Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 3.9.2009 1

Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 3.9.2009 1

1. TES-ratkaisun tausta ja tavoitteet 2. Sopimuskausi 3. Valtion toimenpiteet 4. Palkkaratkaisu 5. Työaikajärjestelyt 6. Luottamusmies ja paikallinen sopiminen - LUPA 7. Vuokratyö 8. Muuta sovittua 9. Kehityshankkeet 10. Lomautuksen aikainen koulutus 11. Ohjeet sikainfluenssan varalle 12. Uusia tekijöitä tarvitaan! 13. Liittojen yhteisiä julkaisuja ja koulutustilaisuuksia 3.9.2009 2

1. TES-ratkaisun tausta ja tavoitteet 3.9.2009 3

Lähtökohdat syvä, kansainvälinen taloustaantuma ja kysyntäkriisi, voimakas vaikutus Suomeen ja sen keskeisen vientiteollisuuden toimintaedellytyksiin nopeasti aleneva tilauskanta ja vajaatyöllisyys, jotka kohtaavat eri yrityksiä eri tavoin taantuman seurauksena uhka tärkeän osaamisen sekä inhimillisten ja aineellisten voimavarojen pysyvästä menetyksestä vahva jatkuvan neuvottelun kulttuuri, yhtenäinen tilannekuva sekä yrityskohtaisen tuottavuuden kehittämishalu sopimusrakenne neuvottelujen käynnistämistä tukeva sekä avoimen sektorin vastuuta korostava osapuolten halu pitkäaikaiseen sopimustoimintaan reaalitalouden lähtökohdista 3.9.2009 4

Tavoitteet suomalaisen teollisuuden ja Suomessa tehtävän työn kilpailukyky ja suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin perustan turvaaminen työpaikkatason yhteistyön edistäminen löytää keinoja taantumaan sopeutumiseksi ja samanaikaisesti tukea osaamistason nostoa sopimuksen ja määräaikaisten lainsäädäntömuutosten avulla ostovoiman tukeminen työllistämisen edellytyksiä parantamalla ja suomalaisen kustannustason hallinta. 3.9.2009 5

2. Sopimuskausi 3.9.2009 6

Sopimuskausi 1.10.2009 30.9.2012 Sisältöä koskevat muutokset voimaan pääsääntöisesti 1.10.2009 alkaen Huhti-toukokuussa 2010 ja 2011 liitot neuvottelevat 1.10.2010 ja 1.10.2011 toteutettavista palkantarkistuksista sopimus voidaan irtisanoa päättymään 30.9.2010 tai 30.9.2011 Sopimus on luonteeltaan rullaava sopimusta muutetaan/täydennetään tarpeen mukaan jatkuvan neuvottelun valmistelun pohjalta 3.9.2009 7

3. Liittojen esitykset valtion toimenpiteiksi Määräaikaiset toimenpiteet taloustaantumassa 3.9.2009 8

Sovitellusta päivärahasta luopuminen määräajaksi Esitys: Menetettyä työaikaa korvataan suhteessa alan enimmäistyöaikaan Päivärahaa haettaisiin ja työaikaa tarkasteltaisiin pääsääntöisesti neljän kalenteriviikon jaksoissa Korvauksen saamiseksi edellytettäisiin, että työajan alenema neljän kalenteriviikon tarkastelujaksolla olisi vähintään 5 % alan enimmäistyöajasta Maksettaessa päivärahaa lyhyemmältä kuin neljän kalenteriviikon jaksolta päivärahaoikeus syntyisi, jos työaika tarkastelujaksolla on alentunut verrattuna alan enimmäistyöaikaan vähintään yhden työpäivän verran Esim. Jos henkilön työaika on lyhentynyt 20 %:a, hän saa palkan 80 %:lta ja päivärahan 20 %:lta. 3.9.2009 9

Määräaikainen palkan alenema Esitys työttömyysturvalain 6 luvun 4 :ään lisättävästä kirjauksesta: Henkilön, jonka palkkaa on TSL 7 luvun 3 :n mukaisilla irtisanomisperusteilla määräaikaisesti alennettu, ansiopäivärahan perusteena oleva palkka määräytyy palkan alenemahetkellä vallinneen tilanteen mukaisesti. 3.9.2009 10

Lomautetuille aktivointilisä lyhyemmissä lomautuksissa Esitys: Työllistymisohjelmalisän suuruinen määräaikainen lisä Kannustaisi kouluttautumaan lyhyemmissäkin lomautustilanteissa Maksettaisiin ajalta, jolloin lomautettu osallistuu koulutukseen Koulutuksen tulee olla työvoimatoimiston hyväksymää 1.7.2009 alkaen työllistymisohjelma voidaan laatia myös vähintään 180 päiväksi lomautetulle työntekijälle, joka täyttää muutosturvan työhistoriavaatimuksen. 3.9.2009 11

Työttömyysvakuutusmaksu Esitys: Työttömyysvakuutusmaksun nousupaineita hillittävä Budjettiesitys vuodelle 2010: Työttömyysvakuutusmaksua korotetaan 0,2 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2010 maksun korotus kompensoidaan täysimääräisesti työntekijöille. Valtio sitoutuu takaamaan työttömyysvakuusrahaston maksuvalmiuden kaikissa oloissa. 3.9.2009 12

4. Palkkaratkaisu 3.9.2009 13

Palkkaratkaisun taustaa Halutaan turvata alan yritysten toimintaedellytyksiä, kustannuskilpailukykyä, tuottavuuden kehittymistä ja tukea työpaikkojen säilymistä taantumassa Paikallinen sopiminen vuoden 2009 palkankorotuksista mahdollistaa sopeutumisen yrityksen tilanteeseen Tulevista palkantarkistuksista neuvotellaan liittojen välillä vuosittain talouskehityksen perusteella 3.9.2009 14

Palkkaratkaisu 1.10.2009 30.9.2012 1.10.2009 palkkoja korotetaan paikallisesti sovittavalla tavalla siten, että kustannusvaikutus on 0,5 %. 1.10.2010 palkantarkistukset neuvotellaan 31.5.2010 mennessä 1.10.2011 palkantarkistukset neuvotellaan 31.5.2011 mennessä 3.9.2009 15

Palkankorotukset 1.10.2009 1.10.2009 1.11.2009 1.12.2009 Paikallisesti sopien: 1.10.-1.11.2009 Kustannusvaikutus 0,5 % pottina tai yleiskorotuksena Ellei sovita paikallisesti: yleiskorotus 0,5 % 1.12.2009 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 3.9.2009 16

Palkankorotukset 1.10.2009 Yhteisesti todettujen talous-, tilauskanta- tai työllisyysvaikeuksien sitä edellyttäessä Voidaan paikallisesti sopia korotusten siirtämisestä tai niistä luopumisesta osittain tai kokonaan Sopimus tehdään pääluottamusmiehen tai muun työntekijöiden edustajan kanssa kirjallisesti 3.9.2009 17

Kustannusvaikutuksen laskeminen Keskimääräinen aika- ja suorituspalkka-ansio saadaan vuoden 2009 toisen neljänneksen palkkatilastosta sarakkeesta Tuntiansio ilman erillisiä lisiä ja korotuksia A-U-P-työssä. Jos palkkatilasto ei ole käytettävissä, keskimääräinen aika- ja suorituspalkka-ansio ilman erillisiä lisiä voidaan laskea jakamalla vuoden 2009 toisella neljänneksellä maksettujen aika-, palkkio- ja urakkapalkkojen summa vastaavalla tuntimäärällä. 3.9.2009 18

Kustannusvaikutuksen laskeminen Esimerkki: Työpaikalla on 50 työntekijää. Työntekijöiden vuoden 2009 toisen neljänneksen keskimääräinen aika- ja suorituspalkka-ansio on 1320 senttiä/tunti. Potti, joka on käytettävissä korotuksiin paikallisesti sovittavalla tavalla, lasketaan kustannusvaikutuksen ollessa 0,5 % seuraavasti: = 1320 senttiä/tunti x 50 x 0,5 % = 330 senttiä/tunti 3.9.2009 19

Kustannusvaikutuksen laskeminen Esimerkki: 30.9.2009 työsuhteessa olevien työntekijöiden (50 työntekijää) kuukausipalkkojen summa on 114 000 euroa. Potti, joka on käytettävissä korotuksiin paikallisesti sovittavalla tavalla, lasketaan kustannusvaikutuksen ollessa 0,5 % seuraavasti: = 114 000 euroa/kk x 0,5 % = 570 euroa/kk 3.9.2009 20

Yleiskorotusesimerkki 0,5 % yleiskorotus toteutetaan siten, että vanhat palkat ja yksikköhinnat kerrotaan korotuskertoimella 1,005. Esimerkiksi: Aikapalkat: ap = 11,00 /t * 1,005 = 11,06 /t ap = 13,00 /t * 1,005 = 13,07 /t ap = 15,00 /t * 1,005 = 15,08 /t Suorituspalkan kiinteä osa: Ko = 10,26 /t * 1,005 = 10,31 /t Urakkahinta: U = 15,36 /kpl * 1,005 = 15,44 /kpl Tarkistetaan, että yleiskorotuksella korotetut aikapalkat ovat vähintään peruspalkkojen suuruiset ja että suorituspalkan hinnoittelusääntö täyttyy. 3.9.2009 21

Työkohtaiset tuntipalkat 1.10.2009 Työnvaativuusryhmä kl 1 (snt/t) kl 2 (snt/t) 1 817 798 2 858 838 3 901 880 4 946 924 5 993 970 6 1043 1018 7 1095 1069 8 1149 1123 9 1207 1179 Työpaikkakohtaisesti työkohtaiset tuntipalkat otetaan käyttöön palkankorotuksen ajankohdasta lukien 3.9.2009 22

Aikapalkan korotusesimerkki Työntekijän aikapalkan suuruus on 12,03 /tunti. Tekemiensä töiden perusteella työntekijän peruspalkan työkohtainen osuus on TVR 6:n mukainen ja hänen henkilökohtainen palkan osuutensa 13 %. Vanha aikapalkka ( /tunti): Uusi aikapalkka ( /tunti): ap = 12,03 ap = 12,03 x1,005 = 12,09 pp = 10,13 + 1,32 = 11,45 pp = 10,18 + 1,32 = 11,50 apo= 12,03 11,45 = 0,58 apo= 12,09 11,50 = 0,59 tko = 10,13 tko = 10,18 hko = 1,32 hko = 1,32 Yleiskorotuksella korotettu aikapalkka riittää, koska uusi peruspalkka jää tätä pienemmäksi. 3.9.2009 23

Osaurakan korotusesimerkki Työ kuuluu TVR 7:en. Palkkaustapana on osaurakka 75/25. Urakkahinta on 15,36 /kpl ja kiinteä osuus 10,26 /tunti. Tämän vaativuisten töiden urakkapalkat ovat viimeisten tilikausien aikana olleet 13,65 /tunti. Työhön käytetty aika on keskimäärin 4,5 tuntia. Korotuskerroin: K = 1,0050 Uusi urakkahinta: U = 1,0050 x 15,36 /kpl = 15,44 /kpl Uusi kiinteä osuus: ko = 1,0050 x 10,26 /t = 10,31 /t Vanha urakkapalkka: Pv = 10,26 /t + (15,36 /kpl : 4,5 t/kpl) = 10,26 /t + 3,41 /t = 13,67 /t Uusi urakkapalkka: Pu = 10,31 /t + (15,44 /kpl : 4,5 t/kpl) = 10,31 /t + 3,43 /t = 13,74 /t Tarkistus: Uusi työkohtainen tuntipalkka on 10,69 /t. Hinnoittelusääntö: 1,2 x 10,69 /t = 12,83 /t. Hinnoittelusääntö täyttyy, korotus riittää. 3.9.2009 24

Erilliset lisät (10 ) Lisien korotus tulee voimaan 1.10.2009 3.9.2009 25

Tekstimuutokset Palkkamääräykset Työn vaativuuden määritys (7 ) Vaativuusryhmien pisterajat ovat seuraavat: TVR Pisteet 1 6 8 2 9 10 3 11 12 4 13 14 5 15 17 6 18 19 7 20 21 8 22 23 9 24 3.9.2009 26

Työntekijän palkka (8 ) Henkilökohtainen palkan osuus on suuruudeltaan vähintään 3 % ja enintään 25 % Prosenttilukujen keskiarvo porrastusryhmittäin on 11 17 prosentin välillä. Liitot suosittavat, että ammatinhallinnan ja monitaitoisuuden määrityksessä otetaan huomioon työntekijän kyky ja käytettävyys muiden työntekijöiden opastamisessa ja perehdyttämisessä 3.9.2009 27

Työntekijän palkka (8 ) Henkilökohtaisen palkan osuuden uusi määräys otetaan käyttöön kun työnantaja on tarkastanut työpaikkakohtaisen pätevyyden mittausjärjestelmän ja se on käsitelty työntekijöiden edustajan kanssa. Käyttöönotto tehdään työntekijöiden pätevyyden määrityksen jälkeen Käyttöönotto viimeistään 31.5.2010 3.9.2009 28

Henkilökohtaisen palkan osuuden muutos Työntekijän aikapalkan suuruus on 12,89 /tunti. Tekemiensä töiden perusteella työntekijän peruspalkan työkohtainen osuus on TVR 6:n mukainen ja hänen henkilökohtainen palkan osuutensa 20 %. Määritysten jälkeen uusi henkilökohtainen palkan osuus on 25 % Vanha peruspalkka ( /tunti): Uusi peruspalkka ( /tunti): pp = 10,18 + 2,04 = 12,22 pp = 10,18 + 2,55 = 12,73 apo= 12,89 12,22 = 0,67 apo= 12,89 12,73 = 0,16 tko = 10,18 tko = 10,18 hko = 2,04 hko = 2,55 Peruspalkan muutos ei muuta aikapalkkaa, koska uusi peruspalkka jää tätä pienemmäksi. 3.9.2009 29

5. Työaikajärjestelyt Tietoa Taitoa - Tahtoa 3.9.2009 30

Joustavat työaikaratkaisut Tavoitteena on edistää työaikojen järjestämistä paikallisten osapuolten tarpeiden mukaan Tukea yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä Työn kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen tehokkaasti Mahdollistaa työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista Työntekijän elämän vaiheet ja niiden muutokset Vahvistaa edellytyksiä työllisyyden ylläpitämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen Onnistumisen edellytyksiä ovat mm. Ennakkoluulottomuus uusiin ratkaisuihin Tavoitteiden ja tarkoituksen selkeys ja ymmärtäminen Välineenä yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen 3.9.2009 31

Työaikajärjestelmien suunnitteluprosessi Yhteinen tahto Neuvottelukulttuuri Tavoitteet Tiedottaminen Juridinen sopimisvalmius ASIAKKAIDEN TARPEET JA ODOTUKSET Asiakas-/tuoteryhmät Sisäiset asiakkuudet KUORMITUS TYÖAIKATARPEET esim. Läpimenoajan lyhentäminen Käyntiaikojen pidentäminen Kausivaihteluihin sopeutuminen Tuotantohäiriöiden poistaminen Toimitusvarmuuden parantaminen TYÖAIKAJÄRJESTELYT esim. Työaikapankki Vuorotyö Tiivistetyt vuorot Keskimääräinen työaika Viikonloppuvuorot Porrastettu työaika Liukuva työaika Osa-aikatyö PAIKALLINEN SOPIMINEN TAI TYÖNJOHTO-OIKEUS KÄYTTÖ SEURANTA MUUTOKSET Laatu Määrä Nopeus Varmuus Palvelu Hinta Toiminnan kehittäminen teknologia työolosuhteet työorganisaatio ammattitaito Kapasiteetti Koneet, laitteet Pääoma Teknologia Työvoima Alihankinta Työntekijöiden työaikatarpeet Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen Työn rasittavuustekijöiden huomioiminen Yhteinen sitoutuminen Työaikajärjestelyn kannattavuus Palkkausjärjestelmä Pienet askeleet 3.9.2009 32

Joustavia toteutusmahdollisuuksia 1. Työaikapankki 2. Säännöllisen työajan pituus (allekirjoituspöytäkirjan 5 :n mukainen kokeilu) 3. Työtuntijärjestelmän laatiminen (Työehtosopimuksen 13 :n momenttien järjestystä on muutettu) 3.9.2009 33

1. Työaikapankki Mahdollisuudet Säännöllisen työajan järjestäminen pitkäjänteisesti Työajan pidentäminen ja pidempien vapaiden käyttäminen kuormitustilanteen ja työntekijän elämäntilanteen mukaan Saldojen (+/-) enimmäismäärät sovitaan paikallisesti Keskimääräisen työajan tasoittumisjakson pidentäminen Voi olla työsuhteen keston mittainen Työaikapankkiin säästetään ajan lisäksi esimerkiksi ansaittuja vapaita Osatekijät sovitaan paikallisesti ja ne käyttäytyvät sen jälkeen työaikapankin sääntöjen mukaisesti Osatekijöitä voivat olla työaika, ansaitut vapaat tai vapaa-ajaksi muutetut rahamääräiset korvaukset 3.9.2009 34

1. Työaikapankkia koskevat tes-määräykset (13 7 mom.) 1. Käsite ja tarkoitus 2. Työaikapankin käyttöönotto 3. Työaikapankin käyttö 4. Työsuhteen päättyminen 5. Työaikapankkisopimuksen irtisanominen Huom! Metallin nykyinen työaikapankki (TES 13 3 mom) Säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi, tasoittumisjakso enintään vuosi/rullaava Nykyiset työpaikkakohtaiset järjestelyt voivat jatkua edelleen ja vastaavanlaisia voidaan sopia myös tulevaisuudessa 3.9.2009 35

1. Työaikapankkia koskevat tes-määräykset (13 7 mom.) Työaikapankin käyttöönottosopimuksessa tulee ainakin sopia: 1. Keitä sopimus koskee 2. Mistä osatekijöistä työaikapankki muodostuu 3. Säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäismäärät 4. Työaikasaldon säästämis- ja lainaamisrajat, joiden puitteissa säännöllinen työaika voi pidemmällä ajanjaksolla vaihdella 5. Palkkaperuste, jonka perusteella aikaa ja/tai rahaa säästetään tai lainataan 6. Työajan tasoittumisjakson pituus 7. Työkyvyttömyyden vaikutuksesta työaikapankkivapaan käyttöön Lisäksi sopimukseen kirjataan Säännöllisen työajan järjestämistä koskevat periaatteet Työajan järjestämiseen liittyvät ilmoitus- ja menettelytavat 3.9.2009 36

2. Säännöllisen työajan pituus (kokeiluna, voimassa vuoden 2012 loppuun saakka, allekirjoituspöytäkirja 5 ) Mahdollisuus Mahdollisuus pidentää tai lyhentää säännöllistä viikoittaista työaikaa Tekniikka Tasaamisvapaat tai tasaamisvapaiden siirtäminen Jos tasaamisvapaat siirretään myöhemmin pidettäviksi tai annetaan aikaisemmin säästössä tai ennakkona voi olla enintään 200 tuntia Kaksivaiheinen sopiminen Järjestelyn käyttöönotosta sovitaan ensin työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä (tiedoksi liitoille) Työnantaja ja työntekijä sopivat järjestelyn yksityiskohtaisesta toteuttamisesta (tiedoksi pääluottamusmiehelle) 3.9.2009 37

3. Työtuntijärjestelmän laatiminen (TES 13 4 mom) Mahdollisuus Työtuntijärjestelmän laatiminen tarkoituksenmukaisella tavalla Tekniikka Työtuntijärjestelmästä ilmenee säännöllisen työajan sijoittuminen ja enintään vuoden pituinen tasoittumisajanjakso, jonka kuluessa työaika tasoittuu säännölliseen määräänsä Työtuntijärjestelmä voidaan laatia työajan sijoittumisen osalta tasoittumisjaksoa lyhyemmäksi ajaksi Tarkoituksen mukainen ajanjakso esimerkiksi kuormituksen ennustettavuuden perusteella Huom! Työaikapankkijärjestelmässä työajan järjestämisessä menetellään käyttöönottosopimuksessa sovitulla tavalla 3.9.2009 38

6. Luottamusmies ja paikallinen sopiminen (LUPA) 3.9.2009 39

LUPA LUPA-tavoitteita: alan neuvottelujärjestelmän toimivuuden selvittäminen liitto- ja yritystasolla neuvottelumenettelyn kehittäminen erimielisyyksiä ennalta ehkäiseväksi luottamusmiehen aseman kehittäminen työrauhan parempi turvaaminen 3.9.2009 40

Luottamusmiesten taloudellinen koulutus Yritystalouden avaimet -koulutusta yhteistyössä Murikan ja Johtamistaidon opiston kanssa jatketaan koulutus parantaa luottamushenkilöiden valmiuksia ymmärtää yrityksen taloutta ja menestystekijöitä kuvaavaa informaatiota sekä yhteistyövalmiuksia seuraava kurssi JTO:lla 29. 30.10.2009 3.9.2009 41

Paikallinen sopiminen (30 ) Paikallisen sopimisen tavoitteet vaikutetaan yrityksen tuottavuuteen, kilpailukykyyn, työllisyyteen, työhyvinvointiin määritetään yhteisesti Paikallinen sopiminen toimintatapana edellyttää avointa vuoropuhelua otetaan vastuu oman työpaikan menestyksestä valmius aloitteellisuuteen etsiä paikalliset tarpeet parhaiten huomioonottavia ratkaisuja 3.9.2009 42

Paikallinen sopiminen (30 ) Täsmennetty paikallisen sopimisen neuvottelujärjestystä paikallisen sopimisen osapuolina ovat: työntekijä ja esimies luottamusmies ja työnantaja pääluottamusmies ja työnantaja sopiminen tapahtuu luottamusmiehen kanssa, jos sopimuksen tarkoittaman järjestelyn on tarkoitus koskea luottamusmiehen toimialueen työntekijöitä yleisesti tai jos yksilötasoisilla sopimuksilla olisi olennaisia vaikutuksia muiden työntekijöiden työskentelyyn kehyssopimus luottamusmiehen kanssa, jätetään mahdollisuus sopia yksityiskohdista työntekijän kanssa 3.9.2009 43

Paikallinen sopiminen Työehtosopimuksen liitteenä taulukko paikallisesti sovittavista asioista jako työehtosopimustasoisiin ja työsopimustasoisiin paikallisiin sopimuksiin toistaiseksi voimassa olevien työsopimustasoisten sopimusten irtisanomisaika 3 kuukautta, ellei toisin sovita 3.9.2009 44

Erimielisyydet (TES 31 ) Erimielisyysasioiden paikallista neuvottelujärjestystä täsmennetty Liitot antavat pyydettäessä kaikissa vaiheissa ohjeistusta ja neuvontaa erimielisyyden ratkaisemiseksi työpaikalla Siirtäminen liittojen ratkaistavaksi vasta viimeinen keino Liitot voivat palauttaa asian työpaikalle, jos havaitaan, että paikallinen neuvotteleminen on laiminlyöty 3.9.2009 45

Erimielisyydet (jatkoa) Ennen erimielisyysmuistion lähettämistä mahdollisuuksien mukaan jatkoneuvottelu pääluottamusmiehen ja työnantajan tulisi pyrkiä vielä uudestaan asian sovinnolliseen ratkaisemiseen jatkoneuvotteluun kutsutaan työpaikalta asian selvittämisen kannalta tarpeelliset henkilöt (sovitaan) menettely vapaamuotoinen liittojen tuki käytettävissä 3.9.2009 46

Erimielisyydet (jatkoa) Erimielisyysmuistion lähettämisen sijasta paikalliset osapuolet voivat yhdessä pyytää liitoilta sovintoesitystä tai sitovaa ratkaisua riitakysymykseen edellyttää, että asiasta on ensin paikallisesti neuvoteltu Liittojen erimielisyysasiassa (muistio) saavuttama yksimielinen kanta on lopullinen ja sitoo paikallisia osapuolia 3.9.2009 47

Erimielisyysmuistiolomake Uusi muistiolomake www-sivuilla 1.10.2009 lähtien Lomakkeella ohjeistusta paikallisiin neuvotteluihin Kannattaa tutustua jo varhaisessa vaiheessa riitaa Paikallisten neuvottelujen vaiheiden kirjaaminen entistä tarkemmin 3.9.2009 48

Luottamusmiessopimuksen uudistaminen Sopimuksen rakenteen uudistaminen Luottamusmiehen tehtävien selkeyttäminen Paikallisesti sopien luottamusmiehen roolin vahvistaminen tarve tavoitteet tuki 3.9.2009 49

Keskeiset muutokset ja täsmennykset Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus luottamusmiehen osallistuminen yrityksen toimintojen, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien ja tuottavuuden parantamiseen Luottamusmiehen asema oikeudet ja vastaavat velvollisuudet sopiminen työpaikan tarpeen mukaisista luottamusmiehelle soveltuvista tehtävistä osapuolten yhteinen myötävaikutus tehtävässä onnistumiseksi 3.9.2009 50

Luottamusmiehen kelpoisuus yleisiä kelpoisuusehtoja kuvailtu ohjeeksi valitsijoille menestyminen luottamustehtävässä edellyttää valmiutta koulutukseen ja kehittymiseen valmiutta tehtävän vastuulliseen ja pitkäjänteiseen hoitamiseen ja riittäviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä tehdä päätöksiä 3.9.2009 51

Luottamusmiehen valitseminen tiettyä tehtävää varten pysyväisluonteinen, laajempi tehtävä; vrt luottamusmiehelle sovittava muu tehtävä kirjallinen sopimus työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä toimenkuvaus sovitettava yhteen muiden luottamusmiesten toimivaltuuksien kanssa valitaan kuten muut luottamusmiehet 3.9.2009 52

Luottamusmiehen tehtävät perustehtävät entiset pöytäkirjamerkintä hyvän työmarkkinatavan mukaisista toimista työtaistelutilanteessa projektityyppisistä toimeksiannoista sopiminen luottamusmiehen osallistuminen tehtävät tavoitteet toimintaedellytykset vastuu 3.9.2009 53

keskustelu neuvottelujärjestelmän toimivuudesta 2 kk:n kuluessa luottamusmieskauden alkamisesta ja tämän jälkeen vuosittain osapuolina kukin luottamusmies vastaneuvottelijansa kanssa käsitellään muun ohella luottamusmiestehtävään liittyvä koulutuksen tarve, aikataulut ja tavoitteet Luottamusmiehelle annettavat tiedot erimielisyysasioissa kaikki tarvittavat tiedot kehittämis- ja muihin tehtäviin liittyen asianmukaiset tiedot hankkeen tavoitteista toteuttamisesta yritystoiminnan ehdoista tiedonkulun avoimuus salassapito 3.9.2009 54

Vapautus työstä säännöllinen tai tehtävien hoidon vaatima määrä tilapäistä vapautusta paikallisesti sovittavissa pääluottamusmiehen säännöllinen vapautus työstä säännöllisesti annettavan vapaan määrä ja jakautuminen pääluottamusmiehen ja luottamusmiesten kesken perälautana sopimuksen mukainen taulukko 3.9.2009 55

Luottamusmiehen työsuhdeturva (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) pääluottamusmiehen varamiehen työsopimuksen irtisanominen tai lomauttaminen katsotaan johtuneen luottamusmiestehtävästä ellei työnantaja voi osoittaa toimenpiteen johtuneen muusta seikasta Luottamushenkilön asemaan liittyvät ongelmatilanteet tehostettu neuvottelumenettely liittojen välillä koskee myös luottamushenkilön varamiestä (yksilöperusteinen työsuhteen päättämistilanne) 3.9.2009 56

Välimiesmenettely (allekirj. pöytäkirja) Työryhmä selvittää 30.4.2010 mennessä, soveltuuko välimiesmenettely ratkomaan työehtosopimuksen tulkintaa, soveltamista ja rikkomista koskevia asioita työtuomioistuimen sijasta Välimiesmenettely on mahdollista kokeiluluontoisesti ottaa käyttöön 1.10.2010 30.9.2012 Saatujen kokemusten jälkeen arvioidaan, voiko se muodostua pysyväksi riitojen ratkaisuelimeksi 3.9.2009 57

Välimiesmenettely (allekirj. pöytäkirja) Välimiesmenettelyn avulla haetaan: työrauhan parempaa turvaamista sopimusalalla (mahdollisuus pureutua työtaistelujen syihin) erimielisyysasioiden nopeampaa ja joustavampaa käsittelymahdollisuutta osana erimielisyysmuistiomenettelyn kehittämistä 3.9.2009 58

7. Vuokratyö 3.9.2009 59

Ulkopuolisen työvoiman käyttö (29 ) Mom. 1. Alihankinta Mom. 2. Vuokratyövoiman käyttö Mom. 3. Tiedottaminen henkilöstön edustajille 3.9.2009 60

Vuokratyövoiman käyttö Yritysten on rajoitettava vuokratyövoiman käyttö tilanteisiin, joissa töitä ei voida teettää yrityksen palveluksessa olevilla työntekijöillä. Työntekijöitä ei saa irtisanoa eikä lomauttaa vuokratyövoiman käytön vuoksi Työkuorman vähentyessä on pääsääntöisesti ensin luovuttava vuokratyöntekijöiden käytöstä; vasta sen jälkeen voidaan vähentää omia työntekijöitä edellytyksenä omien työntekijöiden riittävä ammattitaito jne. 3.9.2009 61

Milloin vuokratyövoimaa voidaan käyttää? Tarkoituksenmukaista ei ole, että vuokratyöntekijät työskentelevät pidemmän ajan ja laajamittaisemmin yrityksen normaaleissa töissä sen vakinaisten työntekijöiden rinnalla ja saman työnjohdon alaisena. Vuokratyöntekijöitä ei tule käyttää töissä, joissa on pysyvä työvoiman tarve. Tilanteissa, joissa määräaikainen työsopimus olisi sallittu Vuokratyön käyttö rekrytointikanavana kun yrityksen käytäntönä on ottaa (pidempään tarvittavat) vuokratyöntekijät omaan palvelukseen kohtuullisen ajan kuluessa Muissa kuin yrityksen normaaleissa töissä ammattitaitovaatimuksiltaan poikkeavat ym. erikoistehtävät Vuokratyövoiman käytön periaatteista voidaan sopia paikallisesti toisin. Sopimus tehdään kirjallisesti pääluottamusmiehen kanssa. 3.9.2009 62

8. Muita tekstimuutoksia 3.9.2009 63

Työaikamääräykset Tasaamisvapaiden siirtäminen (13 2 mom) työnantaja ja työntekijä sopivat pääluottamusmiehelle selvitys siirtokäytännöistä Matkamääräykset matka-ajan korvaaminen komennuspaikkakunnalla (16 2 mom. g-kohta) matka-aika korvataan, jos työkohde yli 40 km:n etäisyydellä tilapäisestä asunnosta 3.9.2009 64

Muutosturva Työllistymisvapaan laajennus (ISS 3 ) työntekijällä 5 päivän lisäoikeus työllistymisvapaaseen, kun kyse on työllistymisohjelman mukaisesta työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta, harjoittelusta ja työssäoppimisesta Henkilöstön edustajien kuukausikorvaukset Pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kuukausikorvauksen korottaminen 1.10.2010 alkaen 3.9.2009 65

Sairausaika, äitiys- ja tilapäinen hoitovapaa (20 ) Pykälän uusi rakenne, sisältöön tai tulkintoihin ei muutoksia Otsikointia selkeytetty, uudet otsikot: sairausajan palkka, äitiysvapaa, lapsen sairastuminen, vähennykset Tekstit saatettu ajallisesti ja loogisesti parempaan järjestykseen. Esimerkki sairausajan palkkakirjauksista: ilmoitusvelvollisuus sairaudesta edellytykset sairausajan palkanmaksulle korvausjakson pituus palkan epääminen tai maksuajankohta jne. 3.9.2009 66

9. Kehityshankkeet 3.9.2009 67

Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen Tavoitteita Tavoitteena on eri sukupolvien työpaikka, jossa yhdessä tekeminen on luontevaa. Lisätään yrityksen tuottavuutta ja tuloksellisuutta sekä yksilön elämänlaatua. Pyritään tuottamaan käytännönläheisiä ratkaisuja, ei tutkimusta. Perusteluja Työhyvinvoinnin edistäminen on haasteellista, mutta maksaa itsensä takaisin. Hyvinvoiva ja työstään kiinnostunut työntekijä pystyy antamaan hyvän työpanoksen ja viihtyy pidempään työelämässä. Vastuu työhyvinvoinnista on työnantajalla, esimiehellä, yksilöllä itsellään sekä koko työyhteisöllä. 3.9.2009 68

Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen 3.9.2009 69

Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen Allekirjoituspöytäkirjaan Työhyvinvointitoiminta on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön hyvinvointi luo edellytyksiä myös menestyvälle liiketoiminnalle. Työikäisen väestön väheneminen korostaa työurien pidentämiseksi suunnattujen toimien tärkeyttä. 3.9.2009 70

Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen Liitot asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on edistää toimialalla yritysten henkilöstön työhyvinvointia, eri ikäisten työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä sekä sairaspoissaolojen hallintaa. Työryhmä kehittää teknologiateollisuuden työpaikoille soveltuvia malleja hyödyntäen alalla toteutettuja hyviä käytäntöjä sekä erilaisia asiantuntijaorganisaatiota. 3.9.2009 71

Työhyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen Työryhmän tulee erityisesti tarkastella tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn ja työhyvinvointiin työhyvinvoinnin yhteistoiminnallista edistämistä työpaikoilla sekä työterveyshuollon ja muiden toimijoiden roolia välineitä, joilla työpaikat voivat kartoittaa tilannettaan toimenpiteitä, joilla työhyvinvointiin liittyviä hyviä käytäntöjä voidaan edistää ja levittää työpaikoille. 3.9.2009 72

Palkkarakenteen ylläpito valmistella työpaikkakohtaisten erien käyttöön liittyvää ohjeistusta vuosille 2010 ja 2011 selvittää 30.4.2010 mennessä muun kuin tehdyn työajan palkkojen ja korvausten maksamiseen ja keskituntiansion laskemiseen liittyviä asioita 3.9.2009 73

Työehtosopimuksen rakenteen ja ulkoasun kehittäminen Työryhmän tehtävänä: Selvittää TES:n nykyisen rakenteen, kieliasun ja ulkoasun toimivuus ja niihin liittyvät ongelmat TES:n eri käyttäjäryhmien näkökulmasta Perehtyä muiden sopimusalojen hyviin käytäntöihin Laatia ehdotus TES:n kehittämiseksi Selvittää ruotsin- ja englanninkielisten versioiden tarpeelliset laajuudet ja toteuttamistavat Huomioidaan myös TES:n verkkoversio Työryhmän määräaika 31.10.2010 3.9.2009 74

10. Lomautuksen aikainen koulutus 3.9.2009 75

Lomautettujen koulutusmahdollisuudet Työnantaja voi kouluttaa lomautettua henkilöstöä hyödyntämällä työhallinnon kanssa yhteistyössä järjestettävää TäsmäKoulutusta tai MuutosKoulutusta. TäsmäKoulutuksessa on kyse yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöidystä ammatillisesta perus- tai lisäkoulutuksesta, joka tähtää ammattitaidon kehittämiseen tulevia työtehtäviä varten Koulutukseen sisältyy sekä tietopuolista opetusta että ohjattua työssäoppimista ja työharjoittelua Koulutuksen vähimmäiskesto on 10 koulutuspäivää Työnantajan maksuosuus vaihtelee 20-75 %:n välillä riippuen yrityksen koosta, liikevaihdon / taseen suuruudesta ja siitä onko kyseessä yleiskoulutus vai erityiskoulutus TäsmäKoulutuksena ei voida rahoittaa tavanomaista perehdytys- ja henkilöstökoulutusta 3.9.2009 76

Lomautettujen koulutusmahdollisuudet MuutosKoulutus eli muutosturvatyyppisiin tilanteisiin liittyvä koulutus soveltuu lomautustilanteisiin silloin, kun henkilöstöä lomautetaan toistaiseksi ja paluu aiempaan työhön on epävarmaa Työnantajan maksuosuus on aina 20 % Koulutuksen kesto vaihtelee 10 päivästä kahteen vuoteen MuutosKoulutuksena ei voida rahoittaa tavanomaista perehdytys- ja henkilöstökoulutusta, jotka kuuluvat työnantajan kustannettaviksi Koulutuksen järjestämisestä täytyy aina sopia erikseen etukäteen työ- ja elinkeinotoimiston tai TE -keskuksen kanssa. Lisätietoja: www.mol.fi 3.9.2009 77

11. Ohjeet sikainfluenssan varalle 3.9.2009 78

Influenssa A (H1N1)v Työkyvyttömyyden todistaminen noudatetaan TES:n määräyksiä ja työpaikan normaalia käytäntöä ellei työnantaja toisin ohjeista työnantajan syytä keskustella työterveyshuollon (terveyskeskuksen) kanssa epidemian aiheuttamasta muutostarpeesta todistamiskäytäntöön epidemiatilanteen niin vaatiessa suositellaan hyväksyttäväksi esimerkiksi työterveyshoitajan puhelinkeskustelun perusteella antama poissaolosuositus (enintään 5 päivää) Liittojen yhteinen ohjeistus liittojen kotisivuilla 3.9.2009 79

12. Uusia tekijöitä tarvitaan! 3.9.2009 80

Kone- ja metallitekniikan ammattikoulutus on järkevä valinta!

13. Liittojen yhteisiä julkaisuja ja koulutustilaisuuksia 3.9.2009 82

Liittojen yhteisiä julkaisuja ja koulutustilaisuuksia Julkaisuja Teknologiateollisuuden työaikamalleja Työaikapankkia koskevat ohjeet Tulosta ja palkkaa Palkkarakenne-koulutusaineisto Tuottavuuden tienviitat - älyä peliin Työehdot ulkomaantyössä Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Muutosturva Vuokratyöopas Yhteistoiminnan tasomittari Koulutustilaisuuksia Palkkarakenne Kannustavat palkkaustavat Työsuhdeasiain verkkokurssi Yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen Yritystalouden avaimet Julkaisut löytyvät liittojen kotisivuilta osoitteista: teknologiateollisuus.fi/työsuhdeasiain ohjeistus ja metalliliitto.fi 3.9.2009 83