HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS/Aineopinnot Jokaiseen kysymykseen vastataan selvällä käsialalla joko erilliselle arkille tai kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan. Tekstaa nimesi selvästi jokaiseen vastauspaperiin, ja merkitse myös opiskelijanumerosi. Rikosoikeuden aineopintotentissä suoritetaan pakollisena osa-alueena rikosoikeuden yleinen ja erityinen osa (5 op; kysymykset 1 2). Muut rikosoikeuden osa-alueet rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä (1,5 op; kysymykset 3.a-b), eurooppalainen ja kansainvälinen rikosoikeus (1,5 op; kysymykset 4.a-b), kriminologia ja kriminaalipolitiikka (1,5 op; kysymys 5) sekä rikosoikeuden perusteet (1,5 op; kysymys 6) voidaan suorittaa erillisinä opintojaksoina niitä koskevissa luentokuulusteluissa ennen rikosoikeuden aineopintotenttiä. Rikosoikeuden aineopintotentissä voidaan kuitenkin vaihtoehtoisesti suorittaa kaikki mainitut opintojaksot tai yhdessä rikosoikeuden yleisen ja erityisen osan osa-alueen kanssa kaikki ennen tenttiä erillisesti suorittamattomat opintojaksot. Kukin mainituista opintojaksoista arvostellaan itsenäisesti käyttäen hyväksytyistä suorituksista arvosanoja 1 5. Silloin myös jokaisesta opintojaksosta itsenäisesti (samoin kuin koko aineopinto-tentistä) täytyy saada hyväksyttävä tulos. Ennen 1.8.2011 luentokuulustelussa hyväksytty rikosoikeuden osa-alueen suoritus muunnetaan uutta tenttijärjestelmää noudatettaessa arvosanaksi. Mikäli olet suorittanut korvaavia luentokuulusteluja, Sinun tulee ehdottomasti täyttää pyydetyt tiedot suorituksistasi liitteenä olevaan lomakkeeseen. Muuten luentokuulustelusuorituksiasi ei tiedetä tarkistaa eikä korvaavuutta ja hyvityspisteitä lukea hyväksesi. Niiden kysymysten osalta, jotka olet korvannut luentokuulusteluilla / osasuorituksilla ja joiden osalta olet antanut korvaavuuksia koskevat tiedot lomakkeella, Sinun ei tarvitse jättää erillistä vastauspaperia. Suoritetut luentokuulustelut vapauttavat vastaamasta kysymyksiin seuraavasti: - kevätlukukaudella 2011 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän luentosarja: kysymykset 3.a.-3.b - kevätlukukaudella 2011 tai myöhemmin suoritettu kriminologian ja kriminaalipolitiikan luentosarja tai restoratiivisen oikeuden kurssi: kysymys 5 - kevätlukukaudella 2011 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeuden peruskysymysten (vastuuopin) luentosarja tai Tvärminnen kurssi: kysymys 6 - syyslukukaudella 2011 tai myöhemmin suoritettu eurooppalaisen ja kansainvälisen rikosoikeuden kurssi: kysymykset 4.a-4.b Kysymysten 1 2 vastaustila on rajoitettu neljään sivuun kysymystä kohti, kysymysten 5 6 vastaustila on rajoitettu kahteen sivuun kysymystä kohti, ja kaksiosaisiin kysymyksiin 3 4 vastataan kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan. Kysymyksiin vastaamisessa saa käyttää hyväksi lakikirjoja ja muuta tiedekunnan yleisohjeiden mukaan lakikirjatenteissä sallittua säädösaineistoa. Kun vastaustilaa on edellä mainituin tavoin rajoitettu, korostettakoon, että lainsäännösten ja muun tutkintovaatimuksiin kuuluvan lähdeaineiston sisältöä tulee selostaa vain tarpeellisilta osin ja että lakitekstiin tulee viitata asianomaiset säännökset mainiten. Vastausten arvostelussa painotetaan sitä, miten hyvin niissä on tunnistettu keskeiset rikosoikeudelliset ongelmat ja miten hyvin perustellen niitä on käsitelty. Myös vastausten sisäiseen johdonmukaisuuteen ja selkeyteen kiinnitetään huomiota. Vastauksen selkeys edellyttää
kappalejaon käyttöä. Silloin kun vastaustilaa on kaksi tai neljä sivua, myös alaotsikoita on syytä käyttää, ja tapauskysymyksen vastaus tulisi mielellään päättää lyhyellä tiivistelmällä. ETA-kelpoisuuskoetta suorittavat vastaavat tällä tenttikierroksella tapauskysymyksiin 1 ja 2.
HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS/Aineopinnot NIMI Opiskelijanumero: Ilmoita tällä lomakkeella kaikki korvaavuuksia koskevat tietosi. - Kirjoita viivalle luennoitsijan sukunimi, - ympyröi olivatko luennot syys- vai kevätlukukaudella, - kirjoita viivalle kurssin suoritusvuosi ja - ympyröi suorititko tuolloin kurssin/luennot uuden vai vanhan järjestelmän mukaan. Kysymys Aihe Luennoitsija Ympyröi Suoritusvuosi Ympyröi 3a, 3b seuraamusjärjestelmä sl / kl U / V 4a, 4b kansainvälinen ja sl / kl U / V eurooppalainen rikosoikeus 5 kriminologia ja krim.politiikka sl / kl U / V tai restoratiivisen oikeuden kurssi 6 rikosoikeuden perusteet / sl / kl U / V vastuuoppi
Rikosoikeuden yleinen ja erityinen osa (5 op; kysymykset 1-2) 1. Jarmo-Dietmarin (s. 1963) elämä oli vaikeaa. Hän ei ollut koko elämänsä aikana tavannut sitä oikeaa eikä asiaa valoisammaksi muuttanut sekään, että hänet oli hiljattain irtisanottu hänelle kovin tärkeästä Helsingin kaupungin viemärisukeltajan työstä. Eräänä sateisena lokakuun 2014 perjantaiaamuna Jarmo-Dietmar päätti muuttaa elämänsä suuntaa. Hän avasi asekaappinsa, otti sieltä isoisänsä, Alfi-Heinrichin, vanhan mutta moitteettomasti toimivan kuudestilaukeavan revolverin panostaen sen yhdellä patruunalla ja lähti työnantajansa Rudolfin talolle. Jarmo-Dietmarin soittaessa Rudolfin kotitalon ovikelloa Rudolf avasi oven niukassa leopardikuvioisessa yöasussaan eilisillan pitkäksi venähtäneiden illallisten jälkeen. Jarmo- Dietmar asetti välittömästi revolverin Rudolfin ohimolle, pyöräytti panosrullaa ja tokaisi se on nyt fifty sixty!. Tämän jälkeen Jarmo-Dietmar painoi laukaisinta, mutta ase ei lauennut. Jarmo- Dietmar pyöräytti panosrullaa uudelleen ja asetti aseen omalle ohimolleen samalla laukaisinta painaen. Ase ei tälläkään kertaa lauennut. Kolmannen panosrullan pyöräytyksen jälkeen Jarmo- Dietmar asetti taas aseen piipun Rudolfin ohimolle liipaisimesta painaen. Tälläkään kertaa mitään ei tapahtunut. Neljännellä laukaisukerralla Jarmo-Dietmar osoitti aseellaan puolihuolimattomasti Rudolfin eteiseen, jonka laidalla olevan oviaukon kohdalla hän näki toisen ihmisen liikkuvan. Tällä kertaa ase laukesi luodin osuessa Rudolfin eteisen seinällä olevaan peiliin. Rudolfin talolta poistuttuaan Jarmo-Dietmar lähetti sähköpostia Intiassa asuvalle verkkotuttavalleen Bisahalanille, jota hän pyysi toimittamaan postitse vahvoja särkylääkkeitä. Suomessa kun lääkkeet ovat kalliita ja nämä intialaiset lääkkeet auttoivat Jarmo-Dietmarin mielestä huomattavasti suomalaisia kipulääkkeitä tehokkaammin viemärisukeltajan ammatin varjopuolena syntyneeseen alaselkäkipuun. Myöhemmin kävi ilmi, että Suomen tulliviranomaiset olivat takavarikoineet lääkkeet eikä Jarmo-Dietmar saanut lähetystä koskaan vastaanotettua. Saman päivän iltana Jarmo-Dietmar lähti ystävänsä Buijen mökille, jossa paikalla olivat lisäksi naapurimökillä iltaa viettävät kaverukset Susa (s. 1996) ja Vuokko-Orvokki (s. 1998). Illan aikana Jarmo-Dietmar ja Vuokko-Orvokki keskustelivat pitkään molempien kiinnostuksen kohteena olevista iranilaisista taide-elokuvista samalla melko runsaasti punaviiniä nauttien. Vaikka keskustelussa oli tullut ilmi myös Vuokko-Orvokin syntymävuosi, Jarmo-Dietmar alkoi ajatella sen oikean ehkä sittenkin löytyneen. Olihan Vuokko-Orvokki ikäisekseen kypsän oloinen ja aitoa taidetta ymmärtävä. Keskustelun edetessä Dariush Mehrjuin vuonna 1969 ohjaamaan Lehmämestariteokseen, Jarmo-Dietmar ei enää voinut vastustaa Vuokko-Orvokin taiteellista vetovoimaa. Hän kietoi Vuokko-Orvokin kielisuudelmaan samalla hänen vartaloaan hyväillen. Vuokko-Orvokki ei vastustellut Jarmo-Dietmarin toimia. Myöhemmin illalla Susan ja Vuokko-Orvokin jo poistuttua Buije arvosteli Jarmo-Dietmaria siitä, että hän oli vokotellut ala-ikäistä Vuokko-Orvokkia ja että he eivät olleet elokuvakeskustelussaan huomioineet Buijen suuresti arvostamia Mies ja alaston ase -elokuvia. Jarmo-Dietmar hermostui tästä ja nappasi lähellä olevan metallirunkoisen terassituolin ja löi tällä Buijea kolme kertaa päähän. Buije tuupertui ja menetti tajuntansa lyöntien voimasta. Kun Buije ei tunnin päästä ollut vielä herännyt, Jarmo-Dietmar arveli iskujen surmanneen Buijen. Tämän vuoksi Jarmo-Dietmar päätti haudata Buijen mökin takana olevassa metsässä sijaitsevaan vetiseen suohon. Myöhemmin kävi ilmi, että Buije oli ollut elossa hautaamishetkellä ja hän oli menehtynyt tukehtumalla. Miten tapausta tulee arvioida rikosoikeudellisesti? (Vastaustilaa enintään 4 sivua; 20 p.)
2. A, B, C ja D perustivat vuoden 2014 alussa siivousliikkeen nimeltä Klargemacht Oy. Rekisteriviranomaiselle ilmoitettiin, että A toimii hallituksen puheenjohtajana ja B sekä C hallituksen jäseninä. D, joka omisti enemmistön osakkeista jäi hallituksen ulkopuolelle. Kaikki neljä oli aiemmin tuomittu erinäisistä rikoksista, muun muassa huumausainerikoksista. Heillä ei ollut aikomustakaan harjoittaa yhtiöjärjestyksessä ilmoitettua siivoustoimintaa, vaan heidän liiketoimintansa keskittyi yksinomaan velkojen perintään ja valittujen ihmisten suojeluun. D:n mukaan nämä laittoman toiminnan muodot olivat nykyään kaikkein tuottoisimpia, varsinkin kun huomioi kiinnijäämisriskin ja mahdollisen vankeustuomion pituuden. D otti omasta aloitteestaan yhteyttä johtaja Åke E:hen ja kertoi valheellisesti, että jotkut moottoripyöräkerho Middlestar MC:n jäsenet suunnittelivat Åken omakotitalon polttamista kostotoimena siitä, että Åke oli sallinut kerhon häätämisen varastorakennuksen tiloista maksamattomien vuokrien johdosta. Koska D:llä oli yhteyksiä moottoripyöräkerhon presidenttiin, lupasi hän estää hyökkäyksen. Tämä kuitenkin edellytti sitä, että Åke maksoi 5.000 euron vastineen tästä palveluksesta. Åke ei halunnut ottaa mitään riskejä ja maksoi D:n vaatimusten mukaisesti kyseisen summan Klargemacht Oy:n tilille. Myöhemmin D kertoi A:lle, B:lle ja C:lle mistä rahat tulivat. Rahat käytettiin käsiaseen ostamiseen pimeiltä markkinoilta. A oli aiemmin tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeästä pahoinpitelystä, jonka kohteena oli Rosa F. Pahoinpitely oli A:n kertoman mukaan tapahtunut kun Rosa kieltäytyi maksamasta yhteensä 100.000 euron velkaa. A totesi, että velka oli syntynyt kun Rosan piti hankkia huumeita Espanjasta. Rosa oli tällöin menetellyt niin huolimattomasti, että menetti kaikki A:lta saamansa rahat onnistumatta hankkimaan sovittuja huumeita. A ehdotti B:lle ja C:lle, että he yrittäisivät nyt periä kyseisen velan. A:n kuuleman mukaan Rosalla oli varakkaat vanhemmat. Huolimatta tyttärensä epäsosiaalisesta elämästä, olisivat he varmasti valmiita maksamaan hänestä. Etukäteen sovitun suunnitelman mukaisesti (josta myös D oli tietoinen, vaikkei siihen muutoin sekaantunutkaan) A, B ja C menivät omakotitaloon, jossa Rosa asui koiriensa kahden malinoisuroksen, Arnoldin ja Darth Vaderin kanssa. B ja C soittivat ovikelloa, mutta kukaan ei avannut. Heidän odottaessaan Rosa tuli lenkiltä koiriensa kanssa. Rosa aavisti heti, että jokin oli vialla ja kehoitti miehiä poistumaan tontiltaan. B, joka ei pelännyt koiria ja oli myös hyväkuntoinen nyrkkeilijä otti askeleen eteenpäin tarttuakseen Rosaan ja pakottaakseen hänet autoon, jossa A istui kuljettajana. Suunitelman mukaisesti Rosa pidettäisiin vankina kunnes hänen vanhempansa maksaisivat 100.000 euron velan. A vakuutti, ettei kukaan uskaltaisi mennä poliisille, sillä hän voisi siinä tapauksessa laverrella Rosan huumebisneksistä. B teki kuitenkin kohtalokkaan virhearvion: samalla hetkellä kun hän kosketti Rosaa, upottivat koirat hampaansa häneen. Erityisesti purema B:n käsivarteensa upposi syvälle ja repi jänteen. Vammasta aiheutui B:lle hermosärkyä koko loppuelämäksi. A näki mitä tapahtui, astui ulos autosta ja ampui useita laukauksia pistoolillaan Rosaa kohti. Hän ei kiihtyneestä tilastaan johtuen pystynyt tähtäämään kovin hyvin, ja vain yksi luoti osui, mutta ei kuitenkaan Rosaan, vaan C:hen, joka kuoli välittömästi. A oli ottanut aseen mukaansa muiden tietämättä ja hän oli aikonut tappaa Rosan heti, mikäli B ja C olisivat saaneet hänet autoon. A laskeskeli kylmän viileästi, että B ja C eivät ilmiantaisi häntä, vaan sen sijaan auttaisivat ruumiin piilottamisessa. Laukausten jälkeen A pakeni paikalta autolla. B meni kovaan shokkiin puremista ja kaverinsa väkivaltaisen kuoleman johdosta. A ei päässyt pitkälle ennen kuin poliisipartio pysäytti hänet. Poliisin toistuvista varoituksista huolimatta A nousi autosta pistooli kädessään, minkä johdosta konstaapeli Tauno ampui häntä jalkaan.
Poliisin esitutkinnassa kävi ilmi, että koko tarina Rosasta ja epäonnistuneista huumekaupoista oli tekaistu. Todellisuudessa törkeä pahoinpitely oli kosto siitä, että Rosa oli jättänyt A:n. D myönsi kuulusteluissa, että hän epäili Rosan velallisuutta A:ta kohtaan, mutta ajatteli rahan olevan aina rahaa. Miten tapausta tulee arvioida rikosoikeudellisesti? (Vastaustilaa enintään 4 sivua; 20 p.)
HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä (1,5 op; kysymykset 3.a. ja 3.b.) 3.a. (i) Rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä, eli niin sanottu liigaperuste rangaistuksen koventamisperusteena (2,5 p.); (ii) Konkurrenssi rangaistuksen tuomitsematta jättämisen perusteena (2,5 p.). (Vastaus annettuun vastaustilaan; yhteensä 5 p.)
HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 3.b. A ajoi henkilöautolla poliisin ratsiaan 01.10.2014. Poliisin A:lle tekemä huumetesti osoitti A:n käyttäneen kannabista. Tämän lisäksi poliisi löysi A:n autosta huomattavan määrän huumausainetta sekä A:lle kuulumattoman pankkikortin, jonka A myönsi anastaneensa. Esitutkinnassa kävi myöhemmin ilmi, että A on käyttänyt luvatta anastamaansa pankkikorttia kolme kertaa, 28.9.2014, 30.9.2014 ja 01.10.2014. Poliisi epäilee A:n syyllistyneen rattijuopumukseen, huumausainerikokseen sekä maksuvälinepetokseen. Minä päivänä syyte tulee nostaa viimeistään, jotta syyteoikeus ei vanhene edellä mainittujen tekojen osalta? Vanhenevatko rikokset itsenäisesti vai onko niillä yhtenäinen vanhentumispäivä? (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)
HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero Eurooppalainen ja kansainvälinen rikosoikeus (1,5 op; kysymykset 4.a ja 4.b) 4.a. Kerro mitä tarkoitetaan EU-oikeuden välittömällä oikeusvaikutuksella ja millä edellytyksillä yhtäältä EU-primäärioikeuden normilla ja toisaalta direktiivin säännöksellä voi olla tällainen vaikutus. Kerro myös miten tupakkalakiin sisältyvää tupakkatuoterikkomusta koskevaa säännöstä voitaisiin arvioida tästä näkökulmasta. (Melanderin oppikirja, vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)
HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 4.b. Pysyvän kansainvälisen rikostuomioistuimen sekä muiden kansainvälisoikeudellisten rikostuomioistuinten perussäännöt oikeuslähteinä. Keskity erityisesti seuraaviin teemoihin: i) perussääntöjen oikeuslähdeopillinen asema suhteessa muihin tuomioistuinten soveltamiin oikeuslähteisiin, ii) onko eri perussäännöissä eroavaisuuksia niiden asiallisissa toimivaltuukissa, iii) erityyppisten perussääntöjen sitovuus, iv) Valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen (1969) tulkintasäännön soveltuminen ja siihen liittyvä rikosoikeudellinen problematiikka, v) suhde ihmisoikeusnormeihin. (Akanden artikkelin pohjalta; teoksessa The Oxford Companion to International Criminal Justice; vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)
5. Kriminaalipolitiikka ja kriminologia (1,5 op). Sosio-biologiset teoriat (socio-biological theories) Hopkins Burken mukaan. (Enintään 2 sivua; 10 p.) 6. Rikosoikeuden perusteet (1,5 op). Hätävarjelu ja pakkotila ( Self-defense versus necessity ). Selvitä Fletcherin kirjan tätä teemaa koskevan luvun pääsisältöä. (Enintään 2 sivua; 10 p.) Tulokset viimeistään ke 19.11. klo 15