ESITYS RAKI-seurantaryhmän kokous 23.2.2015 Anne Salminen, Pöyry Finland Oy

Samankaltaiset tiedostot
Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön

Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Järki-lanta loppuseminaari

Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari Oulu/Anni Karhunen YM

Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa

Ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen , Turku Tarja Haaranen, YM

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

X YMPÄRISTÖMINISTERIÖ. Vuosina toteutettujen RAKI-hankkeiden tuloksellisuuden ja vaikutuksen arviointi

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

RANKU-kunta Turku - Lietteestä lähikalaan, piloteilla alkuun

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön hanke. Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Miten ravinteiden kierrosta saa liiketoimintaa?

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä on Demotehdas? Etelä-Pohjanmaa

Kappale 2. Ympäristöä säästävä teknologia, Putkenpäätekniikat ja Parhaat Käyttökelpoiset Tekniikat (BAT)

Mittauksesta. Kouvolan kaupungin 360 mittaukset ja henkilökohtaiset purkucoachaukset Yhteenvetoraportti ja vertailut toimialoittain

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014

Jätteet kiertoon Miksi miettiä jätteitä?

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ Timo Toikka

Kuntaliiton kanta Kierto Kuntoon Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin jalkauttaminen ja jatkokehitys. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Ravinteiden vähentäminen ja kierrätys. Saloy Oy

Kun haluat tehdä muutoksesta totta. Osaamisen verran enemmän.

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Opiskeluympäristöarviointi yliopiston näkökulmasta. Johanna Naukkarinen Kehittämispäällikkö, LUT Opintopalvelut

Ravinnerenki. Arja Ruokojärvi Savoniaammattikorkeakoulu. Arja Mustonen, ProAgria P- Savo

Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

Itämeren tulevaisuuden näkymiä kehitystrendit ja epävarmuustekijät

Jätevesilietepohjaisen fosforin käyttökelpoisuus lannoitteena

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ekoteollisuuspuistot Suomessa ja maailmalla. Laura Saikku Etelä-Savon Maakuntaliitto

Tunnistetaanko työttömän palvelutarpeet? Miten työtön ohjautuu terveydenhuoltoon?

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena

PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ

Tutkimus- ja kokemustiedon. tuotteistaminen.

Huomio maan kasvukuntoon

Kiertotalous maataloudessa

Ravinneneutraali kunta RANKU Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatutyö - laadukas toiminta terveydenhuollossa

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Strategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen

Saariston yhdistysten toimintaa tuetaan avustuksilla ja yhteistyöllä

MITEN HANKINTAMENETTELYILLÄ VOIDAAN VAIKUTTAA TIETOMALLIEN KÄYTÖN TEHOKKUUTEEN RAKENNUSHANKKEISSA

RANKU-hanke ja ravinneneutraali kunta. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ämer Bilaletdin Pirkanmaan ELY-keskus

Verkkokaupan perustaminen - CASE NANSO GROUP OY. Thea Forstén

Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström

Ravinneneutraali kunta RANKU Pilottikuntien Verkostoitumispäivä Tervetuloa! Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Tuutori verkossa: Yksin vai yhdessä?

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn neuvontatarve

Kuntien erityisliikunta lainsäädännön näkökulmasta Saku Rikala, LTS. Erityisliikunnan Symposio kunnissa ja järjestöissä toimiville 29.5.

Väli- ja loppuraportointi

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet

Tieteen tila Heikki Mannila SUOMEN AKATEMIA

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari Kuopio

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Joensuun tulevaisuusfoorumi

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

LOPPURAPORTTI Biokaasun hyödyntäminen Parikkalan kunnan kaukolämpöverkostossa

ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Kouvolan kaupungin ympäristöjärjestelmätyön käynnistäminen

KOULUTUSVIENTI JA RAHOITUS. Jouni Kangasniemi, opetus- ja kulttuuriministeriö

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi

Toimenpidealueet. Suomi maailmassa. Suomalainen identiteetti ja maisema. Yhteiset hetket Tulevaisuuden teot ja tekijät

KEHÄ. Tutkimusongelmia ja pilotteja. Harri Mattila,

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ajankohtaista MATO-tutkimusohjelmasta

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE. Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM Tarja Haaranen, YM

Oulun seudun kuntien yhteistyökatsaus

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Lannoitelainsäädäntö

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Toimialojen tulevaisuustyöpajat Rovaniemi Uusiutuva energia Toimialapäällikkö Markku Alm

Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK

Lapin arktisen erikoistumisen ohjelma Strategiasta käytäntöön.

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISTÄ JA SAARISTOMEREN TILAN PARANTA MISTA KOSKEVA OHJELMA

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

Forssan kaupunginhallitus Oma Häme ja ulkoistukset

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön

Maailmalle! Viestintä- ja markkinointijohtaja Naantali

Transkriptio:

ESITYS RAKI-seurantaryhmän kokous 23.2.2015 Anne Salminen, Pöyry Finland Oy Vuosina 2012-2014 toteutettujen Raki-hankkeiden tuloksellisuus ja vaikutukset

RAKI-OHJELMAN TAVOITTEET JA TEEMAT Tavoitteena tehostetut toimet Saaristomeren hyvän tilan saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä, jotta ravinteiden kierrosta vuotaisi merkittävästi nykyistä vähemmän typpeä ja fosforia ympäristöön ja edelleen Itämereen lannassa, puhdistamolietteissä ja muissa ravinteita sisältävissä sivutuotteissa olevia ravinteita voidaan kierrättää aiempaa tehokkaammin Hanketeemoina maatalouden vesiensuojelun tehostaminen lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistäminen jäteveden ja jätevesilietteen käsittelyn tehostaminen veneilyn jätehuollon ja jätevesien käsittelyn tehostaminen Saaristomeren alueella ravinteiden kerääminen vesistöistä ja hyötykäyttöön palauttaminen vesiensuojeluun ja ravinteiden kierrätykseen liittyvän kansalaistoiminnan edistäminen vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelun, vaikutustenarvioinnin ja seurannan mallityökalujen kehittäminen päätöksenteon avuksi liete ja biojätepohjaisten lannoitevalmisteiden kehittäminen 2

POIMINTOJA SYKSYN 2013 ANALYYSISTÄ Vaikuttavuus - aiempaa perusteellisempi vaikuttavuuden arviointi Välittömät vaikutukset vesiensuojeluun ja ravinteiden kierrättämiseen Hankkeiden kestävyys, tulosten hyödyntäminen ja monistettavuus Kustannustehokkuus Innovatiivisuus ja uudet avaukset Toimenpanon nopeus eli hankkeen käynnistämisestä konkreettisiin tuloksiin ja tavoitteena oleviin vaikutuksiin kuluva aika Hankkeen kansainvälinen merkitys Suomen kannalta ravinteiden kierrätyksen mallimaana Viestintä ja tiedottamien Lainsäädäntö Tulosten hyödynnettävyyden ja kaupallistamisen näkökulmasta lainsäädännön muutokset tulee huomioida ja pystyä ennakoimaan 3

Valvoja ANALYSOIDUT HANKKEET (15 KPL) 2013 2014 2015 1. Haku 1 P BSAG / Elävä Itämeri Säätiö, Järki Lanta - Lannan kierrätys 2 P MTT - HorseManure 3 P NRM, Ravinnekaappari-konsepti ravinteiden kierrätykseen 4 Saloy, Maatalouden saostuspilotti Saaristomeren valuma-alueella 5 P Satafood, Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle 6 Turku, Ravinteiden poisto Aurajoesta, esiselvitys, jatko Paattistenjoki 7 P Turun AMK, Ravinnehaavi 8 TV-dokumetti: Itämeri ja ravinteiden kierrätys, Ilotuotanto 9 VARELY, Yleissuunnitelman laatiminen 10 VARELY, Jätevedenkäsittelyn tehostaminen ja kustannustehokkuus 2. Haku 11 P Apila Group, MERA - Metsäteollisuuden jätteiden ja lietteiden hyödy. 12 P Biotehdas Oy (Vambio Oy), BioRavinnePörssi 13 P HSY, KOMBI: Biojätteen kompostoinnin 14 P Kiteen Mato ja Multa Oy, Kasvikuitupohjaisen turvevapaan kasvualusta 15 P Methator Oy, Lanta talteen - kohti suljettua kiertoa 16 P Metla, Lietteen jalostaminen lannoitteiksi ja energiatuotteiksi 17 P Sito - JV-puhdistamoiden tehostaminen häiriö- ja ylivuototilanteissa 18 P Sybimar Oy, Maatalouden pienten jätevirtojen hyödyntäminen 19 P SYKE, Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittely ravinteita kierrättäen 20 SYKE, Saaristomerimallin aloitusvaihe ja jatko 21 P VALONIA, PUPE - Putsareista pellolle 3. Haku 22 P MTT, Lantateko - Lantatiedosta tekoihin 23 P MTT, Suomen normilanta 24 P MTT, TÄSMÄTYPPI - Typpilannoitteita lantaperäisistä materiaaleista 25 P Metener Oy, Vaikeasti hyödynnettävien maatalouden sivutuotteet 26 P Parikkalan kunta, Biokaasu kyödyntäminen kunnan KL-överkostossa 27 P SFTec Oy, MODHEAT -materiaalivirtojen kuivaukseen ja jalostukseen 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Uusia hankkeita alkamassa 2015 alussa (4. Haku, 14 rahoitettua hanketta) 4

ANALYYSIN YHTEENVETO Valvojakonsultin subjektiivinen arvio perustuu hanketoimijoiden loppuraportteihin ja itsearviointeihin sekä valvojakonsultin omiin kokemuksiin ja arviointiin. Maksimipistemäärä analyysissä on ollut 14: Kuluva aika (arvio ajasta, jonka kuluessa todennäköisesti saadaan konkreettisia tuloksia aikaan.): 0 pistettä = Ravinteiden huuhtouman väheneminen ja/tai kierrätys ei todennäköisesti toteudu 2020 mennessä 1 piste = Toteutuu todennäköisesti 2-5 vuodessa 2 pistettä = Toteutuu todennäköisesti 0-2 vuodessa Ravinteiden kierrätyspotentiaali 2020 mennessä (typpeä ja/tai fosforia): 0 pistettä = Ei todennäköisesti merkittävää vaikutusta 1 piste = Ravinteiden kierrätys jää vuositasolla todennäköisesti alle 100 tonnia fosforia ja 1000 tonnia typpeä 2 pistettä = Ravinteiden kierrätys vuositasolla todennäköisesti ylittää 100 tonnia fosforia ja/tai 1000 tonnia typpeä Fosforin huuhtouman vähennyspotentiaali 2020 mennessä (lähinnä maataloudesta): 0 pistettä = Ei todennäköisesti merkittävää vaikutusta 1 piste = Vaikutus todennäköisesti jää alle1 tonni vuodessa 2 pistettä = Vaikutus todennäköisesti ylittää 1 tonni vuodessa Typen huuhtouman vähennyspotentiaali 2020 mennessä (lähinnä maataloudesta): 0 pistettä = Ei todennäköisesti merkittävää vaikutusta 1 piste = Vaikutus todennäköisesti jää alle10 tonnia vuodessa 2 pistettä = Vaikutus todennäköisesti ylittää 10 tonnia vuodessa Viestinnän, yhteistyön ja hanketoiminnan onnistuminen 0 pistettä = Heikko 1 piste = Kohtalainen 2 pistettä= Hyvä 5

ANALYYSIN YHTEENVETO 6

HANKKEIDEN SISÄLTÖ Teknologioiden ja menetelmien tutkimusta, testausta tai pilotointia Viestintää ja valistusta 7

TULOSTEN KONKREETTISUUS JA ARVIO VAIKUTUKSISTA Hankkeet onnistuivat hyvin ja konkreettisia tuloksia odotettavissa 2020 mennessä Eivät täyttäneet tavoitteita, Ei konkreettisia tuloksia odotettavissa 2020 mennessä Täyttivät tavoitteet, mutta ei konkreettisia tuloksia odotettavissa 2020 mennessä Testaus jäi puolitiehen, Ei teknistaloudellisesti tai lainsäädännöllisesti toteuttamiskelpoinen menetelmä tai teknologia Käytäntöä lähellä olevat hankkeet, joissa onnistuttiin hyvin Vahva tutkimuspainotus. Pitkä matka konkreettisiin tuloksiin. Ei välttämättä teknistaloudellisesti tai lainsäädännöllisesti toteuttamiskelpoinen. Hankesuunnitelma muuttui osassa hankkeista, ei korrelaatiota sen kanssa onnistuiko hanke vai ei 8

VIESTINNÄN ONNISTUMINEN, HANKKEEN JALKAUTTAMINEN JA YHTEISTYÖ Monipuolista yhteistyötä ja viestintää Käytäntöä lähellä olevissa hankkeissa oli usein selvä tarttumapinta loppuasiakkaaseen viestinnän ollessa luonnollinen osa hanketta. Viestintä ja yhteistyö toisarvoisessa asemassa Viestintä ja yhteistyö vähäistä Eräissä hankkeissa varjeltiin ehkä turhaan tuotesalaisuuksien päätymistä kilpailijoille Eräissä hankkeissa tehtiin tutkimusta ilman aitoa kiinnostusta tai ymmärrystä loppuasiakkaan tarpeista tai menetelmän teknistaloudellisesta tai lainsäädännöllisestä toteutettavuudesta Käytäntöön soveltaminen edellyttää eri tahojen saumatonta yhteistyötä ja loppuasiakkaan kuuntelua. Kotiläksyt pitää tehdä hyvin. 9

TULOSTEN KONKREETTISUUS JA ARVIO VAIKUTUKSISTA BSAG - Järki lanta NMR Ravinnekaappari Apila Group MERA Biotehdas BioRavinnePörssi Kiteen Mato ja Multa - Kasvikuitu Sito - JV-puhdistamoiden Methator - Lanta talteen Metla - Lietteen jalostaminen Parikkala - Biokaasun MTT HorseManure Satafood Biotaloudella Turun AMK Ravinnehaavi SYKE - Puhdistamolietteen Valonia - PUPE Sybimar - Maatalouden pienten 10

TUOTOS / PANOSTUS 57 keur YM (97 keur kok.) 25 keur YM (35 keur kok.) 212 keur YM (225 keur kok.) 146 keur YM (180 keur kok.) 179 keur YM (251 keur kok.) 154 keur YM (239 keur kok.) 300 keur YM (522 keur kok.) 121 keur YM (173 keur kok.) 87 keur YM (110 keur kok.) 162 keur YM (210 keur kok.) 132 keur YM (157 keur kok.) 81 keur YM (117 keur kok.) 92 keur YM (123 keur kok.) 21 keur YM (30 keur kok.) 105 keur YM (164 keur kok.) YM:n rahoitusosuus hankkeissa vaihteli välillä 21 keur 300 keur 11

TUOTOS / PANOSTUS Hankkeen koko ei näyttäisi korreloivan vaikutusten suuruuden tai toimenpiteiden nopeuden kanssa 12

ARVIO VAIKUTUKSISTA Ohjelmalla saavutetun ravinnehuuhtouman vähennyksen Saaristomerellä ja sen valuma alueella voidaan arvioida olevan satoja tonneja typpeä (N) /vuosi ja kymmeniä tonneja fosforia (P)/vuosi vuoteen 2020 mennessä, jos suunnitellut jatkotoimenpiteet viedään loppuun. Vastaavasti hankkeet toteutuessaan voivat kierrättää ravinteita tuhansia tonneja N/v ja satoja tonneja P/v. Suomen vähennystavoite (HELCOM) 2430 tonnia N/v ja 330 tonnia P/v 13

HANKETOIMINTAAN LIITTYVIÄ YLEISIÄ HAVAINTOJA Osalla toimijoista haasteita toteutuksen ja aikataulun asianmukaisessa hallinnassa Kaikkia asioita ei saatu tehtyä; suunnitelmallinen muutosten vaikutusten analysointi ja esitys valvojalle puutteellista Muutosten vaikutus budjettiin / budjettien päivitys Asioita ja henkilöitä hyväksytettiin jälkikäteen Hankintojen / ostopalvelujen tekemisen haasteet (vs. ohjeistus) Valvojakonsultin rooli osalle toimijoista epäselvä YM:n laatimat hankeohjeet ovat tärkeä pohja hyvälle hanketoteutukselle. Ohjeiden päivitys tarpeen mukaan. 14

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Idea ja sen testaus käytännössä Kotiläksyt Optimoidaan ja osoitetaan että homma toimii käytännössä Tulosten / toimintamallien jalkauttaminen ruohonjuuritasolla Yrittäjä / yritys ottaa uuden teknologian tai toimintamallin käyttöön Idea Testaus, tutkimus tiedonkeruu Teknistaloudellinen toteuttamiskelpoisuus Tuotteistaminen ja kaupallistaminen / Pilotointi ja Demonstrointi Myynti / Neuvonta ja valistus Investointi / Toimintatavan muutos Metla - Lietteen jalostaminen Parikkala - Biokaasun Sito - JV-puhdistamoiden Biotehdas BioRavinnePörssi Kiteen Mato ja Multa - Kasvikuitu SYKE - Puhdistamolietteen Methator - Lanta talteen Valonia - PUPE Satafood Biotaloudella Sybimar - Maatalouden pienten MTT HorseManure Turun AMK Ravinnehaavi Apila Group MERA NMR Ravinnekaappari BSAG - Järki lanta Mihin asti RAKIrahoituksella pitäisi päästä? 15

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Hankesuunnitelmien laadun ja sisällön tasoon olisi kiinnitettävä erityistä huomiota jo hankehakuvaiheessa. Käytäntöön soveltaminen (tuotteen tai toimintamallin loppuasiakas ) ja vaikuttavuus pitää olla alusta loppuun kristallinkirkkaana mielessä. Suunnitelman, toteutuksen, viestinnän ja yhteistyön pitää toimia. Reagointiherkkyys hankkeen kuluessa tärkeää. Eri rahoitusinstrumenttien roolit ja yhteistyö oltava selviä kaikille. Lainsäädäntö ja erilaiset tuet luovat raamit ravinteiden kierrätykselle ja sen kannattavuudelle. Lainsäädännön ja erilaisten tukien tulee olla ennakoitavia, läpinäkyviä ja niiden tulee turvata samat toimintaedellytykset kaikille toimijoille. 16

KIITOS! 17