Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Ikäihmisten terveysliikunnan kehittäminen osaksi päivittäistä arkea ja tukemaan kotona asumista mahdollisimman pitkään laajalla yhteistyöllä kunnan, järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Miten päämäärän saavuttamista arvioidaan ja mistä lähteistä arviointitieto kerätään? Iäkkäiden terveysliikunta on kirjattu kunnan ikäpoliittiseen strategiaan ja toimintasuunnitelmiin-/ja kertomuksiin sekä myös järjestöjen osalta. Tilastot tapahtumista, käyntimääristä/osallistujista ja niiden aiheista sekä toimintakyvyn testaustulokset. Palautekyselyt käyttäjiltä ja yhteistyötahoilta tai suorapalaute. 1. Tavoite: Yhteistyön parantuminen iäkkäiden terveysliikunnan edistämiseksi Millaista yhteistyö iäkkäiden terveysliikunnan edistämiseksi on kunnassanne kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Iäkkäiden terveysliikunnan edistämiseksi kunnan palvelusektorin, järjestöjen ja yhteistyötahojen yhteistyö on säännöllistä, vakiintunutta ja toimitatavat yhteisesti sovittu. Vastaa tähän, kun olet täyttänyt kohdan 1 muut osiot. Poikkisektoriaalisen yhteistyön säännöllisyyttä, toimintatapoja ja vakiintumista arvioidaan ikäpoliittisen strategian seurantaraportin kautta sekä toimintakertomusten avulla. 1.1 Yhteistyöryhmän toiminta Kirjaa yhteistyöryhmän kokoaminen ja järjestäytyminen (ydinryhmä, laajennettu ryhmä, kutsutut asiantuntijat), tehtävät, työnjako ja työskentelytapa. Yhteistyöryhmä perustettu :sos- ja terveystoimi Lehtinen Marika, vapaa-aikatoimi Maritta Jalonen, diakoniatyö/srk Marja Santalahti, eläkeliiton Kustavin paikallisyhdistys Veli Hiltunen ja Kustavin Ahto Ari Lagerström. Laajennettu ryhmä: vanhustyön johtaja Jaana Fagerström, kotisairaanhoito Elina Terhelä, lääkäri Marja Anto, kouluttajat (Anja Siusluoto, fysioterapeutti ym. tulevat), kylätoimikuntien edustajat, SPR Kustavin osasto. - yhteistyöryhmä kutsuu koolle laajemman ryhmän tarvittaessa Kuntakoordinaattorit viestittävät yhteistyöryhmän jäsenille sähköpostitse kaikista hankkeeseen liittyvistä asioista ja se edelleen laajemmalle ryhmälle tarvittaessa. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten yhteistyöryhmän toimintaa arvioidaan? Arvioinnin kohteena ovat yhteistyöryhmän kokoonpano, kokoontumiset, osallistuminen, päätökset ja työnjako. Tieto kerätään kokousmuistioista. 1.2 Yhteistyö kunnan eri sektoreiden, järjestöjen, yksityisten ja muiden toimijoiden välillä Kirjaa keskeiset yhteistyömuodot ja niistä seuraavat toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Toiminnan suunnittelemiseksi ja järjestämiseksi järjestetään kokouksia ja erilaisia tapaamisia aiheisiin liittyen. Erilaisiin järjestettäviin tapahtumiin perustetaan erilliset työryhmät, jotka suunnittelevat ko. päivän tapahtuman. Konsultoidaan paikallisia asiantuntijoita ja pyydetään puheenvuoroja koulutuksiin ja seminaareihin. Aikataulu on kolmivuotinen tai tapahtumien mukaisesti kulkeva. Vastuutahona yhteistyöryhmä, joka jakaa toiminnan mukaisesti vastuutahot sekä työnjaolliset tehtävät. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten yhteistyötä arvioidaan?
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 2 Arvioidaan toteutuneen yhteistyön määrää ja laatua tilastojen, muistioiden ja eri toimijatahojen toimintakertomusten kautta. 1.3 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Kirjaa keskeiset konkreettiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Mitä prosessissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten yhteistyön vakiintuminen otetaan huomioon alusta alkaen? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Yhteistyö iäkkäiden terveysliikunnan edistämiseksi kuuluu kunnan ikäpoliittiseen strategiaan, josta laaditaan vuosittain seurantaraportti. Koordinointivastuu on ikäpoliittisen strategian seurantatyöryhmällä. 2. Tavoite: Tietämyksen lisääntyminen iäkkäiden terveysliikunnasta Miten tietämyksen lisääntyminen iäkkäiden terveysliikunnasta näkyy kunnassanne kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Kunnassa päättäjät, toimijat eri sektoreilla, iäkkäät, omaiset ja muut kunnan asukkaat tietävät terveysliikunnan merkityksestä toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden hyvinvoinnille ja elämänlaadulle. Iäkkäiden terveysliikunnan viestintä ja koulutus on kirjattu toimintasuunnitelmiin. Iäkkäiden terveysliikuntatoiminta on lisääntynyt. Vastaa tähän, kun olet täyttänyt kohdan 2 muut osiot. Arvioidaan viestinnän ja koulutusten määrää sekä sisältöä. Tietoa saadaan julkisuusseurannan (kuntatiedote), koulutustilaisuuksien ja palautelomakkeiden yhteenvedoista. Lisäksi arvioidaan, millaista iäkkäiden terveysliikuntatoimintaa kunnassa on tarjolla. 2.1 Viestintä Kirjaa, millä viestintätavoilla tietämystä lisätään sekä näiden prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Kunnan kuntatiedotteessa säännöllisesti (n. 10-11 numeroa vuodessa joka talouteen) yhteistyöryhmän toimittamaa tietoa Voimaa vanhuuteen- ohjelmasta ja sen paikallisesta toiminnasta. Lisäksi paikallislehdessä Vakka-Suomen sanomissa. Kunnan ja järjestöjen verkkosivuilla on tietoa iäkkäiden terveysliikunnasta. Tarvittaessa tietoiskut: - kunnan lautakunnissa, kunnanhallituksessa sekä kunnanvaltuustossa sekä yleisissä tiedotustilaisuuksissa eri foorumeilla - tietoa yhteistyöryhmän kautta eri sektoreiden avainhenkilöille ja toimijoille. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten valituilla viestintätavoilla on onnistuttu tavoittamaan iäkkäitä ja eri toimijoita? Miten viestintää arvioidaan? Arvioidaan kuntatiedotteen ilmestymisessä mainituista Voimaa vanhuuteen-hankkeeseen liittyvistä asioista sekä Vakka- Suomen sanomissa julkaistuista artikkeleista. Suorana palautteena liikuntaryhmistä. 2.2 Tietämyksen ja osaamisen vahvistaminen koulutuksella
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 3 Millaista yleistä koulutusta aiotaan järjestää? Kirjaa koulutusprosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Yhteistyöryhmässä laaditaan kehittämistyön tueksi koulutussuunnitelma iäkkäiden terveysliikunnasta, johon sisältyy yleinen koulutus ja eri kohderyhmille tarkoitettu koulutus. Koulutussuunnitelmaa päivitetään syksyllä ja keväällä vuosittain yhteistyöryhmän kokouksissa. - koulutussuunnitelma laadittu (liitteenä); koulutussuunnitelmassa kirjattu aikataulut/osallistujat - kouluttajakoulutukset avainasemassa syksyllä 2011 ja keväällä 2012; sen jälkeen kunnan yleisiä koulutustilaisuuksia/seminaareja sen mukaisille ryhmille/vetäjille sekä jatkossa jatkuu täydennyskoulutuksina - tällä hetkellä meneillään: 2 (liikuntatoimi+järjestö) ulkoiluttajakouluttajaa, jotka vetävät ulkoiluystävä-koulutusta; tästä pidetty yleinen koulutustilaisuus, josta koulutettavat kerätty Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten yleisellä koulutuksella on onnistuttu vahvistamaan tietämystä ja osaamista iäkkäiden terveysliikunnasta? Koulutussuunnitelman toteutumisen kautta; mm. ulkoiluystävä-koulutus. (kts. em). 2.3 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Kirjaa prosessin keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten otetaan huomioon, että tietämys iäkkäiden terveysliikunnasta lisääntyy myös jatkossa? Kenen vastuulla viestintä ja yleiset koulutukset ovat kehittämistyön jälkeen? Iäkkäiden terveysliikunnan yhteistyöryhmän tai muu ko. asioita käsittelevä pysyvä taho (ikäpoliittisen strategian seurantaryhmä) vastuulla. 3. Tavoite: Iäkkäiden liikuntaneuvonnan lisääntyminen Mitä iäkkäiden liikuntaneuvontaa kunnassanne on tarjolla kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Minkä verran iäkkäät käyvät liikuntaneuvonnassa? Miten liikuntaneuvonnasta ohjaudutaan liikuntatoimintaan? Kunnassa on tarjolla laadukasta iäkkäiden liikuntaneuvontaa palveluketjun eri vaiheissa, liikuntaneuvonta kuuluu kaikkien iäkkäiden parissa toimivien tehtäväkuvaan. Mahdollisimman moni iäkäs saa liikuntaneuvontaa ja ohjautuu liikuntatoimintaan. Neuvontaa on saatavilla eri tahoje järjestämänä lähellä iäkästä, eri puolilla paikkakuntaa. Tarjolla on yleistä matalan kynnyksen neuvontaa sekä henkilökohtaista neuvontaa. Voimaa vanhuuteen-ohjelman hyvät toimintatavat liikuntaneuvonnasta on otettu kunnassa käyttöön ja ne ovat vakiintuneet. Täytä tämä osa, kun olet täyttänyt kohdan 3 muut osiot. Arvioidaan mitä liikuntaneuvontatoimintaa kunnassa on tarjolla, mikä taho toiminnasta vastaa, missä toimintaa järjestetään ja minne neuvonnasta ohjaudutaan. Arvioinnin kohteena on myös liikuntaneuvonnan sisältö. Lisäksi arvioidaan liikuntaneuvonnan tiedottamista, saatavuutta ja käyntimääriä. Tieto saadaan liikuntaneuvontaa toteuttavien tahojen palvelukuvauksista sekä tilastoista. 3.1 Liikuntaneuvontaan liittyvä koulutus Mitä liikuntaneuvontaan liittyvää koulutusta aiotaan järjestää ja kenelle? Kirjaa koulutusprosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Liikuntaneuvontaan liittyvä koulutus kirjataan koulutussuunnitelmaan. VoiTas-kouluttajakoulutuksen käyneet
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 4 kouluttavat ohjaajakoulutuksissa liikunta-, sosiaali- ja terveystoimen sekä järjestösektorin ammattilaisia ja vertaisia, mikä vahvistaa liikuntaneuvonnan osaamista. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten liikuntaneuvontaan liittyvää koulutusta arvioidaan? Arvioidaan koulutusten ja koulutuksiin osallistuneiden määrää sektoreittain. Tieto saadaan koulutustilastoista ja osallistujalistoista. Lisäksi arvioidaan osaamisen ja tietämyksen lisääntymistä, joista saadaan tietoa koulutuspalautteista. Arvioinnin kohteena on myös, miten oppi on siirtynyt käytännön toimintaan. Tieto saadaan kyselyistä (ammattilaiset ja iäkkäät). 3.2 Kohderyhmän tavoittaminen Kirjaa, miten kohderyhmä tavoitetaan sekä näiden prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Kohderyhmä tavoitetaan eri tahojen yhteistyöllä. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä keskustellaan liikunnan merkityksestä ja iäkäs ohjataan asiakas henkilökohtaiseen liikuntaneuvontaan. Kohderyhmää tavoitetaan myös terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotoilla, kotihoidon käynneillä, yhdistysten ja seurakunnan tilaisuuksissa sekä liikuntatoimen kautta. Liikuntaneuvontapaikoista tiedotetaan kuntatiedotteessa ja verkkosivuilla sekä tarvittaessa lehti-ilmoituksilla. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten kohderyhmän tavoittamista arvioidaan? Arvioidaan, minkä verran ja millä tavoin eri tahot (terveydenhoitajat, lääkärit, kotikäynnit, jäsenillat, tiedotustilaisuudet) ovat tavoittaneet kohderyhmää. Tieto saadaan tilastojen, osallistujalistojen ja palautteiden avulla. Arvioidaan, kuinka monta iäkästä on ohjautunut liikuntaneuvontaan. Tieto saadaan liikuntaneuvontaa järjestävien tahojen tilastoista. Lisäksi kerätään tietoa iäkkäiltä, mitä kautta he ovat ohjautuneet liikuntaneuvontaan. 3.3 Liikuntaneuvonnan järjestäminen Millaista liikuntaneuvontaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Perustetaan Kustavin terveysasemalle liikuntaneuvontapiste/vanhusneuvola, johon iäkkäät ohjataan henkilökohtaiseen liikunta- ja terveysneuvontaan. Järjestöt tiedottavat ja antavat neuvontaa omissa kerhoissaan. Liikuntatoimi tukee ja koordinoi toimintaa. - terveydenhoitajan, lääkärin ja kotisairaanhoitajan kanssa neuvotellaan heidän rooleistaan ko. pisteessä (luodaan toimenkuvaa) ; sosiaalitoimi sopii tapaamisen tähän liittyen syksyllä 2011; samoin järjestöjen osuudet toiminnassa - toinen palvelupiste suunnitellaan palvelukeskukseen, joka on lähempänä ikääntyneitä ja heidän toimintaansa - koulutus suunnitellaan koulutussuunnitelman yhteydessä ja sen tarpeen mukaan Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten liikuntaneuvonnan järjestämistä arvioidaan? Arvioidaan liikuntaneuvonnan määrää ja laatua; osallistujien määrä ja asiakaskäynnit sekä järjestöjen tilastoista. 3.4 Tiedotus liikuntaneuvonnasta Miten liikuntaneuvonnasta tiedotetaan? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja työnjako sektoreittain. Liikuntaneuvonnasta tiedotetaan iäkkäiden parissa toimiville ja iäkkäille. Tiedottamistapoja ovat sisäinen tiedotus toimijoiden kesken, iäkkäille tiedottamisessa kuntatiedote, lehti-ilmoitukset ja tiedotustilaisuudet, verkkosivut. Tiedottamisvastuusta on sovittu. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten tiedotusta arvioidaan? Arvioidaan tiedotuksen määrää ja laatua. Arvioinnin kohteena ovat ilmoitusmäärät (ammattilaiset ja iäkkäät), tiedotuskanavien toimivuus. Tieto saadaan tilastoista ja julkisuuseurannasta. 3.5 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Kirjaa prosessin keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 5 Millaista seurantatietoa toimenpiteistä kerätään? Miten iäkkäiden liikuntaneuvonnan vakiintuminen otetaan huomioon alusta alkaen? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Iäkkäiden liikuntaneuvonta sisällytetään iäkkäiden parissa toimivien tehtävänkuvaan ja toiminnalle on riittävät resurssit. Eri toimijoiden liikuntaneuvonnan osaamista vahvistetaan koulutuksella. Kunnassa on alueellisesti ja eri tasoilla toimiva iäkkäiden terveysliikunnan palveluketju. Työnjaosta ja vastuista sovitaan eri sektoreiden kesken. Liikuntaneuvontatoiminnasta tiedotetaan laajasti. 4. Tavoite: Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelun lisääntyminen Mitä toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden voima- ja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa kunnassanne on tarjolla kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Minkä verran iäkkäät osallistuvat liikuntatoimintaan? Millaisia vaikutuksia iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelun lisääntymisellä on? Laadukkaita ohjattuja voima- ja tasapainoryhmiä toimii eri puolilla kuntaa lähellä iäkästä. Ikäihmisiä osallistuu ohjattuun ryhmätoimintaan tai kotiharjoitteluun. Iäkkäiden toimintakyky säilyy ja paranee. Täytä tämä osa, kun olet täyttänyt kohdan 4 muut osiot. Arvioidaan ohjattujen voima- ja tasapainoryhmien sekä kotiharjoittelun määrää sekä niihin osallistuvien iäkkäiden määrää. Tieto saadaan tilastoista ja osallistujalistoista. Lisäksi arvioidaan toiminnan laatua. Tieto saadaan liikuntatoiminnan sisältökuvauksista ja ohjaajien koulutustaustasta. Toimintakykytestit ja iäkkäiden kokemukset osoittavat iäkkäiden toimintakyvyn parantumisen. 4.1 Voima- ja tasapainoharjoittelun kouluttaja- ja ohjaajakoulutus Kirjaa koulutusprosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Ketkä osallistuvat kouluttajakoulutuksiin eri sektoreilla? Mitä voima- ja tasapainoharjoittelun ohjaajakoulutusta aiotaan järjestää ja kenelle (VanhusValmentaja, VertaisVeturi, Kunnon Hoitaja, Senioritanssi, muut aihepiirin koulutukset)? Voima- ja tasapainoharjoitteluun liittyvä koulutus kirjataan koulutussuunnitelmaan. VoiTas kouluttajakoulutukseen osallistuu perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen fysioterapeutti. Hän kouluttaa paikallisissa ohjaajakoulutuksissa VanhusValmentajia, Kunnon Hoitajia ja VertaisVetureita. Liikuntajärjestön, sos- ja terveystoimen ja järjestöjen edustajat osallistuvat Senioritanssin kouluttajakoulutukseen ja kouluttaa senioritanssin ohjaajia. Ohjaajille järjestetään täydennyskoulutusta ja tukea toimintaan (esim. ilmainen harjoitteluvuoro vertaisohjaajille kuntosalilla). Lisäksi kouluttajat ja ohjaajat voivat osallistua muihin voima- ja tasapainoharjoittelun ohjaamiseen liittyviin koulutuksiin. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten voima- ja tasapainoharjoittelun koulutuksia arvioidaan? Arvioidaan koulutusten ja koulutuksiin osallistuneiden määrää sektoreittain. Tieto saadaan koulutustilastoista ja osallistujalistoista. Lisäksi arvioidaan osaamisen ja tietämyksen lisääntymistä, joista saadaan tietoa koulutuspalautteista. Arvioinnin kohteena on myös, miten oppi on siirtynyt käytännön toimintaan. Tieto saadaan uusien perustettujen ryhmien määrästä, kyselyistä ja asiakaspalautteista (ammattilaiset ja iäkkäät). 4.2 Kohderyhmän tavoittaminen Kirjaa, miten kohderyhmä tavoitetaan sekä näiden prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Iäkkäitä tavoitetaan eri kanavia pitkin (terveystoimi, liikuntatoimi, järjestöt, media, henkilökohtaiset kontaktit),
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 6 sovitaan työnjaosta sektoreittain. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten kohderyhmän tavoittamista arvioidaan? Arvioidaan, minkä verran ja millä tavoin eri tahot ovat tavoittaneet kohderyhmää. Tieto saadaan tilastojen ja palautteiden avulla. Lisäksi kerätään iäkkäiltä tietoa palautelomakkeella, mitä kautta he ovat ohjautuneet liikuntatoimintaan. 4.3. Voima- ja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan järjestäminen Millaista voima- ja tasapainosisältöistä liikuntatoimintaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Perustetaan liikuntaryhmiä (kuntosali, liikuntasali, kotiharjoittelu, senioritanssi, sivukyläryhmät). Sovitaan - liikuntatoimi/järjestöt/vanhustenhuollon henkilökunta/kylätoimikunnat (sivukylät) vetävät ko. ryhmiä joko julkisissa tiloissa ( urheilutalo, palvelukeskus, Jaala-koti, kuntosali ym.) sekä yksityisissä tiloissa (sivukylät); ryhmiä perustetaan kevättalvella 2012 kun vetäjiä on saatu koulutettua - iäkkäitä kuljetetaan liikuntaryhmiin vapaaehtoisten (järjestöt) avulla autolla tai muilla kulkuvälineillä sekä hoitohenkilökunnan avustuksella - välineitä on hankittu julkisiin tiloihin liikuntatoimen kautta; koteihin/sivukyliin hankintoja tehdään keväällä 2012 - ohjaajat tulevat koulutussuunnitelman mukaisesti järjestöistä ja hoitohenkilökunnasta - liikuntatoiminnan laatu (sisältö, kesto, ohjaajan koulutus, testauskäytännöt) selviävät alla olevasta. Yhteistyöryhmässä sovitaan ko. asiat. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten liikuntatoiminnan järjestämistä arvioidaan? Arvioidaan liikuntatoiminnan määrää ja laatua. Arvioinnin kohteena on osallistujien määrä, ohjaajien koulutus ja toiminnan sisältö. Ryhmien osallistujamäärät saadaan eri toimijoiden tilastoista. Kotiharjoittelua seurataan kirjatuista kotiharjoittelujaksoista. Ohjatun liikuntatoiminnan laatua seurataan toiminnan sisältökuvausten, ohjaajien koulutuksen ja toimintakykytestien avulla. Asiakkaiden kokemukset kerätään asiakaspalautteista. 4.4 Tiedotus voima- ja tasapainosisältöisestä liikuntatoiminnasta Miten voima- ja tasapainosisältöisestä liikuntatoiminnasta tiedotetaan? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Liikuntatoiminnasta tiedotetaan iäkkäiden parissa toimiville ja iäkkäille. Tiedottamistapoja ovat sisäinen tiedotus toimijoiden kesken, iäkkäille tiedottamisessa kuntatiedote, lehti-ilmoitukset, tiedotustilaisuudet ja verkkosivut. Toiminnan sisältökuvaus on riittävän yksityiskohtainen. Tiedottamisvastuusta on sovittu. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten tiedotusta arvioidaan? Arvioidaan tiedotuksen määrää ja laatua. Arvioinnin kohteena ovat ilmoitusmäärät (ammattilaiset ja iäkkäät), ja tiedotuskanavien toimivuus. 4.5 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Kirjaa prosessin keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan?
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 7 Miten voima- ja tasapainosisältöisen liikuntatoiminnan vakiintuminen otetaan huomioon alusta alkaen? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa? Voima- ja tasapainosisältöinen liikuntatoiminta kuuluu eri sektoreiden ja ammattiryhmien toimenkuvaan ja toiminnalle on riittävät resurssit. Moniammatillisella työryhmällä on valtuudet koordinoida iäkkäiden liikuntatoiminnan järjestämistä (koulutus, liikuntaryhmät, viestintä). Työnjaosta ja vastuista sovitaan eri sektoreiden kesken. Säännöllinen kouluttajakoulutus ja ohjaajakoulutus täydennyskoulutuksineen ovat pysyvää toimintaa. Liikuntatoiminnasta tiedotetaan laajasti. 5. Tavoite: Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoilun lisääntyminen Mitä toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoilutoimintaa kunnassanne on tarjolla kolmivuotisen kehittämistyön jälkeen? Minkä verran iäkkäät osallistuvat ulkoilutoimintaan? Millaisia vaikutuksia iäkkäiden ulkoilun lisääntymisellä on? Iäkkäät ulkoilevat omaehtoisesti tai ohjatuissa ryhmissä yhdessä eri sukupolvien kanssa. Toimintakyvyltään heikentyneiden iäkkäiden ulkoilutoiminta on säännöllistä ja jatkuvaa. Ulkoilemaan pääsee läheltä kotia (lähiliikuntapaikat, ulkoilureitit). Ulkoilu antaa mahdollisuuden iäkkäille omien asioiden ja sosiaalisten suhteiden hoitamiseen. Täytä tämä osa, kun olet täyttänyt kohdan 5 muut osiot. Ulkoiluystäväkoulutus täydennyskoulutuksineen on säännöllistä ja ulkoiluystävät toimivat aktiivisesti. Arvioidaan säännöllisesti ulkoilevien iäkkäiden määrää. Tieto saadaan eri toimijoiden järjestämien ulkoiluryhmien osallistujatilastoista, järjestetystä ulkoiluystävätoiminnan tilastoista, kotihoidon tilastoista. Arvioidaan lähiliikuntapaikkojen ja ulkoilureittien määrää ja laatua (kunnossapito, välineet, penkit). Tieto saadaan havainnoimalla ja kunnossapitosopimuksista. Arvioidaan ulkoilun vaikutuksia iäkkäiltä saadun palautteen avulla. 5.1 Ulkoiluun liittyvä koulutus Kirjaa koulutusprosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Ketkä osallistuvat Ulkoiluystäväksi iäkkäälle - kouluttajakoulutuksiin eri sektoreilta? Keitä koulutetaan ulkoiluystäviksi? Millaista muuta ulkoiluun liittyvää koulutusta aiotaan järjestää? Ulkoiluun liittyvä koulutus kirjataan koulutussuunnitelmaan. Ulkoiluystäväksi iäkkäälle -kouluttajakoulutukseen osallistuu liikunnanohjaaja ja järjestön edustaja. He kouluttavat vapaaehtoisia ulkoiluystäviä järjestöihin ja yhdistyksiin. Ulkoiluystäville järjestetään tukea ja vertaistapaamisia. Lisäksi järjestetään muuta ulkoiluun liittyvää koulutusta (ulkoilusuositukset, tutustuminen lähiliikuntapaikkoihin). Kunnan kesäasukasinfokirjeessä tiedotetaan jatkossa toiminannasta. - 2 ulkoiluystävä-kouluttajaa on koulutettu (liikuntatoimi+järjestö), jotka ovat pitäneet yleisen koulutustilaisuuden aiheesta ja vetävät nyt ensimmäistä koulutusryhmää; uusia ulkoiluttajaystäviä on koulutuksessa n. 15 (koulutuksia ollut 2 touko-kesäkuussa 2011 ja syksyllä vielä 1 koulutus/virkityspäivä; välitehtävän tehneet eli koulutettavat ovat hankkineet ulkoilukaverin + kirjaavat ulkoilukerrat kampanjasivustolle tällä hetkellä (jatkossa pidetään omaa tilastoa); loppuhuipennus on valtakunnallinen ulkoilupäivä 6.10. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten ulkoiluun liittyvää koulutusta arvioidaan? Arvioidaan koulutusten ja koulutuksiin osallistuneiden määrää sektoreittain. Tieto saadaan koulutustilastoista ja osallistujalistoista. Lisäksi arvioidaan osaamisen ja tietämyksen lisääntymistä, joista saadaan tietoa koulutuspalautteista. Arvioinnin kohteena on myös, miten oppi on siirtynyt käytännön toimintaan. Tieto saadaan ulkoiluystävätoiminnassa mukana olevien määrästä, kyselyistä ja palautteista (ulkoiluystävät ja iäkkäät). 5.2 Kohderyhmän tavoittaminen Kirjaa, miten kohderyhmä tavoitetaan sekä näiden prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 8 Iäkkäitä tavoitetaan eri kanavia pitkin (terveystoimi, liikuntatoimi, järjestöt, seurakunta, media, henkilökohtaiset kontaktit), sovitaan työnjaosta sektoreittain. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä keskustellaan ulkoilun merkityksestä ja annetaan tietoa ulkoilutoiminnasta. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten kohderyhmän tavoittamista arvioidaan? Arvioidaan, minkä verran ja millä tavoin eri tahot ovat tavoittaneet kohderyhmää. Tieto saadaan tilastojen, palautteiden ja kotikäyntien sisältökuvausten avulla. Lisäksi kerätään palautetta iäkkäiltä, mitä kautta he ovat ohjautuneet ulkoilutoimintaan. 5.3 Ulkoilun järjestäminen Miten ulkoilutoimintaa aiotaan järjestää? Mitä Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa kehitettyjä hyviä toimintatapoja aiotaan soveltaa? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Käynnistetään säännöllinen ulkoilutoiminta kotihoidossa ja koordinoidaan ulkoiluystävätoimintaa. Käytännön toteutuksesta ja työnjaosta sovitaan yhteisesti (toteuttajina hoitohenkilökunta/kunnan nuoret/järjestöt/ulkoiluystävät). Opiskelijoiden käytännön harjoittelujaksoihin liitetään ulkoilu iäkkäiden kanssa. Ulkoilureittien ja lähiliikuntapaikkojen kunnossapito sovitaan yhteisesti (penkkien sijoittelu, hiekoitus, auraus). Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten ulkoilutoiminnan järjestämistä arvioidaan? Arvioidaan ulkoilutoiminnan (ryhmät ja yksilöllinen ulkoilu) määrää ja laatua. Arvioinnin kohteena on mm. ryhmien ja toimintaan osallistuvien määrä, koulutettujen ulkoiluystävien määrä ja ohjatun toiminnan sisältö. Tieto saadaan järjestäjien tilastoista ja ulkoiluun osallistuneiden iäkkäiden palautteista. Lisäksi arvioidaan ulkoilureittien ja lähiliikuntapaikkojen kunnostusta, rakentamista ja käyttöä. Tieto saadaan - asukaskyselyt, haastattelut, reittikartoitukset - sopimukset huollosta, auraus- tai hiekoitus - kunnan teknisen toimen tai palvelutalojen suunnitelmat ja toteutuneet rakennus- ja kunnostushankkeet 5.4 Tiedotus ulkoilutoiminnasta Miten ulkoilutoiminnasta ja -reiteistä tiedotetaan? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Ulkoilutoiminnasta (ulkoiluystävätoiminta, ohjatut ryhmät, lähiliikuntapaikat, ulkoilureitit, välinevuokraus) tiedotetaan eri kanavia pitkin (esim. järjestöt, seurakunta) iäkkäiden parissa toimiville ja iäkkäille. Tietoa ulkoilutoiminnasta on kuntatiedotteessa ja verkkosivuilla. Tiedotus on kattavaa ja jatkuvaa. Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten tiedotusta arvioidaan? Arvioidaan tiedotuksen määrää ja laatua, tiedotuskanavien toimivuutta ja kattavuutta. Tieto saadaan lehti-ilmoitusten ja artikkelien määristä, muista viestintävälineistä, ulkoilutoimintaan osallistuvien iäkkäiden palautteista. 5.5 Mahdolliset muut keinot, mitkä? Kirjaa prosessien keskeiset toimenpiteet, aikataulu sekä vastuutaho ja Mitä prosesseissa arvioidaan ja mistä tieto saadaan? Miten iäkkäiden ulkoilun vakiintuminen otetaan huomioon alusta alkaen? Kenen vastuulla toiminta on jatkossa?
Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 9 Yhteistyöryhmä tai muu pysyvä taho suunnittelee ja koordinoi ulkoilutoimintaa (tiedotus, Ulkoiluystäväksi iäkkäälle - ja muu koulutus, ohjatut ryhmät, ulkoiluystävätoiminta). Iäkkäiden ulkoilu on kirjattu järjestöjen ja eri toimialojen toimintasuunnitelmiin. Lähiliikuntapaikkojen ja ulkoilureittien kunnossapidosta ja rakentamisesta sovitaan yhteisesti.