KIRJALLINEN KYSYMYS 424/2008 vp Työharjoittelun ja työelämävalmennuksen taloudellisen kannattavuuden lisääminen Eduskunnan puhemiehelle Työttömällä työnhakijalla on mahdollisuus osallistua työvoimatoimistojen järjestämään työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen, joiden tarkoituksena on perehdyttää työnhakija työelämään. Työharjoittelun ja työelämävalmennuksen merkitys työttömän työnhakijan tulevaisuuden kannalta on merkittävä, sillä erilaiset työllistymisohjelman vaihtoehdot edistävät työhön sijoittumista sekä parantavat ammattitaitoa. Työnteko motivoi ja antaa arkeen tarvittavaa rutiinia, joka on hyödyllistä työelämän kannalta. Työharjoittelu on tarkoitettu alle 25-vuotiaille ammatillista koulutusta vaille oleville henkilöille, jotka kuuluvat työmarkkinatukijärjestelmän piiriin. Työelämävalmennus puolestaan on tarkoitettu 25 vuotta täyttäneille tai ammatillisen koulutuksen saaneille henkilöille tai perus- tai ansiosidonnaisen päivärahan piiriin kuuluville. Työvoimatoimisto hankkii työharjoittelu- tai työelämävalmennuspaikan, mutta sen voi hankkia myös työnhakija itse. Työharjoitteluun osallistuvalle maksetaan työharjoittelun ajalta työmarkkinatukea sekä tietyin edellytyksin ylläpitokorvausta. Työelämävalmennukseen osallistuvalle maksetaan joko työmarkkinatukea ja ylläpitokorvausta tai työllistämistukea ja harkinnanvaraista ylläpitokorvausta.työharjoittelusta ja työelämävalmennuksesta saatava korvaus on kuitenkin verrattain pieni ja tekee työkokeiluista taloudellisesti kannattamatonta erityisesti perheellisten kannalta. Tämänhetkinen tilanne ei houkuttele esimerkiksi yksinhuoltajaäitiä lähtemään työelämäharjoitteluun, kun lähes saman palkkion saa olemalla kotona eikä tarvitse miettiä lapsen päivähoitopaikkaa. Tämänkaltaiset kannustinloukut tulee poistaa pikaisesti. Ne eivät kannusta itsenäiseen toimeentulon parantamiseen, eikä työttömän kannata vastaanottaa työtä. Työllistämisohjelman sisältämistä työkokeilu- ja työvalmennusvaihtoehdoista sekä muista työllistymistä edistävistä toimenpiteistä tulee tehdä taloudellisesti kannattavia ja sitä kautta myös tavoiteltavampia. Taloudellisten kannustimien käyttö on erityisen tarpeellista myös työvoiman tarjonnan parantamiseksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että työvoimatoimistojen järjestämistä työllistymistä edistävistä toimenpiteistä tulee taloudellisesti kannattavia ja siten myös työvoiman tarjonnasta laajempaa? Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2008 Sari Palm /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Palmin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 424/2008 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että työvoimatoimistojen järjestämistä työllistymistä edistävistä toimenpiteistä tulee taloudellisesti kannattavia ja siten myös työvoiman tarjonnasta laajempaa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Julkisesta työvoimapalvelussa annetussa laissa säädetään työmarkkinatoimenpiteistä, joiden tavoitteena on edistää henkilön pääsyä avoimille työmarkkinoille. Työmarkkinatoimenpiteitä ovat työkokeilu, työelämävalmennus ja työharjoittelu. Työvoimatoimisto voi ohjata tai osoittaa henkilön työkokeiluun hänen soveltuvuutensa sekä koulutus- ja työvaihtoehtojensa selvittämistä varten. Työharjoittelu on tarkoitettu ammatillista koulutusta vailla oleville alle 25-vuotiaille työmarkkinatuen saajille työelämään perehtymistä sekä työhön sijoittumisen ja ammattitaidon edistämistä varten. Työharjoittelun merkittävänä tavoitteena on nuorten työmarkkinatuen saajien aktivoitumisen lisääminen, ja tässä onkin viime vuosina onnistuttu. Työelämävalmennus on tarkoitettu alle 25-vuotiaille ammatillisen koulutuksen saaneille työmarkkinatuen saajille ja 25 vuotta täyttäneille henkilöille. Työelämävalmennuksen keskeinen tavoite on tukea työelämään paluuta sekä lisätä työttömän ammattitaitoa ja työmarkkinavalmiuksia. Säännösten mukaan työllistämistuella työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen osallistuvalle maksetaan työvoimatoimiston harkinnan mukaan vähintään työllistämistuen perustuki ja enintään työllistämistuen perustuki 60 %:lla korotettuna. Työvoimatoimisto voi myöntää myös 8 tai 16 euron suuruista harkinnanvaraista ylläpitokorvausta. Työmarkkinatuella työelämävalmennukseen osallistuvalle maksetaan ylläpitokorvauksena 8 tai 16 euroa päivältä. Tässä tilanteessa ylläpitokorvaus ei ole harkinnanvarainen. Työharjoittelussa oleville työmarkkinatuen saajille, jotka ovat saaneet työttömyyspäivärahaa 500 päivän enimmäisajan tai työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 500 työttömyyspäivältä, ylläpitokorvaus maksetaan samoin perustein kuin työmarkkinatuella työelämävalmennuksessa oleville. Työmarkkinatoimenpiteen ajalta ei makseta työehtosopimuksen mukaista palkkaa, koska kyseessä ei ole työsuhde. Työmarkkinatoimenpiteet ovat yleensä lyhytkestoisia, eikä kyseessä ole työsuhde. Tämän vuoksi myöskään edut eivät ole samalla tasolla kuin työsuhteessa. Työ- ja elinkeinoministeriö ei tässä vaiheessa pidä etuuksien korottamista tarkoituksenmukaisena. Valtioneuvoston asettama komitea on aloittanut hallitusohjelmaan kirjatun sosiaaliturvauudistuksen valmistelun. Uudistuksen tavoitteena on työn kannattavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa tilanteissa. Työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi uudistuksen yhteydessä arvioidaan verotuksen, perusturvan sekä työttömyysturvan uudistamis- 2
Ministerin vastaus KK 424/2008 vp Sari Palm /kd ta. Lisäksi tarkoituksena on selvittää välityömarkkinoiden toimeentuloturvaa. Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2008 Työministeri Tarja Cronberg 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 424/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Palm /kd: Vad ämnar regeringen göra för att de sysselsättningsfrämjande åtgärder som arbetskraftsbyråerna anordnar ska bli ekonomiskt lönsamma, vilket också skulle medföra ett bredare utbud av arbetskraft? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I lagen om offentlig arbetskraftsservice föreskrivs om arbetsmarknadsåtgärder som syftar till att personen ska kunna inträda på den öppna arbetsmarknaden. Arbetsmarknadsåtgärder är arbetsprövning, arbetslivsträning och arbetspraktik. Arbetskraftsbyrån kan hänvisa eller anvisa en person arbetsprövning för att reda ut hans eller hennes lämplighet samt olika utbildnings- och jobbalternativ. Arbetspraktik är avsedd för unga personer under 25 år som saknar yrkesutbildning och får arbetsmarknadsstöd för att de ska bli inskolade i arbetslivet samt för att främja deras placering i arbete och yrkesfärdigheter. Ett viktigt syfte med arbetspraktik är att unga personer som får arbetsmarknadsstöd ska bli aktivare, och detta har man också lyckats med på senare år. Arbetslivsträning är avsedd för unga personer under 25 år som har yrkesutbildning och får arbetsmarknadsstöd samt för dem som fyllt 25 år. Ett centralt mål med arbetslivsträning är att stödja återinträdet i arbetslivet samt att öka yrkeskompetensen och arbetsmarknadsfärdigheterna hos arbetslösa. Enligt bestämmelserna betalas till dem som deltar i arbetspraktik eller arbetslivsträning med sysselsättningsstöd enligt arbetskraftsbyråns prövning minst sysselsättningsstödets grunddel och högst sysselsättningsstödets grunddel förhöjd med 60 procent. Arbetskraftsbyrån kan också enligt prövning bevilja ersättning för uppehälle till ett belopp av 8 eller 16 euro. Till dem som deltar i arbetslivsträning med arbetsmarknadsstöd betalas ersättning för uppehälle till ett belopp av 8 eller 16 euro per dag. I detta fall är inte ersättningen för uppehälle beroende på prövning. Till dem som deltar i arbetspraktik och får arbetsmarknadsstöd och som har fått arbetslöshetsdagpenning under maximitiden på 500 dagar eller arbetsmarknadsstöd på grund av arbetslöshet för minst 500 arbetslöshetsdagar betalas ersättning för uppehälle på samma grunder som till dem som deltar i arbetslivsträning med arbetsmarknadsstöd. Under arbetsmarknadsåtgärden betalas inte kollektivavtalsenlig lön, eftersom det inte är fråga om ett anställningsförhållande. Arbetsmarknadsåtgärderna är oftast kortvariga och det är inte fråga om ett anställningsförhållande. Därför ligger inte heller förmånerna på samma nivå som i ett anställningsförhållande. Arbets- och näringsministeriet anser inte att det är ändamålsenligt att höja förmånerna i detta skede. En kommitté som statsrådet tillsatt har påbörjat beredningen av den reform av den sociala tryggheten som ingår i regeringsprogrammet. Målet med reformen är att göra arbete mer lönsamt, minska fattigdomen och garantera en tillräcklig nivå av grundtrygghet i alla situationer. I samband med reformen bedöms om beskattningen, grundtryggheten och utkomstskyddet för arbetslösa behöver revideras för att arbetsmarkna- 4
Ministerns svar KK 424/2008 vp Sari Palm /kd den ska fungera bättre. Därtill avser man att utreda utkomstskydd på övergångsarbetsmarknaden. Helsingfors den 12 juni 2008 Arbetsminister Tarja Cronberg 5