Muodin ja pukeutumisen tutkimuksia ja tutkijoita eri tieteenaloilta Ritva Koskennurmi-Sivonen www.helsinki.fi/~rkosken/topten Muotiteorioita ja -teoreetikoita www.helsinki.fi/~rkosken/muoti2
Pukeutuminen (sis. vaatetuksen) on tutkimusalana monitieteinen ja tieteidenvälinen. Sitä tutkivat: textiles and clothing (amer. yliopistoissa) filosofia estetiikka semiotiikka historia, taidehistoria (pukuhistoria) kansatiede antropologia sosiologia sosiaalipsykologia psykologia fysiologia design studies taloustiede markkinointi kauppatiede naistutkimus gender studies ekologia ja ympäristötiede käsityötiede
Yhdysvaltalainen taloustieteilijä Thorstein Veblen. 1961 (1899). The Theory of the Leisure Class. New York: Random House. suomennettu 2002 Joutilas luokka. Helsinki: Art House. rahakauneus (pecuniary beauty) esteettinen kauneus (aesthetic beauty) kerskakulutus (conspicuous consumption)
Saksalainen sosiologi Simmel, Georg. 1986 (1905). Muodin filosofia. Helsinki: Odessa. Arto Noron esipuhe. Suomalainen Simmelin sosiologian tutkija Noro, Arto. 1991. Muoto, moderniteetti ja kolmas. Tutkijaliitto. Muoti-sanan kaksinainen merkitys: 1. Muoti jatkuvana ilmiönä. 2. Muoti jonakin uutena muotoihanteena.
Simmel muodista (1): jatkuva pyrkimys, kun se on levinnyt, se on ohi luokkamuodit trickle down eli valumisteoria (ei S:n käyttämä nimitys) suurkaupungit ja keskiluokka massamuodin synnyn ennakointi antimuodin mahdottomuus luovan kekseliäisyyden vaiva siirretään ammattilaisille
Simmel muodista (2): liittyminen ja erottautuminen yhtä aikaa mielivaltaisuus (vrt. Barthes: arbitraarisuus ) tulevaisuuden ja menneisyyden vedenjakaja nykyiselle individualistisen pirstaleisuuden leimaamalle ajalle (huom! 1905) muodin homogenisoiva piirre on erityisen tärkeä epäitsenäisten ihmisten temmellyskenttä voimakkaan persoonallisuuden vapaaehtoinen tottelevaisuus omaperäisen ihmisen naamio
Simmel muodista (4): kollektiivinen vastuu eettisyydestä ja esteettisyydestä
Simmel muodista (4): ulkoisen vaihtelun merkitys naisille sovelias itsensä esiintuominen samojen muotojen alituinen toistuminen (vrt. Barthes: paradigma ja syntagma) tavoitteena laaja kattavuus vähäisin keinoin vieraus asiallisuudelle, luonnolliselle ja klassiselle kohtuuttomuus > uuvuttavuus > vaihtelu vastakohtaisuus >kiehtovuus
Symbolinen interaktionismi Juuret yhdysvaltalaisen filosofian pragmatistisessa koulukunnassa. Perustaja George Herbert Mead (1863 1931), filosofi ja sosiaalipsykologi, joka kiinnostuksen kohde oli kielenomainen mutta ei-kielellinen symbolitoiminta ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.
Symbolinen interaktionismi (Mead) Subjektiminä (I) ja objektiminä (me). Keskeistä ei-kielellisen sosiaalisen neuvottelun idea (negotiation).
Symbolinen interaktionismi (Cooley) Peiliminä (looking-glass self) sosiaalisen palautteen metafora. Peiliminä kuvaa prosessia, jossa ihminen havainnoi itseään kuvitellen vaikutusta, jonka hän tekee toisiin ihmisiin.
Symbolinen interaktionismi (Goffman) Erving Goffman: The Presentation of Self in Everyday Life (1959) suomennettu Arkielämän roolit (1971). Näyttämö sosiaalisen elämän metaforana, eli dramaturginen sosiaalipsykologia. Näyttämön etuosa (front stage) ja takaosa (back stage) eli kulissien takainen osa keskeisimmät käsitteet.
Symbolinen interaktionismi (Stone) Gregory Stone: Appearance and the Self (1962) Kiinnitti huomiota ulkonäön merkitykseen kommunikaatiossa vielä enemmän kuin aiemmat symb. interaktionistit. Identifikaatio ja sen kaksi puolta tunnistaminen ja samaistuminen keskeiset käsitteet. Yksilöidentiteetti ja ryhmäidentiteetti.
Symbolinen interaktionismi (Stone) Gregory Stone: Appearance and the Self (1962) Toinessa kommunikointiin liittyvässä näkökohdassa Stone kiinnitti huomiota ulkonäköviestien tahallisuuteen ja tahattomuuteen. Henkilö voi lähettä viestin (present) enemmän tai vähemmän harkitusti. Sen lisäksi hänestä lähtee viestejä (given off), joista hän ei ehkä ole lainkaan tietoinen tai joita hän ei ainakaan tarkoita lähetettäviksi.
Symbolinen interaktionismi (Blumer) Herbert Blumer (1900 1987) Fashion: From Class Differentation to Collective Selection (1969). Kollektiivinen valinta ja maku keskeistä muodin synnyssä. Artikkeli ilmestyi 30 vuotta tutkimuksen jälkeen, mutta se on edelleen yksi parhaista muodin käsitteellistyksistä.
Symbolinen interaktionismi (Davis) Fred Davis (1925 1993) Fashion, Culture and Identity (1992). Davis tutki muodin mikrotasoa eli muotia ja pukeutumista ihmisen henkilökohtaisella tasolla. Ambivalenssi ja moniselitteisyys (ambiguity) keskeiset käsitteet.
Symbolinen interaktionismi Susan Kaiser, Richard Nagasawa & Sandra Hutton Construction of An SI Theory of Fashion (1995). Teoria ilmestyi kolmessa osassa Clothing and Textiles Research Journalissa. Teoria selittää muodin muutosta kapitalistisessa markkinataloudessa ja rakentaa siltaa mikro- ja makrotason teoretisoinnin välille.
Symbolinen interaktionismi Susan Kaiser The Social Psychology of Clothing (1997 myös aiempia mutta vähän suppeampia versioita). Kattavin teos pukeutumisen tutkimuksesta. Painottuu symb. interaktionismiin vaikkei edusta pelkästään tätä tutkimussuuntausta.
Semiotiikka (semiotics, semeiotics, semiologie) Kaksi pääkoulukuntaa: Sveitsiläinen kielitieteilijä Ferdinand de Saussure (1857 1913) Kaksipaikkainen merkkiteoria. Charles Sanders Peirce (1839 1914) Kolmipaikkainen merkkiteoria.
Semiotiikka (Saussure) Merkin käsite perustuu kahteen osaan merkitsijä merkkiväline signifiant signifier merkitty tarkoite signifié signified Keskeisiä käsitteitä myös kieli (langue, language) eli ilmaisun kollektiivinen puoli ja puhunta (parole, speech) ilmaisun yksilöllinen puoli.
Semiotiikka (Peirce) Merkin käsite perustuu kolmeen osaan tulkitsin (interpretantti) merkki merkkiväline objekti Merkkivälineen ja objektin suhde voi olla: ikoninen, indeksinen tai symbolinen.
Semiotiikka (Barthes) Ranskalainen lingvisti Roland Barthes (1915 1980) Le Système de la mode (1967) käännetty englanniksi The Fashion System (1983 myös muita painoksia). Muodin kolme olomuotoa: teksti, kuva, vaate. Paradigma (mahdollisuuksien joukko), josta aktualisoituu syntagma (tietty yhdistelmä). Barthes itse analysoi tekstiä, koska siinä merkitys ilmenee puhtaana ilman käytännöllisyyden rasitteita!
Semiotiikka (Calefato) Italialainen sosiolingvisti Patrizia Calefato The Clothed Body (2004) Ainoa englanniksi käännetty kokonainen teos. Kulttuurisemioottisia esseitä muodista, pukeutumisesta, ulkonäöstä. Artikkeleita englanniksi ainakin Fashion and Wordliness (Fashion Theoryssa 1/1997).
Estetiikka Suomalainen filosofisen estetiikan tutkija Ossi Naukkarinen Aesthetics of the Unavoidable (1998) Ulkonäkö esimerkkinä taiteen ulkopuolisesta esteettisen ilmaisun alueesta. Päällekäyvää estetiikkaa Vaatteet, ulkonäkö ja arjen estetiikka. Julkaisematon artikkeli, jossa myös katsaus aiempiin tutkimuksiin, joissa on sivuttu ulkonäön estetiikkaa. (Kysy RKS:lta, jos tutkit aihetta.)