Jätteet kiertoon Miksi miettiä jätteitä?

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan jätealan kehittämishanke KIERRÄTYKSESTÄ KASVUA Jätteet kiertoon Miksi miettiä jätteitä? Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus Kierrätyksestä kilpailuetua

2 Jätteet kiertoon miksi miettiä jätteitä? Yritykset toimivat muuttuvan toimintaympäristön ja uusien vaatimusten viidakossa.

3 Päivän tavoite: Saman pöydän ääreen jätteen tuottajat ja jätteen hyödyntäjät Tarvitaan uudenlaista yhteistyötä yli sektorirajojen Tulevien vaatimusten tunteminen ja ennakointi Jätehuollon etusijajärjestys Asianmukaisen jätteiden käsittelyn tärkeys Hyödyt yrityksille Uudet liiketoimintamahdollisuudet Julkinen sektori Kuluttajat Yritykset

4 Jätemäärät kehittyvät tuotannon mukana Talouden järjestelmät suoraviivaisia tuotannosta kulutukseen ja jätehuoltoon. Jätettä syntyy Suomessa noin 90 milj. tonnia vuodessa. Syntyvät määrät seurailevat taloudellista kehitystä. Teollisuuden jätteiden materiaalina hyödyntäminen vaihtelee materiaaleittain Kuva. Tehdasteollisuudessa syntyneiden jätteiden kierrätysasteet jätemateriaaleittain vuosina 2008 ja 2009 (Lähde: TK ja SYKE)

5 Yhdyskuntajätemäärät Suomessa EU:n keskitasoa Yhdyskuntajätettä syntyy Suomessa noin 2,7 milj. tonnia vuodessa. Jätemäärät seurailevat BKT:n kasvun kehitystä ei irtikytkentää.

6 Yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen Yhdyskuntajäte päätyy yhä harvemmin kaatopaikalle Haasteena kierrätys!

7 Jätteet kiertoon Suomen jätelainsäädännön uudistus Jätehuollon etusijajärjestys! Kierrätysvaatimuksia tiukennetaan. Jätteen käsittelyä kaatopaikalla rajoitetaan. Jätehuollon toimijoiden valvontaa ja seurantaa tehostetaan. Jätehuollon toimijoiden vastuita täsmennetään. Osa käsitteistä muuttuu (hyödyntäminen, käsittely, loppukäsittely, vaarallinen jäte). Tuottajien vastuu pakkausjätteiden jätehuollon järjestämisestä laajenee.

8 Jätteet kiertoon Suomen jätelainsäädännön kokonaisuudistus prosenttia yhdyskuntajätteestä on kierrätettävä vuoteen 2016 mennessä. Rakennus- ja purkujätteestä on hyödynnettävä materiaalina vuoteen 2020 mennessä vähintään 70 prosenttia. Kierrätykseen soveltumaton jäte hyödynnetään energiana. Kaatopaikalle sijoitetaan enää hyvin vähän jätettä Kaatopaikka-asetus: Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen sijoittamisesta tavanomaisen jätteen kaatopaikalle pääosin luovutaan vuoteen 2016 mennessä ja jätettä hyödynnetään enenevästi materiaalina ja energiantuotannossa. Jäteverolaki: Jätevero ohjaa jätettä kaatopaikan sijaan materiaaliseen, biologiseen- ja energiahyödyntämiseen, 2015 alusta nousee 55 euroon / tonni

9 Yrityksen jäteasiat kuntoon kyselyn päätelmät Kyselyn tulokset ovat vain suuntaa-antavia. Yritykset ovat hyvin selvillä siitä, miten heidän tulee toimia, mutta syitä toimintaan ei välttämättä tiedetä. Jätehuollon uudet velvoitteet koskien kirjanpito- ja siirtoasiakirjavelvollisuutta ovat toiminnanharjoittajien tiedossa. Jätehuollon etusijajärjestys on yrityksille epäselvä. Yritysten jätehuoltoratkaisuja ohjaakin etusijajärjestyksen sijaan, ja taloudellisiakin seikkoja enemmän, tarjolla olevat palvelut. Jätehuollossa löytyy kehitettävää niin alueen palveluissa kuin yksittäisten yritysten omassa toiminnassa. Jätehuoltoon ja kierrätykseen liittyviä kaikkia tietotarpeita ei välttämättä tunnisteta.

10 Kohti kiertotaloutta Euroopan unionin ja Suomen tavoitteena on kiertotalous, jossa resurssit käytetään uudestaan tuottavalla tavalla senkin jälkeen kun tuote on saavuttanut käyttöikänsä lopun. Kiertotaloutta tarvitaan, koska taloudessa hukataan materiaaleja resurssien kysyntä ja kilpailu lisääntyvät. Kiertotalous edellyttää: uusia tuotesuunnittelutapoja uusia liiketoiminta- ja markkinointimalleja uusia tapoja muuntaa jäte resurssiksi uusia kuluttajakäyttäytymisen malleja Kiertotalouden edistämisessä pk-yritysten rooli on tärkeä resurssitehokkuuden parantaminen lisää tuottavuutta uudet markkina-alueet

11 Kiertotalous kohti jätteettömyyttä Komission ehdotuksia tavoitteiksi 07/2014 Vuoteen 2025 mennessä estämään kaiken kierrätettävän jätteen sijoittaminen kaatopaikalle. Lopettamaan jätteen kaatopaikalle sijoittaminen vuoteen Nostamaan yhdyskuntajätteen kierrätys ja uudelleenkäyttö vähintään 70 %:iin vuoteen Nostamaan pakkausjätteen kierrätys 80 %:iin vuoteen Rakennus- ja purkujätteen kierrätysasteen parantamiseen. Vähentämään ruokajätteen määrää 30 % vuoteen Kieltämään muovijätteen sijoittaminen kaatopaikalle vuoteen Lisäämään kriittisten raaka-aineiden, kuten harvinaisten metallien ja fosforin, kierrätystä.

12 Eli: Miksi miettiä jätteitä? Jätehuollon lakisääteisten vaatimusten täyttäminen Materiaalien tehokkaasta käytöstä säästöjä Jätehuollon kustannusten minimointi Uusien arvopotentiaalien hahmottaminen yritystoiminnassa Vie kohti isompaa kokonaisuutta Pohjois-Karjalaa ja Suomea kiertotalouden piiriin!

13 Kierrätyksestä kasvua Pohjois-Karjalan jätealan kehittämishanke Hankkeessa selvitettiin pk-yritysten tieto- ja osaamistasoa liittyen jätehuollon lainmukaisiin vaatimuksiin lähitulevaisuudessa koostettiin tietoa jätehuollon toimintaympäristön muutoksista ja jätesääntelyn uudistumisen vaikutuksista pk-yritysten toimintaan arvioitiin Pohjois-Karjalan alueelle sopivia materiaalien kierrättämisen liiketoimintamahdollisuuksia. välitetään tietoa ja luodaan verkostoja kierrätykseen ja muihin jätehuoltopalveluihin sekä niihin liittyviin liiketoimintamahdollisuuksiin. Hankkeen toteutti Suomen ympäristökeskus, Joensuun Tiedepuisto Oy ja Josek Oy yhteistyössä Puhas Oyn, Jätekukko Oyn ja Itä-Suomen murskauskeskus Oyn kanssa. Hankkeen rahoitti EAKR (ELY-keskus) sekä JOSEK Oy ja Suomen ympäristökeskus. Hankkeen aineistot:

14 Lue lisää aiheesta: Kiitos! steilla_oleva_lainsaadanto/jatealan_lainsaadannon_kokonaisuu distus sarja/selvityksia84.pdf