Muuttunut yksilö muuttuneet yhteisöt Kehitysyhteistyöohjelma 2011 2014
Fida International Kantelettarenkuja 3 PL 50 00420 Helsinki Puh: +358-9-5660 040 Fax: +358-9-5660 0429 www.fidadevelopment.fi Email: kyt@fidadevelopment.fi Graafinen suunnittelu: Arto Karvonen Painopaikka: Ykkös-Offset Oy, Vaasa Valokuvat: Jukka Harjula Paula Konttinen Maikki Kuittinen Juho Leppänen Minna Mantila Olli Pitkänen Joe Ruuskanen Jani Salokangas Sina Urmas Valmistettu Arjowigginsin toimittamasta paperista, jolle on myönnetty EU:n Ympäristömerkki rek.nro FR/11/003.
1. Fidan kehitysyhteistyötoimintojen ohjelma 2011 2014...4 1.1. Yleistä...7 1.2. Toiminnan suuntaviivat ja periaatteet...8 1.3. Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö...9 1.4. Kristillisen järjestön rooli ja lisäarvo kehitysyhteistyötoimijana...11 1.5. Ohjelman 2011 2014 suunnitteluprosessi vuosina 2009 2010...12 1.6. Ohjelman raportointi...12 1.7. Uhka- ja riskianalyysit...13 2. Fidan kehitysyhteistyöstrategia...14 2.1. Strategian kuvaus...17 2.2. Kumppanuuden ja voimaantumisen teoriaa...18 3. Laatujärjestelmä...20 3.1. Laadunvarmistus...23 3.2. Laadunhallinnan kaaviokuva...24 3.3. Laadunhallinnan prosessikuvaus...24 3.4. Eettinen ohjeistus...26 Sisällysluettelo 4. Valtavirtaistamisteemat Fidan kehitysyhteistyötoiminnoissa...28 4.1. Gender...31 4.2. Vammaiset henkilöt...32 4.3. HIV ja AIDS...32 4.4. Kulttuuri...32 4.5. Ympäristö ja ilmastonmuutos...35 4.6. Rauhanrakentaminen...35 5. Ohjelman toteutus kaudella 2011 2014...36 5.1. Ohjelman tavoitteet...39 5.2. Ohjelman tavoitteiden mittarit...41 5.3. Ohjelman painopistealueet...44 6. Tuki-, alue- ja muut ohjelmat...46 6.1. Global-tukiohjelma...50 6.1.1. Hallinto...50 6.1.2. Suunnittelu...50 6.1.3. Kehitysviestintä...50 6.1.4. Evaluointi...52 6.1.5. Henkilöapu...53 6.1.6. Kehitysyhteistyön koulutusohjelma...53 6.2. Länsi-Balkanin alueohjelma...53 6.3. Etelä-Amerikan alueohjelma...53 6.4. Itä- ja Keski-Aasian alueohjelma...53 6.5. Eteläisen Etelä-Aasian alueohjelma...53 6.6. Pohjoisen Etelä-Aasian alueohjelma...54 6.7. Kaakkois-Aasian alueohjelma...54 6.8. Itäisen Afrikan alueohjelma...54 6.9. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueohjelma (MENA)...54 6.10. Humanitaarisen avun ohjelma...54 6.11. Kummilapsityön ohjelma...55 6.12. EU/ECHO-ohjelma...55 7. Hallinto...56 7.1. Yleistä...59 7.2. Henkilöstöhallinto...59 7.3. Hankkeiden/ohjelmien taloushallinto...59 7.4. Sopimukset...59 7.5. Korruption vastainen toiminta...59 8. Talousarvio kumppanuussopimukseen kuuluvista hankkeista/ohjelmista...60 Liite 1. Hankkeet ja ohjelmat alueittain...62
Kehitysyhteistyöohjelma 2011 2014 Yhteistyömaat South East Asia Programme Cambodia China Laos Myanmar Thailand Vietnam Northern South Asia Programme Bangladesh Nepal Pakistan Central And East Asia Programme North Korea Tajikistan Southern South Asia Programme Bhutan India Maldives Sri Lanka Middle East & North Africa Programme Egypt Iraq (Kurdistan) Jordan Morocco Northern Sudan Palestinian Territories West Balkan Programme Albania Bosnia and Herzegovina Kosovo Eastern Africa Programme Congo (DRC) Ethiopia Kenya Tanzania Rwanda Uganda South America Programme Bolivia Colombia Ecuador Paraguay Peru
1. Fidan kehitysyhteistyötoimintojen ohjelma 2011 2014
Fidan kehitysyhteistyöstrategian missiona on tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja kehittää holistisesti yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Tämän odotetaan tapahtuvan vahvistuneiden oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta niin, että yhteisöt voimaantuvat.
9 1.1 Yleistä Fida International ry:n (jäljempänä Fida) kehitysyhteistyötoimintojen ohjelma (jäljempänä Ohjelma) kattaa kaikki Fidan kehitysyhteistyötoiminnot (kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu, kummilapsityö ja EU/ECHO -rahoituksella tapahtuva toiminta). Ohjelma perustuu Fidan yleiseen ja kehitysyhteistyöstrategiaan. Strategian mukaan Fidan kehitysyhteistyön perustehtävänä on tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja kehittää holistisesti ihmisten hyvinvointia yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Tämän odotetaan vaikuttavan omalta osaltaan yhteisöjen ja kumppaneiden voimaantumiseen. Ohjelma muodostuu yhdestä tukiohjelmasta, kahdeksasta alueohjelmasta ja kolmesta muusta ohjelmasta (humanitaarisen avun, kummilapsityön ja EU/ECHO -ohjelma). Humanitaarisella avulla ja kummilapsityöllä on niiden omaa toimintaa täsmentävät linjauspaperinsa, joita ei tässä tuenkäyttösuunnitelmassa esitellä. Ohjelma huomioi Suomen ulkoasiainministeriön (UM) ja Euroopan Unionin (EU) kehityspoliittiset linjaukset, YK:n vuosituhattavoitteet, yhteistyömaiden köyhyydenvähentämisohjelmat sekä Pariisin julistuksen 2005 ja Accran toimintaohjelman 2008 kansalaisjärjestöjä koskevat tavoitteet. Ohjelman toteutuksessa noudatetaan UM:n ohjeistusta Kumppanuusjärjestöjen ohjelmatuelle. Fidan kehitysyhteistyöstrategian missiona on tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja kehittää holistisesti yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Tämän odotetaan tapahtuvan vahvistuneiden oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta niin, että yhteisöt voimaantuvat. Tämä on kehitysyhteistyöstrategian visio ja myös Ohjelman välitön tavoite (Programme purpose). Fidan kehitysyhteistyöohjelma antaa oman panoksensa kumppaneiden voimaantumiseen, jonka taas odotetaan vaikuttavan merkittävästi laajamittaisen köyhyyden vähentämiseen sekä tasa-arvon, kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien vahvistumiseen. Kumppaneiden hallinnollista ja toiminnallista kapasiteettia vahvistetaan niin, että heidän työnsä köyhissä yhteisöissä tehostuisi ja laajenisi. Yhteistyössä kumppaneiden kanssa tehtävässä työssä on yhteisöissä painopiste ennaltaehkäisevän terveydenhuollon, elinkeinon harjoittamisen, ruokaturvan ja esi-, perus- ja ammatillisen koulutuksen sekä rauhan rakentamisen edistämisessä. Tasa-arvoa, kansanvaltaa ja ihmisoikeuksia edistetään kouluttamalla yhteistyökumppaneita sosiaaliseen vastuuseen. Tietoisuuden ja ymmärryksen lisääntyessä sosiaalisesta vastuusta kumppanit pystyvät edelleen kouluttamaan kylä- ja kaupunkiyhteisöjen väestöä tiedostamaan oikeutensa yhteiskunnassa sekä kehittämään elämänhallintaansa. Oleellisena osana sosiaalisessa vastuussa ovat sukupuolten välisten samanarvoisuuskysymysten (gender) sekä vammaisten henkilöiden ja muiden marginaaliryhmien kuten HIV-positiivisten henkilöiden, oikeuksien ja elinolosuhteiden huomioiminen. Ympäristön ja elämän monimuotoisuuden säilyttäminen ja suojelu sekä ympäristöä huomioivan elämäntavan opettaminen ovat tärkeä osa Ohjelmaa. Ohjelma huomioi jatkossa ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat haasteet, kuten aavikoitumisen ja siitä johtuvan sisäisen ja ulkoisen pakolaisuuden sekä ruokaturvahaasteet. Ympäristöasioita käsitteleviä hankkeita aloitetaan pienessä määrin, mutta pääasiassa ilmastonmuutos- ja ympäristöasiat huomioidaan osana hankkeiden yhteydessä tapahtuvaa koulutusta. Paikallisen kulttuurin huomioiminen ja kunnioittaminen kuuluvat myös olennaisesti Ohjelmaan. Kumppaneiden kulttuurihankkeita tuetaan kulttuuri-identiteetin rakentamiseksi yhteisöissä. Keskeisiä Ohjelman toteuttamista ohjaavia arvoja strategiassa ovat ihmisarvon kunnioittaminen, armollisuus yksilöitä ja yhteisöjä kohtaan, halu toimia ahkerasti ja antautuneesti, luotettava ja uskollinen toiminta ja yhteys niin, että kumppanit ja hankkeiden hyödynsaajat voivat luottaa Fidaan ja Fidan työntekijöihin. Fida huomioi ohjelmassaan Suomen valtion kehityspolitiikalle määritellyt läpileikkaavat teemat ja on rakentanut näiden teemojen valtavirtaismiseksi Ohjelman tueksi ja hanketoiminnassa käyttöönotettavaksi Valtavirtaistamisohjeiston. Ohjelman valtavirtaistamisteemat ovat: gender sukupuolten samanarvoisuus vammaiset henkilöt HIV/AIDS ympäristö ja ilmastonmuutos kulttuuri rauhanrakentaminen Kehitysyhteistyöohjelman suunnitelmassa kuvataan 1) Ohjelman yksilöidyt tavoitteet ja päämäärät 2) Toimintastrategia niiden saavuttamiseksi 3) Mittarit toteutumisen arviointia varten 4) Ohjelman painopistealueita ja tulevaisuuden linjauksia
10 1.2 Toiminnan suuntaviivat ja periaatteet Fidan kehitysyhteistyön toimintaa ohjaavat seuraavat suuntaviivat ja strategiset periaatteet: a) Kumppanuus Fidan ensisijaisia kumppaneita ovat yhteistyömaiden kansalliset helluntailiikkeet ja -kirkot. Kumppaneina voivat olla myös muut kristilliset kirkot, yhteisöt ja kansalaisjärjestöt. Niissä maissa, joissa ei ole virallista tai järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa, yhteistyökumppaneina voivat olla kyläyhteisöt, osuuskunnat, viranomaiset, koulut tai yliopistojen tiedekunnat. Kumppanuuden tulee olla mahdollisimman tasavertaista ja päätökset hankkeista/ohjelmista tehdään yhdessä. Fida tavoitteena on vahvistaa kumppanijärjestöjensä kapasiteettia, olla osa niiden voimaantumisprosessiaan sekä rakentaa vahvaa kumppanuutta niiden kanssa. Tämän voimaantumismisprosessin odotetaan olevan kahdensuuntaista; samalla kun Fida on osa Etelän kumppaneiden vahvistumisprosessia, kumppanit ovat osat Fidan vahvistumisprosessia. Tämän prosessin odotetaan näkyvän ruohonjuuritasolla vahvistuneissa yhteisöissä kumppaneiden aktiivisen toiminnan seurauksena. Ohjelma saa oikeutuksensa sen kautta, kun kumppanit toimivat omissa yhteisöissään köyhien ja syrjäytyneiden hyvinvoinnin ja ihmisoikeuksien hyväksi. Kumppanuusajattelu on Fidalle ensisijaisen tärkeä kaikessa sen toiminnassa ja on järjestön menestystekijä. Kumppanuus useiden toimijoiden kanssa on kehittynyt vuosien ja vuosikymmenten kuluessa, jonka aikana on opittu tuntemaan toinen toistensa identiteettiä ja toimintaperiaatteita. Aktiivisessa kumppanuudessa ymmärretään myös yhteistyöhön vaikuttavia kulttuurillisia toimintamalleja niin suomalaisten kuin Etelän kumppaneiden. Se, että Fidalla on suhteellisen paljon kenttähenkilökuntaa, juontaa juurensa myös kumppanuusideologiaan. Kumppanuutta on vaikea pitää yllä vain lähettämällä rahaa ja käymällä silloin tällöin monitoroimassa hankkeita. Todellinen kumppanuus sisältää säännöllistä kanssakäymistä kenttätasolla ja toimimista tasavertaisuuden hengessä yhdessä olemalla läsnä. Läsnäoloon liittyy myös mahdollisuus hankkeiden toteuttamiseen vastuuvelvollisesti ja läpinäkyvästi rahoittajia ja sidosryhmiä ajatellen. Säännöllinen kanssakäyminen luo myös mahdollisuuden jatkuvaan oppimisprosessiin. Kumppanuutta on vaikea ylläpitää vain rahoittamalla kumppanin toimintaa. Ns. kasvoton raha voi viedä kehitystä jopa taaksepäin. Läsnäolon ja luottamuksellisten suhteiden kautta kumppania voidaan haastaa, ohjata, kouluttaa ja tukea pitkällä tähtäimellä. Yhdessä eläminen ja jatkuva kanssakäyminen luovat mahdollisuuden jatkuvaan oppimiseen ja työn kehittämiseen. b) Oikeusperustaisuus Oikeusperustaiseen lähestymistapaan kiinnitetään huomiota Fidan kaikessa toiminnassa. Syrjittyjen ja haavoittuvien yhteisöjen puolesta puhuminen on keskeinen osa Fidan identiteettiä.. Hankeissa tuetaan avointa ja tasa-arvoista kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelua. Kaikessa Fidan kehitysyhteistyötoiminnassa huomioidaan ihmisoikeudet sekä kestävä ja tasapainoinen kehitys. Tähän sisällytetään ympäristökysymykset, hyvä hallinto ja demokratia sekä eri ryhmien tasa-arvoinen osallistuminen. Fidalla on vaikuttamistyön lähtökohdista ihmisoikeushankkeita, kuten pakkoavioliittoja ja ympärileikkausta pakenevien Maasaityttöjen hanke. c) Yhteisökeskeinen toiminta Fidan kehitysyhteistyön strategian tavoitteena ovat voimaantuneet paikalliset yhteisöt, joiden kehitysprosesseja Fidan kumppanit tukevat. Hankkeissa ja ohjelmissa tähdätään siihen, että yhteistyökumppaneiden valmiudet ja kapasiteetti parantuvat niin, että heistä tulee oikeudenmukaisia, vastuullisia ja välittäviä vaikuttajia omissa yhteisöissään ja yhteiskunnissaan. Fida pyrkii yhdessä kumppaneidensa kanssa parantamaan yhteisöjen elämänhallintaa, hyvinvointia ja asemaa. Yksilöitä autetaan auttamalla yhteisöjä käsittelemään omia haasteitaan. Kumppaneita koulutetaan yhteisökeskeiseen ajatteluun. d) Osallistava yhteistyö Yhteisöjen elämänhallinnan parantuminen pohjautuu niiden omiin prioriteetteihin, tarpeisiin ja alkaa niiden omista aloitteista. Yhteisöjä rohkaistaan, koulutetaan ja osallistetaan olemaan mukana hankkeiden/ohjelmien kokonaissyklissä, aina ideoinnista evaluointiin ja vaikutusten arviointiin. Tavoitteena on, että yhteisön jäsenet osallistuvat prosessiin mahdollisimman tasavertaisina huomioon ottaen paikallisen kulttuurin mukaisen hierarkian tuomat haasteet. Heidän asiantuntemustaan arvostetaan, ja sillä on määräävä vaikutus toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Samaan aikaan kumppaneita koulutetaan osallistavaan ja kokonaisvaltaiseen työhön ja koko yhteisönkehitysprosessin fasilitointiin. e) Omistajuus Pyrkimyksenä on, että yhteisöjen ihmiset kokevat itse saaneensa aikaan merkittävää myönteistä muutosta omassa elämässään. Yhteisöjen tulisi kokea hankkeet/ohjelmat omikseen alusta lähtien. Fidan ja sen kumppaneiden rooli on yhteisön omistajuutta tukevaa ja rohkaisevaa. Fidan tavoitteena ei ole ensisijaisesti toteuttaa omia hankkeitaan kohdemaissa. Joissakin tapauk-
sissa näin kuitenkin tapahtuu ja silloin tällaiset omat hankkeet toimivat malleina ja pilotteina, joita eri kumppanit voivat soveltaa. Joissakin kohdemaissa paikallinen lainsäädäntö asettaa haasteet hankkeiden rekisteröinnille ja pakottaa Fidan toimimaan hankkeen virallisena omistajana. Näissäkin tapauksissa kumppaneiden osallistuminen suunnitteluun ja toteutukseen varmistetaan. Fida pyrkii helpottamaan kumppaneiden kehitysprosesseja ja mahdollistamaan niitä, kuitenkin niin, että omistajuus prosessista pysyy kumppanilla. f) Hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuus Tavoitteena on yhteisöjen ja yksilöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi. Sillä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, taloudellista, ekologista ja hengellistä terveyttä. Fida kouluttaa kumppaneitaan kokonaisvaltaiseen terveyskäsitykseen. g) Kestävyys Päämääränä on, että yhteisöillä on parantuneet valmiudet toimia muuttuvissa olosuhteissa ja kohdata erilaisia haasteita. Fidan työssä korostetaan sitä, että kehitysyhteistyöprosessin aikaansaama parantunut elämänlaadun taso säilyisi hankkeen tai ohjelman päätyttyä ja johtaisi kestävään kehitykseen yhteisössä ja parhaimmillaan leviäisi laajemmalle. Tavoitteena on, että kumppaneiden työ on kestävää ja heidän työnsä jatkuu Fidan tuen loputtuakin. h) Työn laajeneminen ja moninkertaistuminen Ohjelman tavoitteena on, että kehitysyhteistyöprosessin aikaansaamat muutokset ovat yhteisössä niin myönteisiä ja merkittäviä, että voimaantuneesta yhteisöstä tulee esimerkki muille yhteisöille. Parhaimmillaan se johtaa yhteisön kehittämään naapuriyhteisöjään. Kumppanimme laajentavat työtään oppimiensa periaatteiden pohjalta. i) Lähimmäisenrakkauden välittäminen Fida tarjoaa suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle mahdollisuuden osoittaa lähimmäisenrakkautta ja solidaarisuutta. Niin yksityishenkilöt kuin yhteisötkin voivat osallistua aktiivisesti hyvinvoinnin jakamiseen esimerkiksi tekemällä vapaaehtoistyötä, auttamalla kehitysmaiden vähäosaisia lapsia kummilapsityön kautta, lahjoittamalla varoja ystäväkirjeiden ja Eväät elämään -keräyksen välityksellä tai lahjoittamalla tai ostamalla tuotteita Fida lähetystoreilta. Fida on myös merkittävässä roolissa suomalaisessa yhteiskunnassa ja jäsenseurakuntiensa parissa tehtävässä kehityskasvatuksessa. 1.3 Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö Fidan toiminta perustuu Suomessa yhteistyöhön 242 helluntaiseurakunnan kanssa, joihin kuului vuonna 2009 noin 46 000 jäsentä. Fida on jäsenenä useissa järjestöissä ja toimii kehitysyhteistyötoimintojen osalta seuraavien kanssa aktiivisessa yhteistyössä: Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry www.kepa.fi Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys KEHYS ry www.kehys.fi (KEHYS on eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen kattojärjestön CONCORDEN jäsen www.concordeurope.org) Suomen lähetysneuvosto SLN:llä on oma kehitysyhteistyökomitea www.lahetysneuvosto.fi Lähetyslentäjät (Mission Aviation Fellowship MAF) www.maf-finland.org Wycliffe Suomen Raamatunkääntäjät ry www.wycliffe.fi Suomen Evankelinen Allianssi (SEA) www.mesk.net Fida tekee laajamittaista yhteistyötä useiden suomalaisten kehitysyhteistyön toimijoiden ja erityisesti kumppanuusjärjestöjen kanssa. Pääpaino yhteistyössä on kehitysyhteistyökoulutuksessa, kehitysyhteistyön toiminnan arvioinnissa, laadun kehittämisessä ja kehityskasvatuksessa. Fida kouluttaa myös joitakin pienempiä suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja avustaa heitä hankehallinnossa. Fida on osa kansainvälistä helluntailiikettä, jolla on arvioiden mukaan yli 250 miljoonaa jäsentä. Helluntailiike ei ole yhtenäinen kirkkokunta, vaan useista pienemmistä kirkkokunnista ja paikallisista kristillisistä yhteisöistä koostuva protestanttinen liike. Helluntailiike muodostaa kuitenkin merkittävän maailmanlaajuisen verkoston ja mahdollistaa sen, että Fidalla on suurimmassa osassa kohdemaitaan luonteva yhteistyökumppani. Fida on jäsenenä kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun liittyen seuraavissa kansainvälisissä järjestöissä: Pentecostal European Fellowship (PEF) alaisen Pentecostal European Mission (PEM), joka koordinoi jäsenkirkkojen ja -yhteisöjen yhteistä lähetys- ja kehitysyhteistyötä www.fcgoe.at/pem World Assemblies of God Fellowship (WAGF) http://worldagfellowship.org EU-CORD Christian Organisations in Relief and Development www.eu-cord.org VOICE Voluntary Organisations In Cooperation in Emergencies www.ngovoice.org 11
Lähtökohta luottamukselliselle toiminnalle niin Etelässä kuin Pohjoisessakin rakentuu avoimuuteen sekä toimintaa ohjaavien eettisten periaatteiden että arvojen pohjalle. Fida tekee yhteistyötä Ruotsin (PMU Interlife) ja Norjan (PYM) helluntailiikkeiden kehitysyhteistyöjärjestöjen kanssa. Myös Slovakian ja Ranskan helluntailiikkeiden kanssa Fidalla on yhteistyöhankkeita muun muassa Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Yhteistyö on laajenemassa edelleen. Fida haluaa auttaa koulutuksen ja neuvonnan avulla eurooppalaisia kirkkoja ja järjestöjä aloittamaan ja tekemään kehitysyhteistyötä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tähän mennessä on koulutettu kumppaneita muun muassa Ranskasta, Puolasta, Romaniasta, Tšekin tasavallassa ja Slovakiasta. Erityisesti humanitaarisissa kriiseissä toteutetaan nykyään yhteistyöhankkeita eurooppalaisten ja amerikkalaisien kumppaneiden kanssa, esimerkiksi Myanmarissa ja Haitilla. Tulevalla ohjelmakaudella Fidan vankkaa kokemusta HIV ja AIDS -kysymyksissä Afrikassa jaetaan kansainvälisen CUAHA-verkoston kautta teemalla HIV Competent Church. Verkosto on julkaissut kirjan Towards an HIV and AIDS Competent Church: An Ecumenical Handbook for Defining HIV and AIDS Competency. 1 Fida tekee myös muiden kirkkokuntien kanssa yhteistyötä. Fida on mukana muun muassa kirkkojen yhteisessä itäisen ja eteläisen Afrikan hiv/aids-työn verkostohanke CUAHA:ssa. Palestiinalaisalueilla Fidan yhteistyökumppanina on Palestinian Bible Society. EU-CORDin yhteistyöverkostossa Fida hakee yhdessä eri jäsenjärjestöjen kanssa EU/ECHO rahoitusta ja jakaa asiantuntijuutta. 1 www.cuaha.info/drupal
1.4 Kristillisen järjestön rooli ja lisäarvo kehitysyhteistyötoimijana Fida tekee kehitysyhteistyötä pääasiassa kirkkojen ja kristillisten järjestöjen kanssa, mikäli se on mahdollista. Kristillinen lähtökohta ei ole ehto avun saamiselle eikä hankkeisiin osallistumiselle vaan toiminnassa vastataan köyhyyden, epäoikeudenmukaisuuden ja syrjinnän perussyihin sekä pyritään muuttamaan epätasa-arvoa luovia yhteiskunnallisia rakenteita. Fidan strategian mukaan yksi sen pääprosesseista on kehitysyhteistyö. Se ohjaa johtamaan työtä pohjalta, jossa on huomioitu teologisesti ja kulttuurisesti relevantit toimintatavat suhteessa kehityksen todellisiin tarpeisiin. Holistisesti toimivana kristillisenä kehitysyhteistyöjärjestönä Fida pyrkii käytännössä raporteissa ja toiminnallaan osoittamaan, että valtion ohjaamia julkisia varoja on käytetty kehitysyhteistyötoimintoihin suunnitelmien mukaisesti. Lähtökohta luottamukselliselle toiminnalle niin Etelässä kuin Pohjoisessakin rakentuu avoimuuteen sekä toimintaa ohjaavien eettisten periaatteiden että arvojen pohjalle. Uskontoon liittyvät maailmankatsomukset, arvot ja ihanteet ovat moni-ilmeinen järjestelmä. Oman identiteetin ymmärtäminen ja sen selkeä määrittely rakentaa perustan kehittyvälle ja syvenevälle kumppanuudelle eri sidosryhmien kesken. Kun järjestön ideologia ja sen pohjalta määritelty toiminta on selkeästi avattu ja perusteltu henkilöstölle, heidän odotetaan sitoutuvan vahvemmin yhteiseen näkyyn ja toimintaohjelmaan vaarantamatta sitä esimerkiksi henkilökohtaisella uskonnollisella painotuksella. Kun oma identiteetti on selkeä, ympäröivän kulttuurin tai uskonnon vaikutusta ei koeta uhkaavana. Se avaa mahdollisuudet rakentavaan ja laajaan yhteistyöhön. Kirkkojen voidaan ajatella olevan yksi maailman vanhimmista ja laajimmista kansalaisjärjestöistä, jolla on suurin määrä vapaaehtoisia ja pisin välittämisen historia. Kristilliset kirkot ovat helluntaiseurakuntien järjestönä Fidalle luontevia kumppaneita. Esimerkiksi monien Itä-Afrikan seurakuntien kanssa Fida on tehnyt yhteistyötä vuosikymmenien ajan. Kirkkojen ja kristillisten järjestöjen roolista on keskusteltu kehitysyhteistyön yhteydessä paljon. Fidan näkemyksen mukaan seurakunnat ovat tärkeitä, oikeutettuja ja luonnollisia kumppaneita kehitysyhteistyössä, koska Seurakunnat ovat osa kansalaisyhteiskuntaa niitä ei ole keinotekoisesti perustettu kehitysyhteistyötä tai ulkomaisen avustuksen kanavoimista varten Seurakunnat ovat merkittävä tekijä yhteiskunnassa, jolloin niillä on oikeus, velvollisuus ja etuoikeus osallistua maansa kehittämiseen Seurakunnilla järjestäytyneinä yhteiskunnallisina organisaatioina on oma sisäinen kontrollijärjestelmänsä Seurakunnat muodostavat verkoston, joka saavuttaa monet yhteisöt ja joissa se elää merkittävänä osana niitä Seurakunnat saavuttavat maantieteellisesti laajan alueen, myös kaikkein syrjäisimmät alueet ja ovat läsnä äärimmäisessä köyhyydessä elävien ihmisten elämässä Seurakuntien toimintaan osallistuu paljon ihmisiä, mikä luo ainutlaatuisen mahdollisuuden toimia ihmisten kanssa säännöllisesti ja pitkällä aikavälillä. Seurakunta muokkaa asenteita, motivoi ja saa ihmiset toimimaan. Sillä on valmis kuulijakunta mikä luo mahdollisuuden toimia säännöllisesti ja pitkällä aikavälillä. Seurakunnat ovat läsnä äärimmäisen hädän keskellä humanitaarisen kriisin tai katastrofin sattuessa. Seurakunnat eivät tule paikalle niin kuin avustusjärjestöt vaan ovat osa kärsivää yhteisöä. Sen puoleen käännytään toivoa etsien. Uskonnolliset johtajat toimivat yhteisöissään, paitsi pappeina, myös sosiaalityöntekijöinä, psykologeina ja perheneuvojina. Heidän puoleensa käännytään ilon ja surun hetkinä. Seurakunnat ovat merkittävä vaikuttaja on vaikea kuvitella esimerkiksi Afrikassa tapahtunutta huomattavaa kehitystä ilman kirkkojen osuutta (koulutus, terveys, HIV/AIDS jne. Seurakunnat jatkavat toimintaansa yhteisöissä kansainvälisen kehityspolitiikan muutoksista tai globaaleista kriiseistä huolimatta Seurakunta on luonteeltaan oikeudenmukainen, välittävä ja vastuullinen. Sen tehtävänä on puolustaa heikkoja ja heitä, joiden ääni ei yhteiskunnassa kuulu. Yllä oleva ei kuitenkaan tarkoita, että seurakuntien osallistuminen kehitysyhteistyöhön olisi ongelmatonta. Fidaa on myös haastettu keskusteluun kristillisenä järjestönä sen työn oikeutuksesta. Tämä on johtanut Fidaa määrittelemään tarkemmin oman strategiansa ja toimintatapansa. Sosiaalisen ja uskonnollisen toiminnan välisen suhteen määritteleminen on auttanut tarkentamaan Fidan identiteettiä ja missiota. Myös teologisen perustan määritteleminen kristilliselle kehitysyhteistyölle on ollut tärkeä lähtökohta työn suunnittelussa. Fidan toiminnan yhteydessä on tehty väitöskirja 2, jonka mukaan Fida rakentaa siltoja ja kohtauspaikkoja eri uskontojen edustajille parantaakseen kansalaisyhteiskuntaa jakavia rajalinjoja Sansibarilla. Fida fasilitoi saaren islamilaisten yhteisöjen ja kristillisten kirkkojen toimikunnan toimintaa. Toimikunnalla on ollut merkittävä rooli saaren tulehtuneen uskonnollisen tilanteen rauhoittamisessa. 13 2 Virtanen, J. 2008. Symboliymmärrys ja kehitysyhteistyön merkitys sansibarilaisen nuoren kokemana. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto.
14 1.5 Ohjelman 2011 2014 suunnitteluprosessi vuosina 2009 2010 Uuden ohjelmakauden suunnittelu aloitettiin vuoden 2009 aluekoordinaattoripäivillä huhtikuussa. Alueittain käytiin läpi tulevan ohjelmakauden suuntaviivoja ja raamitettiin alueelliset ohjelmasuunnitteluun liittyvät koulutustapahtumat. Elokuun kehitysyhteistyökoulutuksessa keskityttiin hanke- ja ohjelmasuunnittelun ja siinä tarvittavien työkalujen opetukseen. Ohjelmasuunnittelun aikataulu valmistui ja tiedotettiin alueille. Syyskuussa koottiin ohjelmasuunnittelua varten taustamateriaalia, johon kerättiin kokemuksia edelliseltä ohjelmakaudelta, havaintoja evaluoinneista sekä asemoitiin ohjelma strategisesti eri taustapapereiden mukaisesti. Hankkeille koottiin yhteensä kuusi ohjeistoa, jotka lähetettiin vaiheittain suunnittelun edetessä. Ohjeistoissa muistutettiin hankesykliin liittyvistä olennaisista askeleista mm. eri sidosryhmien osallistamisesta sekä tausta-analyysien ja kumppaniarviointien tekemisestä. Hankesuunnitteludokumenttien päivitys ja alueellisten hankesuunnitteluseminaarien aikatauluttaminen ohjeistettiin. Alueellisia LFA- ja hankesuunnittelun työpajoja pidettiin yhteensä noin 30. Ohjelmaan integroitavia teemoja koskeva valtavirtaistamisohjeisto valmistui ja lähetettiin hanketoimijoille. Vuoden 2009 loppuun mennessä kumppaneilta pyydettiin hanke-ehdotukset, joita tuli 82. Niiden pohjalta tammikuussa rakennettiin yhdessä aluepäälliköiden kanssa alueellisten ohjelmien runko, joiden perusteella muodostui koko ohjelman ja budjetin kehys. Hankesuunnittelu tiivistyi alueilla tammi-maaliskuussa, ja huhtikuussa aluepäälliköt esittelivät alueelliset ohjelmansa Suomen toimistolle. Hankesuunnitelmien viimeistely tapahtui alueilla ja hankkeissa aluepäällikköpäivien kommenttien saattelemana. Kaikki hankesuunnitelmat liitteineen saapuivat päätoimistolle koottavaksi yhteiseksi ohjelmaksi ja tuenkäyttösuunnitelmaksi 7.5. mennessä. Suunnitelmien pohjalta käytiin keskustelua aluepäälliköiden ja hankekoordinaattorien kanssa. Ohjelman luonnos lähetettiin käsiteltäväksi Fidan kehitysyhteistyövaliokunnalle 20.5., johtoryhmälle 25.5. ja hallitukselle 11.6. Ohjelma viimeisteltiin saatujen kommenttien pohjalta ja luovutettiin Ulkoasiainministeriölle kesäkuun lopussa 2010. 1.6 Ohjelman raportointi Fidan kehitysyhteistyöohjelman raportoinnin tarkoituksena on työn tuloksellisuuden seuranta, sekä oman työn kehittäminen muutosta havainnoimalla. Raportointi perustuu LFA-menetelmään, jota soveltamalla pyritään takaamaan hanketoiminnan raportoinnin systemaattisuus. Kuten hankesuunnittelussa, myös raportoinnissa painotetaan osallistavuutta; hankkeiden raportointipohjat on rakennettu yhteisesti tehdyn LFA-suunnitelman pohjalta, ja myös raportoin-
ti pyritään toteuttamaan paikallisen hankehenkilöstön kanssa yhdessä. Raportointi tapahtuu neljännesvuosittain ja se on kumulatiivista, eli jokainen raportti kattaa kaikki tapahtumat vuoden alusta. Toimintavuoden päätyttyä tehdään hankkeissa vuosiraportti, jonka tarkoituksena on laajemmin ja analyyttisemmin arvioida hankkeen etenemistä, työn vaikutuksia sekä tulosten kestävyyttä. Lisäksi hankkeen vaikutusta sen koko elinkaaren ajalta pyritään selvittämään vuosittain tehtävällä Impact-arviointiraportilla. Narratiivisen raportoinnin ohella hankkeet myös raportoivat taloudestaan samalla syklillä, neljännesvuosittain ja kumulatiivisesti. Toimintavuoden jälkeen hankkeesta tehdään vuosiraportti ja erillinen erityistilintarkastus. Talousraportoinnin ja erityistilintarkastusten tarkoituksena on hankkeen talouden ja hallinnon seuranta, valvonta ja kehittäminen. Hanketasolla raportoinnista vastaa projektikoordinaattori yhdessä hankehenkilöstön kanssa. Aluetasolla aluepäällikkö tarkastaa kaikki oman alueensa raportit sisällöllisesti. Alueellisten hanke/ohjelma-raporttien pohjalta kootaan koko ohjelmaa koskeva vuosiraportti, joka toimitetaan vuosittain UM:öön elokuun loppuun mennessä. Fida kouluttaa henkilöstöä hankeraportoinnissa sekä kotimaassa että kentällä. Lisäksi kouluttamisessa hyödynnetään Kehys ry:n ja Kepa ry:n tarjoamia koulutuksia mahdollisuuksien mukaan. 1.7 Uhka- ja riskianalyysit Kaikilla työalueilla laaditaan erilliset riskikartoitukset ja -analyysit, jotka päivitetään vuosittain. Uhkien ja riskien vaikutusten minimoimiseksi Fida laatii toimintasuunnitelman mikä perustuu Fidan koko järjestöä koskevaan vuonna 2007 valmistuneeseen ja vuosittain päivitettävään turvallisuussuunnitelmaan..
2. Fidan kehitysyhteistyöstrategia
Missio: Tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja kehittää holistisesti yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia yhteistyössä kumppanien kanssa. Visio: Vahvistuneiden oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta voimaantuneet yhteisöt.
19 2.1 Strategia Fidan kokonaisstrategian pohjalta on Fidan kehitysyhteistyöstrategia rakennettu vuosille 2010 2015. Tämä vuosien 2011 14 kehitysyhteistyöohjelma perustuu kehitysyhteistyöstrategialle seuraavasti: Missio: Tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa ja kehittää holistisesti yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia yhteistyössä kumppanien kanssa. Visio: (ja Ohjelman välitön tavoite) Vahvistuneiden oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuullisten kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta voimaantuneet yhteisöt. Ydintehtävät: kehitysyhteistyö humanitaarinen apu kummilapsityö kehitysviestintä ja -kasvatus kouluttaminen ja valmentaminen Suomessa ja yhteistyömaissa. Arvot: armollisuus tunnemme myötätuntoa jokaista ihmistä kohtaan antautuneisuus teemme työtä ahkerasti ja antaumuksella ihmisarvo arvostamme jokaista ihmistä ainutlaatuisena yksilönä luotettavuus toimimme avoimesti, rehellisesti ja uskollisesti yhteys teemme työtä toisiamme kunnioittaen ja yhteistyössä kumppaneittemme ja hankkeidemme hyödynsaajien kanssa Periaatteet: kumppanuus oikeusperustaisuus yhteisökeskeinen toiminta osallistava yhteistyö omistajuus hyvinvoinnin kokonaisvaltaisuus kestävyys työn laajeneminen ja moninkertaistuminen lähimmäisenrakkauden välittäminen Menestystekijät: korkeat eettiset standardit kulttuurisensitiivisyys motivoitunut ja pätevä henkilöstö dynaaminen muutoksenhallinta läsnäolo kentällä joustavuus kyky analysoida kontekstia ja sopeuttaa toimintaa sen mukaan
2.2 Kumppanuuden ja voimaantumisen teoriaa Fidan strategian perusajatuksena on kumppanuudesta lähtevä toiminta. Fida pyrkii rakentamaan kumppanuuksia, jotka ovat luonteeltaan voimauttavia. Vahvistuneiden kumppaneiden odotetaan omalta osaltaan tukevan ympäröiviä yhteisöjä ratkaisemaan kehitykseen liittyviä ongelmia ja kantamaan vastuuta kehityksestään. Fidan työn yhteydessä on tehty väitöstutkimus 3, mihin Fidan voimaantumisen viitekehys on määritelty ja joka kuvaa Fidan ymmärrystä voimaantumisesta ja voimaantuneista kumppaneista. Voimaantunut kumppani nähdään 1) autonomisena, 2) relevanttina, 3) vastavuoroisena, 4) riittävän kapasiteetin omaavana, 5) reflektoivana ja 6) merkittävänä toimijana. Autonominen organisaatio on päämäärätietoinen ja asettaa itse omat tavoitteensa. Yhtenä suurimmista haasteista kehitysyhteistyössä on, että Etelän kumppani vaihtaa toimintapolitiikkaansa koko ajan sen mukaan, miten rahoittajan toimintalinjaukset muuttuvat eikä seuraa omia strategisia linjauksiaan. Fidan tavoitteena on tukea kumppaneitaan toimimaan selkeästi omien tavoitteidensa mukaan. Autonomisuus on kytköksissä myös järjestön vastuuseen ja haluun vastata ympäristönsä kehityshaasteisiin. Fidalla on kokemusta siitä, että voimaantumisprosessi on muuttunut kumppaneiden kanssa negatiiviseksi silloin, kun rooleja, vastuita ja velvollisuuksia ei ole tarpeeksi selvästi sovittu ja Fida on ottanut kumppanin roolin hanketoteuttajana. Siitä syystä jatkuva seuranta on ensisijaisen tärkeää. Yksi merkittävimmistä voimaantuneen ja autonomisen organisaation merkkejä on kyky kohdata ja hallita riskejä. Kehitysaskeleet edellyttävät usein riskinottoa ja voimavarojen panostamista uusien ideoiden kehittämiseen ja kokeiluun, johon sisältyy aina riski. Itsenäisen organisaation merkkejä ovat muun muassa a) sen kyky tehdä päätöksiä ja b) sen suunnittelukyky olemassa olevien resurssien sisällä, c) kyky aloittaa toimintaa, d) selkeä oma identiteetti ja e) kyky ratkaista ongelmia. Relevantti organisaatio suunnittelee kulttuurillisesti sopivia ja kestäviä ohjelmia huomioiden paikalliset realiteetit esim. henkilöstön ja talou- 3 Järvinen, T. 2007. Empowerment. A Challenge of Non-Governmental Organizations in Development Cooperation Partnerships. Tampere: Tampere University Press.