Työsuojelurahaston loppuraportti Liite - Tekninen raportti Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm, Hannu Rintamäki, Sirkka Rissanen, Jari Latvala, Kimmo Vaara, Panu Oksa Oulu 5..
. JOHDANTO.... MENETELMÄT..... Laboratoriomittaukset...... Maksimaalisen hapenottokyvyn testi...... Lihasvoimatestit..... Kenttämittaukset...7... Lämpötilat...7... Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittuneisuus...8... Lihaksiston kuormittuneisuus...8... Kyselytutkimus...8. TULOKSET...9.. Lämpötilat...9.. Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittuneisuus..... Lihaksiston kuormittuneisuus..... Kyselytutkimus.... LOPPUSANAT...
. Johdanto Tämän raportin tarkoituksena on esitellä "Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen" hankkeessa käytettyjä tutkimusmenetelmiä sekä tuloksia, jotka täydentävät loppuraportissa esitettyjä tuloksia.. Menetelmät.. Laboratoriomittaukset... Maksimaalisen hapenottokyvyn testi Testi suoritettiin sähköisellä polkupyöräergometrillä (Ergoline ergometrics 9, Fysioline Oy, Tampere), jossa mitattavat saivat vapaasti valita polkemisnopeuden (kuva ). Testi aloitettiin 5 W kuormalla ja kuormaa nostettiin kahden minuutin välein 5 W kerrallaan, uupumukseen saakka. Testin aikana mitattiin sydämen sykintätaajuutta (Polar Sport tester, Polar Electro Oy, Kempele) ja hengityskaasuja (Medikro 9, Medikro Oy, Kuopio) jatkuvasti. Kun kenttätutkimuksen aikainen sykintätaajuus suhteutettiin maksimaalisen hapenottokyvyn testin syke - hapenkulutus vastaavuuteen, voitiin määrittää kenttätutkimuksen aikainen hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittuneisuus. Kuva. Maksimaalisen hapenottokyvyn testi.
... Lihasvoimatestit Ranteen koukistajien maksimaalinen voima mitattiin mittatuolissa, istuvassa asennossa, kyynärvarsi tuettuna tuolin nojalle 9 kulmaan, peukalo suunnattuna ylöspäin ja ranne tuettuna. Koehenkilöllä oli kädessään kahva, joka oli vaijerilla yhdistetty sivulla sijaitsevaan voimaa mittaavaan vastusvenymäliuska-anturiin (Newtest, Newtest Oy, Oulu). Mittauksessa heitä pyydettiin koukistamaan rannettaan maksimaalisesti ja mahdollisimman nopeasti, jolloin venymäliuska-anturi mittasi siihen kohdistuneen voiman (kuva A). Ranteen ojentajien maksimaalinen voima mitattiin samoin kuin edellä, kuitenkin niin, että kämmenselkä osoitti ylöspäin. Koehenkilöllä oli kädessään sama kahva kuin edellä ja venymäliuska-anturi oli kiinnitetty mittatuolin kiinnityspisteeseen (kuva B) kohtisuorasti kämmentä kohti. Mitattavaa pyydettiin ojentamaan rannettaan maksimaalisesti ja mahdollisimman nopeasti, jolloin venymäliuska-anturi mittasi siihen kohdistuneen voiman. A B Kuva. Ranteen maksimaalisen koukistus- (A) ja ojennusvoiman (B) mittaus. Kyynärvarren koukistajien (hauislihakset) maksimaalinen voima mitattiin seisovassa asennossa, kyynärvarret 9 kulmassa, kämmenet ylöspäin, Gym-Machine laitteen kahvoja vastaan (Gym Machine Oy, Lappeenranta) ja laitteeseen kiinnitetyllä vastusvenymäliuska-anturilla (Newtest 5, Newtest Oy, Oulu). Koehenkilöä pyydettiin koukistamaan maksimaalisesti käsiään mittalaitteen kahvoja vastaan (nosto ylöspäin), jolloin venymäliuska-anturi mittasi siihen kohdistuneen voiman (kuva A).
Kyynärvarren ojentajien maksimaalinen voima mitattiin samassa asennossa kuin koukistajat, kuitenkin niin, että kämmenet olivat laitteen kahvoja vastaan alaspäin. Koehenkilöä pyydettiin ojentamaan maksimaalisesti käsiään mittalaitteen kahvoja vastaan (painamaan alaspäin), jolloin venymäliuska-anturi mittasi siihen kohdistuneen voiman (kuva B). A B Kuva. Kyynärvarren koukistajien- (A) ja ojentajien (B) maksimaalisen voiman mittaus. Vartalon koukistajien (vatsalihakset) maksimaalinen voima mitattiin seisovassa asennossa vartalodynamometrillä (Newtest Trunk Force, Newtest Oy, Oulu). Vartalodynamometrissä koehenkilö tuettiin pannoilla lantiosta ja rinnasta, kasvot rintapantaa päin. Rinnan kohdalla olevassa pannassa on sisäänrakennettuna sivulla vastusvenymäliuska-anturi. Koehenkilöä pyydettiin koukistamaan vartaloaan maksimaalisesti eteenpäin, jolloin ylempi panta mittasi siihen kohdistuneen voiman (kuva A). Vartalon ojentajien maksimaalinen voima mitattiin samoin kuin koukistajien, kuitenkin siten, että koehenkilön selkä oli ylempää pantaa vasten. Koehenkilöä pyydettiin ojentamaan vartaloaan maksimaalisesti taaksepäin, jolloin ylempi panta mittasi siihen kohdistuneen voiman (kuva B).
5 A B Kuva. Vartalon koukistajien (A) ja ojentajien (B) maksimaalisen voiman mittaus. Reiden koukistajien maksimaalinen voima mitattiin istuvassa asennossa jalkadynamometrillä (Hur Leg Curl, HUR Oy, Kokkola) ja siihen kiinnitetyllä vastusvenymaäliuska-anturilla. Dynamometrissä polvi- ja lantiokulma säädettiin asteeseen, koehenkilö tuettiin pannoilla laitteeseen lantion ja polven kohdalta ja mitattava jalka lepäsi tukivarren päällä, johon venymäliuska-anturi oli kiinnitetty. Koehenkilöä pyydettiin koukistamaan jalkaansa maksimaalisesti tukea vasten, jolloin tukivarteen kiinnitetty anturi mittasi siihen kohdistuneen voiman (kuva 5A). Reiden ojentajien maksimaalinen voima mitattiin samassa asennossa kuin edellä, kuitenkin niin, että mitattava jalka oli tukivarren alapuolella. Koehenkilöä pyydettiin ojentamaan jalkaansa maksimaalisesti ylöspäin, jolloin tukivarteen kiinnitetty anturi mittasi siihen kohdistuneen voiman (kuva 5B).
A B Kuva 5. Reiden ojentajien (A) ja koukistajien (B) maksimaalisen voiman mittaus Erillisten lihasryhmien maksimivoimamittausten lisäksi mitattiin myös maksimaalinen puristusvoima dynamometrillä (Newtest Grip Strength, Newtest Oy, Oulu). Koehenkilö istui tuolissa kyynärvarsi n. kulmassa, tuolin nojalle tuettuna, pitäen kiinni puristusvoimadynamometrin kahvasta. Kahvan koko asetettiin siten, että etusormen keskinivel oli kohtisuoraan kahvaa vasten. Koehenkilöä pyydettiin puristamaan kahvaa maksimaalisesti, jolloin siihen kohdistunut voima voitiin mitata (kuva ). Kuva. Maksimaalisen puristusvoiman mittaus. Samanaikaisesti maksimaalisten voimatestien kanssa mitattiin kunkin lihaksen maksimaalinen sähköinen aktiivisuus, elektromyografia (EMG) (ME, Mega Elektroniikka Oy, Suomi). Lihakset olivat:
7 -vatsalihas (m. rectus abdominis, L5-L korkeus) -selkälihas (m. erector spinae, L5-L korkeus) -polven ojentajalihas (m. rectus femoris) -polven koukistajalihas (m. hamstring) -kyynärvarren koukistajalihas (m. biceps) -kyynärvarren ojentajalihas (m. triceps) -ranteen koukistajalihas (m. flexor carpi radialis) -ranteen ojentajalihas (m. extensor carpi radialis) Mittauksissa käytettiin kahta mittaavaa pintaelektrodia (Medicotest, M-OO-S; Tanska), jotka asetettiin tutkittavan lihaksen paksuimman kohdan päälle. Ennen elektrodien kiinnittämistä mittausalueelta poistettiin ihokarvat ja iho puhdistettiin puhdistusaineella. Elektrodien kiinnittämisen jälkeen niiden paikat merkittiin anatomisten maamerkkien mukaan kalvolle, jotta uudelleenkiinnittäminen samaan paikkaan oli mahdollista tulevissa kuormitusmittauksissa. Ns. maaelektrodi kiinnitettiin inaktiivisen kudoksen päälle. EMG rekisteröitiin keskiarvoistettuna, sekunnin aikavakiolla. Kun maksimaaliseen aktiivisuuteen suhteutettiin kenttätutkimuksen aikana mitattu lihasten EMG aktiivisuus, voitiin määrittää yksittäisten lihasten kuormittuneisuuden taso prosentteina maksimaalisesta aktiivisuudesta (%MEMG)... Kenttämittaukset Tutkittavat instrumentoitiin ennen työpäivän alkua lämpötilojen ja hengitys- ja verenkiertoelimistön ja lihaksiston kuormittuneisuuden mittaamista varten.... Lämpötilat Tutkittavilta mitattiin syvä- ja iholämpötiloja. Syvälämpötilaa mitattiin nielaistavan telemetrisen lämpötilakapselin (Jonah TM Temperature capsule, Mini Mitter Co, USA) ja vastaanottimen (VitalSense, Mini Mitter Co, USA) avulla. Iholämpötiloja mitattiin kattavasti koko keholta pisteestä (otsa, poski, rinta, selkä, olka, kyynärvarsi, kämmenselkä, keskisormi, etureisi, takareisi, sääri, pohje, jalkaterä, varvas) lämpötila-antureiden ja vastaanottimen (Smart Reader Plus 8, ACR Systems, Kanada) avulla. Molemmat vastaanottimet sijoitettiin vyötärölle vyölaukkuun ja mittaustiedostot purettiin mittauksen jälkeen tietokoneelle analyysiä varten. Jokaisella kenttämittauskerralla mitattiin myös ilman lämpötilaa (Skywatch Meteos, JDC Electronics, Sveitsi).
8... Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittuneisuus Hengitys- verenkiertoelimistön kuormittuneisuuden määrittämiseksi mitattiin työn aikaista sykintätaajuutta minuutin näytteenottovälillä rintaan elektrodein kiinnitettävällä Actiheart laitteistolla (Actiheart, Cambridge Neurotechnologies Ltd, UK).... Lihaksiston kuormittuneisuus Lihaksiston kuormittuneisuuden mittausta varten tutkittaville laitettiin EMG mittauselektrodit samojen lihasten päälle ja samoihin kohtiin kuin laboratoriomittauksissa, käyttäen apuna määritettyjä anatomisia maamerkkejä. Loppuraportissa esitettyjen muuttujien lisäksi EMG aineistosta analysoitiin amplitudijakaumat ja mikrotaukojen ajalliset kestot. Jakaumatasoiksi määritettiin alle %MEMG, - 5 %MEMG ja yli 5 %MEMG tasot ja analysoitiin kuinka paljon ajallisesti (prosentteina) kullakin tasolla aktiivisuus oli.... Kyselytutkimus Kyselytutkimuksesta ilmoitetaan suorat ja prosentuaaliset jakaumat sekä muuttujien väliset korrelaatiot.
9. Tulokset.. Lämpötilat Paikallisista iholämpötiloista alenivat merkitsevästi alenevan ulkolämpötilan kanssa otsa, poski, olkavarsi, selkä, reiden takaosa ja pohje (kuvat 7-). Merkitsevyyttä ei löytynyt kyynärvarresta, rinnasta, reiden etuosasta ja säärestä (kuvat -). p<, r=,8 n= Ympäristön lämpötila ( C) - - - 8 8 Otsan iholämpötila ( C) Kuva 7. Otsan iholämpötilan suhde ulkolämpötilaan.
p<, r=,88 n= Ympäristön lämpötila ( C) - - - 5 5 5 5 Posken iholämpötila ( C) Kuva 8. Posken iholämpötilan suhde ulkolämpötilaan. p<, r=,5 n= Ympäristön lämpötila ( C) - - - 8 8 Olkavarren iholämpötila ( C) Kuva 9. Olkavarren iholämpötilan suhde ulkolämpötilaan.
p<,5 r=,9 n= Ympäristön lämpötila ( C) - - - 8 Selän iholämpötila ( C) Kuva. Selän iholämpötilan suhde ulkolämpötilaan. p<, r=,9 n= Ympäristön lämpötila ( C) - - - 8 8 Takareiden iholämpötila ( C) Kuva. Reiden takaosan iholämpötilan suhde ulkolämpötilaan.
p<, r=,5 n=9 Ympäristön lämpötila ( C) - - - 8 Pohkeen iholämpötila ( C) Kuva. Pohkeen iholämpötilan suhde ulkolämpötilaan p=,7 r=-, n= Ympäristön lämpötila ( C) - - - 8 Kyynärvarren iholämpötila ( C) Kuva. Kyynärvarren iholämpötilan suhde ulkolämpötilaan
p=,55 r=-,75 n= Ympäristön lämpötila ( C) - - - 7 8 9 5 Rinnan iholämpötila ( C) Kuva. Rinnan iholämpötilan suhde ulkolämpötilaan p=,5 r=, n= Ympäristön lämpötila ( C) - - - 8 Etureiden iholämpötila ( C) Kuva 5. Reiden etuosan iholämpötilan suhde ulkolämpötilaan
p=,988 r=,5 n= Ympäristön lämpötila ( C) - - - 8 8 8 Säären iholämpötila ( C) Kuva. Säären iholämpötilan suhde ulkolämpötilaan.. Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuormittuneisuus Tutkittavien maksimaalinen keskimääräinen hapenkulutus oli ml/kg/min ja keskimääräinen hapenkulutus työssä 9, ml/kg/min. Näin ollen tutkittavien työssä kuormittuneisuus oli 8 % omasta maksimaalisesta kapasiteetista pysyen siten keskimääräisesti WHO:n 5 % suositusrajan alapuolella. Yksilötasolla korkeampia kuormittuneisuusarvoja havaittiin... Lihaksiston kuormittuneisuus Lihaksen lyhyitä, tahdosta riippumattomia, mikrotaukoja oli vähiten yläraajan alueella, sen sijaan taukojen kestossa ei ollut eroja eri lihasten tai työn kolmen eri pääkomponentin välillä (kuvat 7-9).
5 Lyhyiden lepotaukojen keskimääräinen kesto (s),,8,,,,,8,,,, Jakeluverkkopylvästyö Ranteen koukistaja Ranteen ojentaja Kyynärpään koukistaja Kyynärpään ojentaja 5 Vartalon koukistaja Vartalon ojentaja 7 Polven ojentaja 8 Polven koukistaja 5 7 8 Lihasryhmät Kuva 7. Eri lihasten mikrotaukojen kesto jakeluverkkopylvästyössä. Lyhyiden lepotaukojen keskimääräinen kesto (s),,8,,,,,8,,,, Voimajohtopylvästyö Ranteen koukistaja Ranteen ojentaja Kyynärpään koukistaja Kyynärpään ojentaja 5 Vartalon koukistaja Vartalon ojentaja 7 Polven ojentaja 8 Polven koukistaja 5 7 8 Lihasryhmät Kuva 8. Eri lihasten mikrotaukojen kesto voimajohtopylvästyössä.
Lyhyiden lepotaukojen keskimääräinen kesto (s),,8,,,,,8,,,, Mastotyö Ranteen koukistaja Ranteen ojentaja Kyynärpään koukistaja Kyynärpään ojentaja 5 Vartalon koukistaja Vartalon ojentaja 7 Polven ojentaja 8 Polven koukistaja 5 7 8 Lihasryhmät Kuva 9. Eri lihasten mikrotaukojen kesto mastotyössä. Eri lihasten amplitudijakaumat osoittivat, että ranteen ojentaja- ja koukistajalihaksissa sekä kyynärpään koukistajalihaksessa oli suhteellisesti eniten yli 5 %MEMG tason aktiivisuutta. Kokonaistyöajasta vietettiin ko. tason yläpuolella, -,5 %. Vastaavasti eniten aktiivsuutta - 5 %MEMG tasolla havaittiin ranteen ojentaja- ja koukistajalihaksissa sekä vartalon ojentajalihaksissa. Kokonaistyöajasta tällä tasolla vietettiin ranteen koukistajien osalta 9,7 %, ranteen ojentajien osalta, % ja vartalon ojentajien osalta, %. Muissa lihasryhmissä aktiivisuusmäärät ko. tasoilla olivat vähäisempiä (kuvat -7).
7 Aktiivisuuden amplitudijakauma (%) 9 8 7 5 Ranteen koukistaja Jakeluverkkopylvästyö Voimajohtopylvästyö Mastotyö alle % - 5 % yli 5 % Kuva. Ranteen koukistajalihasten töiden aikainen amplitudijakauma. Aktiivisuuden amplitudijakauma (%) 9 8 7 5 Ranteen ojentaja alle % - 5 % yli 5 % Jakeluverkkopylvästyö Voimajohtopylvästyö Mastotyö Kuva. Ranteen ojentajalihasten töiden aikainen amplitudijakauma.
8 Aktiivisuuden amplitudijakauma (%) 9 8 7 5 Kyynärvarren koukistaja Jakeluverkkopylvästyö Voimajohtopylvästyö Mastotyö alle % - 5 % yli 5 % Kuva. Kyynärvarren koukistajalihasten töiden aikainen amplitudijakauma. Aktiivisuuden amplitudijakauma (%) 9 8 7 5 Kyynärvarren ojentaja Jakeluverkkopylvästyö Voimajohtopylvästyö Mastotyö alle % - 5 % yli 5 % Kuva. Kyynärvarren ojentajalihasten töiden aikainen amplitudijakauma.
9 Aktiivisuuden amplitudijakauma (%) 9 8 7 5 Vartalon koukistaja Jakeluverkkopylvästyö Voimajohtopylvästyö Mastotyö alle % - 5 % yli 5 % Kuva. Vartalon koukistajalihasten töiden aikainen amplitudijakauma. Aktiivisuuden amplitudijakauma [%] 9 8 7 5 Vartalon ojentaja Jakeluverkkopylvästyö Voimajohtopylvästyö Mastotyö alle % - 5 % yli 5 % Kuva. Vartalon ojentajalihasten töiden aikainen amplitudijakauma.
Aktiivisuuden amplitudijakauma (%) 9 8 7 5 Polven koukistaja Jakeluverkkopylvästyö Voimajohtopylvästyö Mastotyö alle % - 5 % yli 5 % Kuva 5. Polven koukistajalihasten töiden aikainen amplitudijakauma. Aktiivisuuden amplitudijakauma (%) 9 8 7 5 Polven ojentaja Jakeluverkkopylvästyö Voimajohtopylvästyö Mastotyö alle % - 5 % yli 5 % Kuva. Polven ojentajalihasten töiden aikainen amplitudijakauma.
.. Kyselytutkimus Kyselytutkimuksen tulosten perusteella selvitettiin, miten kehon painoindeksi (BMI), ikä, nykyinen työkyky ja fyysinen kuormittuneisuus korreloivat annettujen vastauksen kanssa (taulukko ). Alla esitetään kysymysten lyhennetyt versiot. Koko kysymys on suorien jakaumakuvien ao. kysymyksen kohdassa. kysymys = fyysinen kuormittuneisuus työssä kysymys 5 = vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus kysymys = vapaa-ajan kestävyysliikunta kysymys 7 = lihaskuntoharjoittelun määrä kysymys = väsymys työpäivän jälkeen kysymys = palautuminen edellisen päivän työstä kysymys = lisääkö kylmä rasitusta kysymys 7 = lisääkö tuuli rasitusta kysymys 8 = lisääkö kosteus/sade rasitusta kysymys 9 = lisääkö liukkaus rasitusta kysymys = lisääkö kuuma rasitusta kysymys = kiipeämisen rasittavuus kysymys = nousu - metriin kysymys 5 = nousu - metriin kysymys = nousu yli metriin kysymys 9 = korkealla työskentelyn kuormittavuus fyysisesti kysymys = korkealla työskentelyn kuormittavuus henkisesti
Taulukko. Kyselytutkimuksen korrelaatiot. Lähes merkitseväksi havaitut yhteydet on merkitty kursiivilla. Kehon painoindeksi Ikä Nykyinen työkyky Fyysinen Kysymys kuormittuneisuus p=,5 r=, p=, r=, p<, r=-,57 5 p=, r=,7 p=, r=,5 p=, r=-,8 7 p=,7 r=-,99 p<, r=,8 p=, r=-, p=, r=-, p<, r=,59 p=, r=, p<, r=9 7 p=, r=, p=, r=,7 p=,7 r=-,9 p<, r=,8 8 p=,7 r=,5 p=, r=,9 p=, r=-,5 p<, r=,5 9 p=,7 r=, p=,8 r=,7 p=, r=-, p<, r=,8 p=,5 r=,7 p=,5 r=,9 p=,5 r=, p=, r=,8 5 p=,5 r=,9 p=,8 r=,5 9 p<, r=,59 p=, r=,8 p=, r=-,5 p<, r=,59 Seuraavaksi esitetään kyselyn suorat ja prosentuaaliset jakaumat kysymyksittäin.
. Onko oma terveydentilasi nykyisin mielestäsi yleensä = huono = melko huono = keskitasoinen = melko hyvä = hyvä 8 8 8,8% 9,% % 7,7%,%
. Uskotko, että terveytesi puolesta pystyt työskentelemään korkealla kahden vuoden kuluttua? = tuskin = en ole varma = melko varmasti = ihan varmasti 7 7 5 8 8 8 8,8% 8,9%,% % 5
5. Oletetaan, että työkykysi on parhaimmillaan saanut pistettä. Minkä pistemäärän antaisit nykyiselle työkyvyllesi? = täysin työkyvytön = työkyky parhaimmillaan 8 8 8 5 5 7 8 9 8 8 8,9% 7,8% 9,%,9%,8%,%,% % % % % 5 7 8 9
. Fyysinen kuormittuneisuus ilmenee kehon väsymisenä, ohimenevinä kipuoireina ja rasittuneisuuden tuntemuksina. Pitkään jatkuessaan kuormittuneisuus aiheuttaa palautumisvaikeuksia ja väsyneisyyttä. Tunnetko sinä tällaista fyysistä kuormittuneisuutta? = en lainkaan = vain vähän = jonkin verran = melko paljon 5 = erittäin paljon 5 9 7 8 5 5 5 5 5 5 %,%,% 8,%,% 5
7 5. Kuinka monena päivänä viikossa olet vapaa-aikanasi fyysisesti aktiivinen yhteensä minuutin ajan päivässä (vähintään min jaksoissa) siten, että sydämen syke kohoaa ainakin jonkin verran (esim. ripeä kävely, pyöräily, puutarhatyöt)? Laske tähän mukaan myös liikunta työmatkoilla. Mieti keskimääräistä tilannettasi viimeisen kuukauden ajalta. = harvemmin kuin yhtenä päivänä viikossa = päivänä viikossa = päivänä viikossa = päivänä viikossa = päivänä viikossa 5 = 5 päivänä viikossa = päivänä viikossa 7 = 7 päivänä viikossa 7 9 8 5 8 9 8 8 8 8 8 7,% 5,%,%,%,%,8%,8%,% 8 8
. Kuinka monena päivänä viikossa harrastat vapaa-aikanasi raskasta, kestävyystyyppistä liikuntaa vähintään minuuttia kerralla niin että hengitys kiihtyy ja sydämen syke nousee selvästi (esim. hölkkä, pyöräily, hiihto, uinti)? Laske tähän mukaan myös raskas liikunta työmatkoilla. Mieti keskimääräistä tilannettasi viimeisen kuukauden ajalta. = harvemmin kuin yhtenä päivänä viikossa = päivänä viikossa = päivänä viikossa = päivänä viikossa = päivänä viikossa 5 = 5 päivänä viikossa = päivänä viikossa 7 = 7 päivänä viikossa 8 7 5 8 8 9 8 8 7 % 5,% 5 5,%,%,8%,%,%,7% 8 8
9 7. Kuinka monena päivänä viikossa teet lihaskuntoharjoittelua (esim. voimaharjoittelu, kuntopiiri, lihaskuntoliikkeet, joissa kuormitetaan päälihasryhmiä)? Mieti keskimääräistä tilannettasi viimeisen kuukauden ajalta. = harvemmin kuin yhtenä päivänä viikossa = päivänä viikossa = päivänä viikossa = - päivänä viikossa = 5 päivänä viikossa tai useammin 5,5%,%,% 7,7% 5,% 5
8. Luettele tavallisinta harrastamaasi liikuntamuotoa. kestävyystyyppinen liikunta (kävely, hiihto, juoksu, pyöräily, rullaluistelu, lenkkeily, uinti, sauvakävely, kestävyysjuoksu, melonta) yhteensä vastausta pallopelit (lax(?), jääkiekko, jalkapallo, salibandy, lentopallo, koripallo, sulkapallo, pesäpallo, kaukalopallo, tennis, rantalentopallo) yhteensä vastausta voimailulajit (kuntosali, voimannosto, rekkitanko) 9 vastausta muut lajit (tanssi, lastenlapsien hoito, rakastelu, keilaus, laskettelu, kuntopiiri, kamppailulajit, paini, bodypump, yleisurheilu, lumilautailu, vesilautailu) yhteensä vastausta hyötyliikunta (metsästys/kalastus, samoilu, hyötyliikunta) yhteensä vastausta 5,87% 9,% 7,9% kestävyystyyppinen pallopelit voimailulajit muut lajit hyötyliikunta,58%,7%
9. Tupakointi = en ole koskaan tupakoinut = olen tupakoinut, mutta lopettanut = tupakoin - savuketta/piipullista/pv = tupakoin - savuketta/piipullista/pv = tupakoin yli savuketta/piipullista/pv 7 7 5 8 8 8 5,%,5% 8,9%,%,%
. Mitkä ovat mielestäsi kolme rasittavinta työvaihetta korkealla tehtävässä työssä/mastotyössä? Merkitse lisäksi alla olevalla asteikolla kunkin työvaiheen jälkeen kuinka rasittavaksi ne koet. = ei ollenkaan rasittava 5 = erittäin rasittava eniten vastauksia kiipeäminen (mukana myös kuorman kanssa sekä kiipeäminen useasti päivässä) kpl toiseksi eniten kiinnitys (sitominen ja kaapelin kiinnitys) 8 kpl ja muut työt (johtojen käsittely, ulkopuolella ja sisäpuolella tehtävät työt sekä asennustyöt ja välisiteet) 8 kpl a) Kiipeäminen 8 9 5 5 5,% 7,%,5%,% % 5
b) Työskentely korkealla 5 8 5 57,7% 5,% 5,%,8% % 5
c) Kuorman nosto/lasku 9 8 7 5 5,9%,% 9,%,8% % 5
5 d) Alastulo 5 5,5% 5,5% 5% % % 5
e) Työasennot 5 5,%,%,7%,7% % 5
7 f) Kiinnitys 8 9 5 5,%,%,% 7,% % 5
8 g) Ilmasto 5 5 % % % % % 5
9 h) Muut työt (johtojen käsittely, ulkopuolella tehtävät työt, sisäpuolelle tehtävät työt, asennustyöt) 8 5 5 5,7% 5,7% 5,7% 7,9% % 5
. Mihin kehon osaan/osiin kuormittavimpien työvaiheiden aiheuttama rasitus kohdistuu? varpaat nilkka pohje reisi pakarat sormet ranne kyynärvarsi olkavarsi olkapää vatsa rinta alaselkä yläselkä hartia niska 7 8 5 5 7 5 8 8 9 5 5 varpaat nilkka pohje reisi pakarat sormet ranne kyynärvarsi olkavarsi olkapää vatsa rinta alaselkä yläselkä hartia niska 8,9%,7%,% 7,8% 5,% 5,%,% 9,%,%,%,%,% 5,% 9,% 55,7% 5,8% 5 5 5 5 5 5 55 5 7
. Kuinka väsyneeksi tunnet itsesi työpäivän jälkeen? = en lainkaan = vain vähän = jonkin verran = melko paljon 5 = erittäin paljon 5 8 7 tyhjiä vastauksia kpl 5 5,%,%,%,%,% 5 kuvan prosenttiosuuksiin laskettu vain ne, jotka ovat vastanneet, tyhjien osuus,%
. Aloittaessasi uutta työpäivää, koetko että olet ehtinyt palautua edellisen työpäivän fyysisestä rasituksesta? = kyllä = en tyhjiä vastauksia kpl 5 8,% 8,8% 5 7 8 kuvan prosenttiosuuksiin laskettu vain ne, jotka ovat vastanneet tyhjien vastausten osuus,5 %
. Lisääntyykö rasittuneisuuden tunne kun joudut suorittamaan kuormittavimpia työvaiheita kylmänä päivänä? = en lainkaan = vain vähän = jonkin verran = melko paljon 5 = erittäin paljon 5 5 7 7 tyhjiä vastauksia kpl 8 8 8 5 7,7% 9,5% 9,%,% 9,% 8 8 8 kuvan prosenttiosuuksiin laskettu vain ne, jotka ovat vastanneet, tyhjien vastausten osuus, %
5. Jos valitsit vaihtoehdon -5 niin rastita missä kehonosassa/osissa rasittuneisuus lisääntyy. varpaat nilkka pohje reisi pakarat sormet ranne kyynärvarsi olkavarsi olkapää vatsa rinta alaselkä yläselkä hartia niska 5 7 5 7 varpaat nilkka pohje reisi pakarat sormet ranne kyynärvarsi olkavarsi olkapää vatsa rinta alaselkä yläselkä hartia niska,% 8,9%,% 9,% 5,%,5%,7%,9%,% 9,%,5%,%,%,8%,5% 5,% 5
5. Rastita missä kehonosassa/osissa kylmän aiheuttama jäähtyminen eniten tuntuu. varpaat nilkka pohje reisi pakarat sormet ranne kyynärvarsi olkavarsi olkapää vatsa rinta alaselkä yläselkä hartia niska kasvot 7 8 5 7 5 58 9 varpaat nilkka pohje reisi pakarat sormet ranne kyynärvarsi olkavarsi olkapää vatsa rinta alaselkä yläselkä hartia niska kasvot 8,9% 5,%,% 7,%,%,%,5% % % 5,%,5%,%,9%,8% 8 7,% 7,% 87,%
7. Lisääkö tuuli rasittuneisuuden tunnetta? = ei lainkaan = vain vähän = jonkin verran = melko paljon 5 = erittäin paljon 5 9 tyhjiä vastauksia kpl 8 8 5,7% 8,% 8,7%,7%,% 8 8 8 kuvan prosenttiosuuksiin laskettu vain ne, jotka ovat vastanneet, tyhjien vastausten osuus 5, %
7 8. Lisääkö kosteus/sade rasittuneisuuden tunnetta? = ei lainkaan = vain vähän = jonkin verran = melko paljon 5 = erittäin paljon 5 5 tyhjiä vastauksia kpl 8 8 5 8,%,% Vastausvaihtohdot 5,8% 7,%,% 8 8 8 kuvan prosenttiosuuksiin laskettu vain ne, jotka ovat vastanneet, tyhjien vastausten osuus,8 %
8 9. Lisääkö liukkaus/jäiset pinnat rasittuneisuuden tunnetta? = ei lainkaan = vain vähän = jonkin verran = melko paljon 5 = erittäin paljon 5 7 8 tyhjiä vastauksia kpl 8 8 8 5,% 5,5%,5%,%,% 8 8 8 8 kuvan prosenttiosuuksiin laskettu vain ne, jotka ovat vastanneet, tyhjien vastausten osuus,8 %
9. Lisääntyykö rasittuneisuuden tunne kun joudut suorittamaan kuormittavimpia työvaiheita lämpimänä/kuumana päivänä? = ei lainkaan = vain vähän = jonkin verran = melko paljon 5 = erittäin paljon 5 8 7 7 9 tyhjiä vastauksia kpl 8 8 8 5 7,8%,%,% 5,%,7% 8 8 8 kuvan prosenttiosuuksiin laskettu vain ne, jotka ovat vastanneet, tyhjien vastausten osuus,5 %
5. Jos valitsit vaihtoehdon -5 niin rastita missä kehonosassa/osissa rasittuneisuus eniten lisääntyy. varpaat nilkka pohje reisi pakarat sormet ranne kyynärvarsi olkavarsi olkapää vatsa rinta alaselkä yläselkä hartia niska 7 7 8 8 8 9 8 8 8 5 7 7 7 9 8 varpaat nilkka pohje reisi pakarat sormet ranne kyynärvarsi olkavarsi olkapää vatsa rinta alaselkä yläselkä hartia niska,%,% 8,9% 8,9%,%,7%,% 9,%,5% 7,7%,5%,%,5% 5,% 8 8 8 8 9,% 5,%
5. Rastita missä kehonosassa/osissa lämpö/kuumuus eniten tuntuu. varpaat nilkka pohje reisi pakarat sormet ranne kyynärvarsi olkavarsi olkapää vatsa rinta alaselkä yläselkä hartia niska kasvot 7 5 5 5 5 5 7 9 8 varpaat nilkka pohje reisi pakarat sormet ranne kyynärvarsi olkavarsi olkapää vatsa rinta alaselkä yläselkä hartia niska kasvot,9% 7,% 8,9%,7% 7,%,%,8%,8%,8% 7,%,7%,9%,%,7% 9,% 7,8% 5 8,%
5. Oletko kiivennyt viimeisen kahden vuoden aikana 8- metriin? kyllä 7 kpl (9, %) ei kpl (, %) tyhjiä kpl (,5 %) jos kyllä, monta kertaa? vastauksia 7 kpl, ±7 (ka±se), min, med 8, max 7 kuinka rasittavana koet tähän korkeuteen nousemisen (yksi nousu)? = ei ollenkaan rasittava = äärimmäisen rasittava 5 8 8 5 7 8 9 tyhjiä 5 kpl 8 8,% 8,9% 7,%,5%,8% 8,%,%,%,7% % % 5 7 8 9 kuvan prosenttiosuuksiin laskettu vain ne, jotka ovat vastanneet tyhjien osuus, %
5. Oletko kiivennyt viimeisen kahden vuoden aikana - metriin? kyllä 55 kpl (9, %) ei kpl (5, %) tyhjiä kpl (5, %) jos kyllä, monta kertaa? vastauksia 5 kpl, 9±, min, med 5, max 89 kuinka rasittavana koet tähän korkeuteen nousemisen (yksi nousu)? = ei ollenkaan rasittava = äärimmäisen rasittava 8 9 7 7 5 5 7 8 9 tyhjiä vastauksia kpl 8 8,%,%,7%,7%,9% 9,% 7,%,%,8%,8% % 5 7 8 9 kuvan prosenttiosuuksiin laskettu vain ne, jotka ovat vastanneet tyhjien osuus, %
5 5. Oletko kiivennyt viimeisen kahden vuoden aikana - metriin? kyllä kpl (5, %) ei kpl (, %) tyhjiä 5 kpl (, %) jos kyllä, monta kertaa? vastauksia 8 kpl, ±7, min, med, max 87 kuinka rasittavana koet tähän korkeuteen nousemisen (yksi nousu)? = ei ollenkaan rasittava = äärimmäisen rasittava 8 8 5 5 7 8 9 tyhjiä 8 kpl 8 8 5,%,%,5%,% 7,5% 7,5% 5,% 5,% 5,%,5% % 5 7 8 9 kuvan prosenttiosuuksiin laskettu vain ne, jotka ovat vastanneet tyhjien osuus 8,7 %
55. Oletko kiivennyt viimeisen kahden vuoden aikana yli metriin? kyllä 5 kpl (, %) ei kpl (58, %) tyhjiä 8 kpl (, %) jos kyllä, monta kertaa? vastauksia 5 kpl, ±, min, med, max kuinka rasittavana koet tähän korkeuteen nousemisen (yksi nousu)? = ei ollenkaan rasittava = äärimmäisen rasittava 5 5 5 7 8 9 tyhjiä 5 kpl 8 8 % % % % % % % % % % % 5 7 8 9 kuvan prosenttiosuuksiin laskettu vain ne, jotka ovat vastanneet tyhjien osuus 7,9 %
5 Kuhunkin korkeuteen kiivenneiden osuus kaikista vastaajista 9,% Kiivenneiden osuus vastanneista 8 9,% 5,%,% 8- - - - Kiipeämiskorkeus Kuhunkin korkeuteen kiivettyjen kertojen lukumäärä viimeisen kahden vuoden aikana Kiipeämiskertojen lukumäärä 8 9 8- - - - Kiipeämiskorkeus
57 7. Kuinka kauan korkealla työskentely keskimäärin tavallisesti kestää? min tuntia, ka,5±,5 tuntia, max 8 tuntia 8. Mitä kehonosia korkealla työskentely rasittaa? varpaat nilkka pohje reisi pakarat sormet ranne kyynärvarsi olkavarsi olkapää vatsa rinta alaselkä yläselkä hartia niska 5 8 8 7 5 9 varpaat nilkka pohje reisi pakarat sormet ranne kyynärvarsi olkavarsi olkapää vatsa rinta alaselkä yläselkä hartia niska 5,%,7%,9%,%,%,8%,% 5,%,% 5,%,9%,5% 5,% 9,% 5 57,%,%
58 9. Kuinka rasittavana koet korkealla työskentelyn ruumiillisesti? = ei ollenkaan rasittava = äärimmäisen rasittava 5 8 8 8 5 5 7 8 9 tyhjiä 5 kpl 8 8,9%,% 8,%,% 5,%,5% 8,%,8%,8%,8%,7% 5 7 8 9 kuvan prosenttiosuuksiin laskettu vain ne, jotka ovat vastanneet tyhjien osuus, %
59. Kuinka rasittavana koet korkealla työskentelyn henkisesti? = ei ollenkaan rasittava = äärimmäisen rasittava 8 5 5 7 5 7 8 9 tyhjiä 5 kpl,5%,9%,5%,% 8,8%,8% 8,% 9,5%,%,7%,% 5 7 8 9 kuvan prosenttiosuuksiin laskettu vain ne, jotka ovat vastanneet tyhjien osuus, %
. Mitkä kolme seikkaa eniten aiheuttavat henkistä rasitusta korkealla työskentelyssä? oma turvallisuus (kiire, pelko putoamisesta, korkeus, turvallisuus, vastuu, väsymys, oma kunto/terveys, riskit suuria, ikä) yhteensä vastausta (, %) sää ja ilmasto (sää, jäiset osat, erilaiset työolot) yhteensä 7 vastausta (5,7 %) työskentely (mastorakenteissa pujottelu, pitkään mastossa, jännitteisen johdon lähellä työskentely, paljon työkaluja mukana, työn jälki, työasennot, jatkuva tarkkaavaisuus, vaihtomiesten puute, huono ennakkosuunnittelu, työohjeiden puute, kiipeäminen, reissutyö) yhteensä vastausta (, %) kestävyys (rakenteiden kestävyys, työkalujen kestävyys) yhteensä 8 vastausta (7, %) tiputtaminen (pelko materiaalien tiputtamisesta) yhteensä 7 vastausta (,7 %) vieraus (harvoin mastossa, vieras työ, vieras työryhmä) yhteensä 5 vastausta (,8 %) 5,7%,98% 7,59% oma turvallisuus sää ja ilmasto työskentely kestävyys tiputtaminen vieraus,9%,8%,7%
. Loppusanat Tekijät kiittävät tutkimukseen osallistuneita vapaaehtoisia pylväs- ja mastotyöntekijöitä, yhteistyökumppaneita Eltel Networks Oy, Relacom Oy, Corenet Oy, VR-konserni Oy ja Työsuojelurahastoa.