VUOSIRAPORTTI 2010 NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY
2
3 Sisällysluettelo Yhteenveto Taustaa 1. Hanketoiminnan keskeinen sisältö.. s. 5 1.1. Maaseudun kehittäminen: toimenpiteet 412, 413 ja 421 1.2. Toimenpide 431 1.3. Hanke-esimerkkejä 1.3.1. Tyrnävän maatalouskonemuseo 1.3.2. Saaran kantti 1.4. EKTR, Elinkeinokalatalous: linja 4 1.5. Hanke-esimerkkejä 1.5.1. Hailuodon kalahallin monet mahdollisuudet 1.5.2. Kalastaja hanke ammattitaidot vaihtoon ja käyttöön 1.6. KyläLeader (kansallinen rahoitus) 1.7. Hanke esimerkkejä 1.7.1. Nuorten toteuttamat hankkeet 1.7.2. Uusien toimijoiden toteuttamat hankkeet 2...... s. 10 2.1. Hallitus ja kalatalousryhmä 2.1.1. Hallituksen kokoonpano 2.2. Toimisto ja taloushallinto 2.3. Jäsenistö 2.4. Toiminnan rahoitus 2.5. Yhdistyksen omat strategiset hankkeet 2.5.1. Kylä-kunta yhteistyönkehittäminen esiselvityshanke 2.5.2. Kylissä on voimaa -hanke 2.5.3. Perämeren rannikon kalatalouden aktivointihanke 2.6. Viestintä- ja koulutustoimenpiteet 2.6.1. Järjestetyt aktivointi ja koulutustilaisuudet 2.6.2. Osallistuminen koulutuksien ja tilaisuuksien toteutukseen 2.6.3. Toimihenkilöiden osallistuminen koulutuksiin ja tilaisuuksiin 2.7. Toiminnan arviointi 3. Analyysi... s. 17 3.1. :n toiminnan onnistumiset ja kehittämistarpeet 3.2. Leader-toiminnan onnistumiset ja kehittämistarpeet valtakunnan tasolla 4. Näkymiä vuoden 2011 toimintaan. s. 17 Liite 1. Hallituksen jäsenen ja varajäsenen taustatahojen ja yhtäjaksoisen toimikauden ilmoittaminen
4 Yhteenveto NOUSEVARANNIKKOSEUTU RY:N TOIMINNAN TÄRKEIMMÄT TULOKSET VUONNA 2010 (käytettävissä olevat resurssit 3,5 htv) Järjestetty erilaisia aktivointi-, opinto- ja koulutustilaisuuksia 66 kpl (osallistujia 525 henkilöä) Otettu käyttöön uusi KyläLeader rahoitusmuoto Käynnistetty uusia hankkeita 107 kpl, joista nuorten hankkeita 18 kpl Luotu uusia yrityksiä 13 kpl, joista naisyrittäjiä 6 kpl Luotu uusia työpaikkoja 32 kpl, joista naistyöpaikkoja 10 kpl Tehty 14 kpl kylien toimintasuunnitelmia Selvitetty 39 kalasataman ja purkupaikan nykytila sekä kehittämistarpeet
5 Taustaa on maaseudun kehittämisyhdistys, joka toteuttaa Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 ja Suomen elinkeinokalatalouden ohjelmaa 2007-2013 LEADER-periaattein. LEADERin kantavia ajatuksia ovat alhaalta ylöspäin -periaate, uusien toimintatapojen ja menetelmien kokeilu, resurssien kokoaminen verkostoitumalla, kestävä kehitys, kansainvälistyminen ja alueiden välinen yhteistyö. toteuttaa ohjelmia myöntämällä hanketukea ja yritystukea. Lisäksi toimintaryhmä kouluttaa, tiedottaa, aktivoi ja auttaa avustuksen hakijoita hankkeiden suunnittelu-, toteutus- ja lopetusvaiheessa. Yhdistyksen käytännön toiminnasta vastaa hallitus ja Norsun toimiston henkilökunta. Yhdistyksen toiminta on kaikille avointa, joten kuka tahansa oman alueensa kehittämisestä kiinnostunut voi osallistua siihen. 1. Hanketoiminnan keskeinen sisältö Rahoitettavien hankkeiden valintaa ohjasivat Leader-periaatteet, Nouseva Rannikkoseutu ry:n Maaseudun moni-ilmeinen tulevaisuus -ohjelma, Perämeren rannikon kalatalousohjelma sekä KyläLeader -ohjeistus. Strateginen ohjelmatyö merkitsi käytännössä sitä, että osa alueelta esitetyistä hankkeista jäi ilman rahoitusta. Rahoitettavien hankkeiden oli oltava järkeviä, toteuttamiskelpoisia ja kestäviä. Kehittämistyön ydintavoite on lisäarvon tuottaminen hankkeiden vastuutahojen ohella koko alueelle. :n hallitus käsitteli vuonna 2010 yhteensä 127 hankehakemusta, joista Maaseuturahastosta rahoitusta hakevia hankkeita oli yhteensä 79, elinkeinokalataloudesta 15 ja KyläLeaderista 33. Hallitus teki myönteisen rahoitusesityksen/-päätöksen noin 82% esitetyistä hankehakemuksista. (taulukko 1) 1.1. Maaseudun kehittäminen: toimenpiteet 412, 413 ja 421 :n Maaseudun kehittämisohjelman tavoitteena on saada aikaan hankkeita, jotka edistävät alueen ihmisten taloudellista, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Vertaamalla Nouseva Rannikkoseudun kehittämisohjelman tavoitteita Manner- Suomen maaseutuohjelman toimintalinjoihin voidaan todeta linja kolmosen elinkeinotoiminnan monipuolistamisen ja elämän laadun nousevan selkeästi ohjelman painopisteeksi. Tämä painopiste näkyy selkeästi toteutettavissa ja osarahoitettavissa toimenpiteissä ja hankkeissa. Vuonna 2010 :ssä annettiin yksi lausunto linja kakkosen; ympäristön ja maaseudun tilan parantamisen mukaisesta hankkeesta. Linja kolmoseen; maaseutualueiden elämänlaadun ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen liittyviä hankkeita rahoitettiin yhteensä 61 kpl ja linjasta neljä; Leaderistä rahoitettiin kaksi alueiden välistä hanketta. (taulukot 2 ja 3)
6 Taulukko 1: :n hallituksen vuonna 2010 käsittelemät hankkeet. Hankkeet Hakemuksia yhteensä Myönteinen päätös Yritystuet (Leader) 62 55 7 Kielteinen päätös tai pöydälle Hanketuet (Leader) 16 8 6 2 Erityisympäristötuki 1 1 Elinkeinokalatalous (EKTR) KyläLeader (kansallinen rahoitus) 18 15 3 33 28 5 Yhteensä 130 107 18 5 Siirretty muille rahoittajille Taulukko 2: :n vuonna 2010 antamat lausunnot linja kakkoseen. Linja 2, Toimenpide 412 vuosi 2010 haettu maksettu sidottu lkm ha lkm ha 214, perinnebiotooppien hoitosopimukset 1 2,5 23670 214, monivaikutteisten kosteikkojen hoitosopimukset 0 216, perinnebiotoopin perustaminen 0 216, monivaikutteisen kosteikon perustaminen 0 Taulukko 3: :n vuonna 2010 rahoittamat hankkeet (linjat 3 ja 4). Linja 3, Toimenpide 413 Hankkeet Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle 311 0 kpl Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen 312 55 kpl Matkailuelinkeinojen edistäminen 313 0 kpl Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut 321 3 kpl Kylien kunnostus ja kehittäminen 322 2 kpl Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen 323 1 kpl Koulutus ja tiedotus 331 0 kpl Linja 4, Toimenpide 421 Alueiden välinen yhteistyö 421 2 kpl YHTEENSÄ 63 kpl
7 1.2. Toimenpide 431 Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt :lle toimintarahaa hallinnon pyörittämiseen ja aktivointiin 377 555,57 euroa vuosille 2007-2011. Vuosittainen toimintaraha on suhteutettu ryhmän vuoden kokonaiskehykseen. Vuositasolla Nouseva Rannikkoseudun hallintoon on käytettävissä n. 75 500 euroa. Koska summa riittää lähinnä vain kahden ihmisen palkkakuluihin, on toiminnanjohtaja myynyt työaikaansa myös elinkeinokalatalouden aktivointihankkeelle. 1.3. Hanke-esimerkkejä :n hallituksen toimesta Maaseudun moni-ilmeinen tulevaisuus kehittämisohjelman strategiaa terävöitettiin. Ohjelman toimenpiteet typistyivät yhdeksästä neljään kokonaisuuteen 1) yrittäjyys, 2) matkailu (kulttuuri), 3) bioenergia ja 4) maaseutu ympäristö ja kylätoiminta (vapaa-aika). Maaseuturahastosta rahoitettavien hankkeiden tulee edistää jotakin edellä mainittua toimenpidekokonaisuutta. 1.3.1. Tyrnävän maatalouskonemuseo (Tyrnävän kotiseutu- ja museoyhdistys ry) Hankkeen tavoitteena on maatalouden perinnetietouden säilyttäminen ja välittäminen maaseudun ja kaupunkien ihmisille. Tyrnävän maatalouskonemuseo hankkeessa rakennetaan kotiseututalon pihapiiriin konehalli, joka tuo koko museoalueelle lisää kiinnostavuutta. Halliin tulevan esineistön ovat lahjoittaneet alueen asukkaat ja maanviljelijät. 1.3.2. Saaran kantti (Vihannin kotiseutuyhdistys ry) Vihannin kotiseutuyhdistyksen tavoitteena on mm. vaalia vanhaa rakennusperinnettä. Yhdistyksen ammattitaidosta kertovat myös aikaisemmin toteutetut kunnostamishankkeet (mm. Hietalankantti, Uhtuankantiti, Mikkelänkantti ja Ukko-Pekka). Saaran kantti - hankkeen tavoitteena on kunnostaa rakennushistoriallisesti arvokas Strömmerin- Andstenin talo pihapiireineen. Arvokas miljöö sijaitsee aivan Vihannin keskustassa kirkon vieressä, hyvin saavutettavissa olevalla alueella. Kunnostuksen jälkeen alueen ja rakennusten tarkoituksena on toimia matkailu, majoitus- ja virkistyskohteena.
8 1.4. EKTR, Elinkeinokalatalous: linja 4 Perämeren rannikon kalatalousohjelmassa toteutettaville toimenpiteille on asetettu kolme tavoitetta. Ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden tulee tähdätä 1) kalastuksen kannattavuuden parantamiseen, 2) kalastusmatkailun kehittämiseen ja 3) sivutoimisen kalastuksen kehittämiseen. 1.5. Hanke-esimerkkejä 1.5.1. Hailuodon kalahallin monet mahdollisuudet (Hailuodon kunta) Hankkeen tavoitteena on selvittää, investoidaanko Hailuodon kalahalliin tulevaisuudessa vai ajetaanko toiminta alas kunnan osalta. Toiseksi selvitetään, miten kalastukseen ja mereen liittyvät tekijät voidaan kytkeä yhteen ja muodostaa niistä sellainen toimiva kokonaisuus, joka mahdollistaisi yritystoiminnan. Selvitystuloksen perusteella laaditaan alustava liiketoimintasuunnitelma, investointien ja käyttötalouden kannattavuuslaskelmat ja luonnospiirustukset. 1.5.2. Kalastaja hanke ammattitaidot vaihtoon ja käyttöön (Iilaakso Oy) Nykyajan kalastajien on oltava monitaitajia. Kalastajat omaavat hyvin usein käytännön kokemusten kautta opittuja erityistaitoja. Kalastajat toimivat kuitenkin lähes aina yksin ja omatoimisesti. Ammattitaidot välittyvät harvoin kalastajalta toiselle. Hankkeessa edistetään käytännössä kalastajien yhteistyötä ja ammatin harjoittamisen edellytyksiä kalatalouden eri sektoreilla. Hankkeen tulosodotuksena on yhteistoimintojen lisääminen ja toimivan ammattiverkoston luominen, pyyntitaitojen monipuolistaminen ja kalanjalostuksen lisääminen sekä yrittäjyyden ja matkailukalastuksen edistäminen jo toimivien yritysten esimerkkien avulla.
9 1.6. KyläLeader (kansallinen rahoitus) EU-hankkeiden hallinnointi on tällä ohjelmakaudella ruohonjuuritason toimijoiden näkökulmasta vaikeaa ja byrokraattista. Lakiin kirjatut hanketuen myöntämisen rajoitukset rajaavat käytännössä tuen piiristä pois pienet hankkeet. :n toteuttamien Kylä-kunta yhteistyön kehittäminen ja Kylissä on voimaa hankkeiden kokemusten pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että pienten hankkeiden toteuttamiseen on kentällä tarvetta. Tähän tarpeeseen on halunnut vastata kehittämällä alueelleen uuden kansallisella rahoituksella toteutettavan KyläLeader rahoitusvälineen. KyläLeader hankkeita on voinut hakea :stä syksystä 2010 lähtien. Ensimmäisen haun kautta hakemuksia tuli 33 kpl, ja hallitus teki myönteisen päätöksen 28 hankehakemukseen. Hankehaku on kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Hankkeisiin voi saada tukea 100-500. KyläLeaderin tavoitteena on käynnistää kylille uutta toimintaa ja saada kyläläiset, erityisesti nuoret mukaan kehittämistyöhön ja hankkeisiin. Rahoitus on tarkoitettu ensisijaisesti hakijoille, joilla ei ole aikaisempaa hankekokemusta. Hankkeiden teema on vapaa. Hanke voi liittyä esim. kylätapahtumien tai tutustumisretkien järjestämiseen tai olla kylä- tai nuorisolehden työstämistä, pieni yhteinen hankinta tai kunnostusprojekti. 1.7. Hanke-esimerkkejä 1.7.1. Nuorten toteuttamat hankkeet Kunta ja Hankkeen toteuttaja Avustus Lyhyt hankekuvaus hankkeen nimi Liminka, Biljardipöytä Nuorten ryhmä 480 Biljardipöydän hankkiminen uudelle kylätalolle nuokkari-iltoja varten Liminka, Boulderointiseinä Rantakylä-Virkkulan 500 Kiipeilyseinän rakentaminen kyläyhdistys ry Pyhäjoki, Nuorisotalo Rukkiksen toiminnan Parhalahden kyläyhdistys ry 500 Sisäpelivälineiden hankkiminen nuorten itse kunnostamaan tilaan edistäminen Pyhäjoki, Nutta Nuorten ryhmä 500 Tee-se-itse elämysretken toteuttaminen nuorille Siikajoki, Uttretin Taidepiiri Paavolan Nuorisoseura ry 500 Maalaustarvikkeiden hankkiminen lasten ja nuorten maalauspiirille Vihanti, Kolot kuntoon kohinalla Partiolippukunta Vihannin Vehkat ry 500 Lampisaaren ja kirkonkylän partiokolojen kunnostaminen 1.7.2. Uusien toimijoiden toteuttamat hankkeet Kunta ja hankkeen nimi Liminka, Teltta/grilli Liminkalaiset - kylätapahtumaan Liminka, Laavu Pyhäjoki, Sillan turvallisuuden parantaminen Raahe, Perukan posti Siikajoki, Toivolan joulumyyjäiset Hankkeen toteuttaja Avustus Lyhyt hankekuvaus Limingan kylät 500 Teltan ja grillin hankkiminen kylien yhteisiin tapahtumiin (useita käyttäjiä) Kedonperän 500 Yhteisen laavun rakentaminen kylälle Kyläyhdistys ry Yppärin Kyläyhdistys ry Mattilanperän Kyläyhdistys ry Revonlahden Kyläyhdistys ry 500 Kaiteiden rakentaminen uimapaikalle vievälle sillalle 390 Kylälehden painattaminen 500 Uuden kylätapahtuman toteuttaminen yhteistyössä eri tahojen kanssa
10 2. 2.1. Hallitus ja kalatalousryhmä on itsenäinen rekisteröity yhdistys, jonka ylin päättävä elin on vuosikokous. Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin 27.4.2010 Tyrnävällä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Juha Törmä. Vuosikokous käsitteli sääntöjen määräämät asiat. Kokous hyväksyi raportin vuodelta 2009 ja käsitteli vuoden 2009 tilinpäätöksen ja taseen sekä myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Lisäksi kokous vahvisti talousarvion vuodelle 2010. Tilintarkastajiksi valittiin HTM Anne Karppinen Salonpää ja HTM Jussi Pahkala. Varatilintarkastajiksi valittiin Paavo Silvola ja Saara Tuisku. (katso myös liite 1) Toimintaryhmän hallitus kokoontui vuoden 2010 aikana viisi kertaa (yksi kokouksista pidettiin puhelinkokouksena). Hallitus käsitteli hankehakemuksia ja ohjasi toimintaryhmän strategista toimintaa yhdessä toimihenkilöiden kanssa. Hallituksen jäsenet toimivat tiedottajina ja aktivaattoreina sekä alueidensa toimijoiden ja toimintaryhmän yhteyshenkilöinä. hallinnoi Perämeren rannikon kalatalousohjelmaa, jonka toteuttamiseksi :n yhteyteen on perustettu kalatalousryhmä. Kalatalousryhmässä on jäseniä mukana olevista toimintaryhmistä, kuntien edustajia, yksi varsinainen jäsen :n hallituksesta sekä kalatalouden, matkailun ja muun elinkeinotoiminnan edustajia. Kalatalousryhmän tehtävänä on käsitellä kaikki Perämeren rannikon kalatalousohjelmasta rahoitusta hakevat hankehakemukset ja antaa niistä lausunnot :n hallitukselle. Kalatalousryhmä kokoontui vuoden 2010 aikana neljä kertaa. 2.1.1. Hallituksen kokoonpano Jäsenet Varajäsenet Hallituksen koko (lukumäärät) 14 14 Miehet 7 7 Naiset 7 7 Nuoret (jos tiedossa) 1 Kolmikanta (ohjelma-asiakirja luku 5.3.4) Paikallinen julkinen hallinto (lukumäärä) 5 5 Yhteisöt (järjestöt, yhdistykset, suuret yritykset), (lukumäärä) 5 5 Maaseudun asukkaat (lukumäärä) 4 4 Enimmäisaikasäännön noudattaminen (kyllä/ei) kyllä Voimassa olevat säännöt toimitettu (kyllä/ei) kyllä
11 2.2. Toimisto ja taloushallinto :n toimisto sijaitsee maantieteellisesti toiminta-alueen keskellä ja liikenteellisesti hyvällä paikalla Ruukin kylässä Siikajoella. Yhdistyksen taloushallinto on ulkoistettu ja sitä hoitaa tilitoimisto Simo Salonen Oy. Nousevan Rannikkoseudun toimihenkilöt: toiminnanjohtaja Soila Haapsaari 15.8.2005 alkaen hankevalmistelija Liisa Hiltunen 19.6.2001 alkaen aktivaattori (EKTR) Piia Karttunen 2.9.2008-30.6.2010 projektityöntekijä Nina Kurunlahti 7.1.-8.6.2009 ja 1.9.2009- Toiminnanjohtaja Soila Haapsaari vastasi :n strategisesta kehittämisestä. Hänen tehtävänään olivat taloushallintoon liittyvät asiat, tiedottaminen, hankeaktivointi, hankkeiden valmistelu, kouluttaminen, sidosryhmä yhteistyö ja sihteerin tehtävät hallituksen kokouksissa. Hankevalmistelija Liisa Hiltusen vastuualueina olivat hankkeiden ja maksatushakemusten valmistelut. Piia Karttunen työskenteli Perämeren rannikon kalatalouden aktivointihankkeessa. Hänen tehtäviinsä kuului elinkeinokalatalouden osalta hankeaktivointi, hankkeiden valmistelu ja kalasatamaselvityksen työstäminen. Nina Kurunlahti toimi projektityöntekijänä Kylä-kunta yhteistyön kehittäminen ja Kylissä on voimaa -hankkeissa. Hänen työtehtäviään olivat mm. kyläkyselyiden toteuttaminen, kylien toimintasuunnitelmien työstäminen sekä kylätoimijoiden ja kehittämistoiminnan aktivointi. 2.3. Jäsenistö lähetti vuonna 2010 jäsenilleen syys- ja kevättiedotteet. Yhdistyksellä oli maksavia jäseniä 62 kpl. (taulukko 4) Taulukko 4. :n jäsenet vuonna 2010. Jäsenet naisten lukumäärä 12 kpl miesten lukumäärä henkilöjäsenet yhteensä yritysten lukumäärä yhteisöjäsenten lukumäärä kuntajäsenten lukumäärä kaikki yhteensä 29 kpl 41 kpl 6 kpl 12 kpl 3 kpl 62 kpl
12 2.4. Toiminnan rahoitus ja Maa- ja metsätalousministeriö allekirjoittivat Leadersopimuksen 6.11.2007 Helsingissä. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi Nouseva Rannikkoseutu ry:lle suuntaa antavan rahoituskehyksen ohjelmakaudelle 2007-2013. Rahoituskehys oli 3 800 100, josta toimintaryhmän hallinnon osuus oli 627 700. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi Perämeren rannikon kalatalousohjelman toteuttamiseen 800 000 ja kunnat 96 000 vuosille 2008-2011. :n käytettävissä ollut hankerahoitus vuonna 2010 on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5: :n käytettävissä ollut hankerahoitus vuonna 2010. Taulukko ei sisällä yhdistyksen hallintorahaa. Toimenpide EU Valtio kunnat yhteensä linja 1 linja 3 246 735 191 905 109 660 548 300 linja 4 27 000 21 000 12 000 60 000 EKTR 24 000 224 000 Yhteensä 145 660 832 300
13 2.5. Yhdistyksen omat strategiset hankkeet 2.5.1. Kylä-kunta yhteistyön kehittäminen esiselvityshanke jatkoi vuonna 2010 Kylä-kunta yhteistyön kehittäminen esiselvityshanketta (projektityöntekijän työpanos 3 viikkoa). Hankkeeseen käytetty työaika meni pääsääntöisesti hankkeen päätösseminaarin valmisteluun, joka toteutetaan tammikuussa 2011. 2.5.2. Kylissä on voimaa -hanke toteutti vuonna 2010 Kylissä on voimaa -hanketta Lumijoen, Pyhäjoen ja Siikajoen kunnissa. Toimintaa jatkettiin myös Kylä-kunta yhteistyön kehittäminen esiselvityshankkeen kohdekunnassa Limingassa. Hankkeessa oli työllistettynä yksi projektityöntekijä. Hanke oli kolmen toimintaryhmän (, Rieska- Leader ry ja Keskipiste-leader ry) yhteinen. Hankkeessa oli mukana Norsun alueelta 26 kylää. Hankkeen tavoitteena oli aktivoida kyläläisiä osallistumaan ja vaikuttamaan oman asuinalueensa kehittämiseen, tiivistää toimijoiden välistä vuorovaikutusta, vahvistaa kylien ja kuntaorganisaation välistä yhteistyötä ja viedä kylähankkeita eteenpäin. Keväällä 2010 toteutettiin Pyhäjoen ja Siikajoen sekä osalla Lumijoen kylistä kyläkyselyt asukkaiden kehittämistoiveiden keräämiseksi. Kyselyihin tuli vastauksia reilu 150 kpl. Kyselyiden pohjalta käynnistettiin kyläillat, joissa jatkettiin kylien kehittämisen ideointia. Kyläiltoihin kutsuttiin kyläyhdistysten lisäksi kaikki kylissä aktiivisesti toimivat yhdistykset. Kyläilloissa työstettiin lähes jokaiselle Lumijoen, Pyhäjoen ja Siikajoen kylälle taulukkomuotoinen toimintasuunnitelma (yhteensä 14 kpl, luku ei sisällä Limingan kylien päivitettyjä suunnitelmia). Kyläkohtaiset suunnitelmat toimivat pohjana kuntakohtaisille kylien yhteisille suunnitelmille (3 kpl), joiden työstämistä jatketaan vielä tulevana vuonna (kaikki kohdekylät eivät olleet hankkeessa aktiivisesti mukana kylätoimijoiden hankeväsymisen takia). Vuoden aikana hanke järjesti 62 kylillä pidettyä aktivointi- ja kehittämisiltaa. Lisäksi hanke järjesti jätevesiasioita käsitelleen illan Pyhäjoen Yppärissä, kaksi Siikajoen Hietamaan vapaa-aika-alueen suunnittelukokousta (kokouksissa mukana kunta ja yhdistykset), ympäristönhoidon teemaillan Pyhäjoen yhdistyksille sekä kutsui koolle Lumijokipäivien suunnittelukokouksen. Hanke oli mukana ideoimassa ja toteuttamassa monen toimijan yhteistyönä toteutettua kansainvälistä joulutapahtumaa Siikajoen Paavolan kylässä. Lisäksi hanke oli mukana useissa kuntien ja kylien omissa kokouksissa ja tapahtumissa (kuten Saarikosken kesäasukasillassa, Lumijoen Ahvenmarkkinoilla, Ruukin pitäjäpäivillä ja Kylät marssii tapahtumassa). Kylien toiminta on vuoden mittaan aktivoitunut monin tavoin. Mm. Siikajoen Revonlahdella Kylä- ja Kotiseutuyhdistysten yhdistämistä on viety eteenpäin. Muutamiin yhdistyksiin on saatu hallituksiin/johtokuntiin uutta väkeä. Kylien toimintasuunnitelmien pohjalta on käynnistetty kevään ja syksyn mittaan erilaisia kylähankkeita ja viritelty uutta kylätoimintaa, kuten yhteisiä pyöräretkiä ja romunkeräystalkoita. Nuorten hankkeita saatiin käynnistettyä 18 kpl, joihin toimijat hakijat tukea toimintaryhmän KyläLeader-rahoituksesta. Lisäksi kylien yhdistykset ovat kunnostaneet/toteuttaneet uusia yhteisiä kokoontumis- ja virkistyspaikkoja tai toteuttaneet uusia kylätapahtumia, joihin moneen on saatu KyläLeadertukea.
14 Kylien yhteisiä tapaamisia jatkettiin Limingassa ja Limingan kylät järjestivät toistamiseen syyskuussa Liminkalaiset Rantakylän virkistysalueella. Limingan Kyläparlamentti jatkoi kyläfoorumien sarjaa järjestämällä marraskuussa Tupoksen kylällä nuorten terveyteen ja liikkumiseen liittyvän keskusteluillan. Lumijoella, Pyhäjoella ja Siikajoella kylien ja kunnan välinen yhteistyö on konkretisoitunut ensisijassa käytännön hankkeiden toteuttamisessa (esim. virkistysalueiden suunnittelu, leikkikenttätoiminnan aloittaminen kylällä, kylien kotisivujen tekeminen ja Siikajoen kylien yhteinen esite). 2.5.3. Perämeren rannikon kalatalouden aktivointihanke käynnisti 1.8.2008 Perämeren rannikon kalatalousohjelman aktivointihankkeen. Hankkeeseen palkatun työntekijän keskeisenä tehtävänä oli hankeaktivointi eri rahastoihin ja kehittämissuunnitelmien työstäminen sekä päivittäminen. Vuonna 2010 uusia hankkeita käynnistyi 18 kpl. Elinkeinokalatalouden parissa työskenteleville järjestettiin opintomatka 26.-28.8.2010 Uudenkaupungin ammattikalastajamessuille. Opintomatkan tarkoituksena oli antaa alan toimijoille mahdollisuus päivittää osaamistaan, tutustua alan uusiin innovaatioihin ja verkostoitua muiden toimijoiden kanssa. Opintomatkalle osallistui 18 henkilöä. Aktivointihankkeen puitteissa selvitettiin Perämeren rannikon kalasatamien nykytila ja kehittämistarpeet. Perämeren rannikolla ja Pyhäjärvellä on yhteensä 39 kalasatamaa ja kalasaaliin purkupaikkaa. Näistä vain osa täyttää elintarvikehygienialainsäädännön puitteet ja paikoin satamien kunto on heikko. Selvitys tehtiin, jotta tiedetään mihin ja miten eri rahoitusmuotoja ohjataan tulevaisuudessa. Selvityksessä ilmi tulleet pienet puutteet pyritään realisoimaan hankkeiksi ja siten parantamaan kalasatamien toimintamahdollisuuksia. Selvitystyön tulokset julkistettiin loppuvuodesta 2010 hankkeen järjestämässä kalasatamaseminaarissa, johon osallistui 53 henkilöä. Lisäksi selvityksen tuloksia puitiin paikallislehdissä, Kalevassa ja alueuutisissa.
15 2.6. Viestintä ja koulutustoimenpiteet Toimintaryhmän ulkoisen tiedotuksen piiriin kuuluvat useat eri tahot alkaen alueen asukkaista aina Maa- ja metsätalousministeriöön. Tiedottaminen tapahtuu toimintaryhmän julkaisemien esitteiden, tiedotuslehtien, internet-sivujen ja sähköpostin kautta. Tietoa levitetään myös kuntavierailujen, kuntatiedotteiden, hankeiltojen, koulutuksien, vuosikokouksen sekä yleisölle avointen tilaisuuksien yhteydessä. Toiminnanjohtaja johtaa viestintää muiden toimihenkilöiden avustuksella. Viestintää kehitetään saadun palautteen avulla. Palaute kerätään yhteisissä tapahtumissa ja kokoontumisissa suoralla asiakaskontaktilla tai kyselyillä sekä yhdistyksen www-sivujen kautta. Tiedottamisen päämääriä ovat: hanketietouden levittäminen tasapuolisesti sidosryhmäsuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen alueen potentiaalisten kehittäjien innostaminen mukaan toimintaan alueen yleisen vetovoimaisuuden parantaminen Vuonna 2010 tärkeimpänä tiedottamisen kanavana toimi yhdistyksen internet-sivut ja sähköposti. :n web-sivuilla vieraili vuoden aikana 4 802 eri kävijää ja vierailuja oli 8 858. Edellisvuoteen verrattuna eri kävijöitä oli 403 ja vierailijoitakin 833 enemmän. Eri kävijöiden määrä on arvioitu kävijän ip-osoite + selainversio yhdistelmän perusteella. Eniten nousevarannikkoseutu.fi palvelusta haettiin tietoa kylien kehittämisestä ja elinkeinokalataloudesta. Vuonna 2010 järjesti yhden lehdistötilaisuuden KyläLeader toiminnan käynnistymisestä. Yhdistyksen toiminnasta ja sen rahoittamista hankkeista julkaistiin useita lehtiartikkeleita paikallislehdissä. 2.6.1. Järjestetyt aktivointi ja koulutustilaisuudet Nouseva Rannikkoseutun vuonna 2010 järjestämät aktivointi ja koulutustilaisuudet: Leader-työryhmän kokous, 18.2-19.2.2010 Norsun toiminta-alue (osallistujia 8 henkilöä) Matka ammattikalastajamessuille, 26-28.8.2010 Uusikaupunki (osallistujia 18 henkilöä) Kalasatamaseminaari, 18.11.2010 Oulu (osallistujia 53 henkilöä) ELY-keskuksen hankepäivä Raahen seudulla, 20.12.2010 (osallistujia 10 henkilöä) Kylissä on voimaa hankkeen vuoden 2010 aikana järjestämiä erilaisia aktivointi- ja kehittämisiltoja Limingassa, Lumijoella, Pyhäjoella ja Siikajoella yhteensä 62 kpl (osallistujia yhteensä 436 henkilöä)
16 2.6.2. Osallistuminen koulutuksien ja tilaisuuksien toteutukseen on osallistunut vuonna 2010 seuraavien tilaisuuksien toteuttamiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa: Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä, järj. Maaseutuverkosto, 28.1.2010 Oulu Erityisympäristötuki-info, järj. ProAgria 9.2.2010 Siikajoki Hyvinvointipalveluiden kehittäminen Raahen Seudulla, järj. KAMPA-hanke, 15.4.2010 Raahe Apajille hankkeen päätösseminaari, järj. MSL, 11.5.2010 Oulussa Kylissä on voimaa -hanke on osallistunut Saarikosken kesäasukasilta, järj. Siikajoen kunta, 8.6.2010 Kylät marssii tapahtuma, järj. Siikajoen kunta ja kylät, 14.6.2010 Ruukin Pitäjäpäivät, järj. mm. Ruukin kyläyhdistys, 10.7.2010 2.6.3. Toimihenkilöiden osallistuminen koulutuksiin ja tilaisuuksiin :n toimihenkilöt ovat vuoden 2010 aikana osallistuneet seuraaviin muiden toimijoiden järjestämiin koulutuksiin ja tilaisuuksiin: Yhteistyöhön ja toimintaan sopimuksellisuuskiertue II, järj. Vaasan yliopisto, 21.1.2010 Kempele Toimintaryhmätyön laatupäivät / toiminnanjohtajien tapaaminen, järj. Maaseutuverkosto, 10.-11.2.2010 Helsinki Maaseutuverkoston kokous, järj. Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto, 25.2.2010 Oulu Maaseutu Nyt, järj. MSL, 4.5.2010 Oulu Pohjoisen alueen Leaderin 3R tulevaisuusfoorumi, järj. Maaseutuverkosto, 18.- 19.5.2010 Oulu Maksatuskoulutus, järj. Maaseutuverkosto, 26.-27.8.2010 Oulu Maaseutututkijatapaaminen, järj. Maaseudun Uusi Aika yhdistys, 26. 27.8.2010 Karstula Ylimaakunnalliset kyläpäivät, järj. Pohjois-Pohjanmaan kylät ry ja Keskipohjalaiset kylät ry, 24. 25.9.2010 Pudasjärvi Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivä, järj. Maaseutuverkosto, 8.10.2010 Helsinki Maaseutu Nyt, järj. MSL, 25.10.2010 Piippola Mamu-ilta, järj. MSL, 22.11.2010 Oulu 2.7. Toiminnan arviointi Seuranta ja arviointi ovat oleellinen osa kehittämistyötä ja hyvää toimintatapaa. Nouseva Rannikkoseutu ry:n hallinnoimien Maaseudun kehittämis- ja Perämeren rannikon kalatalousohjelmien osalta asetettujen määrällisten tavoitteiden ja laadullisen arvioinnin kautta saadaan seurantatietoa ohjelmatyön ja hankkeiden vaikuttavuuden arvioimiseen. Seurantatietoa kerätään koko ohjelmakauden ajan. Hankkeiden osalta hankehakijat täyttävät loppumaksatuksen yhteydessä indikaattorilomakkeen lisäksi hankkeen vaikutusten arviointilomakkeen. Muun toiminnan osalta arviointi tehdään oppilaitosyhteistyönä työharjoittelija resurssein. Ryhmän itsearviointi on jatkuva prosessi ja toimintatapoja muokataan tarvittaessa saadun asiakaspalautteen pohjalta. Lisäksi vuosittain toimintatapoja tarkastellaan vuosiraportteihin liitettävien tunnuslukujen perusteella. Jatkuvan palautteen antamiseen on mahdollisuus toimintaryhmän internetsivuilla palautesähköpostiosoitteella.
17 3. Analyysi 3.1. :n toiminnan onnistumiset ja kehittämistarpeet Vuosiraportin yhteenvetotaulukossa (s. 4) on tiivistetty vuoden 2010 onnistumiset. Verkostoyhteistyö eri toimijoiden kanssa sujuu alueella mutkattomasti ja asioita tehdään aidosti yhdessä. Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivat viisi toimintaryhmää ovat tiivistäneet entisestään yhteistyötä. Vuonna 2010 toimintaryhmät käynnistivät yhteisen Yhteisöhautomo -hankesuunnitelman työstämisen aluekehittämisen tueksi. Viran-omaisyhteistyö Pohjois-Pohjanmaan- ja Kainuun ELY -keskuksien kanssa on ollut kuluvana vuonna ryhmän työskentelyä tukevaa ja sujuvaa niin päätösten kuin maksatustenkin osalta. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaan maksatusyksikkö on petrannut toimintaansa. Kuntien kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistetaan entisestään toimintaryhmän strategisten hankkeiden tuomien lisäresurssien puitteissa. Jäsenten hankintaa ja sponsorirahoitusta kehitetään ja niihin haetaan uusia toimintamalleja. 3.2. Leader-toiminnan onnistumiset ja kehittämistarpeet valtakunnan tasolla Hallinnollisen taakan keventäminen jäi käytännön tasolla kevyeksi, vaikka joitakin parannuksia esim. kilpailuttamisen osalta tehtiin. Ministeriössä on reagoitu hyvin kentän viestiin siitä, että toimintaryhmien rahoituskehys on riittämätön niin toimintarahan kuin rahoitettavien hankkeiden osalta. Vuonna 2010 ministeriössä tehtiin esitys toimintaryhmätyöhön ohjattavasta lisärahoituksesta. Esitys on hyvä ja toivottavaa olisi, että se hyväksyttäisiin eri instansseissa. :n osalta lisärahoitus tarkoittaisi sitä, että laadukasta toimintaa voitaisiin jatkaa aina ohjelmakauden loppuun asti. Ohjelmakauden ongelmat ovat tiivistäneet myös valtakunnan tasolla toimintaryhmien välistä yhteistyötä. Toimintaryhmissä on nyt ymmärretty, että uuteen ohjelmakauteen valmistautuminen täytyy aloittaa hyvissä ajoin ja yhteistyössä. On hyvä, että toimintaryhmillä on siihen käytettävissä resursseja yhteisen valtakunnallisen hankkeen kautta. Uuden ohjelmakauden osalta on määriteltävä yhteinen tahtotila ja toimintamalli. Alustavat teesit ovatkin jo työn alla. Leader-toiminta ja sen tuomat tulokset näkyvät paikallistasolla, mutta eivät riittävästi valtakunnan tasolla. Jotta Leader-työn tunnettavuus lisääntyisi, tarvittaisiin tiedottamisen pohjaksi valtakunnallinen markkinointisuunnitelma ja sitä toteuttamaan ammattitiedottaja. Samalla tulisi luoda myös yhteinen valtakunnallinen Leader-brändi. 4. Näkymiä vuoden 2011 toimintaan :ssä jatketaan vuonna 2011 Perämeren rannikon kalatalousohjelman ja Maaseudun erityisohjelman mukaisesti alueellista aktivointia ja strategista kehittämistä sekä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Elinkeinokalatalouden puolella, erityisesti kalasatamaselvityksen pohjalta nousseiden hankkeiden tavoiteltava lukumäärä on 7 kpl. Maaseuturahaston puolella vastaavat hankkeiden tavoitemäärät ovat seuraavat: yritystukia 60 kpl, hanketukia 15 kpl ja erityisympäristötukia 1 kpl. Kansallisella rahoituksella toteutettavien KyläLeder hankkeiden tavoitelukumäärä on 40, josta nuorten toteuttamia hankkeita olisi 20 kpl. Tavoitteena on käynnistää vuoden 2011 aikana kaikkiaan 123 hanketta.
Aktiivisen kehittämistoiminnan lisäksi jatkossa panostetaan jäsenhankintaan. Tavoitteena on kaksinkertaistaa yhdistyksen jäsenmäärä vuoden 2011 loppuun mennessä. Tiedotuksen osalta kehitetään kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää jäsentiedotetta. Pohjois- Pohjanmaalla toimivien Leader-toimintaryhmien kanssa tehdään yhteistyössä tämän ohjelmakauden osalta toinen Leader-rahoitusmahdollisuuksista kertova tiedostuslehti. Yhdistys tarjoaa myös 3kk työharjoittelupaikan PSK-Aikuisopiston hanketoiminnan ja maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkintoa suorittavalle opiskelijalle. 18 Pohjois-/Itä-Lapin ja Kainuu-Koillismaan kalatalousryhmien kanssa selvitetään Pohjois- Suomen kalatalouden logistisia kysymyksiä - nykytilan analysointia, ongelmakohtien erittelyä ja ratkaisumalleja. Selvityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2011 aikana. Sen tuloksia hyödynnetään mm. hanketoiminnassa ja niitä esitellään loppuvuodesta järjestettävässä seminaarissa. Vuoden 2011 aikana Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta toteutetaan kalatalousryhmätoiminnan arviointi, jonka pohjalta ministeriö tekee päätöksen kalatalousryhmätoiminnan jatkamisesta vuoden 2011 jälkeen. Jos Perämeren rannikon kalatalousohjelman toteuttamiseen saadaan ministeriöstä ja kunnista lisärahoitusta, päivitetään ohjelma ja palkataan sitä toteuttamaan esim. osa-aikainen projektityöntekijä. Kylä-kunta -yhteistyön kehittäminen esiselvityshankkeen päätösseminaari järjestetään tammikuussa 2011 Oulussa. Seminaarilla on tarkoitus antaa päättäjille, viranomaisille sekä kylä- ja asukastoimijoille eväitä siihen, millaisia vaikuttamismahdollisuuksia on ja miten paikallisyhteisöt voivat toimia oman alueensa kehittämisen eteen. Esiselvityshanke päättyy maaliskuussa 2011. Kylissä on voimaa hankkeen kohdekuntien (Liminka, Lumijoki, Pyhäjoki, Siikajoki) yhdistyksille pidetään helmi-maaliskuussa 2011 teemailtoja, joiden tavoitteena on välittää ideoita ja työkaluja yhdistysten toiminnan aktivointiin, kyläkohteiden ja tapahtumien markkinointiin sekä www-taitojen parantamiseen. Illat toteutetaan yhteistyössä Kipinää kylille hankkeen kanssa. Alueen kylähankkeita, kyliä ja niiden toimintaa esitellään Kerimäki-seuran kylä- ja leadertoimijoista koostuvalle vierasryhmälle18.-19.3.2011. Hankkeen kylistä kootaan kevään aikana pienimuotoinen lehti. Hanke päättyy keväällä 2011. :n tavoitteena on jatkaa kylähankkeiden sarjaa vuonna 2011. Yhteisöhautomo-hanketta on suunniteltu yhteistyössä neljän muun toimintaryhmän (JoMMa ry, Keskipiste-leader ry, Myötäle ry, Rieska-leader ry) kanssa. Yhteisöhautomohankkeen tavoitteena on maaseudun toimijoiden aktivoiminen, uuden paikallisuuden luominen, toimijoiden verkostoitumisen ja kansainvälisyyden lisääminen, maaseutukulttuurin ja tapahtumatarjonnan kehittäminen, maaseudun näkyvyyden parantaminen sekä lähidemokratian ja asukasvaikuttamisen vahvistaminen. Toteutuessaan hanke olisi kolmivuotinen ja sen toiminta kattaisi Pohjois-Pohjanmaan sekä osia Keski-Pohjanmaasta ja Lapista. Rahoitusta hankkeelle haetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Nouseva Rannikkoseutu, Peräpohjolan kehitys ja Keminmaan 4H-yhdistys ovat valmistelleet alueiden välistä lähiruoan edistämishanketta. Lähipuoti -esiselvityshanke käynnistyy :n hallinnoimana maaliskuussa 2011. Hankkeeseen palkataan alueelliset projektityöntekijät. Hankkeen kohderyhmänä ovat elintarvikealan tuottajat, kuluttajat, vähittäiskaupat, kunnat ja alan järjestöt. Hankkeen avulla halutaan saada vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaista lähiruokaa alueiltamme löytyy ja ketkä sitä tuottavat? Mitkä ovat lähiruuan markkinat ja olisivatko alueen vähittäiskaupat valmiita ottamaan paikallistuotteita entistä enemmän valikoimiinsa? Mitkä voisivat olla alueemme lähiruokakonseptit ja liiketoimintamallit?
19 Liite 1 Hallituksen jäsenen ja varajäsenen taustatahojen ja yhtäjaksoisen toimikauden ilmoittaminen Tyrnävällä 27.4.2010 pidetyssä vuosikokouksessa hallituksen uudeksi jäseneksi Hailuodon osalta valittiin Saila Tönkyrä ja hänen varajäseneksi Timo Tanskanen. Muulta osin hallituksen kokoonpano säilyi samana kuin vuonna 2009. Toimintaryhmän nimi Hallituksen jäsen Työpaikka / ammatti Luottamustoimet Saila Tönkyrä Oulun kaupunki/taidemuseo, toimistonhoitaja; yrittäjä Luovon Puikkari Ay ei Jäsenyydet maaseudun kehittämiseen liittyvien ei yhdistyksien hallituksissa tms. päättävissä toimielimissä Toimintaryhmän hallituksessa edustaa seuraavaa kolmikantaperiaatteen mukaista tahoa yhteisöt Toimikausi hallituksessa alkaa 2010 Hallituksen jäsenen sukupuoli Hallituksen jäsenen ikä nainen yli 40 vuotta Toimintaryhmän nimi Hallituksen varajäsen Työpaikka / ammatti Luottamustoimet Timo Tanskanen Luovon paja; Merihelmi Design, tuottaja/yrittäjä ei Jäsenyydet maaseudun kehittämiseen liittyvien Hailuodon Yrittäjät ry, pj. yhdistyksien hallituksissa tms. päättävissä toimielimissä Toimintaryhmän hallituksessa edustaa seuraavaa kolmikantaperiaatteen mukaista tahoa yhteisöt Toimikausi hallituksessa alkaa 2010 Hallituksen jäsenen sukupuoli Hallituksen jäsenen ikä mies yli 40 vuotta
20 Ruukinkuja 2 92400 Ruukki norsu@nousevarannikkoseutu.fi www.nousevarannikkoseutu.fi