asiakaslehti 4/2009 Ota talteen vuoden 2010 kalenteri Vantaan Luontokoulussa metsä on seikkailu Glögi lämmittää Fennovoiman hankkeelle kuuluu hyvää
14 18 Kuva Eija Soini Kuvitus Elina Warsta Kuva matti immonen T ä s s ä N u m e r o s s a Vinkki ei ojaan kaada... 4 Fennovoimalla on nostetta... 6 Tuotevinkit... 9 Luokka meni metsään...10 Onni on oma vesitankki...14 Glögi lämmittää...16 Onko täällä siistiä ja kilttejä lapsia?...18 Tietovirtaa...20 Ristikko...22 Palvelukortti...23 Tietoa energianjakeluhäiriöistä Vantaalla 0800 0025. 10 2 Energiavirtaa
27.11.2009 P ä ä k i r j o i t u s 15 tonnia paperia vai e-lasku? Olen ollut ehkä vanhanaikainen, mutta paperinen lasku kotiin kannettuna on tuntunut selkeältä ja turvalliselta. Kuluvan vuoden aikana eri medioista tulvinut ilmasto- ja ympäristövalistus on saanut minutkin miettimään, mitä voisin tehdä arjessani toisin. Meidän perheen paperisten laskujen aiheuttamat ympäristövaikutukset eivät tietenkään ole kovin merkittävät, mutta laajemmassa mitassa asialla alkaa olla jo merkitystä. Esimerkiksi Vantaan Energiasta lähtee vuosittain reilut 700 000 laskua. Tähän tarvitaan paljon tuotettua paperia, tulostusmusteita, kirjekuoria ja autokuljetuksia eri vaiheissa. Tämä noin 15 000 kiloa painava paperikasa mielessäni päätin muuttaa sähkölaskuni e-laskuksi. Homma hoitui yllättävän helposti omassa verkkopankissani. Viimeisin paperilasku kädessä seurasin ohjeita: e-laskut, uusi laskuttaja, valitse laskuttajaluettelosta Vantaan Energia, tilaa e-lasku, jne. Kuukauden päästä seuraava sähkölasku tuli ympäristöä säästäen suoraan verkkopankkiin, jossa oli valmiina kaikki tarvittavat tiedot. Mitään ei siis tarvinnut näppäillä, vaan ainoastaan tarkistaa ja hyväksyä. Laskua pystyi kätevästi tutkimaan ruudulla aivan kuin paperilaskuakin. E-laskun maksamisen voi myös automatisoida, jolloin se muistuttaa suoraveloitusta. Siinä sähkölaskulle voi antaa enimmäismäärän esim. 100 euroa, jonka tililtä saa kerralla automaattisesti veloittaa. Tämä ominaisuus toimii jo useimmilla pankeilla. Automaattisen maksamisen ominaisuutta uskallan suositella käytettäväksi ainakin säännöllisille ja luotettaville laskuttajille. Minulle e-laskuun siirtyminen on tuonut helppoutta ja turvallisuutta. Lasku ei katoa postissa, eivätkä rahat mene väärälle tilille näppäilyvirheen takia. Vanhat laskutkin arkistoituvat kätevästi verkkopankin automaattiseen arkistoon. Mukavaa talven odotusta! Ilkka Reko myyntijohtaja
Vinkki ei ojaan kaada Jokasyksyistä Energiansäästöviikkoa vietettiin 5. 11. lokakuuta yrityksissä, yhteisöissä ja oppilaitoksissa. Viikon aikana muistutettiin vinkein ja tietoiskuin keinoista säästää niin vettä, sähköä kuin muutakin energiaa. Teksti Minna Saano Kuvat Johanna Kannasmaa Jotta suutarin lapsilla varmasti olisi kengät, päätettiin Vantaan Energiassa tänä vuonna valistus kohdistaa omalle henkilöstölle. Energiansäästöviikon jokaiselle työpäivälle oli valittu omat teemansa. Tiistaina pohdittiin liikkumista ja liikennettä. Uudenlaisen vaihtoehdon nimissä oli toimitalon pihalle tutustuttavaksi saapunut maakaasulla kulkeva auto. Taina Karjalainen ja Matti Lehto olivat töittensä lomassa pistäytyneet autoa tutkimaan. Kyllähän tämä voi olla tulevaisuuden kulkuneuvo, kunhan käyttö ensin yleistyy ja tankkausasemia saadaan lisää eri puolille Suomea, pohti Taina Karjalainen. 4 Energiavirtaa
Maakaasulla kulkeva auto kiinnosti Taina Karjalaista ja Matti Lehtoa. Myös energian säästön ammattilaiset hakevat uudenlaisia ratkaisuja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Yhteiskunnan pitäisi vähän avittaa ja tehdä maakaasuauton käytöstä kannattavaa. Silloin ihmiset voisivat sitä ostaa, Matti Lehto tuumaili. Uusia säästöideoita Vantaan Energian henkilökunta neuvoo asiakkaitaan energia-asioissa, miettii vähäpäästöisiä ratkaisuja ja on sitoutunut työssään toimimaan energiaa säästävästi. Energia-asioiden erityinen esiin nostaminen ja niiden noudattamiseen kannustaminen teemaviikolla ei maistunut puulta. Ehdottomasti on hyvä, että energiansäästöteemoja käydään läpi. Vaikka näitä asioita pyörittelee joka päivä sekä töissä että kotona, niin aina on hyvä, kun joku toinen tuo asioihin erilaista näkökantaa. Oma näkemys laajenee ja voi saada ahaaelämyksiä, totesi Karjalainen ja uskoi saavansa vedenkäyttöön uutta tietoa. Olen nyt yrittänyt muistaa, että saippuoidessaan itseään suihkussa, voi hanan pistää siksi aikaa kiinni, eikä turhaan lorotella vettä. Tähän koulutan itseäni ja perhettäni. Lajitellen ja kierrättäen Perjantaina Vantaan Energian pihalle saapui teemaviikon toinen auto, ongelmajäteauto. Sinne saivat energialaiset tuoda kotiin kertyneitä ongelmajätteitään. Tuo- tavaa oli niin Lehdolla kuin Karjalaisellakin, nurkkiin kerääntyneitä maalipurkkeja ja tärpätin tähteitä. Kierrätyksestä on tullut jokapäiväistä. Kaikki, minkä pystyy lajittelemaan, se meillä lajitellaan ja viedään keräysastioihin, kertoi Karjalainen. Sama juttu. Meilläkin on keittiössä neljä eri laatikkoa, joihin lajitellaan metallit, lasipurkit, pahvit ja jätepaperit. Lisäksi ulkona on komposti vihannesten ja hedelmien kuorille. Yllättävän vähän tulee enää pelkkää sekajätettä. Mutta täytyy myöntää, että vaimo kierrätystä on enemmän harrastanut. Mutta olen minäkin nyt oppinut, tunnusti Lehto. Energiavirtaa 5
Fennovoimalla on nostetta Fennovoiman ydinvoimalupa toisi Suomeen uuden toimijan ja energiamarkkinoille lisää kaivattua kilpailua. Nyt vuoden lopulla Fennovoiman hankkeelle kuuluu hyvää. Teksti Jaakko Liikanen Kuvat Pasi Hytti, Johanna Kannasmaa ja Plugi 6 Energiavirtaa
Vantaan Energian toimitusjohtaja Pertti Laukkanen on tyytyväinen ydinvoimalupahankkeen myötätuuleen. Vantaan Energia on osuuskuntaperiaatteella toimivan Fennovoiman osakasyritys. Ydinvoima on kohtuuhintainen, hiilidioksidipäästötön ja varma tapa tuottaa sähköä. Pyrimme myös sähköntuotannossa omavaraisuutemme kasvattamiseen, ostammehan noin kolmasosan sähköstämme markkinoilta, Laukkanen sanoo. Vantaan Energia on mukana nykyisissä Olkiluodon laitoksissa ja tuottaa sähköstään ydinvoimalla tätä nykyä noin kahdeksan prosenttia. Sitä, kuinka suureksi ydinsähkön osuus omassa sähköntuotannossa kasvaisi Fennovoiman voimalan ansiosta, on Laukkasen mukaan vaikea sanoa. Täytyy muistaa, että laitos aloittaa noin kymmenen vuoden kuluttua. On vaikea sanoa ydinvoimasähkön osuuksia silloisessa tuotannossamme. Voimalan merkitys on suuri. Se lisäisi ydinvoimalla tuotetun sähkömme määrää noin kolminkertaiseksi nykyisestä, huomauttaa Fennovoiman hallituksessakin istuva Laukkanen. Toteutuessaan hanke toisi uutta sähkökapasiteettia Fennovoiman osakasyritysten ulottuville. Fennovoiman osakaskunta on suurimmaksi osaksi kotimaista teolli- Toimitusjohtaja Pertti Laukkasen mukaan Fennovoimasta on tullut vahva ehdokas Suomen seuraavan ydinvoimalan rakentajaksi. suutta, jolla ei nyt ole käytössään ydinvoimalla tuotettua sähköä. Fennovoiman voimalassa tuotettu sähkö menisi osakasyritysten myös osakkaina olevien paikallisten energiayhtiöiden käyttöön. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tekemä tutkimus Ydinvoimainvestointien vaikutukset elinkeinoelämän ja kotitalouksien sähkön hintaan julkaistiin lokakuussa 2009. Tutkimuksen mukaan Fennovoiman hankkeella olisi sähkön markkinahintaa alentava vaikutus. Vantaan Energia on Fennovoiman suurin energiayhtiöosakas. Paikallisia sähköyhtiöitä suuremmat Fennovoiman yritysomistajat tulevat kuitenkin teollisuudesta, mukana ovat muiden muassa Boliden, Outokumpu ja Rautaruukki. Samoin osakkaina on suuria kaupanalan yrityksiä, kuten Kesko ja SOK. G a l l u p Tarvitseeko Suomi mielestäsi uusia ydinvoimaloita? Ydinvoimakysymys riippuu poliitikoista, halutaanko tukea esimerkiksi uusiutuvan energian käyttöä. Uusiutuva energia olisi tietysti parempi vaihtoehto kuin ydinvoima, mutta mielummin valitsen ydinvoiman kuin kivihiilen tai fossiiliset polttoaineet. Mikko Nyman, Helsinki Kyllä. Timo Linna, Vantaa Tarvitaan. Tämä lama ei kestä ikuisuuksia ja kun se on ohi, tarvitsemme energiaa. Suomi ei voi jäädä silloin kehityksessä muiden maiden jalkoihin, meidän on oltava itse aktiivisia. Kirsti Askolin, Vantaa Toimittanut Maiju Riihola Energiavirtaa 7
Säteilyturvakeskuksen arvio nosti Fennovoiman tasavertaiseksi hakijaksi muiden kanssa. Painoarvo on kasvanut Pertti Laukkasen mukaan vuoden 2009 loppuun mennessä on käynyt selväksi, että Fennovoima on todellinen vaihtoehto rakentamaan Suomeen uutta ydinvoimakapasiteettia. Hankkeen alkuvaiheessa suuret kilpailijat pitivät Fennovoimaa pienenä ja vähämerkityksellisenä tekijänä. Sittemmin yhtiöstä on tullut uskottava ydinvoimaluvan hakija. Laukkasen mukaan erityisen tärkeää hankkeelle oli Säteilyturvakeskuksen (STUK) lokakuussa työ- ja elinkeinoministeriölle antama hyvä arvio Fennovoiman edellytyksistä rakentaa uusi ydinvoimala. STUK otti arviossaan kantaa myös Fennovoiman sijoituspaikkavaihtoehtoihin. Arvion mukaan Pyhäjoki, Ruotsinpyhtää ja Simo soveltuvat laitoksen sijoituspaikoiksi. Säteilyturvakeskuksen arvio nosti Fennovoiman tasavertaiseksi hakijaksi muiden kanssa, Laukkanen toteaa. Hänestä keskustelu esimerkiksi ydinjätteen loppusijoituspaikasta saa uudenlaista sävyä STUK:n raportin jälkeen. Mikäli Fennovoima ydinvoimaluvan saa, on näkemyksemme mukaan paras vaihteoehto päästä jätteiden loppusijoituskysymyksessä sopimukseen Posivan omistajien kanssa. Toki siinä on aikaa neuvotellakin ja pohtia myös omaa, vaihtoehtoista ratkaisua. Viittaus ajan riittävyyteen liittyy osin myös siihen, että ydinjätteen loppusijoituspaikka on konkretiaa vuonna 2020 toimintansa aloittavalle laitokselle vasta 2050-luvulla. Suuntana pohjoinen? Helsingin Sanomien mukaan Fennovoima on saanut erityisesti keskustan eduskuntaryhmässä kasvavaa kannatusta seuraavan ydinvoimalan rakentajaksi. Tosin tällä hetkellä puhutaan lähinnä lupien määrästä. Koska nykyhallitus tuskin ehdottaa hyväksyttäväksi kolmea lupaa, alkaa poteroiden kaivuu eri vaihtoehtojen asemiin. Eduskunnan päätettäväksi asia etenee aikaisintaan ensi keväänä. Entisenä pohjoisen poikana Pertti Laukkanen sanoo henkilökohtaisesti olevansa jo kallellaan vaihtoehtoon, jossa Fennovoiman mahdollinen voimalahanke sijoittuisi Pohjois-Suomeen. Tällöin voimalapaikkakunnaksi tulisi joko Simo tai Pyhäjoki. Itse ajattelen, että ydinvoimala pohjoisemmassa olisi aluepoliittisesti merkittävää jo työllistävyytensä vuoksi. Myös kunnallinen aktiivisuus tämän hankkeen eteen on Pohjois-Suomessa erittäin suurta. Fennovoima lyhyesti Vuonna 2007 perustettu kotimainen energiayhtiö. Sen tavoitteena on rakentaa Suomeen uusi ydinvoimala ja tuottaa omistajilleen kohtuuhintaista sähköä. Fennovoima toimii osuuskunta periaatteella. Sen osakkaina on 48 paikallista energiayhtiötä (36 %), 15 teollisuuden ja kaupan yritystä (30 %) sekä saksalaisen E.ON-konsernin Pohjoismaiden markkinoista vastaava E.ON Nordic (34 %). Emoyhtiönä toimivan Voimaosakeyhtiön omistusosuus on kaikkiaan 66 prosenttia ja sillä taataan, että Fennovoima pysyy suomalaisomistuksessa. Ydinvoimalupien määrä ja saajat on vielä päätöstä vailla. Aikaisintaan asia ratkeaa ensi kevään aikana. Lue lisää www.fennovoima.fi 8 Energiavirtaa
t u o t e v i n k i t Toimittanut Minna Saano Kuvat Valmistajat Kettu välähtää pimeässä Aarikan Ketku-kettu seikkailee avaimenperissä, kännykkäpusseissa, mukeissa, hiirimatoissa ja heijastimissa. Ketku-heijastimessa on klipsikiinnitys ja se on CE-hyväksytty. Hinta 9,90 euroa Aarikka Oy www.aarikka.fi/webshop Lahjat peittyy kääröihin Valoa kattaukseen Jouluiseen kattaukseen valoa ja tunnelmaa saa Airamin LED Liilia savunharmaalla kukkasarjalla. Valosarjaa voi käyttää myös ikkunassa tai peilissä. Valosarjan pituus on 1,90 metriä ja johdon 5 metriä. Valosarjan teho on 1,2 W ja sarja toimii muuntajalla. Hauskan hahmon kattaukseen tuo valosarvinen LEDeillä toimiva hirvi. Paristot kuuluvat tuotteeseen. Hinta Kukkasarja 16 euroa ja hirvi 8 euroa Oy Airam Ab www.airam.fi Joululahjat voi tänä vuonna kääriä paperiin, josta on todella iloa lapsille. Unicefin lahjapapereiden aiheet on suunniteltu erityisesti järjestölle. Pakkauksessa on 5 erilaista arkkia, kooltaan 100x70 cm sekä 10 paketointikorttia. Hinta Lahjapaperipakkaus 10 euroa www.unicefshop.fi/myynti Joulusaunaan Kunnon harjan joulusaunaan saa Annansilmät-Aitasta. Puuosa harjoissa on koivua, saatavana myös tervattuna Sampoharjana. Harjaksia on kolmea tyyppiä: pehmeähköt vaalea jouhi ja hevosenjouhi sekä kovempi valokuitu, joka on jalostettu palmun lehtisuonista. Saunaharjoja myydään myös lahjapakkauksissa, joihin harjan lisäksi kuuluu muitakin saunatuotteita, kuten löylytuoksu, saippua ja laudeliina. Harjat ovat näkövammaisten valmistamia. Hinta Saunaharjat 12 14,50 euroa ja lahjapakkaukset 16 30 euroa Annansilmät-Aitta www.annansilmat-aitta.fi Energiavirtaa 9
Luokka meni metsään Teksti Vesa Ville Mattila Kuvat Matti Immonen Mikä on metsän suurin eliö, mistä kasvit saavat energiansa, kuinka ravintoketju toimii? Uomarinteen koulun 2D-luokka tietää vastaukset mentyään metsään Vantaan Luontokoulussa. Vantaan Luontokoulu opettaa kuluvana lukuvuotena 17 kummiluokkaa, joista yksi on Myyrmäessä sijaitsevan Uomarinteen koulun 2D-luokka. Kummiluokkaopetus sisältää neljä opetusretkeä luonnossa: kaksi syksyllä, yhden talvella ja yhden keväällä. Retkillä lapset oppivat leikkimällä, liikkumalla, havainnoimalla ja tutkimalla. Ihan aluksi lapsia aina hieman jännittää, mutta se menee pian ohi. Neljän käyntikerran jälkeen heillä on entistä konkreettisempi kuva maamme monipuolisesta luonnosta ja luonnon kiertokulusta, toteaa luontokouluopettaja Olli Viding. Lapset, heidän vanhempansa ja minä olemme innoissamme tällaisesta tilaisuudesta oppia ympäristötietoutta luonnossa. Valmistauduimme huolellisesti päivää varten ja jälkikäteen kertaamme opittuja asioita esimerkiksi tekemällä tehtäviä, kertoo luokanopettaja Liisa Leppänen. Saan tästä itsekin paljon tietoa ja vinkkejä myöhemmin hyödynnettäviksi. 10 Energiavirtaa
Puut kouriintuntuvan tutuiksi Uomarinteen koulun 2D-luokan tämänkertaisen opetuksen aiheena ovat puut ja ekosysteemi. Niihin tutustuminen alkaa työpisteissä. Ensimmäisellä rastilla jokainen oppilas pääsee veistämään kiehisiä. Samalla Viding kertoo puuhun varastoituneesta aurinkoenergiasta, jota kiehisiä polttamalla voidaan vapauttaa. Yllättävän moni lapsi käsittelee puukkoa taitavan tuntuisesti, mutta Tringa Mikullovcille kerta on ensimmäinen. Saatuaan tuntuman hän kuitenkin veistelee kiehisiä kolmeen klapiin kuin vanha tekijä. Toinen tehtävä kierrättää oppilaita keltaiselta opasnauhalta toiselle. Reitin varrella oppilaat tunnistavat puita ja keräävät niiden lehtiä. Mänty ja koivu tiedetään mainiosti, sen sijaan muutamat muut herättävät hieman hämmennystä. Vasta vinkki rungossa kasvavasta keltaisesta jäkälästä auttaa löytämään haavan ja pitkulainen lehden muoto raidan. Sokeritehdas täydessä toiminnassa Kolmannella rastilla mikroskooppisen pieniksi taiotut lapset toimivat yhtenä puun- Energiavirtaa 11
Bussikyydin jälkeen on hyvä verrytellä ja virittäytyä päivän ohjelmaan. Kiehispuut kannattaa veistää, jotta nuotion saa syttymään sähäkästi, opastaa Vantaan Luontokoulun opettaja Olli Viding. Onkohan tämä vaahteranlehti, miettii Anja Kyllästinen. Ravintoketjun saalis saattaa selviytyä nopeutensa ansiosta. Mitu Miikkulainen ja Kasperi Jauhiainen pinkaisevat metsässä. Evästauko laavulla nuotion ääressä on päivän parhaita hetkiä. lehden tuhansista sokeritehtaista. Happi-, hiili- ja vetyhiukkasista he kasaavat sokerin. Moniko meistä vanhemmista pystyisi moiseen? Siinä sivussa selviää, kuinka puut tuottavat happea ja miten energia tulee luonnonkiertokulkuun ensin kasvien, sittemmin vaikkapa Vantaan Energian hyödynnettäväksi. Porukassa päätellään, että sokeritehdas saa energiansa auringosta. Ja jos syö liikaa sokeria, voi joutua sairaalaan, muistuttaa Ardit Abazi. Ekologia on hieman hankala asia ja täynnä vaikeita käsitteitä. Me koetamme tehdä sitä ymmärrettäväksi toiminnan kautta, sanoo Katja Lembidakis, Vantaan Luontokoulun toinen opettaja. Ravintoketjusta laavulounaalle Metsän siimeksessä luokka tutustuu ravintoketjuun. Kuinka metsämyyräkanta vaikuttaa maailman pienimmän nisäkäspedon eli lumikon elämään? Ja niinhän siinä käy, että lumikoksi valittu Fanny Nitovuori saa kiinni ensin yhden metsämyyrän, sitten lisääntynyt lumikkojoukko verottaa myyräkantaa yhä enemmän. Myyrien liki loputtua lapsia alkaa askarruttaa lumikoiden ruuan saanti jatkossa. Moni sen keksii: osa lumikoista Ilmassa leijuva pallo perustuu Bernoullin lakiin, josta on looginen linkki lentokoneen aerodynaamisiin ominaisuuksiin. Kysykää vaikka Aarne Nurmiselta, yhdeltä Vantaan Tikkurilassa sijaitsevan Tiedekeskus Heurekan vapaaehtoiselta työntekijältä. Olen viitisen vuotta toiminut Heurekassa vapaaehtoisena työntekijänä. Insinöörikoulutus antoi hyvän pohjan, mutta ennen kaikkea tänne houkutteli toiminta ihmisten kanssa. Viihdyn heidän parissaan paremmin kuin näyttöpäätteen ääressä, Nurminen kertoo. Kansakoulun käyneistä dosentteihin Värikkäistä takeistaan tunnistettavia vapaaehtoisia on ollut Heurekassa jo 10 vuotta. Parhaillaan näyttelykävijöitä avustaa ja opastaa noin 70 vapaaehtoista. Kukin heistä työskentelee kahdesti kuukaudessa kuusi tuntia kerrallaan, ja tiedekeskuksen aukiolopäivinä paikalla päivystää aina neljä vapaaehtoista. Vapaaehtoisina toimii niin nuoria aikuisia kuin senioreita, opiskelijoita, eri alojen ammattilaisia ja työelämästä huilaavia, koulutukseltaan kansakoulun käyneistä 12 Energiavirtaa
Rasmus Luomala sen tietää: polttaminen vapauttaa puuhun varastoitunutta aurinkoenergiaa. kuolee, jonka jälkeen myyrämäärä taas vähitellen lisääntyy. Laavulla sytytetään nuotio oppilaiden tekemillä kiehispuilla ja paistetaan makkaraa. Evästauon loputtua leikit jatkuvat vielä jonkin aikaa ennen kuin bussi noutaa vähän väsähtäneen, mutta paljon kokeneen joukon takaisin Myyrmäkeen. Kivaa, kun ei ollu yhtään matikkaa ja äidinkieltä eikä tarvinnu lukea ja kirjoittaa, mut silti me opittiin tosi paljon, joku tokaisee kotimatkalla. Seuraavan kerran Uomarinteen 2Dluokka saapuu Vantaan Luontokouluun talvella. Silloin he tutustuvat nisäkkäisiin niin metsässä kuin läheisellä maatilalla. Lasten täytyy tietää, ettei ruoka synny kaupan takahuoneessa, Viding kiteyttää tulevan opetuksen ydinsanoman. Vantaan Luontokoulu keskittyy kummiluokkatoimintaan Vuonna 1991 toimintansa aloittanut Vantaan Luontokoulu on vanhin suomenkielinen luontokoulu. Sitä rahoittaa Vantaan kaupunki ja ylläpitää Vantaan Ympäristöyhdistys. Toiminnan ytimen muodostaa kummiluokkatoiminta. Kummiluokaksi valitaan vuosittain 15 17 luokkaa hakemusten perusteella. Pääosa on ala-asteen luokkia, mutta mukaan mahtuu myös päiväkotiryhmiä ja yläasteen oppilasryhmiä. Opetuskertojen lisäksi kummiluokkaopetukseen sisältyy opettajatapaamisia ja haluttaessa erilaisia jatkoprojekteja. Vantaan Luontokoulu järjestää myös muun muassa saturetkiä päiväkotiryhmille, luonto-opetuspäiviä ja yleisötapahtumia. Luontokoulu toimii 100-vuotiaassa entisessä koulurakennuksessa Sotungin kylässä. Opetuksesta vastaa kaksi luontokoulunopettajaa, joita työharjoittelijat, määräaikaistyöntekijät ja vapaaehtoistyöryhmä tarvittaessa auttavat. Energiavirtaa 13
Eija Soinia kannustaa köyhien auttamiseen se, että hän kokee tekevänsä hyödyllistä työtä. Ei tarvitse hävetä, jos sanoo haluavansa olla maailmanparantaja. Mikä on Liana? Kehitysyhteistyöjärjestö, jonka Eija Soini, Richard Coe ja Ari Koivu perustivat 2005. Hankerahoitusta julkisilta tahoilta kuten Suomen ulkoministeriöltä, McKnight Foundationilta ja yksityisiltä, esim. Vantaan Energialta. Lue lisää www.liana-ry.org Onni Kun Eija Soini kokosi muutama vuosi sitten Pohjois-Tansaniassa aineistoa väitöskirjaansa, esille nousi kyläläisten huoli veden puutteesta. Soini muisteli omia nuoruusvuosiaan Keniassa, jolloin perhe sai kaiken kotitalousveden räystäskouruja pitkin tankkiin valuneesta vedestä. Soini pohti, miten tämän yksinkertaisen teknologian saisi käyttöönsä myös tavallinen afrikkalainen maaseudun perhe. Koska rahoitusta saavat vain järjestöt, perustimme kehitysyhteistyöjärjestön nimeltä Liana. Sen ensimmäinen projekti suuntautui Kilimanjaron alarinteille, kehitysmaantieteen tohtori Eija Soini kertoo. Saadut kokemukset kiteytyivät ensimmäisen projektin aikana selkeäksi konsepon oma vesitankki Kymmenet tansanialaisperheet saavat kehitysyhteistyöjärjestön Lianan ansiosta vettä omasta sadevesitankista. Teksti Marjo Tiirikka Kuvat Eija Soini Vettä säästävän täsmäkastelujärjestelmän avulla voi viljellä esimerkiksi tomaattia, pinaattia tai soijapapua. tiksi, jonka pohjalta aloitettiin toinenkin projekti Mwangassa. Hankkeet toimivat 5 11 hengen viljelijäryhmien kautta, joita on tällä hetkellä 14 kahdeksassa kylässä. Ryhmät halutaan sitouttaa omaehtoiseen kollektiiviseen rahan säästämiseen ja itsenäiseen toimintaan. Lianan tehtävä on tarjota koulutusta ja ohjausta. Ensin valikoimme paikallisen kumppanimme kanssa kylät ja pyydämme viranomaisia järjestämään kyläkokouksen. Kokouksiin saapuu yleensä 50 100 uteliasta. Projektin esitelmöitsijät pitävät aluksi eriaiheiset luennot. Mikäli kiinnostusta vielä on ja yleensä aina on osallistu jien keskuudesta valitaan opintoretkeläiset suositusten perusteella. Osallistuminen on vastuutehtävä, sillä retken jälkeen on pidettävä esitelmä kyläläisille oppimastaan. Opintoretkeläiset matkaavat tutustumaan tankkeihin ja kastelujärjestelmiin sekä keskustelemaan jonkin toimivan ryhmän kanssa. Kyläläisten pitämät esitelmät ovat aivan mahtavia. He valmistelevat esitykset huolellisesti projektihenkilön avustuksella. Intoa on valtavasti, ja kuulijat hurraavat ja taputtavat esitelmien päätteeksi. Kyläläisistä valittava sadevesikomitea toimii linkkinä Lianan ja syntyvien ryhmien välillä. Komitea hoitaa myös koulutukseen hakevien henkilöiden valinnat. Ammattiin sopivien löytäminen on toisinaan vaikeaa, sillä Soinin mukaan innokkuutta riittää usein enemmän kuin taitoja. Koulutuksessa pärjäävät saavat projektin kautta uuden ammatin, mikä mullistaa elämää melkoisesti. 14 Energiavirtaa
Kollektiivinen keräys sitouttaa Demonstraatiotankki rakennetaan jokaiselle kylälle kyläläisten valitsemaan paikkaan, esimerkiksi terveyskeskukseen tai peruskoulun ala-asteelle. Tankin näkeminen konkreettisesti lisää kyläläisten motivaatiota rakentaa sellainen itse. Muutaman kuukauden sisällä muodostuu ryhmiä, jotka ensi töikseen laativat itselleen säännöt sekä työ- ja säästösuunnitelman. Kun ryhmä on säästänyt tankin hinnasta 40 prosenttia, projekti rahoittaa loput. Vesitankit ovat ensin kollektiivisia. Kaikki ryhmän jäsenet saavat käyttää niitä niin kauan kunnes viimeinenkin ryhmän perhe on saanut tankkinsa. Tankin hinta kaikkineen on noin 625 euroa eli noin kahden vuoden keskimääräisen tansanialaisen vuositulon verran. Kyläläisten tulot ovat yleensä riippuvaisia sadon onnistumisesta ja satunnaisista työmahdollisuuksista. Jos ryhmässä on esimerkiksi 10 henkeä, yksi tankki rakennetaan noin joka viides kuukausi. Voi kulua siis neljäkin vuotta ennen kuin kaikilla on omansa. Täsmäkastelua, puunistutusta ja keittimiä Kun vettä on jo kertynyt useampaan tankkiin, kyläläisille tarjotaan koulutusta täsmäkastelua käyttävän keittiöpuutarhan perustamisessa. Vettä säästävä kastelu mahdollistaa vihannesten viljelyn kuivillakin alueilla. Sadeveden keruun ansiosta voi myös perustaa pieniä puupalstoja, sillä puita ei kuivilla alueilla yleensä vesipulan vuoksi istuteta. Vesitankit tuovat helpotusta naisten ja tyttöjen työtaakkaan. Se helpottuu myös polttopuuta säästävillä keittimillä, jotka toimivat pienilläkin risuilla. Suuret puut on jo kylien ympäristöistä kaadettu ja polttopuuta joudutaan kantamaan kaukaa. Etsimme parhaillaan sopivia keitinmalleja. Pyrimme ottamaan useita malleja, niin metallisia keittimiä kuin savesta, poltetusta savesta, poltetuista tiilistä ja kivistä valmistettujakin. Kun kyläläisille vie erilaisia vaihtoehtoja, jokainen löytää mieleisensä ja varallisuuteensa sopivan. Todennäköisesti syntyy myös paikallista innovaatiota kun joku kehittää vielä paremman ja toimivamman mallin. Energiavirtaa 15
t e s t i s s ä Juomia testattiin kahdella neljän hengen ryhmällä. Juomat lämmitettiin induktioliedellä teräskattilassa. Ensin jokaista glögiä maistettiin sellaisenaan ja näin arvioitiin perusmakua. Seuraavaksi juomaan lisättiin rusinoita ja mantelilastuja. Mikä on höystöjen vaikutus? Arla Ingmanin Glögi Makua kuvailtiin neutraaliksi, ei liian kirpeää eikä makeaa. Tuoksu koettiin miellyttäväksi. Lisäherkkujen maku ei ylittänyt juoman omaa makua. Mikä parasta, tästä ei jäänyt ällöä jälkimakua. Valio Vaalea Glögi Vaalea vaihtoehtoglögi hämmästytti hiukan. Juomasta löytyi ainakin pieni glögi-vivahde, hetken kuluttua maku tuntui olevan lähellä Arla Ingmanin Glögiä. Vaaleasta Glögistä löytyi myös miedon hunajan makua. Tämän kohdalla höystöjen vaikutus makuun oli vähäinen. Väriä verrattiin kuohuviineihin. Lidl Glögijuoma Ensimmäinen glögijuomista edustaa ulkomailta tullutta versiota. Yksi kommentti olikin: Ei meidän markkina-alueelle. Juoma on kuitenkin valmistettu Suomessa. Väri on laimeaa, juoma on ikään kuin vetisempää. Hajua kommentoitiin terävämmäksi ja karvaammaksi. Yksi testaajista koki tämän glögijuoman ärsyttävän limakalvoja. Suuhun ei kuitenkaan tunnu jäävän sokeria. Höystöjen lisäys muuttaa makua parempaan suuntaan, itse asiassa niiden maku jättää Glögijuoman maun alleen. Tuoksussa on vivahde pihkaa. Glögi lämmittää Teksti Reino Laukkanen Kuvat Reino Laukkanen, valmistajat ja Plugi Talven kylmyys hellittää hetkisen, kun maistaa lämmintä glögiä. Makuhermojen valtiudesta kilpailevat Arla Ingmanin Glögin ja Valion Vaalean Glögin lisäksi Lidlin Glögijuoma sekä Riitan Herkun Kevyt Glögijuoma. 16 Energiavirtaa
Reseptiikka ja kuva Valio Oy Luumu-unelma 4 annosta 1 pussi (227 g) pehmeitä luumuja 2 3 dl Valio glögiä tai Valio Hehkua 2 dl Valio laktoositonta vispikermaa 1 2 rkl fariinisokeria 1 tl vaniljasokeria Raadin suosikki Arla Ingman Glögi Hinta: 1,32 euroa Säilyvyys: Avattuna jääkaapissa 3 4 päivää. Testipakkauksen parasta ennen pvm: 24.12.2009. Tuoteselostetiedot kiitettävät. Lisäksi ohjeita. Riitan Herkku Glögijuoma Toinen glögijuomista korostaa olevansa kevyt. Tuoteselosteen mukaan energiaa on 90 kj / 22 kcal, mikä on puolet Arla Ingmanin energiasisällöstä ja alle puolet Valion Vaalean energiasisällöstä. Keveyden saamiseksi osa sokerimäärästä on korvattu aspartaamilla ja asesulfaami-k:lla. Väri on vertailun tumminta, kuin härän verta. Juomasta löytyy joulun väri. Tuoksu on makeaa. Maku sen sijaan jakaa mielipiteitä. Makeaahan tämä on, mutta onko suorastaan äklöä? Tätä suositellaan lapsille. Yksi ehdotus on laimentaa tätä. Toisen mielestä höystöillä hävisi liika makeus. Laita luumut ja glögi kattilaan. Keitä hiljalleen kannen alla, kunnes luumut ovat pehmenneet (n. 15 min). Anna jäähtyä hetkisen. Vatkaa kerma pehmeäksi ennen tarjoilua. Mausta. Jaa annosmaljoihin kerroksittain kermavaahtoa ja luumuja. Ripota pinnalle halutessasi kanelia. Mitä on kaamikka? Arla Ingmanin ja Valion tölkit ovat kuin maitotölkit, värit ovat kuitenkin toiset. Arla Ingman antaa testatuista lämpimimmän vaikutelman, onhan pakkauksen kuvassa takkatulen leimu. Valion Vaalea luottaa 1960-luvun mieleen tuovaan lähes abstraktiin ilmaisuun, josta joulua ei löydy muuten kuin kullanruskeasta pohjaväristä, niin ja tietysti tekstistä: Lämmittävä joulunajan juoma. Molemmissa on tiedot aineksista, säilytyksestä, ravintosisällöstä ja valmistajasta. Arla Ingmanin tuotteesta löytyy myös glögiohjeita sekä kuluttajapalvelun numero. Valion vaaleassa on historiaa ja valmistusohjeet. Lidlin ja Riitan Herkun Glögijuomat ovat tiiliskivipakkauksissa. Lidlin tuotteessa on muovinen suljettava kaatoreikä käyttöohjeineen. Riitan Herkun glögijuomapakkauksesta leikataan kulma pois, jonka takia pakkausta ei ilman lisävirityksiä saa suljettua tiiviisti. Lidlin pakkauksesta löytyvät käyttöohje, säilytys ja aineosat. Tiedot ravintosisällöstä puuttuvat. Riitan Herkun Glögijuomasta löytyvät ainekset, ravintosisältö ja käyttöohje. Valmistukseen on käytetty kaamikkatäysmehutiivistettä, jonka ruotsinkielinen nimi, kråkbärsjuicekoncentrat, paljastaa tiivisteen olevan peräisin variksenmarjasta. Toden totta, pakkauksessahan on kuvattuna nimen alla variksenmarjaterttu. Kielen kertomaa Maistelijoiden suosikki oli Arla Ingmanin Glögi, toisen sijan sai Riitan Herkun Kevyt Glögijuoma mitättömällä erolla ennen Lidlin Glögijuomaa. Viimeiseksi jäi Valion Vaalea Glögi. Artikkelin lukeneilla on enemmän valintaperusteita, toki maku on tärkeintä. Paras pakkaus Valio Vaalea Glögi Hinta: 1,44 euroa Säilyvyys: Avattuna jääkaapissa 3 4 päivää. Testipakkauksen parasta ennen pvm: 31.12.09 Tuoteselostetiedot kiitettävät. Ainoana maininnat: Älä keitä, ravistettava sekä pakkauspäivä 30.9.09. Riitan Herkku Kevyt Glögijuoma Hinta: 0,99 euroa Säilyvyys: Avattuna jääkaapissa n. 1 viikko. Testipakkauksen parasta ennen pvm: 22.06.10. Tuoteselostetiedot kiitettävät. Lidl Glögijuoma Hinta: 0,75 euroa Säilyvyys: Avattuna jääkaapissa n. 1 viikko. Testipakkauksen parasta ennen pvm: 03.03.2011. Tuoteselostetiedoista puuttuu ravintosisältö. Energiavirtaa 17
täälläsiistiä Onko Joulu on jo ovella ja kohta siellä odottaa uusi vuosikin. Kotona on vielä paljon tekemättömiä töitä ja askareita. Teksti Jaakko Liikanen Piirroskuvitus Elina Warsta ja kilttejä lapsia? Tuntuuko loppuvuoden juhlia valmistellessa, että aika loppuu kesken ja hermot menevät? Ennen sulakkeen poksahdusta kannattaisi muistaa, että joulu on hyvän tahdon ja rauhan juhla. Jos sekään ei myrskyä tyynnytä, on hyvä muistaa, että kaikkea ei välttämättä tarvitse tehdä itse. Joulusiivouksen voi tilata alan yrittäjältä ja työn kustannuksista vähentää verotuksessa kotitalousvähennyksenä 60 prosenttia. Monet muutkin kodin työt, kuten remontoinnit tai hoivapalvelut ikääntyvil- 18 le vanhemmille, ovat kotitalousvähennyksen piirissä. Joulun jo potkiessa ovella voi pohtia sitäkin, toisiko aineeton lahja saajalleen enemmän iloa kuin kovinkaan paketti kuusen alla. Markkinapaikkana Elias Kotitalousvähennyksen alaisia töitä tekeviin yrittäjiin saa hyvin yhteyden www. elias.fi -nettitorin kautta. Kyseinen foorumi perustettiin vuonna 2003 Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittamana EU-projektina. Sivuston idea on tarjota kotityöalan yrittäjille ja palveluja haluaville turvallinen ja kuluttaja-asiantuntijoiden kontrolloima kontaktipaikka. Nettitorilla olevat yritykset kuuluvat ennakkoperintärekisteriin, joka on edellytys sille, että ostaja voi kotitalousvähennystä saada. Www.elias.fi -sivuston palvelua laajennettiin vuoden 2008 syksyllä ottamalla käyttöön muun muassa Palveluja kotiin -passi. Passin avulla varmennetaan kodeissa tehtävän työn vastuullisuutta.
Verovähennyksen arvoisia kotiasioita Puhdas koti tuo juhlan siivoa ja pue koti jouluun pikkuhiljaa. Samalla voit tarkistaa joulukoristevarastosi. Hanki uusia koristeita harkiten. tee joulusta omannäköinen ja mieti, onko kaikki tarpeen. Voisitko tehdä ja hankkia vähemmän? Puhdas koti tuo juhlan tuntua. Älä kuitenkaan liioittele joulusiivouksessa. Siivoa komero, jos aiot viettää joulun siellä. jos et hanki joulukuusta, koristele huonekasvit. Kultaköynnöstä Jukkapalmuun! Voisitko tehdä joulusiivouksen yhdessä ystävän kanssa vuorotellen kummankin kodissa? luo kotiin siisti ja puhdas yleisilme: Järjestä tavarat paikoilleen, tuuleta, imuroi, pyyhi pölyt ja pese vessa. Laita joululiina pöydälle, koristeet paikoilleen ja sytytä kynttilät. Mieti, onko välttämätöntä tehdä kaikki itse? Mieti, mistä voit saada apua. Siivouspalveluja voi ostaa, ja sukulaispoika tai naapurintyttö voi kaivata joululomarahaa. Palkitse itsesi ja muut siivoustontut siivouksen jälkeen pipareilla ja muilla jouluisilla herkuilla. Asiantuntijana Teija Jerkku Marttaliitosta. Verotuksessa hyödynnettävä kotitalousvähennys laajeni vuoden 2009 alussa 3 000 euroon. Summa voi koostua kotitalous-, remontti- tai tietotekniikkatöistä tai näistä kaikista. Esimerkiksi vakituisen asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö täyttää kriteerit. Vähennys on henkilökohtainen. Jos 3 000 euron raja ei ylity, vähennys kannattaa hakea esimerkiksi kahden verovelvollisen taloudessa vain toiselle. Näin sadan euron omavastuu vähennetään vain kerran. Henkilökohtainen 3 000 euron maksimi tarkoittaa myös sitä, että pariskunta voi saada yhteensä 6 000 euron vähennykset. Kotitalousvähennystä haetaan itse. Verovuoden aikana teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat ja palkan sivukulut ilmoitetaan verottajalle esitäytetyssä veroilmoituksessa. Omakotitalossa asuva voi hyödyntää kotitalousvähennyksen muun muassa seuraavista palveluista: lämmitysjärjestelmien remontit, kuten ilmalämpöpumppuasennukset sekä vesijohto-, viemäröinti- ja sähköistystyöt. Lisätietoja kotitalousvähennyksestä muun muassa osoitteista www.elias.fi, www.vero.fi ja www.veronmaksajat.fi. Energiavirtaa 19
Kuva plugi Jätevoimalan rakentamisen valmistelu etenee Vantaan Energia Oy ja Pöyry Energy Oy ovat solmineet jätevoimalaa koskevan suunnittelu- ja rakennuttamispalveluiden konsulttisopimuksen. Sopimuksen arvo on noin kahdeksan miljoonaa euroa. Vantaan Energia valitsi Pöyry Energyn projektipalvelujen toimittajaksi julkisen hankintamenettelyn jälkeen. Vantaan Långmossebergeniin rakennettavassa jätevoimalassa tuotetaan sekä sähköä että lämpöä. Voimalan rakentaminen ajoittuu vuosille 2011 2014. Polttoaineena voimalassa tullaan käyttämään Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) ja Rosk'n Roll Oy:n sinne toimittamaa syntypaikkalajiteltua sekajätettä, jota voimala pystyy käsittelemään noin 320 tuhatta tonnia vuodessa. Lisäksi polttoaineena käytetään maakaasua, jolla lisätään voimalan energiatehokkuutta. Vantaalle rakennettava jätevoimala auttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, koska se vähentää ympäristöhaittoja ja kaatopaikalle päätyvän sekajätteen määrää. Vantaan Energian hiilen käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa vähenee noin 30 prosenttia. Myös yhtiön hiilidioksidipäästöt Vantaalla vähenevät noin 20 prosenttia nykyisestä. Hankkeella on myös työllistävä vaikutus. Lisää lisää: www.vantaanenergia.fi > Jätevoimalahanke. Oikaisu Energiavirtaa-lehden numeroon 3/2009 Sivulla 21 Tiesitkö-laatikossa kerrotaan virheellisesti, että 1 kwh:lla voi tallentavaa digiboksia käyttää 45 minuuttia. Oikea digiboksin käyttöaika on 45 tuntia. Pahoittelemme virhettä. Kuvat johanna kannasmaa Vantaan Energia juhli 40-vuotiasta Martinlaaksoa Vantaan Martinlaakso vietti 40-vuotisjuhlaansa syyskuussa. Vireää ja eläväistä kaupunginosaa juhlittiin ulkoilmatapahtumien, avointen ovien ja erilaisten matineaja konserttiesitysten voimin. Vantaan Energia osallistui Martinlaakson juhlahumuun esittelemällä toimintaansa ja avoimia työpaikkojaan Laajavuoren koululla pidetyssä messutapahtumassa sekä kutsumalla energiantuotannosta kiinnostuneet martinlaaksolaiset vierailemaan Martinlaakson voimalaitokseen. Martinlaakson voima laitoksessa tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä energiatehokkaasti yhteistuotantona. Lue lisää: www.vantaanenergia.fi Vantaan Energia arpoi marraskuun alkuun mennessä Online 24h -palveluun rekisteröityneiden asiakkaidensa kesken miniläppärin. Arpaonni suosi Jaana Myllylää Espoosta. Onnea voittajalle! 20 Energiavirtaa
t i e t o v i r t a a Kuva plugi Sähkönkulutuksen tarkkailu mittari myös Vantaan kirjastoista Jos epäilet kodinkoneesi kuluttavan liikaa energiaa, asia on helppo tarkistaa sähkönkulutuksen tarkkailumittarin avulla. Vantaan Energia on lainannut mittareita asiakkailleen, mutta vuoden 2010 alusta sähkönkulutuksen tarkkailumittari on lainattavissa myös kaikista Vantaan kaupungin kirjastoista. Lisätietoa mittareiden lainaamisesta löydät Vantaan Energian kotisivuilta: www.vantaanenergia.fi > kotitaloudet > lomakkeet > kulutuksen tarkkailumittari. Mittareiden laina-aika on yksi viikko. Tarkkailumittarin mukana lainaaja saa käyttöohjeet ja taulukon tavallisimpien kodinkoneiden keskimääräisistä kulutuksista. Tietoa energianjakelu häiriöistä Vantaalla Vantaan Energian ympäri vuorokauden päivystävä vikailmoitusnumero on 0800 0025. Lähes reaaliaikaista tietoa energian jakeluhäiriöistä saa myös osoitteesta www.vantaanenergia.fi > Tietoa jakeluhäiriöistä/sähkö tai Lämpö. Vantaan kaupungin ulkovalaistusta koskevat vikailmoitukset tehdään numeroon 040 504 8102. P a l v e l e m m e n e t i s s ä Tervetuloa kotisivuillemme www.vantaanenergia.fi Kuva recser oy Palauta käytetyt paristot ja akut Paristoja ja akkuja myyvät liikkeet ottavat vastaan vanhat käytetyt tuotteet. Kaupoissa ja kioskeissa oleviin punaisiin keräyslaatikoihin saa palauttaa ainoastaan kannettavia paristoja ja akkuja. Ajoneuvoakut ja teollisuusakut voi palauttaa samaan liikkeeseen, mistä ne on ostettu. Paristoja ja akkuja palauttaessa on hyvä muistaa, että palautukseen kelpaavat tuotteet, joiden varaus on käytetty loppuun. Mahdolliset vuotaneet paristot kannattaa toimittaa ohuessa muovipussissa niin, että ne eivät sotke ympäristöä. Paristoja ja akkuja ei saa koskaan hävittää polttamalla, laittaa sekajätteeseen, asettaa oikosulkuun tai edes mahdollistaa sitä, ja avata itse. Lue lisää: www.recser.fi Vantaan Energian koti sivut, www.vantaanenergia.fi, palvelevat sinua ympäri vuorokauden. Olemme keränneet sivustollemme tärkeää tietoa sähkö- ja kaukolämpöasioihin liittyen niin kotitalous- kuin yritysasiakkaallekin. Voit myös lukea internetissä uusimman Energiavirtaa-lehden tai hyödyntää monipuolisia ja arkea helpottavia Online-palveluitamme. Online-palveluiden käyttäminen on turvallista, sillä tietoliikenneyhteys on salattu. Lue lisää: www.vantaanenergia.fi Energiavirtaa 21
Pähkinä purtavaksi Talvella tehdään lumiukko, haudutetaan pataruokia ja nukutaan pitkät päiväunet. Jos ei nukuta, takkatulen loimussa voi täyttää ristikkoa. Oikeat vastaukset julkaisemme helmikuussa ilmestyvässä Energiavirtaa-lehdessä. Mukavia talvipäiviä! Ristikon 3/09 ratkaisu 22 Energiavirtaa