskennan standardina käytössä on ASTM E Standard Practice for Measuring Life-Cycle Costs of Buildings and Building systems. Mainitut standardit voi hankkia käyttöönsä esim. SFS:n verkkokaupasta: SFS julkaisee myös suomenkieliset käännökset osalle EN-standardeista. Tämä ohjeistus tarkentaa ja soveltaa kansainvälisiä standardeja Suomen olosuhteisiin, energiamääräyksiin, toimintamalleihin, kansallisiin tietolähteisiin ja rakennusmääräyksiin soveltuviksi. 17 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013) consulting

18 3.2 Laskentaohjeeseen viittaaminen ja laskentaohjeen päivitykset Tähän ohjeeseen viitataan nimellä GBC Finland Rakennusten elinkaarimittarit. Ohjeeseen ja sen mittaristoihin voidaan viitata vain, jos ohjetta on noudatettu kokonaisuudessaan ja raportointi tehdään vaaditulla tavalla. Raportointivaatimukset eri mittareille on esitetty kappaleessa 10 Raportointivaatimukset. Rakennusten ympäristömittarien hyödyntäminen on uutta useille rakennusalan toimijoille. Tämän ohjeen tarkoitus on kehittyä käyttäjien mukana, ja ohjetta tullaan täydentämään ja päivittämään muun muassa uusilla ajantasaisilla laskentatiedoilla ja vastauksilla yleisiin kysymyksiin. Ohjeen tarkoitus on palvella käyttäjiä, helpottaa heidän toimintaansa ja tukea elinkaaritehokkaiden rakennusalan päätösten tekemistä. 3.3 Mittarien nimet ja tulosten ilmoittamistarkkuus Mittareista tulee käyttää niiden alla olevassa taulukossa annettuja nimiä. Tulosten ilmoittamisessa tulee käyttää annettuja yksiköitä, ja tulosten ilmoittamistarkkuuden osalta tulee noudattaa annettuja puitteita. Lähtötietojen tarkkuudella tarkoitetaan sitä tarkkuutta, joka laskennassa käytettävillä alkuperäisillä tiedoilla on. Laskennan lopputulos ei voi koskaan olla alkuperäisten tietojen tarkkuutta parempi, ja näin ollen laskennan tulos on aina pyöristettävä sille tasolle, jolla tulos voidaan ilmaista merkityksellisesti. Elinkaarimittareille laskennan tulos ilmoitetaan enintään kolmella merkitsevällä numerolla. Mittarin nimi Yksikkö Rakennusta koskevan tuloksen ilmoittamistarkkuus E-luku Rakmk:n mukaan laskettu ja ilmoitettu arvo. Elinkaaren hiilijalanjälki kg CO 2 e kg, mutta ei voi ylittää lähtötietojen tarkkuutta eikä kolmea merkitsevää numeroa. Elinkaarikustannus 1 000, mutta ei voi ylittää lähtötietojen tarkkuutta eikä kolmea merkitsevää numeroa. Sisäilmaluokka Ilmoitetaan S1, S2, S3 tai ei luokiteltu. Energiankulutus kwh 1 kwh, mutta ei voi ylittää lähtötietojen tarkkuutta. Käytön hiilijalanjälki kg CO 2 e 100 kg, mutta ei voi ylittää lähtötietojen tarkkuutta. POHJAteho kw 0,1 kw, mutta ei voi ylittää lähtötietojen tarkkuutta. Sisäympäristöön tyytyväiset % Yksi prosenttiyksikkö. 18 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013) consulting

19 3.4 Tulosten toiminnallinen tai ilmoitusyksikkö Tulokset voidaan ilmoittaa toiminnallista tai ilmoitusyksikköä kohti seuraaville mittareille: Energiankulutus, Käytön hiilijalanjälki, Elinkaaren hiilijalanjälki ja Elinkaarikustannus. Yksikkönä käytetään harjoitettavan toiminnan laajuutta, esimerkiksi m 2 lämmitettyä nettopinta-alaa. Muille mittareille jakajaa ei ole perusteltua käyttää. Mittareista E-luvun rakennusmääräyskokoelman mukaiseen määrittelyyn sisältyy vastaava jakaja, joten mittareille ei voida enää käyttää toista jakajaa. Rakennusten käyttöiän ja vuodenaikojen erot voidaan yhteismitallistaa jaksottamalla vaikutukset vuotta kohti (vuosi voi olla myös 12 kuukautta). Yleisesti voidaan käyttää yksikkönä lämmitetty netto-m 2 / vuosi. Toisaalta silloin kun rakennuksen käyttöintensiteetti ja tilatehokkuutta kehittäviä ratkaisuja pohditaan, huomattavasti parempi jakaja on esim. käyttäjätunti tai käyttäjämäärä. Jos esim. päiväkodille lisätään iltakäyttöä, kasvaa sen energiankulutus. Toisaalta myös päiväkodin käyttö on kasvanut ja näin ollen myös tulosten jakajana käytettävä toiminnallinen yksikkö on kasvanut. Käyttäjän tulee valita toimintansa kehittämiseen parhaiten soveltuva ja merkityksellinen toiminnallinen yksikkö tulosten jakajaksi. Yksiköitä on käsitelty KTI:n raportissa Kiinteistöjen ekoja energiatehokkuuden mittarit ja tunnusluvut. Kohdekiinteistöt Yksikköjen perusta Toiminnalliset yksiköt Kaikki kiinteistöt Pinta-ala htm 2 / v, brm 2 / v, nettom 2 / v Toimisto Työnteko htv / v, työpiste / v Asuinrakennus Asuminen asukas / v Liike tai palvelurakennus Kävijä kävijä / v Palvelurakennukset Käyttöintensiteetti käyttäjätunti / v Palvelurakennukset Käyttömitoitus asiakaspaikka / v 3.5 Pinta-alan yksiköt Pääasiallisena pinta-alan yksikkönä pidetään rakennusmääräyskokoelman D mukaista lämmitettyä nettopinta-alaa, joka lasketaan lämmitettyjen kerrostasoalojen summana kerrostasoja ympäröivien ulkoseinien sisäpintojen mukaan. Lämmitetty nettoala voidaan laskea myös lämmitetystä bruttoalasta, josta on vähennetty ulkoseinien rakennusosa-ala. Toisaalta olemassa oleville kiinteistöille ei useimmiten ole käytössä tällä perusteella laskettua pinta-alaa, ja tällöin voidaan käyttää muita pinta-alan yksiköitä. Tällaisia käsitteitä ovat mm. huoneala, rakennusosa-ala alakäsitteineen, huoneistoala, kerrostasoala, bruttoala ja käyttöala. Näitä määritellään mm. standardissa SFS 5139:2011 Rakennuksen pinta-alat, sekä KH-kortissa KH X Tässä ohjeessa ei anneta sääntöjä eri pinta-alayksiköiden muunnoslaskentaan. 19 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013) consulting

20 4 Energiamittarit: E-luku, energiankulutus ja pohjateho 4.1 Yleistä energiamittareista Energiatehokkuusmittareiden taustalla ovat mm. asetus rakennusten energiatehokkuudesta (765/2007), direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta (2010/31/EU), Rakmk D3 Rakennusten energiatehokkuus 2012 ja D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta Mittari Mittarin tarve ja tavoitteet Mitä ja miten mitataan E-luku Energiankulutus Pohjateho Ostoenergian laskennallista kulutusta energian painokertoimilla Mittaa kiinteistön ja käytön todellista kulutusta. Kaikki energiamuodot lasketaan yhteen ilman energiamuotokertoimia. Auttaa tunnistamaan ja poistamaan tarpeetonta kulutusta kiinteistössä. Primäärienergiaa rakennuksessa käytettävälle ostoenergialle. Rakmk D laskentatapa. Kiinteistössä käytettyä energiaa (sis. tontin kulutuksen). Voidaan sääkorjata. Mittaa mittarin käyttäjän aiheuttamaa kulutusta. Mukailee Rakmk D5 2012:n laskentatapaa. Mittaa kiinteistön sähkön kulutusta silloin, kun rakennusta ei käytetä. Mittaa sähkönkulutusta, joka on mittarin käyttäjän hallinnassa. 4.2 E-luku rakennuksen ominaisuuksista johdettu laskennallinen kulutus E-luvun määritelmä on Rakmk D3 (2012) Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet mukaan: E-luku on rakennustyypin standardikäytöllä laskettu ja energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen vuotuinen ostoenergiankulutus laskettuna rakennuksen lämmitettyä nettoalaa kohden (kwh/m 2,a). E-luku ei pyri kuvaamaan rakennuksen todellista energiankulutusta vaan se toimii tietyin säännöin määritettynä energiankäytön tunnuslukuna. E-luvussa rakennuksessa käytettävä laskennallinen ostoenergia kerrotaan energiamuotokohtaisilla kertoimilla, jotka kuvaavat primäärienergian kulutusta. Uudisrakentamisessa voidaan vaikuttaa rakennuksen muotoon, aukotukseen ja muihin ominaisuuksiin sekä energiamuotoihin. Vaihtoehtoisten ratkaisujen erot saadaan esille E-lukutarkastelun avulla, jolloin E-luku toimii yksinkertaisena tunnuslukuna vertailuja tehtäessä. E-luku ilmoitetaan lämmitettyä nettoalaa kohden. E-luvun laskennassa on mukana kuluttajalaitteiden käyttö, mutta laskennassa ei huomioida tontilla tapahtuvaa kulutusta. Laskennassa kiinteistössä tuotettu aurinko- ja tuulienergia huomioidaan ostoenergian tarvetta vähentävänä. Samalla rakennuksella voi olla useampia E-lukuja, jos 20 Green Building Council Finland Rakennusten elinkaarimittarit (2013) consulting