Talouden näkymät Joulukuu 2014 Ekonomistit 5.12.2014 Twitter: @OP_Ekonomistit
Talouden näkymät - yhteenveto Maailmankaupan kasvuvauhti nopeutui hieman kolmannella neljänneksellä. Ennakoivat indikaattorit viittaavat kasvun jatkuvan verkkaisena talven aikana. Öljyn hinnan lasku piristää maailmantalouden kasvunäkymiä ensi vuodelle noin 0,5 %-yksikköä. Yhdysvaltain BKT jatkoi hyvää kasvua kolmannella neljänneksellä. Suhdannekyselyt viittaavat talouskasvun jatkuvan hyvänä myös jatkossa. Euroalueen BKT kasvoi 0,2 % vuoden kolmannella neljänneksellä edellisneljänneksestä. Edellisvuodesta kasvua oli 0,8 %. Ennakoivat indikaattorit viittaavat hitaaseen talouskasvuun neljännellä neljänneksellä. Globaalit inflaatiopaineet ovat vähentyneet entisestään. Öljyn hinnan merkittävä lasku hidastaa inflaatiota jatkossa. Euroalueella kokonaisinflaatio laskenee hieman miinukselle talvella ja ydininflaatio sivuaa euroajan matalinta tasoa. Arvopaperiostojen laajentaminen vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana on hyvin todennäköistä. Euron heikentyminen on jatkunut ja vaihtelu on muutoinkin lisääntynyt valuuttamarkkinoilla. Suomen BKT kasvoi 0,2 % kolmannella neljänneksellä edellisneljänneksestä. Vuoden takaa talouskasvu oli 0,1 %. Talouskasvu on linjassa meidän ennusteemme kanssa. Öljyn hinnan halpeneminen kohentaa myös Suomen talouden näkymiä. Ostovoima kohentuu inflaation hidastuessa ja viennin imu paranee. Riski ensi vuoden 0,6 %:n ennusteessa on nyt lievästi ylöspäin.
Maailmankauppa kasvaa nyt maltillisesti, mutta halpa öljy piristää näkymiä indeksi 70 65 60 55 50 45 40 35 30 Maailmankauppa* ja globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi muutos ed. vuodesta, % 20 15 10 5 0-5 -10-15 * 3 kk:n liukuva keskiarvo -20 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Globaali teollisuuden ostopäällikköindeksi (vasen ast.) Maailmankauppa oikea ast.) Lähteet: CPB ja JP Morgan Maailmankaupan kasvuvauhti nopeutui kolmannella neljänneksellä. Ennakoivat indikaattorit viittaavat kasvun jatkuvan verkkaisena talven aikana. Vuonna 2015 maailmantalouden kasvu saa lisävauhtia öljyn halpenemisesta ja kasvu voi piristyä aiemmin ennakoitua enemmän. Talouden kehitys on silti monin osin edelleen haurasta. Maakohtaiset erot ovat suuria ja öljyn ja muiden raaka-aineiden halpeneminen voi monissa kehittyvissä maissa aiheuttaa ongelmia. Öljyn halpeneminen parantaa maailmantalouden näkymiä, mutta riskit ovat edelleen koholla niin taloudellisista ja poliittisista syistä. Lisäksi El Niño -ilmiön synty on hyvin lähellä, mikä voisi vaikuttaa yllättävästi osaan elintarvikkeiden hinnoista maailmanmarkkinoilla.
Yhdysvalloissa kasvu ylittämässä aiemmat odotukset 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 % 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Macrobond BKT ja ostopäällikköindeksi Yhdysvalloissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) BKT (muutos ed. neljänneksestä vuositasolla) indeksi 65 60 55 50 45 40 35 30 25 Yhdysvaltain BKT jatkoi hyvää kasvua kolmannella neljänneksellä. BKT:n annualisoitu kvartaalimuutos oli 3,9 %. Talouskasvu oli laajapohjaista kolmannella neljänneksellä. Ennakoivat indikaattorit puoltavat kasvun jatkuvan odotetusti kolmen prosentin tuntumassa. Teollisuuden luottamus on vahvaa ja kuluttajien luottamus on keskimääräisellä tasolla. Öljyn hinnan halpeneminen hyödyttää selvästi myös USA:n taloutta. Ensi vuoden talouskasvu onkin yltämässä aiemmin ennakoitua korkeammaksi. Työllisyyden kasvu on ollut hyvissä kantimissa ja työttömyysaste on painunut alle 6 %:n ja pitkäaikaisen keskiarvon. Matalan inflaation vuoksi keskuspankilla on varaa edetä rauhallisesti koron nostoissa. Talouden piristyvän vauhdin vuoksi odotukset voivat olla silti tällä erää alakantissa.
Talouskasvu hieman piristymässä 4 2 0-2 -4-6 BKT ja ostopäällikköindeksi euroalueella %, muutos ed. vuodesta 6 Teollisuuden ostopäällikköindeksi 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähteet: Macrobond, Markit Economics BKT (määrän muutos) indeksi 60 55 50 45 40 35 30 Euroalueen BKT kasvoi 0,2 % vuoden kolmannella neljänneksellä edellisneljänneksestä. Edellisvuodesta kasvua oli 0,8 %. Kotitalouksien kulutus ja vienti tukivat talouskasvua. Ennakoivat indikaattorit viittaavat hitaaseen talouskasvuun neljännellä neljänneksellä. BKT:n kasvu yltänee aavistuksen elokuun ennustettamme korkeammaksi tänä vuonna ja halventunut öljy tukee ensi vuoden näkymiä. Riski aiemmassa 0,9 %:n kasvuennusteessa on ylöspäin. Verkkaisesta talouskasvusta huolimatta työttömyys on laskenut odotuksia enemmän euroalueella. Tämä johtuu silti paljolti työn tarjonnan vähenemisestä. Työllisyyden kasvu on ollut vähäistä. Lokakuussa työttömyysaste oli 11,5 %.
Kiinan talouskasvu hidastuu, Venäjän talous supistuu 20 15 10 5 0-5 -10-15 % BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Macrobond Venäjä Kiina Kiinan BKT:n kasvu hidastui 7,3 %:iin kolmannella neljänneksellä. Suhdannekyselyt indikoivat kasvun jatkuvan pitkälti samanlaisena loppuvuonna. Hidastunut inflaatio on mahdollistanut rahapolitiikan keventämisen. Tämä ei silti muuta talouden näkymiä olennaisesti. Kasvu on edelleen hieman hidastumassa. Venäjän talous on sinnitellyt kaikesta huolimatta kasvussa. Kolmannella neljänneksellä BKT:n kasvu hidastui 0,7 %:iin. Ruplan heikkeneminen korvaa öljyn hinnan laskun aiheuttamia aukkoja vientituloissa ja kohentaa kotimaisten tuottajien asemaa. Inflaation nousu heikentää kuitenkin ostovoimaa ja nousevat korot investointihaluja. Odotamme edelleen Venäjän BKT:n supistuvan 2 % vuonna 2015.
Öljyn hinnan lasku jyrkentynyt, muiden raakaaineiden hinnoissa tasaisempaa kehitystä indeksi 2010=100 160 140 120 100 80 60 40 20 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Macrobond Maailman raaka-ainehintoja Raaka-aineet pl. energia (HWWI-indeksi) Öljy USD/barreli 160 140 120 100 80 60 40 20 Hitaampi talouskasvu euroalueella ja Kiinassa on näkynyt öljyn vaimeampana kysyntänä ja laskenut öljyn hintaa viime kuukausina. Marraskuussa öljyn barrelihinta laski 15 Yhdysvaltojen dollarilla. Öljyn hinnan lasku piristää maailmantalouden kasvunäkymiä ensi vuodelle noin 0,5 %-yksikköä. Myös tarjonnan lisäys on laskenut öljyn hintaa. Geopoliittiset riskit eivät ole nostaneet öljyn hintaa viime kuukausina. Öljyntuottajajärjestö Opecin päätös marraskuun lopussa pitää tuotantokiintiönsä ennallaan lisäsi öljyn hinnan alamäkeä. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta pitää öljyn hinnan alhaalla myös jatkossa. Raaka-aineiden (pl. energia) hintakehitys on ollut viime aikoina kokonaisuutena maltillista. Raaka-aineiden hinnat laskivat hieman marraskuussa.
Euroalueen inflaatio painunee tilapäisesti miinukselle 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 Kuluttajahintojen vuosimuutos % Euroalue Yhdysvallat 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Macrobond Euroalueen inflaatio oli 0,3 % marraskuussa. Inflaatio ilman energiaa ja ruokaa oli 0,7 %, mikä sivuaa euroajan matalimpia lukuja. Öljyn halpenemisen seurauksena inflaatio käväisee todennäköisesti hieman miinuksella talvella. Myös ydininflaatio ja inflaatio-odotukset laskevat edelleen. Yhdysvalloissa inflaatio on hidastunut ja inflaatio-odotukset ovat laskeneet. Raakaaineiden hintojen aleneminen ja dollarin vahvistuminen vaimentavat hintojen nousua. Ensi vuonna USA:n inflaatio pysyy maltillisena, vaikka matalalle laskeva työttömyys nostaakin palkkoja aiempaa nopeammin.
EKP laajentaa arvopaperiostoja alkuvuonna? 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 Korkojen kehitys % 12 kk:n euribor EKP:n ohjauskorko 3 kk:n euribor EKP:n talletuskorko 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Macrobond Joulukuun korkokokouksessa EKP valmisteli rahoitusmarkkinoita arvopaperiostojen (määrällisen elvyttämisen) laajentamisesta nykyisestä. Hidas talouskasvu ja öljyn hinnan voimakas lasku pitävät inflaation ja inflaatio-odotukset selvästi alle EKP:n toivoman tason, joten arvopaperiostojen laajentaminen vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana on hyvin todennäköistä. EKP aloitti omaisuusvakuudellisten velkakirjojen ostot marraskuussa. Lisäksi EKP ostaa katettuja velkakirjoja ja tarjoaa pankeille kohdennettua pitempiaikaista rahoitusta. Osto-ohjelmien kesto on vähintään kaksi vuotta. Aikomuksena on kasvattaa EKP:n tasetta kohti vuoden 2012 alun tasoa. EKP:n mukaan syyskuun ohjauskoron lasku 0,05 %:iin on keskuspankin alaraja eli ohjauskorko ei tästä enää laske. EKP:n toimet pitävät markkinakorot alhaalla pidemmän aikaa, arviolta pari vuotta.
EKP:n epätavanomaiset rahapolitiikan toimet mrd. 3 500 3 000 Euroopan keskuspankin tase mrd. Katettujen velkakirjojen osto-ohjelma 1 29,3 - Arvoperien osto-ohjelma 143,8 - Katettujen velkakirjojen osto-ohjelma 2 12,9-2 500 2 000 1 500 1 000 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Macrobond Katettujen velkakirjojen osto-ohjelma 3 17,8 + Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden osto-ohjelma Kohdennetut pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot 0,4 + 82,6 + Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot 285,2 - + Käynnissä oleva toimi, joka kasvattaa tasetta jatkossa - Päättynyt toimi, joka vähentää keskuspankin tasetta jatkossa Lähde: EKP
Pitkät korot laskussa 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 % 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Macrobond Korkokehitys Swap (10 v) Iso-Britannia Yhdysvallat Euroalue Pitkät korot ovat viime aikoina laskeneet euroalueella selvästi enemmän kuin Yhdysvalloissa tai Britanniassa. Euroalueen pitkiä korkoja laskevat pehmeät talousluvut, EKP:n toimet ja odotukset keskuspankin uusista arvopaperiostoista. Myös Yhdysvalloissa ja Britanniassa pitkät korot ovat laskeneet vahvasta talouskasvusta ja keskuspankkien koronnosto-odotuksista huolimatta. Markkinoiden hermoileva tunnelma on pitänyt pitkät korot laskusuunnassa.
Valtionlainojen korot taas laskussa euroalueella 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 % Italia Suomi Lähde: Macrobond Pitkät korot Valtion obligaatiot (10v) Portugali Saksa 2014 Kreikka Espanja Euroalueen valtionlainojen korot ovat olleet laskussa tänä vuonna. Marraskuussa valtionlainojen korot kääntyivät uudelleen laskuun lokakuun markkinaheilunnan jälkeen. Kreikan valtionlainojen korot ovat nousseet syksyn mittaan. Poliittinen riitely sekä puuttuva yhteisymmärrys Kreikan ja troikan välillä maan tukiohjelman lopettamisesta ovat hermostuttaneet sijoittajia ja nostaneet korkoja. Kreikan rahoitustukiohjelma päättyy vuodenvaihteessa. EU-maat ovat varautuneet tukemaan Kreikkaa myös jatkossa. Suomen valtion luottoluokituksen laskun vaikutukset korkomarkkinoilla jäivät vähäisiksi. Muutokset valtionlainojen koroissa ovat olleet marginaalisia.
Euron heikentyminen jatkunut USD 1,4 1,3 1,2 Lähde: Macrobond Euron arvon kehitys EUR/USD EUR/SEK 2013 2014 SEK 10,0 9,0 8,0 Euron heikentyminen suhteessa Yhdysvaltojen dollariin oli maltillista marraskuussa. Joulukuun alussa heikentyminen taas nopeutui. EKP:n rahapolitiikka ja euroalueen alhainen inflaatio ovat euron heikkenemisen taustalla. Heikkenemistrendi jatkuu, sillä EKP keventää politiikkaansa entisestään, kun Yhdysvalloissa jo kiristetään vähitellen. Ruotsin kruunu on heikentynyt edelleen uusien vaalien luodessa epävarmuutta.
Osakekurssit taas nousussa indeksi 4.1.2010=100 200 180 160 140 120 100 80 60 Keskeisiä osakeindeksejä 10 11 12 13 14 Lähde: Macrobond S&P 500 OMX Helsinki Cap Euro Stoxx 50 Elvyttävän rahapolitiikan jatkuminen euroalueella ja Japanissa sekä hyvä talouskasvu Yhdysvalloissa tukivat osakemarkkinoiden nousua marraskuussa. Myös öljyn hinnan lasku on paikoitellen tukenut osakekursseja. Suomessa ja euroalueella kurssit ovat toipuneet lokakuun notkahduksesta, jos kohta euroalueella kurssien nousu on ollut Yhdysvaltoja vähäisempää. Suomessa tuloskausi oli odotettua parempi yritysten parantaessa edelleen kannattavuuttaan vaisusta liikevaihdon kehityksestä huolimatta.
Suomen taloudessa hieman myönteistä virettä 6 4 2 0-2 -4 % Muutos ed. neljänneksestä, kausitasoitettu sarja 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Tilastokeskus BKT vuosineljänneksittäin Muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä, alkuperäinen sarja Suomen BKT kasvoi 0,2 % kolmannella neljänneksellä edellisneljänneksestä. Vuoden takaa talouskasvu oli 0,1 %. Viimeisimpien lukujen perusteella kehitys on ollut aavistuksen elokuun ennustetta myönteisempää. Tuoreiden lukujen perusteella BKT:n kehitys vuonna 2014 pyöristyy nollaan, kenties hieman plussan puolelta. Riskit ensi vuoden 0,6 %:n kasvuennusteessa ovat ylöspäin halventuneen öljyn vuoksi. Öljyn halpeneminen painaa inflaatiota ensi vuonna, joka jää aiemmin arvioimaamme 0,8 % matalammaksi. Reaalipalkat nousevat.
Yritysten luottamus alamaissa Luottamusindikaattoreita Suomessa saldoluku 30 20 10 Teollisuus Palvelut 0-10 -20-30 Rakentaminen -40 10 11 12 13 14 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yritysten luottamus pysyi heikkona marraskuussa. Teollisuuden luottamus laski hieman. Tuotannon ei odoteta juuri kasvavan. Tilauskanta on selvästi alle normaalin. Rakentamisen luottamus heikkeni lisää. Tilauskanta on alhaisella tasolla ja henkilökunnan määrä alenee. Palvelusektorin luottamus oli edelleen selvästi keskimääräistä heikompaa. Myynnin määrän ei odoteta juurikaan kasvavan talven aikana. Vähittäiskaupan luottamus pysyi marraskuussa lähes ennallaan.
Vienti kasvussa kolmannella neljänneksellä indeksi 2008=100 120 110 100 90 80 70 60 Kehittyneiden maiden ja Suomen tavaraviennin määrä 08 09 10 11 12 13 14 Lähteet: CPB, Tulli Kehittyneet maat Suomi Viennin määrä kasvoi 1,1 % kolmannella neljänneksellä vuoden takaa. Tavaravienti kasvoi, sen sijaan palveluvienti väheni. Tavaroiden viennin arvo kasvoi peräti 11 % syyskuussa. Tammi-syyskuussa tavaraviennin arvo pysyi ennallaan edellisvuodesta. Tammi-syyskuussa tavaraviennin arvo EU:hun kasvoi 6 %, sen sijaan vienti EU:n ulkopuolelle laski 7 %. Vienti Venäjälle supistui tammi-syyskuussa 12 % ja Venäjän osuus Suomen viennistä laski 8,4 %:iin noin 10 %:sta. Muun muassa teollisuuden tilausten kasvu puoltaa sitä, että viennin kasvu jatkuu talven aikana. Syyskuussa uudet tilaukset kasvoivat yli 50 % edellisvuodesta telakkateollisuuden ansiosta. Venäjän taloustilanne pakotteineen varjostaa vientinäkymiä ennustevuosina. Viennin ennustetaan kasvavan 1,0 % tänä vuonna. Kasvu nopeutuu hieman ensi vuonna.
Vaihtotase ylijäämäinen syyskuussa mrd. 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Tilastokeskus Suomen kauppa- ja vaihtotase 12 kk:n liukuva summa Kauppatase Vaihtotase Vaihtotaseen ylijäämä oli 0,6 mrd. euroa syyskuussa. Kauppatase ja tuotannontekijäkorvausten tase olivat selvästi ylijäämäisiä. Muut erät pysyivät alijäämäisinä. Tammi-syyskuussa vaihtotaseen alijäämää on kertynyt 3,1 mrd. euron verran. Kauppataseen ylijäämä on kasvanut. Tuotannontekijäkorvausten tase on lähellä tasapainoa. Sen sijaan muut erät ovat selvästi alijäämäisiä. Vaihtotase pysyy alijäämäisenä tänä vuonna. Alijäämä pienenee ensi vuonna aiempia arvioita enemmän halventuneen öljyn vuoksi.
Kuluttajien luottamus koheni marraskuussa saldoluku 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 Kuluttajien luottamusindikaattori ja vähittäiskaupan määrä* 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Tilastokeskus Kuluttajien luottamusindikaattori Vähittäiskauppa * Muutos ed. vuod. vast. ajankohd. 3 kk liukuvista keskiarvoista % 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 Kuluttajien luottamus parani lisää marraskuussa. Kotitalouksien odotukset omista säästämismahdollisuuksista, Suomen taloudesta ja työttömyydestä kohenivat hieman marraskuussa. Kuluttajien odotukset omasta taloudesta olivat ennallaan. Vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi lokakuussa 0,8 %. Tammi-lokakuussa myynnin määrä supistui 0,8 %. Kotitalouksien kulutus kasvoi 0,7 % kolmannella neljänneksellä edellisneljänneksestä, mutta oli ennallaan vuoden takaa. Yksityisen kulutuksen kasvu on hyvin vaimeata tänä ja ensi vuonna. Työttömyyden nousu ja talouden epävarmuus hillitsevät kotitalouksien kulutushaluja. Matala inflaatio toisaalta tukee kotitalouksien reaalituloja.
Investoinnit supistuvat tänä vuonna mrd. 14 12 10 8 6 4 2 0 2010 hinnoin Muut* Muu talonrakennus Investointien määrä 4 neljänneksen liukuva summa Maa- ja vesirakennus Asunnot Koneet ja laitteet * Kasvatettavat biologiset varat ja henkiset omaisuustuotteet (ml. tutkimus ja kehittäminen) 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Tilastokeskus Investoinnit jatkoivat laskuaan kolmannella neljänneksellä. Kaikki investointierät supistuivat lukuun ottamatta t&kinvestointeja. Rakentamisen näkymät ovat vaisut. Alan yritykset kuvaavat suhdannetilannetta normaalia heikommaksi. Investoinnit vähenevät kolmatta vuotta peräkkäin. Investointien lasku on kuitenkin hidastumassa ja on kahta edellisvuotta pienempää. Ensi vuonna investointien supistuminen päättyy, mutta kasvu jää silti nollaan. Viennin hienoinen vahvistuminen tukee investointeja, kuten myös matala korkotaso.
Valtiontalouden vaje pieneni tammi-lokakuussa mrd. 55 50 45 40 35 30 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Valtiokonttori Valtion tulot ja menot 12 kk:n liukuva summa Menot Tulot Valtiontalouden vaje oli tammi-lokakuussa 4,8 mrd. euroa, kun se vuosi siten oli 5,4 mrd. euroa. Valtiontalouden alijäämä (-3,7 % BKT:sta) on tänä vuonna hieman suurempi kuin viime vuonna. Julkisen talouden alijäämä kasvaa hieman viime vuodesta. Valtion tiukka budjetti ensi vuodelle pienentää julkisen talouden alijäämää. Julkinen velka suhteessa BKT:hen ylittää 60 %:n rajan ensi vuonna. Tuore eläkeratkaisu on myönteinen asia Suomen taloudelle. Eläkeiän nosto helpottaa kestävyysvajeen umpeen kuromista.
Työttömyys viime vuotta korkeammalla lokakuussa 50 40 30 20 Avoimet työpaikat ja työttömyysaste 1 000 kpl 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Macrobond Työttömyysaste (kt) Avoimet työpaikat (12 kk:n liukuva ka.) % 9 8 7 6 Työttömyysaste oli lokakuussa 8,3 %, mikä oli 0,9 %-yksikköä vuodentakaista korkeampi. Työttömyysasteen trendi oli lokakuussa 8,9 %. Piilotyöttömien määrä kasvoi 33 000:lla 150 000:een. Lokakuussa avoimet työpaikat olivat kasvussa. Toisaalta lomautettujen määrä myös lisääntyi. Työllisyyden lasku on hidastunut kuluvana vuonna, mutta keskimäärin työllisyys kuitenkin supistuu tänä vuonna. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,6 %:iin ja ensi vuonna 8,8 %.iin. Talouskasvun lievä koheneminen ensi vuonna ei vielä käännä työttömyyttä laskuun.
Inflaatio hidastuu entisestään 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8 % Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäin muutos edellisestä vuodesta Asuminen ja energia 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Tilastokeskus Elintarvikkeet Kuluttajahinnat Inflaatio vaimeni 1,0 %:iin lokakuussa edelliskuukauden 1,3 %:sta. Vuokrankorotukset, tupakkatuotteiden ja alkoholijuomien sekä ravintola- ja kahvilapalvelujen kallistuminen nostivat eniten kuluttajahintoja. Elintarvikkeiden, polttonesteiden, viihde-elektroniikan ja omakotitalokiinteistöjen halpeneminen hillitsivät inflaatiota. EU-maiden kanssa yhdenmukaistettu inflaatio oli 1,2 %. Kiintein veroin laskettuna hinnat nousivat 0,7 %. Inflaatio säilyy matalana tänä ja ensi vuonna. Öljyn maailmanmarkkinahinnan pysyminen alhaalla hidastaa inflaatiota arvioitua enemmän ensi vuonna. Budjetissa päätetyt välilliset veronkorotukset ja hallinnollisten maksujen korotukset nopeuttavat inflaatiota 0,2 prosenttiyksiköllä ensi vuonna.
Asuntohinnat laskussa Vanhojen osakeasuntojen hinnat indeksi 2010=100 112 110 Pääkaupunkiseutu 108 Koko maa 106 104 102 Muu Suomi 100 98 96 10 11 12 13 14 Lähde: Tilastokeskus Asuntojen hinnat laskivat lokakuussa. Vuoden takaiseen verrattuna asuntohinnat laskivat 1,3 % koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,8 % ja muualla maassa 1,6 % edellisvuodesta. Hintanäkymät ovat kuitenkin verrattain vakaat. Kotitalouksien asuntojen ostoaikeet olivat marraskuussa selvästi keskimääräistä matalammalla tasolla. Työllisyyden ja korkojen kehitys määrittävät pitkälti asuntomarkkinoiden suunnan. Korot pysyvät jatkossakin matalina, mutta työmarkkinoiden heikko tila pitää asuntomarkkinat vaimeina.
OP-Pohjola-ryhmän suhdanne-ennuste Elokuu 2014 Kysyntä ja tarjonta, määrän muutos, % 2012 2013 2014e 2015e Bruttokansantuote -1,5-1,2-0,1 0,6 Tuonti 1,3-2,5 0,9 1,3 Vienti 1,2-1,7 1,0 1,6 Kulutus 0,3 0,0 0,1 0,5 - yksityinen 0,1-0,7 0,1 0,6 - julkinen 0,7 1,5 0,1 0,4 Investoinnit -2,5-4,9-2,0 0,0 Muita keskeisiä ennusteita 2012 2013 2014e 2015e Kuluttajahintojen muutos, % 2,8 1,5 1,0 0,8 Ansiotason muutos, % 3,2 2,2 1,2 1,2 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,6 8,8 Vaihtotase, % BKT:sta -1,9-1,4-2,0-1,8 Julkisyhteisöjen alijäämä, % BKT:sta -2,1-2,4-2,7-2,2 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 53,0 56,0 59,5 61,5 Lähteet: Tilastokeskus, OP
Yhteystiedot OP Pääekonomisti Reijo Heiskanen puh. 010 252 8354 Ekonomisti Timo Hirvonen puh. 010 252 8515 Asiantuntijapäällikkö Maarit Lindström puh. 010 252 1695 Tietopalveluasiantuntija Anneli Tikkanen puh. 010 252 2035 etunimi.sukunimi@op.fi www.taloudessa.fi Twitter: @OP_Ekonomistit