TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari, TKK 20.11.2008 Johtaja Leena Vestala
Sisältö Kansallinen innovaatiopolitiikka Tutkijanuran kehittämistavoitteet Kansallinen infrastruktuuripolitiikka Tutkimustoiminnan sekä tutkimuksen ja kehitystoiminnan numeeriset tavoitteet sopimuskaudella 2010-12 2
Kansallinen innovaatiopolitiikka 1(3) Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma Osaamisperustan vahvistaminen "Kehitetään Suomen koulutusjärjestelmää kokonaisuutena edelleen siten, että se tukee entistä paremmin kansainvälisesti kilpailukykyisen, laajan ja monialainen osaamisperustan kehittämistä ja uudistumista sekä innovaatiokapasiteettimme mahdollisimman laajaa hyödyntämistä. Suomen tulevan menestyksen kannalta tärkeimmillä aloilla ylläpidetään ja kehitetään kansainvälisesti huipputasoista osaamista ja tutkimusta. Korkea-asteen koulutuksen ohella kehitetään ammatillista koulutusta sekä siihen kytkeytyvää työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa." Yliasiamies Esko Ahon johdolla työskennelleen ohjausryhmän ehdotus 12.6.2006 Valtioneuvoston innovaatiopoliittinen selonteko 9.10.2008 Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi, lokakuu 2008 syyskuu 2009 3
Kansallinen innovaatiopolitiikka 2(3) Kansainvälisesti kilpailukykyinen koulutus- ja korkeakoulujärjestelmä Vahvistetaan yleistä osaamistasoa ja tuetaan erityislahjakkuuksien kehittymistä Kansainvälisyys, vuorovaikutustaidot, yrittäjyys ja luovuus opetuksen ytimeen Työvoima- ja koulutustarpeen ennakointi Tutkijankoulutuksen uudistaminen "Vahvistetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimuskapasiteettia ottaen huomioon myös kansallisen innovaatiopolitiikan painopisteet. Toteutetaan valmisteilla oleva yliopistouudistus ja organisoidaan tutkimuslaitokset ja korkeakoulut nykyistä suuremmiksi johtamiseltaan, muutoskyvykkyydeltään, resursseiltaan ja hallinnoltaan moderneiksi kokonaisuuksiksi. Tiivistetään yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä. Uudistetaan yliopistojen ohjausja rahoitusjärjestelmää tukemaan koulutuksen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä vuorovaikutusta yliopistojen, elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan välillä." Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen roolia innovaatiojärjestelmässä 4
Kansallinen innovaatiopolitiikka 3(3) Kansainvälinen arviointi Toteutetaan kansallisen innovaatiostrategiaan pohjautuen Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi, lokakuu 2008 - syyskuu 2009 Innovaatiojärjestelmän toimintamalleja ja rakenteita kehitetään arvioinnin suositusten pohjalta Arvioinnin toteuttajaksi valittiin ETLA Arviointiryhmässä mukana 6 ulkomaista professoria ja suomalaisia asiantuntijoita TEM asetti innovaatiostrategialle seurantaryhmän (TEM, OPM, STM, VM, pj. vsi Mikko Alkio) Arvioinnista tiedotustilaisuus 11.12. lehdistölle, korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja rahoittajaorganisaatioille 5
Neliportainen tutkijanura: tutkijanura läpinäkyvämmäksi ja ennakoitavammaksi Laaja-alainen valmistelu työryhmiä, toimenpideohjelma, TTN-kannanottoja Neliportaisuus 1. tohtorintutkintoa suorittavat nuoremmat tutkijat (jatko-opiskelijat) 2. tohtorintutkinnon vastikään suorittaneet tutkijatohtorit (postdocit) 3. itsenäiset yliopisto-/akatemiatutkijat 4. professorit Itsenäisille yliopistoille sallittuja myös muunlaiset portaikot hyvän henkilöstöpolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi 6
Neliportaiseen tutkijanuraan liittyviä esityksiä 2. ja 3. portaan vahvistaminen yliopistot, tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoittajat yhdessä Joustava vakinaistamismenettely (Tenure track) toiselta portaalta alkaen määräaikainen tehtävä vakinaiseksi samalle tai seuraavalle portaalle, jos työ hoidettu menestyksellisesti ulkopuolinen arvio vakinaistamisen tuettava organisaation strategisia tavoitteita Liikkuvuutta lisättävä tutkimusorganisaatioiden välillä korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yksityinen sektori Korkeakoulujen huomioitava uravaihtoehtojen selkeyttäminen strategiatyössä 7
Hallituksen esitys uudeksi yliopistolaiksi tutkijanuran näkökulmasta Yliopistot työnantajiksi: virat työsopimussuhteiksi Henkilöstörakenne entisellään: professorit, muu tutkimus- ja opetushenkilöstö, muu henkilöstö Tehtävään ottaminen ja irtisanominen keskitetty rehtorille tai hänen delegoitavakseen Julkiset professorihaut pääsääntö, kutsumenettely säilyy asiantuntijamenettely Muun henkilöstön kelpoisuusvaatimukset yliopistojen päätösvallassa Opetusministeriö edelleen ohjaa ja seuraa tutkijanuran kehittämistä osana hyvää henkilöstöpolitiikkaa tasa-arvo, suunnitelmallinen rekrytointi, hallitut määräaikaisuudet 8
Tutkijakoulut Hakuja hallinnoi ja päätöksen nelivuotisista tutkijakouluista tekee Suomen Akatemia joka toinen vuosi seuraava 2010 (kaudelle 2012-2015) OPM ohjaa tutkijanurajärjestelmän kehittämisessä sekä yliopistoja että Suomen Akatemiaa sopimusmenettelyssä tutkijanuran kehittäminen otetaan huomioon osana yliopistojen strategiarahoitusta Tutkijakoulujärjestelmän seuranta ja kehittäminen laajapohjaisena yhteistyönä yliopistot, tutkijakoulut, OPM, SA, tutkimuslaitokset, elinkeinoelämä Tohtoritarpeen ennakointiin entistä tiiviimpi yhteistyö 9
Tutkijakouluhaku 2008 Päätös SA:n tutkijakoulujaostossa helmikuussa 2009 rahoituksesta sovitaan OPM:n ja yliopistojen välisissä sopimusneuvotteluissa syksyllä 2009 Tavoitteena ja arviointikriteereinä suunnitelmallinen opetus ja ohjaus yliopistojen profiloitumisen ja strategian tukeminen väitöskirjatyöhön kuluvan ajan lyhentäminen päätoiminen ja palkallinen opiskelu riittävä koko kansallinen, kansainvälinen ja sektorien välinen yhteistyö aktiivista ja suunnitelmallista tutkijakoulujen tarkoituksenmukainen monitieteisyys työelämän ja koulutuksen vastaavuus 10
Tutkijakoulut nyt ja 2008 hakemuksissa Nyt 119 tutkijakoulua 1453 OPM:n tutkijakoulupaikkaa n. 5000 päätoimista muulla rahoituksella 51 koordinaattoria Hakemukset 155 hakemusta: 113 vanhaa, 42 uutta haettuja paikkoja 2524 (jaossa n. 900) koordinaattorihakemuksia 116 (jaossa max 20) toimintamäärärahaa haetaan n. 53 Me 11
Kansallinen infrastruktuuripolitiikka 1(3) Tutkimusinfrastruktuurien kartoitus 2008 Tutkimuksen kenttä on hajanainen monilla aloilla. Hankkeiden keskinäistä prioriteettia ei ole määritelty tiedeyhteisöjen piirissä. Kansainvälisille paneeleille esitettyjen (valikoitujen) hankkeiden tieteellinen taso oli yleensä korkea. Bio- ja ympäristötieteiden rahoituksen taso on hyvä, mutta voimia pitäisi yhdistää. Suomessa tutkimuslaitoksilla vahvat infrastruktuurit. Tarvitaan yhteistyötä niiden parempaan hyödyntämiseen. Infrastruktuurien hallintoa ja käyttäjille tarjottavia palveluja tulee kehittää. Kartoitus ja tiekartan valmistelu tulee tehdä uudelleen säännöllisesti. 12
Kansallinen infrastruktuuripolitiikka 2(3) Tutkimusinfrastruktuuripolitiikan tavoitteet Tavoitteena on muodostaa pysyväisluonteinen rahoitusjärjestelmä sekä systemaattinen menettely, jolla määritellään infrastruktuurien kehittämistarpeet ja uusien infrastruktuurien tarve. Infrastruktuurikomitea tms. Akatemian yhteyteen. Erityisrahoitusta kansallisen tason infrastruktuureille. Kansainvälisten infrastruktuurien monipuolinen hyödyntäminen: tiede, tutkijoiden koulutus, teknologia teollisuusyhteistyö, yhteiskunnalliset vaikutukset. Horisontaalinen kehittäminen: tiedeyhteisöjen aktivointi, myös monitieteisten Vertikaalinen strateginen kehittäminen: paikalliset, kansalliset ja kansainväliset infrastruktuurit Ennakointi! 13
Kansallinen infrastruktuuripolitiikka 3(3) Jatkotoimet Loppuraportti julkistetaan tammikuussa 2009 Tiede- ja teknologianeuvosto ottaa huomioon katsauksensa valmistelussa Erillismäärärahojen budjetointi Rahoitusorganisaatioiden päätökset Uudet tiekarttakierrokset: pitempi valmisteluaika, yksinkertaisempi kysely, tiedeyhteisöjen kuuleminen Pysyvän järjestelmän luominen Tutkimusinfrastruktuureja koskevan kansallisen yhteistyön edistäminen ja Suomen kansainvälisen aseman vahvistaminen 14
Tutkimuksen numeeriset tavoitteet 2010-2012 Numeeristen tavoitteiden tuettava sanallista tavoitteenasettelua: Yliopistot vahvistavat korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja tasa-arvoisen tutkijanuran edellytyksiä sekä asemaansa kansainvälisessä tutkimuskentässä. Yliopistot turvaavat oman profiilinsa mukaisesti työvoiman ja tutkijakunnan saatavuuden. Ammattikorkeakoulut vahvistavat työelämään ja alueellisiin tarpeisiin kytkeytyvää opetusta, yrittäjyyttä sekä erityisesti tuotekehitykseen sekä yritysten ja työyhteisöjen kehittämiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Pohjatietojen oltava yhdenmukaisia, ajantasaisia ja osapuolten saatavilla -> Käytetään KOTA- ja AMKOTA -tietoja Numeerisia tavoitteita vain rajoitetusti, seurannan indikaattoreita laajempi kirjo Laadun ja vaikuttavuuden arviointia kehitettävä laajapohjaisesti 15
Tutkimuksen numeeriset tavoitteet 2010-2012 (yliopistot) Sopimuksissa Tutkimuksen määrällisiä tavoitteita vain tohtorintutkinnoille Tunnuslukutavoitteita tutkimustoiminnan laadulle ja kansainvälistymiselle sekä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle Rahoitusmallissa Tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen laajuustekijä Tohtorintutkintojen (tavoitteet ja toteutumat) painoarvo rahoitusmallissa pienenee Laajuustekijänä mallissa lisäksi opetus- ja tutkimushenkilökunnan htv-määrä Tutkimustoiminnan laatu Laadun mittarit rahoitusmallissa määräytyvät sopimusten tunnuslukujen pohjalta Seurannan indikaattorit OPM:n palaute monipuolisen indikaattoriseurannan avulla (KOTA, TK) Tiedonkeruuta ja indikaattoreita kehitetään, erityisesti taiteellisen toiminnan osalta Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiedontuotantoa yhtenäistetään 16
Tohtorintutkintojen tavoitteet 2010 2012 (yliopistot) 1(2) Tavoite Tavoite Koulutusala 2005 2006 2007 2007-2009 2010-2012 Teologinen 25 17 23 20 22 Humanistinen 113 107 131 137 135 Taideteollinen 12 10 11 11 14 Musiikki 11 8 4 11 11 Teatteri ja tanssi 2 2 1 4 4 Kasvatustieteellinen 83 77 86 81 80 Liikuntatieteellinen 5 3 6 7 7 Yhteiskuntatieteellinen 119 95 116 120 120 Psykologia 19 24 27 23 25 Terveystieteet 40 42 40 37 37 Oikeustieteellinen 15 18 18 26 25 Kauppatieteellinen 89 79 97 98 105 Taulukko jatkuu toisella kalvolla 17
Tohtorintutkintojen tavoitteet 2010 2012 (yliopistot) 2(2) Jatkoa edelliseltä sivulta Tavoite Tavoite Koulutusala 2005 2006 2007 2007-2009 2010-2012 Luonnontieteellinen 272 308 363 355 347 Maatalous-metsätiet. 39 45 46 51 45 Teknillistieteellinen 277 302 302 327 325 Lääketieteellinen 248 228 222 236 220 Hammaslääketiet. 20 12 9 18 25 Eläinlääketieteellinen 11 11 5 11 12 Farmasia 20 20 16 19 19 Kuvataide 2 1 0 2 2 YHTEENSÄ 1 422 1 409 1 523 1 594 1 600 18
Yliopistojen tunnuslukutavoitteet (yliopistojen keskiarvo 2007 ja tavoite 2012) Vuonna 2007 Vuonna 2012 Tutkimuksen laatu Kansallinen kilpailtu tutkimusrahoitus (SA, Tekes) / kokonaisrahoitus (%) 10,6% 11% Kansainväliset tieteelliset julkaisut / opettaja- ja tutkijakunta 0,9 1,2 Muut tieteelliset julkaisut / opettaja- ja tutkijakunta 1,0 1,2 Tutkijankoulutus ja tutkijanura Tohtorintutkinnot / professorit 0,67 0,75 Tutkimuksen kansainvälistyminen Kansainvälinen tutkimusrahoitus (pl. yritys ja rakennerahastot) / yliopiston kokonaisrahoitus(%) 3,1% 3,5% Opettaja- ja tutkijavierailut (>2 vko) / opettaja- ja tutkijakunta 0,22 0,30 19
Tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan tunnusluvut ja pohjatiedot, kehittämistarpeita (yliopistot) KOTA-tietokannan määrittelyjä ja tiedonkeruuta tarkistettava ja täydennettävä: henkilökunta (tutkijanura, ulkomaalaisten osuus ym.) tieteellinen julkaisutoiminta taiteellinen toiminta (produktioiden määrä) tutkimusrahoitus (EU-puiteohjelmarahoitus) tohtorintutkinnon suorittaneiden työllistyminen (mm. yliopistolaitoksen ulkopuolelle) innovaatiotoiminta (esim. korkeakoulukeksintölaista johtuvat toimet)... 20
Tutkimuksen numeeriset tavoitteet 2010-2012 (ammattikorkeakoulut) Sopimuksissa Tunnuslukutavoitteita t&k-toiminnan laadulle ja kansainvälistymiselle Tuloksellisuusrahoituksessa T&k toiminnan laadun mittarit tuloksellisuusrahoituksessa määräytyvät sopimusten tunnuslukujen pohjalta Seurannan indikaattorit OPM:n palaute monipuolisen indikaattoriseurannan avulla (AMKOTA, TK) Tiedonkeruuta ja indikaattoreita kehitetään Yhtenäistetään ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tiedontuotantoa 21
Ammattikorkeakoulujen tunnuslukutavoitteet (amk-keskiarvo 2007 ja tavoite 2012) Tutkimus- ja kehitystoiminnan laatu Kilpailtu kansallinen tutkimusrahoitus (SA,Tekes) / kokonaisrahoitus Julkaisujen määrä / päätoimiset opettajat- ja t&khenkilöstö Kansainvälistyminen Opettaja- ja tutkijavierailut (>1 vko) / päätoimiset opettajat- ja t&k-henkilöstö Vuonna 2007 0,6 0,38 0,77 Vuonna 2012 0,8 0,44 1,0 22