Tilinpäätöskannanotto OKM/36/210/2012 15.06.2012 Suomen Akatemia PL 131 00531 HELSINKI Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Suomen Akatemian vuoden 2011 toiminnasta Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on vastuu hallinnonalansa ohjauksesta ja valvonnasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tänään päättänyt valtion talousarvioasetuksen (1243/1992) 66 i :n mukaisesta vuosittaisesta tilinpäätöskannanotosta Suomen Akatemialle. Kannanoton laadinnassa on käytetty seuraavia asiakirjoja: Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Akatemian välinen tulossopimus vuosille 2010 2012 ja voimavarat vuodelle 2011 (10.1.2011, 53/210/2008) Valtiontalouden tarkastusviraston Suomen Akatemian tilintarkastuskertomus ja vuosiyhteenveto vuodelta 2011 (9.5.2012, 12/202/2012) Suomen Akatemian tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2011, 13.3.2012 Suomen Akatemian vuosikertomus 2011. Tilinpäätöskannanotto lähetetään virastolle myös KOTA-tietojärjestelmästä. Ylijohtaja Anita Lehikoinen Johtaja Annu Jylhä-Pyykönen Liitteet Tilinpäätöskannanotto
OKM/36/210/2012 2 (2) Tiedoksi Valtiovarainministeriö Eduskunnan tarkastusvaliokunta Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiokonttori Tapio Kosunen Aleksi Kalenius Harri Skog KTPO työnjakaja
1. TULOKSELLISUUS JA TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Suomen Akatemia on tukenut tehtävänsä mukaisesti korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja edelleen aktiivisesti kehittänyt kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä. Akatemian tulee kuitenkin edelleen vahvistaa toimenpiteitä tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden sekä tieteen näkyvyyden lisäämiseksi. Yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta on osoituksena mm. suomalaisten tutkijoiden kansainvälisten tieteellisten artikkeleiden jatkuva, vaikkakin lievä, kasvu. Akatemialla oli käynnissä useita tutkimusohjelmia yhteiskunnallisesti tärkeiltä aihealueita esim. lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi, päihteet ja addiktio, kestävä energia, jokapaikan tietotekniikka sekä työn ja hyvinvoinnin haasteet. Tutkimusohjelmissa tehdään kansallista ja kansaivälistä rahoitusyhteistyötä ja kaikki ohjelmat arvioidaan niiden loputtua. Huippututkimuksen edellytyksiä vahvistettiin mm. huippuyksikköohjelmalla. Akatemia rahoitti innovaatioiden edistämistä tutkimuksen keinoin avaamalla suunnatun haun strategisten huippuosaamisen keskittymien valikoiduille aihealueille. Tässä tilinpäätöskannanotossa ministeriö kiinnittää huomiota lähinnä niihin tavoitteisiin, joita Akatemia ei ole saavuttanut tai saavutti erityisen hyvin. Toiminnallinen tehokkuus ja voimavarat Valtuutta ja määrärahoja tavoitteiden toteuttamiseksi on Akatemialle osoitettu seuraavasti: Voimavarat 2009-2011 Talous- ja lisätalousarviot (milj.euroa) 2 009 2 010 2 011 Akatemian myöntövaltuus 258,527 369,099 316,083 Akatemian toimintamenot (mom. 29.40.01) 36,171 9,420 13,038 Akatemian tutkimusmäärärahat (mom. 29.40.51) 169,941 209,350 236,211 Akatemian veikkausvoittovarat (mom. 29.40.53) 58,500 61,880 64,443 Rahoitusosuudet kansainvälisille 15,827 15,821 15,733 järjestöille (mom. 29.40.66) Toimintamenoja siirtyi vuodelle 2012 (momentti 29.40.01) 7,143 miljoonaa euroa, kun vuodelle 2011 siirtyi 7,585. Opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää Akatemian huomiota siihen, että hallintoviraston menot tulee sopeuttaa talousarvion mukaiselle määrärahatasolle. Tutkimusmäärärahoja siirtyi vuodelle 2012 edelleen merkittävän paljon eli 218,8 miljoonaa euroa, kun vuodelle 2011 siirtyi 212,6 miljoonaa euroa. Akatemian tilinpäätösasiakirjat eivät sisällä kattavaa analyysiä tutkimusmäärärahojen siirtyvistä eristä. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää välttämättömänä, että tutkimusmäärärahat saadaan mahdollisimman nopeasti käyttöön tilanteessa, jossa tutkimuksen suorituspaikkojen voimavarat vähenevät valtiontalouden menosäästöjen seurauksena. Vuonna 2010 käyttöön otettu laskutusmenettely ja ennakoiden maksu yliopistoille toivat edelleen haasteita Akatemian tutkimusrahoitusjärjestelmän ja -maksatuksen toimivuudelle, mutta myös yliopistojen järjestelmien toimivuudelle ja toiminnalle. Akatemian voimavarat kasvoivat edellisestä vuodesta (vuoden 2010 voimavaroihin sisältyi tutkijavirkamuutoksen kertaluonteiset vaikutukset), mikä näkyi esimerkiksi akatemiahankkeiden hakupaineen muutoksena siten, että 19 % hakemuksista sai myönteisen Suomen Akatemia Sivu 1(6)
rahoituspäätöksen (2010: 18 %). Voimavarojen kasvusta huolimatta akatemiahankkeiden keskimääräinen koko pieneni 590 000 euroon (2010: 627 000 euroa), mitä ei voi pitää tarkoituksenmukaisena. Tuotokset ja laadunhallinta Akatemia on useilla toimillaan edistänyt tutkimuksen laadun vahvistamista, tutkijanuran kehittymistä, tieteen aseman ja näkyvyyden vahvistumista sekä strategisten kumppanuuksien vahvistumista. Tavoitteita mittaavien indikaattoreiden lukuarvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Rahoitustoiminnan kokonaiskäsittelykustannuksissa (yksikkökustannukset euroa/hakemus) ministeriö kiinnittää erityistä huomiota käsittelykustannusten kasvuun tutkimusohjelmien ja akatemiahankkeiden kohdalla. Asetettuja alenevia kustannustavoitteita ei saavutettu, vaan kustannukset ovat nousussa. Akatemia ei ole analysoinut muutosta. Akatemiassa käsiteltävien hakemusten määrä väheni tavoitetta enemmän. Tähän päästiin rahoitusinstrummenttiuudistuksella, jossa rahoitusmuotoja selkiytettiin ja päällekkäisyyksiä karsittiin, jonka seurauksena rahoitus voitaisiin myöntää nykyistä suurempina kokonaisuuksina. Akatemia on merkittävä toimija Suomen innovaatio- ja tutkimusrahoitusjärjestelmässä. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta vuonna 2011 Suomen Akatemian osuus oli 16,9 % (vuonna 2010: 18,7%). Akatemia raportoi tehneensä tutkimusrahoituspäätöksiä yli 340 miljoonan euron edestä (2010: 324 milj.euroa). Vuonna 2011 Akatemian rahoituksesta suurin osa, 33 % (2010: 38%) kohdistui akatemiahankkeisiin. Rahoituspäätöksistä 13% kohdistui kansalliseen huippuyksikköohjelmaan, tutkimusinfrastruktuureihin 4% ja 6% tutkimusohjelmiin ja strategisiin huippuosaamisen keskittymiin. Koko hankekannan strategisten painotusten muutokset eivät toteutuneet tavoitteiden mukaisesti akatemiahankkeiden, huippuyksiköiden ja tutkimusohjelmien suhteen. Akatemian rahoituksesta 82% (2010: 84%) kohdentui yliopistoille. Akatemia on merkittävä yliopistoissa tehtävän tutkimuksen rahoittaja, sen rahoitus muodosti 8,9 % yliopistojen kokonaisrahoituksesta. Akatemian tutkimusrahoituksen työllistävyys on merkittävää. Akatemian tutkimusrahoituksella työskenteli vuonna 2011 alustavien tietojen mukaan 8 343 henkilöä tehden 3 173 henkilötyövuotta (2010: 7 988 henkilöä ja 2 944 htv:tä), luvuissa näkyy Akatemian voimavarojen kasvu. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Akatemia saavutti valtionhallinnon tuottavuusohjelman mukaisen tavoitteen vähentää yhteensä 20 henkilötyövuotta vuoden 2011 loppuun mennessä. Hallintoviraston htv-määrä oli 31.12.2011 149,5 htv:tä sisältäen 4,2 htv henkilökohtaisen eläkeiän ylittäneitä ja korkeakouluharjoittelijoita. Sairauspoissaolojen määrä oli 7,8 pv/htv kasvaen hieman edellisvuodesta (2010: 6,8), mutta ollen kuitenkin alle valtion keskimääräisen tason 9,7 pv/htv vuonna 2011 ja ollen alle tavoitetason. Myös sairastaneiden määrä nousi hieman. Vuonna 2011 toteutettiin VMBaro-työtyytyväisyyskysely, jonka tulosten keskiarvo oli 3,5/5 (2009: 3,6/5)- Tulosta voidaan pitää edelleen hyvänä, mutta tavoitetasoa 3,7 ei saavutettu. Vahvuuksina pidettiin lähiesimiestyötä ja esimiehen antamaa tukea, työn itsenäisyyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa työn sisältöön, mahdollisuutta työ- ja yksityiselämän yhteensovittamiseen sekä työilmapiiriä, jotka kaikki ovat erittäin tärkeitä asioita asiantuntijatyöyhteisössä. Akatemia muutti vuonna 2011 uusiin remontoituihin toimitiloihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää toimitilatehokkuuden parantumisen ohella erityisen myönteisenä sitä, että Akatemia onnistui takaamaan henkilöstölleen terveellisen, turvallisen ja viihtyisän työympäristön. Suomen Akatemia Sivu 2(6)
2. TULOKSELLISUUDEN RAPORTOINNIN ASIANMUKAISUUS Kokonaisuutena tilinpäätösraportointi antaa kokonaiskuvan Akatemian vuoden 2011 toiminnasta, mutta se ei sisällä kattavasti ministeriön 13.6.2011 annetun tilinpäätöskannanoton edellyttämiä raportointeja. Tilinpäätösasiakirjasta ei esimerkiksi ilmene millä toimenpiteillä Akatemia on edistänyt tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta, mitkä ovat olleet Akatemian uuden strategian tueksi käynnistetyt toimenpiteet tai miten Akatemian ja Tekesin yhteistyötä on edistetty. Edellä mainitut asiakokonaisuudet tulee ottaa huomioon seuraavassa tilinpäätösraportoinnissa. Edelleen ministeriö toteaa, että tilinpäätösasiakirjan informaatioarvoa olisi kasvattanut tulosten ja taustalla olevien tekijöiden perusteellisempi analysointi. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tilintarkastajan vuosiyhteenvedossa vuodelta 2011 oli huomautettavaa erityisesti Akatemian valtuuden käytöstä ja lisäksi tilintarkastaja raportoi mm. epätarkkuuksista, tietojärjestelmiin ja maksatuksen menettelytapoihin liittyvistä ongelmista. 3. SUOMEN AKATEMIAN HAASTEET JA KEHITTÄMISTARPEET Akatemia toteuttaa osaltaan hallitusohjelmaa siten, että Akatemia on tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja Suomessa ja aktiivinen toimija kansallisessa tiede- ja innovaatiojärjestelmässä sekä kansainvälisessä tiedepolitiikassa. Akatemian on huomioitava VTV:n esiin nostamat puutteet ja suositukset ja ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin. Akatemian tulee huolehtia siitä, että erityisesti maksatusprosesseihin ja näihin kytkeytyviin seurantamenettelyihin kohdennetaan riittävästi henkilöstöä. Liittyen myös VTV:n esittämiin huomioihin, keväällä 2012 opetus- ja kulttuuriministeriön ja Akatemian välisissä tulosneuvotteluissa sovittiin, että Akatemia tekee selvityksen ministeriölle Akatemian valtuusmenettelyn hyvistä ja huonoista puolista sekä mahdollisesta vaihtoehtoisesta budjetointitavasta. Tähän liittyy myös valtuuden käyttö 1-vuotisiin tutkimushankkeisiin sekä maksu- ja myöntöpäätösperusteinen budjetointi. Akatemian tulee kehittää toimintaansa siten, että se tukee toiminnallaan nykyistä vahvemmin yliopistojen strategioden toteuttamista ja yliopistojen profiloitumista. Akatemian on edelleen kiinnitettävä huomiota rahoitustoimintansa kehittämiseen ja läpinäkyvyyteen erityisesti ohjeistuksen ja viestinnän osalta, kokonaiskustannusmallin toimivuuteen, valtuuden ja määrärahojen suunnitteluun, päätöksentekoon ja seurantaan sekä erityisesti kasvaviin siirtyneisiin eriin. Akatemian tulee vuorovaikutuksessa rahoituksen saajien kanssa varmistaa, että Akatemian myöntämä rahoitus tulee määräajassa ja osoitettuun tarkoitukseen käytetyksi sekä ryhtyä toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi. Akatemian rahoitustoiminnan prosessien tulee olla laadukkaita, prosessien tuottaa riittävät ja oikeat tiedot sekä vastuiden olla selkeitä erityisesti kokonaiskustannusmalliprosessissa. Kustannustehokkuuden lisäämiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tarkoituksenmukaisena Akatemian ja Tekesin yhteistyön vahvistamista yhtenäisten asiointi- ja raportointikäytäntöjen aikaansaamiseksi. Hallitusohjelman mukainen tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelma (VATU) edellyttää resurssisäästöjä, lisäksi hallituskaudella toteutetaan muita mahdollisia säästöjä, mitkä tulee toteuttaa siten, että Akatemian rahoitustoiminnot eivät vaarannu. Akatemian tulee ryhtyä toimenpiteisiin tasapainottaakseen hallintoviraston toiminnan kustannukset valtion talousarviossa myönnettäviin hallintoviraston resursseihin. Akatemian tulee jatkaa julkisin tiedoin tuotetun tiedon vapaata saatavuutta käsittäen tutkimusaineiston tietoaineistot ja tieteelliset aineistot (open access). Suomen Akatemia Sivu 3(6)
Akatemian tulee kasvattaa hankekohtaisen myöntöpäätöksen keskimääräistä euromäärää hankkeiden vaikuttavuuden ja rahoitusprosessin tuottavuuden lisäämiseksi. Akatemian tulee harkita myös tutkimusohjelmien vaikuttavuuden vahvistamista tutkimusohjelmien suuremmalla euromääräisellä resursoinnilla. Ohjelmaan hyväksyttyjen hankkeiden määrä on nykyisellään pieni ja ohjelmien vaikuttavuutta on vähentänyt tutkimusohjelmien rahoituksen suhteellinen niukkuus. Lisäksi tutkimusohjelmien hakemusten käsittelykustannukset ovat korkeat. Vaikuttavuuden lisäämiseksi Akatemian tulisi harkita kansainvälisen toimintansa hajanaisuuden vähentämistä ja nykyisten resurssien keskittämistä erityisesti ministeriön kanssa keväällä 2012 sovittujen kohdemaiden kanssa tehtävään yhteistyöhön ensisijaisesti eurooppalaisissa verkostoissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Akatemian välinen tulossopimus kaudelle 2013-2016 sisältää rajatun määrän indikaattoreita, mutta Akatemian tulee jatkossakin sisällyttää tilinpäätösraportointiin laaja indikaattoripatteristo, jotta Akatemian toiminnan kokonaisuudesta ja sen vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta saadaan kattava kuva. Akatemialle on annettu tehtäväksi kansallisen tutkimusinfrastruktuuripolitiikan hallinnointi. Akatemian tulee informoida opetus- ja kulttuuriministeriötä kansallisen tutkimusinfrastruktuuriasiantuntijaryhmän linjauksista ja Akatemian rahoituksen kohdistumisesta tutkimusinfrasruktuureihin. 4. MINISTERIÖN TOIMENPITEET TULOKSELLISUUDEN PARANTAMISEKSI Opetus- ja kulttuuriministeriö tarkastelee saatuaan pyydetyn Akatemian selvityksen ja esityksen, yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa, onko tarkoituksenmukaista muuttaa Akatemian valtuusmenettelyä tai korvata se paremmin tutkimuksen rahoituksen pitkäjänteisyyttä palvelevalla menettelyllä. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös VTV:n esille nostamia valtuuden käytön rajoitteita 1- vuotisiin hankkeisiin ja menoihin. Vuoden 2013 talousarvioon ministeriö on jo esittänyt tarkennusta valtuuden käyttöön. Opetus- ja kulttuuriministeriö edistää Akatemian, korkeakoulujen, erityisesti yliopistojen, TEM:n, Tekesin ja muiden tutkimusrahoittajien keskinäistä yhteistyötä tutkimuksen laadun, vaikuttavuuden ja tehokkuuden vahvistamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö osallistuu aktiivisesti tutkimustulosten laaja-alaisen hyödyntämisen edistämiseen ja siihen liittyvän tietopohjan rakentamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee yhteistyössä Akatemian kanssa tiedepoliittisen toimintaohjelman hallituksen puolivälitarkastelua varten. Toimintaohjelman toteuttamisessa Akatemialla on rooli erityisesti laatuun perustuvan ja pitkäjänteisen perustutkimuksen rahoittajana. Suomen Akatemia Sivu 4(6)
LIITE 1 Tunnuslukujen toteumia 2009-2011 Tavoite: Tutkimuksen laatu vahvistuu 2 009 2 010 2 011 Käsiteltyjen hakemusten lkm. 4 391 4 017 3 409 Akatemiahankkeet, hakupaine myönnöt hakemusten lukumäärästä 22 18 19 myönnöt hakemusten rahamäärästä 14 16 17 Tavoite: Tutkijanura kehittyy Akatemiaprofessorit (lkm) 41 41 41 Akatemiatutkijat (lkm) 280 282 282 Tutkijatohtoripaikat (lkm) 490 507 609 Tavoite: Tieteen asema ja näkyvyys vahvistuvat Lukiolaisten tiedekilpailu Viksu, osallistujien lkm 162 160 127 Tavoite: Strategiset kumppanuudet vahvistuvat Käynnissä olevat tutkimusohjelmat, joissa 6 9 10 kv.yhteistyötä Tavoite: Suomen Akatemia kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi Henkilöstö (htv) * 158 154 149,5 Sairauspoissaolot (työpäivää/htv) 8,9 6,8 7,8 Henkilöstökoulutus (työpäivää/htv) 5,3 4,2 7,5 Kokonaistyövoimakustannukset (1000e/htv) 57 57 59 Toiminnallinen tehokkuus Käsitellyt hakemukset kpl/htv 27,8 26,1 22,8 Rahoitustoiminnan palvelut ** e / hakemus e /hakemus e /hakemus Tutkimusohjelmat 3 656 5 483 6 688 AP ja AT tutkijantehtävät 1 455 1 435 1 484 Akatemiahankkeet 2 189 1 626 1 700 Huippuyksikköohjelmat 9 939 7 238 Tutkimuksen infrastruktuurit 3 926 Tutkimusrahoitushakemusten käsittelykustannusten (e) osuus rahoituspäätösen euromäärästä Tutkimusohjelmat 7 5,4 - AP ja AT tutkijantehtävät 3,1 0,8 2,0 Akatemiahankkeet 2,8 2,3 2,4 Huippuyksikköohjelmat - 2,4 1,4 Suomen Akatemia Sivu 5(6)
* 2010: Sis. 6,4 htv henk. eläkeiän ylittäneitä, korkeakouluharjoittelijoita ja ulkopuolisilla varoilla mm. EU:n ERA-Net varoilla palkattuja henkilöitä, 2011: Sis. 4,2 htv henk. eläkeiän ylittäneitä ja korkeakouluharjoittelijoita ** 2009: ei huippuyksikköohjelmahakua, 2010: luvussa lomapalkkavelan muutos, 2011: uutena seurantakohteena tutkimuksen infrastruktuurit, 2011: tutkimusohjelmien luvut eivät vertailukelpoisia johtuen teknisistä ongelmista Suomen Akatemia Sivu 6(6)