.com Kainuun luontomatkailun teemaohjelman tiedotuslehti 2.7.2014 Iloisia sveitsiläisiä Kainuussa Upitrek Oy liikuttaa luonnossa ilman moottoreita sivu 2 Kansallispuistot tarjoavat erinomaiset puitteet retkeilylle sivut 4-5 Kalalla Kainuussa.fi huikea kalastuksen tietopaketti avattu sivu 7
2 Kainuu luontoa asukkaalle ja matkailjalle M DiscoverKainuu.com Kainuun luontomatkailun teemaohjelman koordinointihanke II atkailunedistämiskeskuksen tutkimusten mukaan matkailija hakee Suomesta meille hyvin tavallisia kokemuksia: hän haluaa istua perheineen mökin pihamaalla nauttimassa valoisasta kesäillasta suomalaisen perheen kanssa. Paitsi että meillä on töissä huippuammattilaisia: oppaat, monilahjakkaat yrittäjät, taksikuskit, bussikuskit, kauppojen henkilökunta, myös me tavalliset kainuulaiset olemme tärkeitä osasia matkailijan kokemuksessa. Kuulin vastikään loistavan esimerkin kainuulaisesta vieraanvaraisuudesta. Ulkomaalaiset äiti ja tytär matkustivat taksin kyydissä lentokentältä Kuhmoon, matkalla erääseen luontomatkailuyritykseen. Ensinnäkin taksinkuljettaja ajoi spontaanisti ylimääräistä mutkaa kaupungilla nähtävyyksiä esitellen. Lisäksi kuhmolainen kanssamatkustaja kutsui matkailijat kotiinsa pikaiselle visiitille. Yritykseen saapuessaan äiti ja tytär olivat haltioissaan voimme vain kuvitella mitä he kertovat matkastaan eteenpäin kotiin palattuaan. Tämä on sitä parasta mahdollista markkinointia jokainen meistä on Kainuun markkinoija, ja meillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen että matkailija suosittelee meitä muillekin. Ulkomailta saapuva luontomatkailija ei kuitenkaan yleensä näy katukuvassa. Hänet noudetaan lentokentältä suoraan matkailukohteeseen, joka useimmiten sijaitsee kaukana keskustoista. Häntä varten on kuitenkin ostettu yrityksen toimipaikkaan ruokaa, sinne tarvitaan sähköä, vettä, ja monenlaisia muita hyödykkeitä, jotka ostetaan muilta paikallisilta toimijoilta. Kotimainen retkeilijä vuokraa mökin, käy paikallisessa kaupassa, ostaa polttoainetta ja käyttää palveluita. Taloudellinen hyöty alueelle on huomattava vaikka itse matkailijaa emme juuri näkisikään. seen hakemaan hiihtokeskusten villiä menoa tai kaupungin hulinaa. Luonto on valttimme, siitä ei pääse mihinkään. Pidetään siis luonto kunnossa ja tuetaan paikallisia yrittäjiä, niin Kainuu pysyy asuinkelpoisena meille kaikille. NINA JYRKÄS KOORDINAATTORI KAINUUN LUONTOMATKAILUN TEEMAOHJELMA KAINUUN ETU OY Julkaisija Kainuun Etu Oy Päätoimittaja Nina Jyrkäs Taitto Alma Aluemedia/ Kainuun Sanomat/Sirpa Tupiini Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani 2014 Painos: 38.400 kpl Kainuuseen mahtuu lisää matkailuyrittäjiä: takuuvarmat palvelut takaavat sopivankokoiset matkailijavirrat. Massakohteeksi emme halua, mutta onneksi olemme juuri sitä mitä kansainvälinen matkailija yhä enemmän toivoo: ihmisläheinen, aito ja rauhallinen paikka nauttia luonnosta. Luonnon hyvinvointi onkin äärimmäisen tärkeää sekä meille Kainuussa asuville että matkailijoille. Hyvin harva matkailija tulee Kainuu- Upitrek Oy - luontomatkailun moniosaaja JAANA KERÄNEN MYYNTIPÄÄLLIKKÖ WILD TAIGA U pitrek Oy on neljätoista vuotta toiminut luontomatkailualan yritys, joka on erikoistunut järjestämään moottoroimattomia, luonnossa tapahtuvia vaelluksia sekä matkailun ohjelmapalveluita Kainuussa. Upitrekin erikoisuus ovat pitkät itärajan hiihtovaellukset, jotka vetävät vuosi vuodelta enemmän ulkomaisia asiakkaita. Lisäksi tarjolla on muun muassa pyöräretkiä, melontaa ja nuotiokahvituksia. Idän Taiga ry:n puheenjohtaja Lassi Rautiainen (oik.) ojensi Urpo Heikkiselle kannustepalkinnon. Hiihdon ja lumikenkäilyn harrastajia saapui viime talvena nelisensataa henkilöä, kertoo opastettuja matkoja järjestävä Upitrekin Urpo Heikkinen. Talven matkat toteutettiin suunnitelmien mukaan vaikka sääolosuhteet olivat poikkeuksellisen haastavia, välillä lumi oli sohjoista ja märkää, toisina ajankohtina latuhöylällä oli vaikeuksia pureutua yöpakkasen jäätämään hankeen. Kaikesta huolimatta asiakkaat olivat jälleen tyytyväisiä lumiset maisemat huikaisevassa auringonpaisteessa ja alueen hiljaisuus, koskematon ja puhdas luonto ovat mieleen painuvia kokemuksia. Idän Taiga ry. myönsi Upitrekille vuoden 2013 matkailuyhdistyksen kannustepalkinnon. Vuosittain kasvava asiakasmäärä ei ollut ainoa peruste kannustepalkinnon myöntämiselle. Tunnustuksen taustalla on Wild Taiga -tuotteiston paketoinnin ja myynnin kehittäminen. Tuotteissa yhdistyvät matkailupalvelut kunta- ja maakuntarajat ylittäen ja Upitrek on ensimmäinen Kuluttajavirastoon rekisteröitynyt matkatoimisto yhdistyksen jäsenistöstä. Lisäksi vahvan luontomatkailuosaamisen omaava yritys on laajentanut ennakkoluulottomasti myös kulttuurimatkailupuolelle toimien mm. uusien talvisotatuotteiden myyjänä. Aloimme yli 10 vuotta sitten toteuttaa opastettuja viikon mittaisia hiihtoretkiä, joiden kiivain sesonki on valoisina helmi-maaliskuun Luontomatkailijoita Upitrekin järjestämällä vaelluksella. viikkoina. Tämä tunnustus kuuluu yhtälailla paitsi yrittäjäpuolisolleni, myös alusta saakka mukana olleille matkailuyrityksille, joissa asiakkaat matkojen aikana vierailevat, Heikkinen toteaa. Upitrek on toiminut aktiivisesti yhteistyössä myös erilaisten hankkeiden kanssa. Urpo Heikkisen mukaan hankkeista on aina saatu jotain positiivista. Suurimmat hyödyt on saatu hankkeista, joista saa rahoitusta ulkomaan markkinoinnin toimenpiteisiin. Ilman hankkeiden tukea muun muassa workshopeihin olisi liian kallista osallistua, eikä matkanjärjestäjien tutustumismatkoja alueelle olisi mahdollista järjestää, Heikkinen toteaa. Myös tuotekehityshankkeista on saatu hyviä tuloksia erityisesti järjestämällä tuotteiden testimatkoja. Hankemaailmassa ikävänä asiana Urpo Heikkinen pitää sitä että hankerahoitusta saadakseen pitää aina keksiä jokin uusi aihealue, vaikka usein parhaat hyödyt saisi jatkamalla pitkäjänteisesti valitulla linjalla. Myös byrokratia on yrittäjälle käsittämätöntä, Heikkinen sanoo, mutta onneksi hankkeille on Kainuussa mukavasti hyviä hallinnoijia jotka hoitavan sen puolen. Parhaat hankkeet ovatkin Urpo Heikkisen mielestä yleensä niitä, jotka ovat lähteneet yritysten tarpeista ja halusta.
3 Hossa Travel luottaa yhteistyöhön Tarmo Karvonen kehittää matkailupalveluita lapsuuden maisemissaan. varaan markkinointia ei voi laskea. Pienyrityksen on yksin vaikea löytää riittävästi voimaa uskottavan näkyvyyden rakentamiseen kilpailuilla markkinoilla. Anna-Leena Rauhala K un Tarmo Karvonen pakkasi 15-vuotiaana tavaransa ja muutti Hossasta Kajaaniin, ei ajatus paluusta kotiin kytenyt vielä mielessä. Hossa luo yritystoiminnalle hienot puitteet. Karvonen kiittää tunnetun retkeilyalueen monipuolisuutta. Isojen metsäalueiden, hyvän retkeily- ja melontareittiverkoston sekä monipuolisten kalastusmahdollisuuksien ansiosta matkailijoille on mahdollisuus valita, mitä lomaltaan haluaa. Nyt eräoppaaksi ja restonomiksi valmistuneena, luonnontuotealan ammattitutkinnon suorittaneena Karvonen vastaa oman yrityksensä Hossa Travelin toiminnan kehittämisestä. Työkokemus oppaana Upitrekin palveluksessa vahvisti luottamusta omaan osaamiseen Karvonen uskoo, että aitous ja alkuperäisyys ovat tekijöitä, joiden varaan matkailupalveluita on hyvä rakentaa. Kun matkailijoiden opas tekee työtä kotiseudullaan, tarinoista löytyy elämänmakua. Kielitaitoinen, Hossan kulttuurihistorian tunteva ja eräelämän taidot omaava nuori mies on toivotettu lämpimästi tervetulleeksi hossalaisten yrittäjien joukkoon. Tänä vuonna Karvonen hioo tuotteita kuntoon yhdessä muiden hossalaisten yrittäjien kanssa. - Hossassa matkailijat pääsevät mukaan myös kylän elämään. Täällä voi hoitaa vaikka poroja tai lähteä mukaan kalalle. Tarmo Karvonen viihtyy Hossan upeilla kankailla. Karvonen kokee, että yrittäjien yhteistyö on Hossassa onnistumisen edellytys. Kun ruokailu- ja majoituspalveluita kylällä on jo tarjolla, Karvonen keskittyy mielellään opastukseen. Hän voi viedä vieraita kalalle, maastoretkelle, porotilan arkeen tai aikamatkalle Värikalliolle. Karvosen Hossa Travel toimii Idän Taida ry:n yrittäjien kanssa yhteistyössä ja harkitsee lähtemistä mu- kaan yhteismarkkinointiin. Yhdistys on kehittänyt lukuisten hankkeiden tuella kiitetyn Wild Taiga brändin. Karvonen päivittää aktiivisesti oman yrityksensä nettisivuja ja englanninkielistä blogiaan, mutta niiden Tarmolla on hyviä kokemuksia hankkeiden järjestämistä koulutuksista ja tapahtumista. Hän osallistui huhtikuussa 2013 lumirakentamisen koulutukseen, jossa sai uutta tietoa muun muassa lumirakentamisen teoriasta, sääolojen ja olosuhteiden vaikutuksesta sekä eri menetelmistä ja muottien käytöstä. Karvonen osallistui myös Kuhmossa luontomatkailun parissa toimiville järjestettyyn maastopelastusharjoitukseen, jonka koki hyödylliseksi. Husky-yrittäjyys on elämäntapa Aki Käräjäoja ruokkii koiralaumaansa kalalla sekä taloudellisista että eläinsuojelusyistä SUVI TAURIAINEN Onko niillä kaikilla nimi, kuuluu joskus kysymys rekikoiratarhalla vierailevalta. Kuhmolainen Routa Travelin yrittäjä Aki Käräjäoja ei kysymyksestä loukkaannu, vaan kertoo rauhallisesti koiristaan, niiden erilaisista luonteista, päivittäisistä koirienhoitorutiineista ja siinä ohessa eläinsuojeluideologiastaan. Pian kysyjälle paljastuu, että koirilla on paitsi nimi, myös lukuisia lempinimiä. Koirat ovat perheenjäseniä. Aki on kotoisin maatalousyrittäjäperheestä Haapavedeltä ja on sen myötä elänyt erilaisten eläinten kanssa koko ikänsä. Eläinten hyvinvointi on hänelle periaate, jonka vuoksi hän on siirtymässä yhä enemmän ruokkimaan koiriansa suomalaisella kalalla. Koira tarvitsee hyvälaatuista proteiinia, kasvisravinnolla koira ei pärjää. Työtä tekeville koirille ruoan laatu on erityisen tärkeää. Koiranruokien proteiini on peräisin lihasta, jonka alkuperää on käytännössä mahdotonta selvittää. Tämän vuoksi paikallisesti kasvatetun tai itsepyydetyn kalan käyttäminen ruokinnassa on sekä ekologisesti, ekonomisesti että sosiaalisesti kestävä ratkaisu. Myös Routa Travelin asiakkaat ovat eläimiä rakastavia ihmisiä, joiden loman mieleenpainuvin elämys on päästä lähelle koiria ja jakaa yhdessä olemisen iloa. Aki Käräjäoja pyytää kalaa Kuhmon kaupungilta hankitulla paunetilla. Särjenpyynti on myös järven vedenlaadun hoitamista. Koirat lepäilevät kesähelteessä. Kesällä Routa Travel järjestää huskytrekking -ohjelmia, patikointia rekikoiran kanssa. Kuvassa Routa Travelissa vierailleet kiinalaiset toimittajat ja koirat Emppu ja Serek.
4 Kansallispuistoja ja retke Kuvat Metsähallitus. Oulujärven ja Hossan kuvat Metsähallitus / Sirke Seppänen. Suomen kaikkiaan 37 kansallispuistosta kolme on Kainuussa ainakin osittain. Kansallispuistot ovat sopivia matkakohteita kesämatkailijan reitin varrella. Kerttu Härkönen Puistonjohtaja, Metsähallitus luontopalvelut Hiidenportti - alkuvoimainen rotkomaisema saloseudun sydämessä Kainuun ikioma kansallispuisto, Hiidenportti, lepää Sotkamon eteläreunalla, saloseudun sydämessä. Puiston rotkomaisema on vaikuttava näky. Jylhälle kalliorotkolle johtavan polun varrella voi kokea salaperäisen kuusikon, kauniisti karun kukkaniityn ja kaskiahon tunnelman. Puisto tarjoaa tarinoita myös kulttuurihistoriasta kiinnostuneelle. Kulttuurikohteet on koottu omaksi esitteekseen, jota on saatavana useilla kielillä mm. Vuokatista. Hiidenportissa käy vuosittain runsaat 10 000 retkeilijää. Puiston erämaisuuden takaa syrjäinen sijainti: puiston löytää pitkien, kiemuraisten metsäteitten päästä. Savon puolella - Tiilikkajärvi Tiilikkajärven kansallispuistoon on Vuokatista vajaan tunnin ajomatka. Puisto sijaitsee Rautavaaran kunnassa, pieni osa myös Sotkamossa. Rauhan rannat aukeavat kansallispuiston ytimessä. Puiston upein hiekkaranta on Venäjänhiekka, jonka nimi ei ole sattuma: Täyssinän rauhan (vuonna 1595) rajanvedosta jäi Tiilikkajärveen muistoksi kivi, johon on hakattu Ruotsin ja Venäjän merkkeinä kruunu ja risti. Tiilikkajärven hiekkarannoilla, harjuilla, tuoksuvilla tupasvillaisilla soilla ja metsien huminassa voi tuntea aidon luonnon väkevän vaikutuksen. Tiilikkajärven maisemat ovat leppoisia ja polut helppoja. Järvi soveltuu hyvin melontaan ja laitureita uusitaan tänä vuonna. Kävijöitä on vuodessa runsaat 8 000, joten tilaa riittää. Kansallispuistosta kävijä löytää kauniita maisemia j upeaa luontoa, ynnä hyvät retkeilypalvelut. Lisäksi erityisesti luontoharrastuk varten Kainuussa on kaksi Kainuusta länteen - Rokua, Suomen ensimmäinen Geopark Rokua on pikkuruinen kansallispuisto Muhoksen ja Vaalan kuntien alueilla. Rokuan karulla hiek sen ikivanhassa männikössä kulkevat perheen p kin jalalle mukavia polkuja. Hopeisten jäkälien dyynit kehystävät pieniä lampia, jotka kertovat suuresta maanpinnan muotoja muokanneesta Rokua on Suomen ensimmäinen geologian eri ja osa maailmanlaajuista Geopark verkostoa esitellään erityisesti jääkauden jälkiä. Geoparkin korkeimmalta kohdalta, Pookivaara näkee jopa Kainuun merelle asti. Puistossa on vuosittain noin 18 000. Oulujärvi on aava Kainuun meri Oulujärvi on Kainuun oma meri. Osa sen saari samannimiseen retkeilyalueeseen. Retkeilyalu saaret ja hiekkarannat houkuttelevat veneilijö lojia, ja Manamansalon tavoittaa myös autol onnistuu ilman omaakin venettä, sillä soutuven jakkeja voi myös vuokrata. Suurjärven rannall leirintäalueita. Niin auringonpaisteessa kuin my maisemat ovat huikaisevia! Kävijöitä retkeilya ret palveluineen vetävät vuosittain runsaat läh Kirkkaat kalavedet kalliomaalausten ä = Hossan retkeilyalue Suomussalmen Hossan kirkkaat vedet kuh kalalajeja. Täällä voi narrata kalaa kuohuist nestä, samota helppoja polkuja ja nauttia hy veluista. Retkillä voi kulkea samoja reittejä een ensimmäiset asukkaat noin 10 000 vuo
5 eilyalueita reittisi varrella ja t ksia i n, Utajärven kkamaalla, pienimmätn peittämät jääkauden a voimasta. ikoiskohde a. Rokualla an tornista, n kävijöitä ista kuuluu ueen upeat öitä ja mella. Veneily neitä ja kala on useita yrskyssäkin alueen saahes 40 000. äärellä hisevat eri ta ja tyveyvistä palä kuin aluotta sitten. valtion maille sijoittuvaa retkeilyaluetta. Seuraavassa esittelen syitä poiketa näille erityisille alueille myös hieman Kainuun ulkopuolella! Värikallion kivikautiset kalliomaalaukset vievät retkipäivän lomassa shamanismin maailmaan. Hossa on kävijämäärillä mitattuna ollut jo pitkään Kainuun suosituin luontokohde -sinne tehdään vuosittain noin 50 000 käyntiä. Koillismaa komeimmillaan Riisitunturilla Posion Riisitunturilla pääsee kulkemaan pitkin Euroopan mahtavimpia rinnesoita ja ihailemaan Kitkajärveä, jota kutsutaan Euroopan suurimmaksi lähteeksi. Vesi on luonut Koillismaan satumaisen tunturi- ja vaaraluonnon kauneuden. Riisitunturi tarjoaa avaria, puhuttelevia maisemia, joissa ajatus pääsee lentoon. Photo: Mh/Lentokuva Vallas oy Riisitunturin luonnosta ja maisemista käy vuosittain nauttimassa yli 20 000 matkailijaa. Puiston päiväreitit, joilla on omaleimaiset nimet Riisin Rietas ja Riisin Rääpäsy, on vastikään kunnostettu ja tarjoavat pääsyn huikeiden maisemien äärelle. Lisätietoja Lisätietoja kansallispuistoista ja retkeilyalueista, niiden luonnosta ja palveluista sekä ajo-ohjeet löytyvät netistä www.luontoon.fi portaalista. Tietoja voi syventää luontokeskuksissa ja palvelupisteissä: Luontokeskus Petola Kuhmossa, opastuskeskus Suppa Rokualla, Hossan luontokeskus Suomussalmella sekä Oulangan luontokeskus ja Karhuntassun palvelupiste Kuusamossa. Kaikista kohteista voit myös käydä tykkäämässä Facebookissa! Photo: Jari Kostet Photo: Tapio Tuomela
6 Hanketyöntekijän työnkuva Sari laukkanen projektipäällikkö kainuun ammattiopisto (KAO) / Seppälä Hankkeista, vai pitäisikö sanoa projekteista, ollaan montaa mieltä. Mielipiteitä on yhtä monta kuin niiden esittäjiä. Niihin vaikuttavat luonnollisesti esittäjän omat kokemukset hankkeista, hyvät tai huonot, jolloin näkemystä värittää subjektiivisuus usein hyvinkin positiivisella tai negatiivisella tavalla. Joskus hankkeisiin kohdistetaan omia turhaumia ja niitä arvostellaan vailla parempaa ja syvällisempää tietämystä. Olen kuullut vuodatusta kuinka korkeasti koulutetut projektipäälliköt eivät saa mitään muuta aikaiseksi kuin ruikuttavat kuntien rahoja ja täyttävät mappeja. Olen kuullut myös erittäin hyvää palautetta, esimerkiksi yrittäjiltä, jotka ovat saaneet eri hankkeista paljonkin hyötyä yritystoimintansa kehittämisessä. Eli loppupeleissä on kyse siitä, kuinka hyvin hankkeita osataan käyttää hyödyksi. Kaikki lähtee yrittäjästä ja yksilöstä itsestään. On oltava itse aktiivinen ja mentävä mukaan. Turha valittaa, jos ei ole ollut yhdessäkään hankkeessa aktiivisesti mukana. Tarvittaisiinko hankkeelle siis uusi määritelmä, uusi sana ja mikä se voisi olla? Mikä sana kuvaisi parhaiten työtä, jolle on määritelty selkeä alku ja loppu? Työtä, jolle on määritelty selkeät tavoitteet, usein tiukat ja vaativat, aikataulu ja budjetti? Työtä, jossa onnistumista mitataan Sari Laukkanen purutreeneissä Karun kanssa. Kaisu Sironen matkan varrella usein ohjausryhmähän tarkkailee asetettujen tavoitteiden täyttymistä säännöllisesti. Ryhmässä on rahoittajan, sidosryhmien sekä itse hyödynsaajien eli yrittäjien edustus. Tulosta siis vaaditaan! Mikä sana kuvaa työtä, johon ei ajauduta, johon on selkeät haut ja pätevimmät valitaan? Entä työntekijää, joka pystyy ottamaan vastuun työstä päivittäin, ohjaamaan työskentelyään tavoitehakuisesti ja jonka motivaatio ja pää kestää määräaikaiset työsuhteet ja tappavan tehokkaan työtahdin? Työssä kun ei pääse piiloutumaan eikä löysäilemään eläkettä odotellessa, vaan toiminta on tiukasti tavoitteisiin pyrkivää. Päivittäin. Virka-aikaa ei ole, työtä tehdään silloin kun työtä on tehtävä. Haastava homma eikö? Hankkeissa työskentelevät ovat usein luonteeltaan luovia, rohkeita edelläkävijöitä, joita jopa ahdistaa ajatus työpaikasta, jossa pitäisi olla eläkeikään saakka. Nämä ihmiset kaipaavat haasteita ja haluavat ylittää itsensä, kokea onnistumisia myös työssään. Toimintaa ohjaa vahva sisäinen yrittäjyys halu tehdä tulosta. Onnistumisten kautta sitten hyvät hankevetäjät työllistyvät uusiin hankkeisiin. Toki hankkeita ja hankevetäjiä on monenlaisia, osa onnistuu töissään ja tavoitteissaan, osa ei. Mutta niin monta hyvää asiaa ja loistavia tuloksia on hankerahalla myös Kainuuseen saatu ja toteutettu. Ja toivottavasti tullaan jatkossakin toteuttamaan, joten jättäisin hankkeiden arvostelun ainakin yleisellä tasolla sikseen. Luonto, rauha ja hiljaisuus ovat vetovoimamme Kansainvälisiä ryhmiä kuljettava Mauri Väisänen näkee, mikä kainuulaisessa luonnossa kiinnostaa. SUVI TAURIAINEN Kylläpä oli taas tyytyväisiä asiakkaita, toteaa linja-autokuljettaja Mauri Väisänen kuhmolaisille oppaille ja yrittäjille vietyään sveitsiläisen kotiin palaavan ryhmän lentokentälle. Mauri on kuljettanut monenlaisia luontomatkailuasiakkaita, muun muassa kahtena kesänä sveitsiläisiä ryhmiä, jotka majoittuivat Hotelli Kalevalassa Kuhmossa ja osallistuivat erilaisiin ohjelmiin viikon aikana. Bussilla lähdettiin liikkeelle joka aamu, ohjelmassa oli patikointia, melontaa, tervavenesoutua, savusaunaa, kalastusta, marjastusta, sienestystä ja huskykärryllä ajelua. Ohjelma huipentui karhujenkatseluun Suomussalmella, Martinselkosen Eräkeskuksessa. Viikkojen aikana Mauri näki asiakkaiden rentoutuvan ja alkavan yhä enemmän nauttimaan rauhasta, tilasta ja hiljaisuudesta, jota Kainuusta löytyy. Hän näkee luontomatkailun hyvin tärkeänä Kainuulle ja edistää matkailun kehittämistä myös Lentiiran kyläyhdistyksen puheenjohtajana. Kylläpä oli taas tyytyväisiä asiakkaita, toteaa linja-autokuljettaja Mauri Väisänen kuhmolaisille oppaille ja yrittäjille vietyään sveitsiläisen kotiin palaavan ryhmän lentokentälle. Mauri Väisänen Taiga Spirit -yrityksen portailla Kuhmossa.
7 Antti Härkönen Taimen on tunnistettu skannerilla ja saalis vapautetaan kasvamaan. Kuvassa Mikko Peltsi Peltola (vas.) ja Simo Yli-Lonttinen. Kalalla Kainuussa Simo Yli-Lonttinen Kaunis luonto. Puhtaat vedet. Omaa rauhaa. Upeita kaloja. Historian havinaa. Kaarneen ja Luvan koskien tervastulet. Kainuulaisten leppoisa elämänasenne. Mitä muuta voi vaatia kalareissuilta? Minä ainakin lähden luonnon pariin rentoutumaan ja irrottautumaan hektisestä arjesta. SIMO YLI-LONTTINEN KAINUUN ETU OY Noin iilistelee pohjalainen Samuli Kirkkomäki Kalalla Kainuussa portaalin Kalapäiväkirjassaan. Kainuussa on paljon matkailukalastajaa kiinnostavia kalavesiä. Mutta matkailijan kysymys kuuluu, kuinka löytää noille metsäteiden tai tuntemattomien polkujen takana piilotteleville kalavesille? Tietenkin matkailija haluaa myös tietää, mistä löytää kalaluvat ja miten kalakohteissa tulee toimia. Nyt Kainuun kalavesille opastaa uusi nettiportaali. Netissä maakunnan kalakosket ja järvet on esiteltynä ottipaikkoja salailematta. Kohteiden tiedot, kartat sekä kalastusvinkit löytyvät osoitteesta www.kalallakainuussa. i. Kansainvälisille reissaajille sivut löytyvät englannin käännöksenä (www. inland ishing. i). Muihin kalapaikkaoppaisiin verrattaessa Kainuun sivujen erikoisuutena ovat Kalapäiväkirjat. Niissä kalastajat antavat kohteittain ottivinkkejä ja kertovat paikallisia kalatarinoitaan. Portaalista löytyvät kaikki Kainuun isommat järvet sekä kymmenien hoidettujen virkistyskalastusjärvien valikoima. Netti opastaa matkailijan Kainuun Meren eli Oulujärven, sekä muiden suurjärvien kalavesille venerantojen, satamien ja matkailuyritysten kautta. Saaliin toivossa kannattaa huomata, että netistä on löydettävissä näille isoille selille valikoima päteviä pro kalastajien ottipaikkakarttoja. Viehekalastajille uskaltaa taata näiltä vesiltä mainioita kuha-, hauki- ja ahvensaaliita. Pienempiä virkistyskalastusjärviä on esiteltynä tasaisesti ympäri Kainuuta. Suosittuja ovat lohikalaistukkain tankatut kohteet, joissa useimmissa on myös matkailupalveluja. Myös suosittujen matkailukeskusten yhteydessä on istukasvesiä esimerkiksi Vuokatissa ja Ukkohallassa. Erämainen Hossa muodostaa laajan luontomatkailun keskittymän. Hossan retkeilyalueen vesillä vaeltelee vuosittain tuhansia toisistaan tietämättömiä ja luonnon rauhasta sekä kalastuksesta nauttivia lomalaisia. Lisäbonuksena Kainuun valtaväyliltä syrjässä piilottelee tuhansia metsälampia, joilla kaikilla ei edes vuosittain kalasta juuri kukaan. Mieluummin virtavesissä perholla tai uistimella kalastava bongaa vesistöisestä maakunnasta muutaman sata kalaisaa taimenkoskea. Kainuusta löytyy myös pro tasolle perhokalaharrastuksessaan ehtineille erityiskoskia, joissa painotetaan villien kalojen suojelua sekä aitoja kalastuselämyksiä. Tunnustettuja pitkän linjan valtakunnallisia esimerkkikohteita ovat Kainuun Ekokosket. Mutta Ekokoskien lisäksi maakuntaan on viime vuosina kehitetty satoja kilometrejä uusia kestävän kalastuksen pelipaikkoja. Hienoja erikoiskohteita ovat Suomussalmella Korvuan- Näljänkäjoen alue, Ukkohallan Syväjoki sekä Kuhmossa Kalliojoki, Akonkoski ja komea Lentuankoski. Kainuussa kalastajien puskaradio on siis saanut kilpailijakseen netin. Kalalla Kainuussa avautuu reissaajalle nettikännykän kautta ja kannattaa huomata, että moniin Kainuun kohteisiin saa kalastusluvankin kännykällä. Ei ihme, että Kalalla Kainuussa on yksi maakunnan suosituimpia nettiportaaleja. Tavoitteena Suomen paras kalapaikkanetti. www.kalallakainuussa.fi Hienot vesistöt ovat jo olemassa, mutta Kainuun luontoa kunnioittaen kehitetään ja rakennetaan nykymatkailijan kalastusmestoja. Hyviä esimerkkejä ovat Puolangalla Paljakan kalastuspuisto ja Kajaanin Linnanvirta. Taimenpitoisella Linnanvirralla kalastus on säädeltyä, mutta yllättäen ihan ilmaista. Linnanvirta palkittiinkin valtakunnallisena lähikalastuskohteena. Paljakan kalastuspuisto on laskettelukeskuksen palvelujen keskellä ja puistossa voi kalastaa vaikka nappaskengissä sekä lastenrattaita työntäen. Pajakkakosken möljän kävelysiltaa ja taimenen poikasten sivuuomaa rakennetaan. Parhaillaan uusattavista koskikalastusalueista mielenkiintoisin on Kuhmon Pajakkajoki. Komean, kalaisan ja suositun Pajakkajoen alueelle suunniteltiin kalastusjärjestelyt, rantarakenteet ja koskien kunnostus niin, että ensisijaisia hyötyjiä ovat koskikalat. Villin kalaston kohentuessa ja rantojen sekä rakenteiden nyt jo valmistuessa, Pajakkajoki kiehtoo entistäkin enemmän. Pajakka on suosikkikohde sekä kalastusmatkailijoille että kuhmolaiselle kalastusharrastajille. Samalla Pajakkakoskelle rakennetut möljät, laiturit, polut ja taukopaikat muodostavat kulttuurija matkailukaupungin uudistuneen olohuoneen. Kainuussa on myös kalantutkimuksen kansainvälistä huippuosaamista. Paltamon kalantutkimuslaitoksella virikekasvatetut taimenet ovat esimerkki tavoitteesta jalostaa luonnonmukaisempia ja elinvoimaisempia istutuskaloja. Jo poikasina sirumerkittyjä taimenyksilöiden menestymistä seurataan. Kainuun Ekokoskilla näiden taimenyksilöiden edesottamuksia tutkitaan aidoissa kalastuskohteissa ja kalastusmatkailijat ovat mukana innovatiivisessa tutkimuksessa. Ekokalastajat saavat mukaansa skannerin, jolla luetaan haaviin saaduista PIT-sirumerkityistä taimenista tunnuskoodit. Sanomattakin on selvää, että tällaisessa nykyaikaisessa perhokohteessa taimenet vapautetaan ja näin saman kalayksilön seuranta ja tutkimus jatkuu useita vuosia. Tutkimus tuo myös harrastukseen aivan uuden levelin, kun netissä voi vertailla omia kokemuksia tutkimustuloksiin (www.ekokosket. i). Netissä on myös valikoima valokuvia, jotka on otettu taimenten oikeasta poskesta. Näin perhokalastajalla on mahdollisuus kotona bongata tuttu taimenen kasvopotretti. Tällä kertaa tutkimustaimenen on haavinnut joku toinen, ja näin kiertokulku jatkuu. KALALLA KAINUUSSA Kalalla Kainuussa netti, Kuhmon Pajakkajoen Master Plan sekä viriketaimenten tutkimus ovat Kainuun Etu Oy:n Vesistöt hankkeen toteuttamia matkailukalastuksen kehittämistoimia.
8 Luonto on suurin ja kaunein liikuntasali Kainuun matkailun vetovoimatekijöistä yksi suurimmista on luonto. Kajaanin Matkailuoppaat ry järjestää myös opastettuja luontoretkiä. Ohjelmatarjonnassa on ammattitutkinnon suorittaneen eräja luonto-oppaan palveluja. Erikoisalaa ovat patikka-, hiihto-, karhunkatselu-, marjastus- ja sieniretket. Pekka Jaakola Kajaanin Matkailuoppaat ry Kainuussa on paljon hyviä ja tunnettuja vaellus- ja patikkareittejä. Esimerkiksi UKK:n reitillä on Vuokatin Vaellusreitti, Sininen Polku Kuhmossa ja Köngäskierros Puolangan ja Hyrynsalmen maisemissa. Myös Hiidenportin kansallispuisto ja Hossan retkeilyalue tarjoavat kulkijalle ihanaa erämaan rauhaa. Karhunkatselukopista voidaan nähdä karhuja, ahmoja ja susia. Ja jos karhua ei onnistuta näkemään, on retkellä takuu. Retkelle voi tulla uudelleen ilmaiseksi. Marjastus- ja sienestysretkillä on etukäteen tiedustellut varmat saantipaikat. Lähes varmaa on myös marjasato: mustikka, lakka, vadelma, mesimarja ja karpalo. Kaupallisista puutarhoista voi ostaa puutarhavadelmaa ja erivärisiä viinimarjoja. Sovittaessa oppaalta saa myös marjastusvälineet ja varusteet. Moni uskoo, että mesimarja on menneiden aikojen herkku, mutta nykyajan metsänparannustyöt esimerkiksi laikuttamalla luovat maastoon mesimarjalle otollisen kasvualustan, johon siemenet lentävät. Luonnon ihmeellisyys kehittää sitten uusia taimia ja marjoja. Mesimarja on kuten horsma ja vadelma pioneerikasvi, joka kasvaa humuksesta avattuun multaan. Kun muu kasvusto voittaa alaa, niin mesimarjakin häviää heinikkoon ja puiden varjoon. Kainuulaiset metsästysseurat järjestävät ohjattuja, maksullisia met- sästysretkiä. Samoin kalastusretket ovat jo monien matkailuyrittäjien ohjelmistossa. Asiakkaan varustukseksi riittää innostus ja mielenkiinto asiaan, sillä palvelun tuottaja tarjoaa tarpeelliset varusteet ja välineet sekä varman saaliin. Tervahaudat uusiokäyttöön Kainuun metsissä on tuhansittain vanhoja tervahautoja. Me oppaat voimme ottaa vanhat tervahaudat uusiokäyttöön. Matkailijat kokevat elämyksen, kun heidät viedään tervahaudan partaalle. Tervahaudalla voimme kertoa sen rakenteesta, tervanpoltosta, tervasta, tynnyreistä, tervan kuljetuksesta ja käyttötarkoituksista, myynnistä ja muista vanhaan tervatuotantoperinteeseen liittyvistä asioista. Myös Konsta Pylkkäsen tuntema Tulikettu on jo monta sukupolvea sitten ottanut vanhoja tervahautoja uusiokäyttöön kaivamalla niiden arinan alle pesänsä. Uskon, että asiaa tuntematon matkailija olisi kiinnostunut hänelle oudosta asiasta, joka meille kainuulaisille oli vielä 100 150 vuotta sitten pääelinkeino. Vuokatin vuoden 2013 suunnistuksen maailmanmestaruuskilpailuihin ja harjoitteluun kartantekijät ovat piirtäneet Sotkamon kirkonkylän itäpuolisen maaston karttoja 31 neliökilometrin alueelta. Näistä mäntykangas- ja harjumaastoista on merkitty karttoihin 363 tervahautaa. Monessa tervahaudassa oli viime vuonna heinäkuun alussa rastilippu, jota monet etsivät, vaikkei se ollut keneltäkään kateissa. Pekka Jaakola (oik.) opastaa Anglus Peackocia Vuokatin vaelluksella. Fakta Luonto- ja retkeilyasioista saa tietoa internetistä. Esimerkiksi Metsähallitus kertoo sivuillaan www.luontoon.fi reiteistä ja palveluista. Kuhmon Pajakkajoen koskien kunnostaminen Silja Keränen Kainuun Etu Oy Hyvä kalapaikat, mukavat ulkoiluympäristöt ja mahdollisuus erilaisiin aktiviteetteihin näitä tarvitaan. Tällaisia paikkoja Kainuuseen myös luodaan, esimerkiksi kunnostamalla jokia. Tutustumassa Pajakkajoen kunnostukseen kirpeässä pakkassäässä. Kainuun Edun TRAP-hankkeessa on kuluneen kevään aikana pureuduttu kunnostuksen hyötyihin ja merkitykseen. Tarkoituksena on siis selvittää jokikunnostusten hyötyjä. Pilottikohteenamme on toiminut Kuhmon Pajakkajoen kolme kunnostettavaa koskea Pajakkakoski, Akonkoski ja Saarikoski. Nämä kosket kunnostetaan sekä mainioiksi kalapaikoiksi että hienoiksi virkistäytymiskohteiksi. Kunnostuksen hyödyt näyttävät alustavien tulosten perusteella olevan ilmeiset, etenkin alueen li- sääntyneen käytön vuoksi. Sitä tosin tuskin kukaan epäilikään. Tarkempien tulosten myötä saadaan pikapuoliin tietoa kunnostuksen rahallisesta hyödystä (kasvaneet kävijä- ja matkailijamäärät, pidempi aika alueella yms.). Kyselyin, haastatteluin ja työpajatyöskentelyn perusteella sekä kuhmolaiset että ulkopaikkakuntalaiset ovat tyytyväisiä Pajakkajoen kunnostukseen. Lisääntyneen kävijämäärän on pystynyt päättelemään niin kyselyistä kuin havainnoistakin paikan päällä. Välittömien hyötyjen lisäksi kunnostaminen lisää myös erilaisia mahdollisuuksia esimerkiksi aktiviteettimatkailulle.