24.3. 2016 Stabat Mater Tampere Filharmonia Michael Güttler, kapellimestari Marjukka Tepponen, sopraano Michelle Breedt, mezzosopraano Charles Workman, tenori Andreas Bauer, basso Tampereen Filharmoninen Kuoro
Torstai 24.3.2016 klo 19 Tampere-talon Iso sali Tampere Filharmonia Michael Güttler, kapellimestari Marjukka Tepponen, sopraano Michelle Breedt, mezzosopraano Charles Workman, tenori Andreas Bauer, basso Tampereen Filharmoninen Kuoro Jani Sivén, kuoron valmennus GIOACCHINO ROSSINI (1792 1868) Stabat Mater I Sabat Mater dolorosa II Cujus animam III Quis est homo IV Pro peccatis V Eja, Mater VI Sancta Mater VII Fac ut portem VIII Inflammatus IX Quando corpus morietur X In sempiterna saecula, Amen. Konsertti päättyy noin klo 20.15. Konsertissa ei ole väliaikaa. Konsertin kaikenlainen taltiointi on kielletty. Orkesteria tukee: Orkesterin pääyhteistyökumppani: Konserttimestari Laura Vikman tp. I viulu Maria Itkonen, 3. konserttimestari Lea Antola Tatevik Ayazyan Raimo Hannikainen Lotta Laaksonen Katri Nikkanen Jaakko Nordman István Szalay Vitali Torkkeli Riikka Alakärppä tp. Nuppu Komsi tp. Hong You tp. II viulu Kimmo Tullila* Hanna Parviainen*** Anna Angervo Antti Hannikainen Heikki Hannikainen Elina Kilpinen Kirsi Korpela-Pulkkinen Kristine Lilientale-Birzniece Eeva-Liisa Suuronen Pirjo Tulisalmi Sanna Tullila Alttoviulu György Balázs* Kimmo Kivivuori*** Heili Hannikainen Marianne Hautakangas Anneli Heinola Anne Korhonen Taavi Nachtigall Tarja-Leena Saari Elisabete Sorokina Anni Tiainen-Hammo Sello Joona Pulkkinen, soolosellisti Lauri Kankkunen* Panu Saari*** Reinis Birznieks Maija Juuti Tuija Lamminmäki Sampo Liukko Virpi Välimäki Kontrabasso Jarkko Uimonen* Joni Armio*** Pentti Huhtinen Tuomo Kinnunen Antti Laulaja Heikki Lehtinen Huilu Alexis Roman*tp. Nina Johnson*** Oboe Juha Ala** Heikki Pöyhönen*** Klarinetti Jarmo Hyväkkö* Janne Pesonen*** Fagotti Aleksandr Veryukhanov** Alexandru Cozma*** Käyrätorvi Ismo Ponkala* Jouni Suuronen** Timo Ruskeepää Jaakko Välimäki Trumpetti Alessandro Chiavetta** Tapio Kilpinen Pasuuna Antti Hirvonen* Vygantas Silinskas** Olavi Hostikka Patarummut Tiina Laukkanen* *äänenjohtaja **vuorotteleva äänenjohtaja ***varaäänenjohtaja tp. sijainen/tilapäinen Illan kokoonpano
Michael Güttler nousi nopeasti yhdeksi eturivin kapellimestareista johdettuaan Wagnerin Nibelungin sormuksen ja Parsifalin lyhyellä varoitusajalla Pietarin Mariinski-teatterissa vuonna 2003. Viulun, pianon ja trumpetin soittoa sekä kuoron ja orkesterin johtoa opiskellut Güttler toimi vuosina 1998 2002 ylikapellimestarina Stadttheater Klagenfurtissa. Vuodesta 2002 hän on toiminut vakituisena vierailijana Mariinskissa ja 2013 lähtien Suomen Kansallisoopperan ylikapellimestarina. Güttlerin repertuaariin kuuluu teoksia varhaisbarokista nykyaikaan. Sopraano Marjukka Tepponen on opiskellut laulua Kuopion konservatoriossa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa sekä Hilde Zadekin johdolla Wienissä ja Marjut Hannulan johdolla Sibelius-Akatemiassa. Vuoden 2008 Timo Mustakallio -laulukilpailun ja 2010 Lappeenrannan laulukilpailun voittaja on esiintynyt Kansallisoopperan ja Savonlinnan Oopperajuhlien lisäksi lukuisten suomalaisten orkestereiden solistina. Ulkomaan debyyttinsä Tepponen lauloi menestyksekkäästi vuonna 2010 Itävallan Grazin oopperassa La Bohémen Miminä. Tampereen Oopperaan sopraano palaa kahtena seuraavana vuonna. Michelle Breedt kuuluu sukupolvensa johtaviin mezzosopraanoihin. Hänen repertuaariinsa lukeutuu Mozartin ja bel canto -oopperoiden keskeisten mezzosopraanoroolien lisäksi harvinaisempia rooleja. Breedt on esiintynyt useissa oopperataloissa Euroopassa ja Aasiassa. Vuodesta 2000 alkaen hän on vieraillut Bayeuthin oopperajuhlilla eri rooleissa lähes vuosittain. Oopperan lisäksi hän esittää resitaaliohjelmistoa ja esiintyy orkestereiden solistina. Hän on vieraillut Euroopan konserttitalojen lisäksi Yhdysvalloissa ja työskennellyt lukuisten johtavien kapellimestarien kuten Gerd Albrechtin, Sir Simon Rattlen, Jeffrey Taten ja Franz Welser-Möstin kanssa. Yhdysvaltalaistenori Charles Workman on arvostettu erityisesti Mozart- ja Händel-tulkinnoistaan. Hänen ohjelmistonsa ulottuu Monteverdistä ja barokista saksalaiseen romantiikkaan ja nykyoopperaan. Workman muutti Eurooppaan 1995 esiinnyttyään kotimaassaan Metropolitanissa ja muissa oopperataloissa. Euroopassa hän on esiintynyt suurimmassa osassa merkittävistä oopperataloista mukaan lukien Pariisin oopperat, Covent Garden Lontoossa, La Scala Milanossa, Bolšoi Moskovassa ja Saksan suurissa taloissa. Workman on valmistunut Juilliardista. Basso Andreas Bauer opiskeli Dresdenin ja Weimarin musiikkikorkeakoulussa ja täydensi opintojaan Paolo Barbacinin ja Robert Lloydin opissa. Vuosina 2007 2012 Bauer kuului Berliinin kaupunginoopperan solistikuntaan, jossa teki mm. Don Giovannin Commendatoren, Aidan kuninkaan ja Parsifalin Titurelin Daniel Barenboimin johtamissa produktioissa. Vuodesta 2013 hän on työskennellyt Frankfurtin oopperassa. Barenboimin lisäksi Bauer on työskennellyt lukuisten muiden nimekkäiden kapellimestareiden kuten Chrisitian Thielemannin ja Philippe Jordanin kanssa. Hänen konserttiohjelmistoon kuuluvat mm. Verdin, Mozartin, Brahmsin Requiemit, Haydnin Luominen, Beethovenin yhdeksäs ja Händelin Messias. Vuonna 1990 perustettu Tampereen Filharmoninen Kuoro toimi aluksi nimellä Tampere-talon oratoriokuoro. Heikki Liimolan, Jussi Kaurasen ja Timo Nuoranteen aiemmin luotsaaman suurkuoron taiteellisena johtajana aloitti syksyllä 2013 Jani Sivén. Tampere Filharmonia on kuoron tärkein yhteistyökumppani, ja suuret orkesteriteokset ovat kuorotoiminnan keskiössä. Lisäksi kuoro tekee omia a cappella -projekteja. Kokoonpanossa laulaa aktiivisesti keskimäärin yhdeksänkymmentä musiikin osaajaa.
Tänä iltana Tampere Filharmonia, Tampereen Filharmoninen Kuoro ja Gioacchino Rossinin sävelet saattelevat Ison salin yleisön pitkäperjantaihin ja pääsiäisen viettoon. Suurelle laulajajoukolle tapaus on erityisen juhlava, sillä tänään tulee kuluneeksi kaksikymmentäviisi vuotta siitä, kun Tampereen Filharmoninen Kuoro lauloi ensikonserttinsa Tampereen Tuomiokirkossa Heikki Liimolan johdolla. Nyt takana on jo lukuisia konsertteja, joista merkittävä osa on suurteosten esityksiä yhdessä Tampere Filharmonian kanssa. Tällaiset sinfoniakuorot on harvinaisia. On todella hienoa, että Tampereella on tällainen. Kaikkein hienointa ovat intohimo ja kunnianhimo, jolla kuorolaiset suhtautuvat teosten ja soinnin työstämiseen. Kuoron kantava voima on selvästi orkesteriyhteistyö, nämä laulajat ovat täällä juuri näiden yhteisten isojen juttujen vuoksi, ja on tosi hienoa, että saamme työskennellä tällaisen upean orkesterin kanssa, iloitsee Jani Sivén, joka on toiminut kuoron taiteellisena johtajana syksystä 2013 lähtien. Rossinin ura käynnistyi hyvin kiihkeällä tahdilla. Ennen kahtakymmentä ikävuotta hän oli kirjoittanut jo useita oopperoita ja tienannutkin niillä kohtuullisesti. Hän solmi fiksuja säveltäjäsopimuksia ja jopa ekonomisia avioliittoja, mistä syistä hänen toimeentulonsa oli aina melko turvattu. Vimmaisen ahkera sävellystahti ja kuolemattomat melodiat tekivät hänestä italialaisen oopperan tunnustetun mestarin jo alle kolmekymppisenä. Tahti ei kuitenkaan pysynyt yllä ikuisesti: viimeisteltyään Sevillan parturin ohella ehkäpä kuuluisimman oopperansa Wilhelm Tellin vuonna 1829, koki Rossini näyttämömusiikkiuransa tulleen päätökseen. Terveys, niin henkinen kuin fyysinenkin, reistaili ikävästi, ja oli aika rauhoittua vähän. Vuonna 1831 säveltäjä matkusti Espanjaan. Hän tapasi kuninkaallisia ja muita silmää tekeviä, myös tärkeän virkamiehen Fernández Varelan, joka oli päättänyt tilata Rossinilta suuren kirkkomusiikkiteoksen, Stabat Materin. Jeesuksen äidin kärsimyksiä poikansa ristin äärellä kuvaavaa Stabat Mater -runoa pidetään 1200-luvulla vaikuttaneen italialaismunkin Jacopone da Todin kirjoittamana. Pitkään mietittyään Rossini päätti pureutua koskettavaan hymniin ja sai seuraavana vuonna valmiiksi kuusi osaa kuoroorkesteriteoksestaan. Tällaisenaan Stabat Mater oli vielä aivan kesken; hymnin alku- ja loppupuoli olivat säveltämättä. Tässä vaiheessa urakkaa Rossinin voimat ehtyivät, mutta sopimusehdot oli täytettävä. Niinpä hän pyysi teoksen tilaajalle kertomatta apuun ystäväänsä, maanmiestään säveltäjä Giovanni Tadolinia, joka kirjoitti toiset kuusi osaa. Muutaman vuoden kuluttua tilaaja menehtyi, ja teos oltiin vähällä julkaista kaksitoistaosaisessa muodossaan. Rossini ei luonnollisesti ollut tähän ideaan tyytyväinen ja kiisteltyään aikansa tekijänoikeuksista hän kirjoitti lopulta neljä täydentävää osaa ja sai valmiiksi teoksen, jonka kehtasi viimein antaa julkaistavaksi. Kymmenosainen Stabat Mater sai kantaesityksensä Pariisin Théâtre Italienissa vuonna 1842. Seisoi äiti tuskainen vierellä ristin kyynelehtivänä, kertovat Stabat Materin alkusanat. Marian tuntoja kuvaava koskettava teksti on innoittanut lukuisat säveltäjät Giovanni Pergolesista, Joseph Haydnista ja Giuseppe Verdistä aina Toivo Kuulaan säveltämään oman näkemyksensä. Rossinin sävellys on kaikkien häntä ennen ja hänen jälkeensä valmistuneiden Stabat Matereiden joukossa omintakeinen, poikkeuksellinen ja yllättäväkin. Siinä on paikoin hyvin oopperamaista, valoisaa musiikkia, jota on välillä vaikeakin ymmärtää. Minä olen saksalainen, orkesteri on suomalainen, me olemme tottuneet erilaiseen uskonnollisuuteen. Teosta on kritisoitukin paljon, ehkä juuri siksi, että pohjoiseurooppalaisten on vaikea ymmärtää tällaista tyyliä, illan kapellimestari Michael Güttler pohtii. Samoilla linjoilla on myös Sivén: Luterilaisen ja katolisen perinteen ero korostuu Rossinia kuunnellessa. Ja teoksesta kyllä huomaa, että se on italialaisen koomisen oopperan säveltäjän käsialaa. Hän ajatteli tätä tekstiä ja uskonnollisuutta toista kautta kuin me ehkä luontaisesti ajattelemme. Onko kaiken aina oltava pohjamudissa rypevää? Juuri se ristiriita on todella mielenkiintoinen. Rossini oli ulospäinsuuntautunut ja kaikenlaisia nautintoja rakastava salonkikelpoinen säveltäjäpersoona, joka sai melodioillaan niin nuorten milanolaisnaisten kuin varakkaiden kulttuurivaikuttajienkin päät pyörälle. Myös tänään kuultavalla teoksellaan hän onnistuu lumoamaan: Tampereen Filharmoninen kuoro on esittänyt useita isoja kirkkomusiikkiteoksia. Tämä on ihan omanlaisensa, sillä tässä on paljon vähemmän laulettavaa kuin vaikkapa Brahmsin Ein Deutsches Requiemissa, mutta toisenlaista haastetta on kyllä. Rossinin Stabat Materissa on toki isoa surua ja dramatiikkaa, mutta ennen kaikkea meidän on pitänyt etsiä sitä viehkeyttä ja eleganssia, joista tämä teos koostuu, Sivén kertoo. Güttler tiivistää ajatuksensa teoksesta: Se on kiehtovaa, upeaa, todella kauniisti kirjoitettua musiikkia. Jotakin todella erityistä. Ensiesityskin oli teatterissa, eikä kirkossa, siinä se juttu. Koitamme koko esiintyjäjoukon voimin tuoda kuultavaksi Rossinin pyrkimyksen, tunnelman, jota emme Stabat Materilta osaisi odottaa. Teksti: Maija Leino
Stabat Mater I Introduzione solistit & kuoro Stabat Mater dolorosa juxta Crucem lacrimosa, dum pendebat Filius. II Aria tenori Cujus animam gementem, contristatam et dolentem, pertransivit gladius. O quam tristis et afflicta fuit illa benedicta Mater Unigeniti! Quae maerebat, et dolebat, et tremebat, dum videbat nati poenas inclyti. III Duetto sopraano I & soprano II Quis est homo qui non fleret, Christi Matrem si videret in tanto supplicio? Quis non posset contristari, piam Matrem contemplari dolentem cum Filio? IV Aria basso Pro peccatis suae gentis, vidit Jesum in tormentis, et flagellis subditum. Vidit suum dulcem natum moriendo desolatum, dum emisit spiritum. V Coro e Recitativo basso Eja Mater, fons amoris, me sentire vim doloris fac, ut tecum lugeam. Fac ut ardeat cor meum in amando Christum Deum, ut sibi complaceam. Seisoi äiti tuskainen vierellä ristin kyynelehtivänä, sillä riippui hänen poikansa. Hänen sydämensä vaikeroivan, murheellisen ja tuskaisen lävisti miekka. Voi kuinka surullinen ja ahdistettu oli tuo siunattu ainosyntyisen pojan äiti! Hän suri ja kärsi ja vapisi nähdessään kuuluisan poikansa piinan. Kuka on ihminen, joka ei itkisi, Kristuksen äidin kun näkee niin suuressa tuskassa? Kuka ei tuntisi sääliä katsoessaan hurskasta äitiä suremassa poikaansa? Oman kansansa syntien tähden hän näki Jeesuksen tuskissa ja ruoskalle alistettuna. Hän näki oman rakkaan poikansa kuolevan hylättynä, kun hän antoi henkensä. Oi äiti, rakkauden lähde, anna minun tuntea tuskasi voima niin että voin surra kanssasi. Anna sydämeni palaa rakkaudesta Kristukseen, Jumalaan niin että voin miellyttää häntä.
VI Quartetto solistit Sancta Mater, istud agas, crucifixi fige plagas cordi meo valide. Tui nati vulnerati, tam dignati pro me pati, poenas mecum divide. Fac me vere tecum flere, crucifixo condolere, donec ego vixero. Juxta crucem tecum stare, te libenter sociare, in planctu desidero. Virgo virginum praeclara, mihi jam non sis amara: fac me tecum plangere. VII Cavatina sopraano II Fac ut portem Christi mortem, passionis fac consortem, et plagas recolere. Fac me plagis vulnerari, cruce hac inebriari, ob amorem Filii. VIII Aria e Coro sopraano I & kuoro Inflammatus et accensus, per te, Virgo, sim defensus in die judicii. Fac me cruce custodiri, morte Christi praemuniri, confoveri gratia. IX Quartetto solsitit & kuoro Quando corpus morietur, fac ut animae donetur paradisi gloria. X Finale solistit & kuoro Amen. In sempiterna saecula. Amen. Pyhä Äiti, tee niin, että painat Ristiinnaulitun haavat lujasti sydämeeni. Haavoittuneen poikasi, joka kantoi minunkin kärsimykseni, tuskat jaa kanssani. Anna minun totisesti itkeä kanssasi, Ristiinnaulitun tuskat jakaen niin kauan kuin elän. Ristin vierellä kanssasi seistä ja jakaa sinun valituksesi haluan. Neitsyt, puhtain neitseiden joukossa, älä ole minulle kova, anna minun itkeä kanssasi. Anna minun kantaa Kristuksen kuolema, jakaa hänen kärsimyksensä, ja haavat jälleen kokea. Anna minun haavoittua hänen haavoistaan ja ristin ottaa minut valtaansa rakkaudesta poikaasi. Kun olen liekeissä ja syttynyt, sinä, Neitsyt, minua puolustat tuomion päivänä. Anna ristin varjella minua, Kristuksen kuoleman minua vahvistaa, ja armon suojella. Kun ruumiini kuolee suo että sielulleni annetaan Paratiisin autuus. Aamen. Iankaikkisesti. Aamen. suom. Juhani Koivisto
Ke 4.5. klo 19 Tampere-talon Iso sali NUORTEN SOLISTIEN KONSERTTI TAMPERE FILHARMONIA KLAUS MÄKELÄ, kapellimestari GLINKA BACH MOZART BINGE ROWLEY SÉJOURNÉ MOLTER TŠAIKOVSKI TOMASI Liput 23/18/10/6 Käsiohjelma: Maija Leino & Viliina Tolvanen TAMPERE FILHARMONIA www.tamperefilharmonia.fi