Levityskoneet kipsin peltolevitykseen

TTS tutkimuksen tiedote Luonnonvara-ala: maatalous 6/29 (615) PELTOVILJELY Levityskoneet kipsin peltolevitykseen MMM Reetta Palva ja MMM Sakari Alasuutari, TTS tutkimus Kipsillä eli kalsiumsulfaatilla on saatu lupaavia tuloksia pelloilta tulevan fosforikuormituksen vähentämisessä. Kipsi parantaa maan mururakennetta kalkin tavoin, mutta kipsi nostaa lisäksi maanesteen suolapitoisuutta, minkä ansiosta valumavesien sameus alenee. Maan ph-lukua kipsi ei nosta. Kipsin peltolevitykseen soveltuvaa kalustoa testattiin syksyllä 28. Kipsin kosteus on noin 15 %, joten levityksessä tulevat kysymykseen kostean kalkin levitysvaunut, joilla levitys onnistuikin hyvin. Nykyään myös monet kiinteän lannan levitysvaunut on varustettu levityslautasilla, jolloin hienojakoisen materiaalin levitys on mahdollista niillä. Tehtyjen testien perusteella eri levitintyypeissä on eroja levitysominaisuuksissa. Kipsin peltolevityksellä tavoitellaan pelloilta vesistöihin kulkeutuvan fosforikuormituksen vähentämistä siten että fosfori säilyy kasveille käyttökelpoisena. Kuvat: Sakari Alasuutari Kipsiä syntyy Suomessa fosforihapon valmistuksen sivutuotteena, kun fosforia erotetaan apatiitista rikkihapolla. Kipsivalmisteiden käyttömahdollisuuksia tutkitaan Yara Suomen ja TEKESin rahoittamassa TraP-hankkeessa. Kipsin vaikutuksia fosforivalumiin peltomaasta tutkitaan muun muassa kenttä- ja laboratoriokokein (MTT). Lisäksi kipsiä levitettiin syksyllä 28 Nurmijärvellä noin 13 hehtaarille peltoa, joiden muodostamalta valumaalueelta johtavan puron vedenlaatua seurataan mittauksin (SYKE). Peltolevityksen yhteydessä TTS tutkimus testasi eri koneiden soveltuvuutta levitykseen. Testatut levityskoneet Kipsiä levitettiin neljällä erilaisella levityskoneella, neljän eri urakoitsijan toimesta. Koneet valittiin sen perusteella, mitä lähi-

-9-8 -7-6 -5-4 -3-2 -1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 1 alueella oli käytettävissä. Mukana oli kaksi kostean kalkin levitykseen tarkoitettua vaunua, Belarus MBY-7 ja Bredal B, sekä kaksi kuivalannan levitysvaunua, Samson SP-9 ja Bergmann TSW 521 S. Lannan levittimet edustivat eri tyyppistä tekniikkaa. Testeillä ei tutkittu merkkikohtaisia eroja, sillä konemerkkien sisällä on monentyyppisiä laitteita. Kipsin levitystasaisuutta ja levitysmäärää tutkittiin käyttämällä mittalaatikoita ( cm x 25 cm x 15 cm). Laatikot aseteltiin riviin 18 metrin leveydelle metrin välein rivin kahta keskimmäistä laatikkoa lukuun ottamatta. Nämä traktorin ajolinjalla sijaitsevat laatikot sijoitettiin siten, että ne jäivät traktorin renkaiden väliin ja traktorilla voitiin ajaa koko rivistön yli (kuva alla). Seuraavat laatikot asetettiin kahden metrin päähän keskilinjan molemmin puolin. Keskikohdan levitysmäärä laskettiin keskimmäisten laatikoiden keskiarvona ja yhden metrin ajoleveys ko. puolen keskimmäisen ja kahden metrin laatikoiden keskiarvona. Loput laatikot asetettiin metrin välein niin, että rivin viimeiset laatikot sijaitsivat yhdeksän metrin päässä keskilinjasta. Ajosuuntaan nähden muodostettiin kolme riviä 15 metrin välein. Vastaavaa menetelmää on käytetty ruotsalaisessa tutkimuksessa, jossa mitattiin tuhkan levitystasaisuutta (Marmolin ym. 28). Koko mittausleveys oli 18 metriä, mikä käytännössä riitti levitysleveyden mittaamiseen tutkittavilla koneilla ja levitysmäärillä. Ainoastaan Bergmann-vaunulla ensimmäisellä toistokerralla 18 metrin levitysleveys ylittyi, mutta levitysmäärä oli huomattavasti tavoiteltua suurempi, ja seuraavissa toistoissa 18 metrin leveys oli riittävä. Kulloinkin tutkittavana olleella levitysvaunulla ajettiin mittalaatikkorivin yli, ja laatikoihin kertynyt kipsi punnittiin. Jokaisella koneella tehtiin vähintään kolme mittausta. Tulokset kirjattiin Excel-taulukkoon, johon laaditulla laskentapohjalla voitiin laskea levitysmäärä hehtaaria kohti sekä levitystasaisuus. Laskennassa huomioitiin työleveyden merkitys. Keskipakolevittimillä levitysleveyden reunoilla levitysmäärä vähenee, ja sopivalla päällekkäisajolla saadaan levitysmäärää tasoitettua. Työleveyden laskennassa on käytetty ajotapaa edestakaisin, jolloin vuorotellen päällekkäin osuvat aina saman puolen levityskuvio (kuvio 1). Levitystasaisuutta arvioitiin variaatiokertoimella, joka laskettiin eri metrileveyksille mitattujen levitysmäärien keskihajonnan 2-9 -8-7 -6-5 -4-3 -2-1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 työleveys 3 levitysleveys Kuvio 1. Periaate päällekkäislevityksen ja työleveyden laskennasta. Laskenta perustui edestakaisin ajoon. 4 suhteella keskiarvoon. Variaatiokerrointa käytetään mm. lannoitteiden ja lannan levityksen levitystasaisuuden standardinmukaisissa mittauksissa. Kuivalannan levittimien ympäristövaatimuksista ja testausmenetelmistä annetun standardin (SFS-EN 13) mukaan laitteella tulee olla vähintään yksi työleveys, jolla variaatiokerroin on alle 3 %. Työleveyden tulee olla vähintään puolet levitysleveydestä, mutta kuitenkin vähintään koneen leveys. Saksalaisen DLG:n (Deutsche Landwirtschafts-Gesellschaft) tekemissä testeissä kuivalannan levitystasaisuutta arvioidaan taulukossa 1 esitetyllä asteikolla. Tavoitteena valuma-alueen kipsin levityksessä oli 4 kg /ha. Levitysmäärää säädettiin kunnes päästiin riittävän lähelle tavoitetta työleveyden ja variaatiokertoimen suhteen. Oheisissa pylväsgraafeissa on esitetty levityskuviot sillä työleveydellä laskettuna, jolla kullakin koneella saatiin paras levitystasaisuus, kuitenkin vähintään kahdeksan metrin työleveydellä lukuun ottamatta Samson-levitintä. Samsonlevitin ei käytännössä levittänyt juuri neljää metriä leveämmälle. Levitystasaisuus jää tällä työleveydellä heikoksi. Tulokset ovat mittauskerralta, jolla levitysmäärä ko. työleveydellä oli 3 4 tonnia hehtaarille ja variaatiokerroin paras. Punaisilla pylväillä esitetään levityskuvio koko mitatulla 18 metrillä, ja näiden päällä olevilla pylväillä päällekkäislevityksellä muodostuvaa levityskuviota. Levitystasaisuutta tutkittiin mittalaatikoilla. Laatikot asetettiin metrin välein lukuunottamatta traktorin ajouralle osuvia laatikoita. Puuttuva levitysmäärä laskettiin vierekkäisten laatikoiden keskiarvona. Taulukko 1. Saksalaisen DLG:n käyttämä levitystasaisuutta kuvaava asteikko kuivalannan levittimien testeissä. Variaatiokerroin (VK-%) arvio 15 erittäin hyvä >15 ja 2 hyvä > 2 ja 25 keskinkertainen >25 ja 3 välttävä > 3 ei riittävä 2

Bredal-kalkinlevitysvaunun levityslautaset. Levityssiivekkeet (4 kpl) ovat kiinteästi lautasissa. 2 2 levityskuvio Belarus työleveys 8 m levityskuvio Bredal työleveys 1 m levitystasaisuus Kuvio 2. Bredal-kalkinlevitysvaunun levitystasaisuus. Punaiset pylväät kuvaavat koko mitatulla 18 metrin leveydellä saatua mittaustulosta. Muut pylväät kuvaavat päällekkäislevityksen osuutta 1 metrin työleveydellä, kun ajotapana on edestakaisin ajo. Variaatiokerroin oli kuvan mittauskerralla 9,6 %. levitystasaisuus Kuvio 3. Belarus-kalkinlevitysvaunun levitystasaisuus. Punaiset pylväät kuvaavat koko mitatulla 18 metrin leveydellä saatua mittaustulosta. Muut pylväät kuvaavat päällekkäislevityksen osuutta 8 metrin työleveydellä, kun ajotapana on edestakaisin ajo. Variaatiokerroin oli kuvan mittauskerralla 1,1 %. Bredal B Mukana ollut Bredal B lannoitteen- ja kalkinlevitysvaunu on valmistajan nykyistä K-mallia edeltävää mallisarjaa, toimintaperiaate on kummassakin sarjassa sama. Vaunun säiliö (n. 1 m 3 ) on kapeneva pohjaa kohti. Säiliön pohjalla kulkee vaunun pituussuunnassa mattokuljetin, joka syöttää levitettävää materiaalia levityslautasille. Syöttöä säädellään sulkuluukulla. Levitys tapahtuu kahdella vaakatasossa pyörivällä levityslautasella, jotka on varustettu viidellä levityssiivekkeellä (K-sarjassa neljä). Levityslautaset pyörivät takaa katsoen ulkoa keskelle, jolloin materiaali purkautuu lautasten ulkosivuilta (ks. piirros). Pohjakuljetin saa käyttövoimansa levitysvaunun renkaalta (ns. maavoimanotto), minkä johdosta pohjakuljettimen nopeus määräytyy vaunun etenemisnopeuden mukaan. Tällöin syöttömäärä pysyy ajonopeuden vaihdellessa samana. Levityslautaset toimivat traktorin voimanulosoton välityksellä. Bredal-levitysvaunulla mittauksia tehtiin kahteen otteeseen eri päivinä. Paras levitystasaisuus saatiin 1 metrin työleveydellä. Ensimmäisenä päivänä tuloksiin vaikutti hieman sivutuuli, joka herkästi vei kipsiä mukanaan, ja variaatiokerroin vaihteli 16 23 %. Toisena mittauspäivänä variaatiokerroin vaihteli 9,6 16,5 %, mikä esitetyn arviointiasteikon mukaisesti on erittäin hyvä tai hyvä levitystasaisuus. Belarus MPY 7 Belarus MBY-7 kalkinlevitysvaunu on ulkoisesti hyvin samankaltainen kuin Bredal: kaventuva säiliö (n. 7 m 3 ) ja levityslautaset säiliön takana. Pohjakuljettimena on ketjukuljetin, joka toimii traktorin hydrauliikalla. Syöttöä lautasille säädellään sulkuluukulla. Levityslautasissa on neljä levityssiivekettä. Levityslautaset toimivat traktorin ulosoton välityksellä. Lautaset pyörivät keskeltä ulospäin, jolloin materiaali leviää lautasten keskeltä. Levitysmäärän säätö tapahtuu sekä syöttöä että ajonopeutta säätämällä. Myös Belarus-vaunua testattaessa lievä sivutuulen vaikutus oli havaittavissa. Paras tasaisuus oli kuitenkin esitetyn arviointiasteikon mukaisesti erittäin hyvä, jolloin 3

Belarus-kalkinlevitysvaunun levityslautaset. Levityssiivekkeet (4 kpl) ovat kiinteästi lautasissa. työleveys oli kahdeksan metriä. Variaatiokerroin vaihteli kahdeksan metrin työleveydellä 1 21 % ja kymmenen metrin työleveydellä 21 25 %. Samson SP-9 Samson SP-9 on kuivalannan levitysvaunu, jonka levityslaitteisto muodostuu kahdesta pystykelasta ja kahdesta levityslautasesta. Levityslautasissa on kaksi levityssiivekettä kummassakin. Pohjalla on ketjukäyttöinen kolakuljetin, jonka nopeutta muuttamalla voidaan säädellä syöttöä ja levitysmäärää. Vaunussa on pystykeloja ennen hydraulisesti toimiva perälauta, jolla voidaan myös säätää syöttöä levitettäessä hienojakoisia aineksia. Lantaa levitettäessä perälauta on auki asennossa, jolloin pystykelat hajottavat ja levittävät lantaa. Vaunun tilavuus on lisälaidoilla varustettuna 11,5 m 3 (9 m 3 ilman lisälaitoja). Samson-vaunu levitti käytännössä vain hieman yli oman leveytensä, ja variaatiokerroin oli jo neljän metrin työleveydellä 32 36 % ja kasvoi sitä suuremmilla työleveyksillä. Levitystasaisuuden vaihtelu näkyy selvästi kuviosta 4, josta nähdään, että osalle pellosta saataisiin noin 7 % ja osalle noin 15 % tavoitellusta määrästä. Työleveyttä kahteen metriin pienentämällä päästäisiin 1 2 % variaatiokertoimiin. Tehtyjen mittauksien säädöillä levitysmäärät nousisivat 5 9 tonniin hehtaarille. Vaunulla on siten mahdollista levittää melko tasaisestikin, mutta pellolla ajoa muodostuu paljon. 2 levityskuvio Samson työleveys 4 m levitystasaisuus Kuvio 4. Samson kuivalannan levitysvaunun levitystasaisuus. Punaiset pylväät kuvaavat koko mitatulla 18 metrin leveydellä saatua mittaustulosta. Muut pylväät kuvaavat päällekkäislevityksen osuutta 4 metrin työleveydellä, kun ajotapana on edestakaisin ajo. Kuvan levityksessä variaatiokerroin oli 34 %. Työleveyttä kahteen metriin pienentämällä levitystasaisuus paranee, mutta työsaavutus heikkenee. Samson-kuivalannan levitysvaunut levityslautaset. Levityssiivekkeet (2 kpl) on kiinnitetty keskiöön ja liikkuvat irrallaan lautasista. 4

Bergmann-kuivalannan levitysvaunun levityslautaset. Levityssiivekkeet (6 kpl) ovat kiinteästi lautasissa. Bergmann TSW 521 S Bergmann TSW 521 S kuivalannan- ja yleislevitin voidaan määritellä ns. tarkkuuslevittimeksi. Kyseisessä vaunussa on kaksi vaakakelaa ja levityslautasissa kuusi siivekettä. Vaunussa on perälauta sekä ennen pystykeloja että kelojen jälkeen. Keloja ei siten käytetä levittämiseen, vaan ne hienontavat lantaa ja levitys tapahtuu levityslautasilla. Pohjakuljetin on ketjukäyttöinen kolakuljetin, jonka nopeutta muuttamalla voidaan säädellä syöttöä ja levitysmäärää. Vaunun tilavuus oli 17 m 3. Vaunulla päästiin kahdeksan metrin työleveydellä hyvään levitystasaisuuteen, variaatiokerroin vaihteli 16,7 26 %. Kuuden metrin työleveydelle laskettuna päästiin noin 12 % variaatiokertoimeen eli erittäin hyvään levitystasaisuuteen. Bergmannvaunussa levityskuvio oli samanmuotoinen yhden huipun muodostama kuten Samson-vaunussa, mutta huippu ei ollut yhtä jyrkkä ja vaunu levitti leveämmälle, jolloin päällekkäislevityksellä pystytään korjaamaan melko hyvin kuviota tasaisemmaksi. Yhdellä mittauskerroista paras levitystasaisuus saavutettiin 1 metrin työleveydellä (vk. 14,8 %), jolloin levitysmäärä oli yli 11 tonnia hehtaarille, mikä oli huomattavasti yli tavoitellun. On tärkeää huomata, että myös levitysmäärä voi vaikuttaa levitystasaisuuteen. Varastokasasta otettu kipsi murskattiin ja seulottiin Siilinjärvellä ennen toimittamista Nurmijärvelle. 2 levityskuvio levitystasaisuus KIPSIN LEVITYKSEN SUJUVUUS Bergmann työleveys 8 m Kuvio 5. Bergmann TSW 521 levitysvaunun levitystasaisuus. Punaiset pylväät kuvaavat koko mitatulla 18 metrin leveydellä saatua mittaustulosta. Muut pylväät kuvaavat päällekkäislevityksen osuutta 8 metrin työleveydellä, kun ajotapana on edestakaisin ajo. Variaatiokerroin kuvan levityksessä 16,7 %. Testauksissa millään levittimistä ei ollut ongelmia kipsin levityksessä. Koko koealueen noin 13 ha levityksestä Bredalilla levitettiin 75 ha, Belaruksella 3 ha, Bergmannilla 13 ha ja Samsonilla 12 ha. Joissakin kipsierissä sekä Bredal- että Belarus-vaunujen urakoitsijat havaitsivat jonkin verran holvaantumistaipumusta, mikä saattoi johtua kipsierien laadun vaihtelusta tai pellolle tuodun kipsin kastumisesta kasassa sateessa ennen levitystä. Levittimien kartiomainen säiliön muoto lisää holvaamisriskiä, mikäli materiaalilla on siihen taipumusta. Koealueen lisäksi Kotkaniemeen perustetulle koekentälle levitettiin melko tuoretta prosessista tullutta kipsiä, jonka kosteus oli noin 25 %. Nurmijärvellä käytettyä kipsiä sen sijaan oli varastoitu pidemmän aikaa, ja se oli siten kuivempaa. Koekenttien perustamiseen käytettiin suuremman vesipitoisuuden vuoksi Bergmann- levitysvaunua, koska arvioitiin, että kipsi ei toimisi tässä kosteudessa kalkin levittimissä. Levitysmäärät koeruuduilla olivat 2, 4 ja 6 tonnia hehtaarille. Levitys sujui Bergmannlevittimellä ongelmitta, mutta pienimpään levitysmäärään ei päästy hyvällä levitystasaisuudella. Muilta osin tulokset vastasivat aikaisempia mittauksia. Lantavaunuilla levitetään muutakin kuin lantaa TTS tutkimuksen tekemässä urakointikyselyssä selvitettiin keväällä 29 kuivalannan levityskaluston käyttöä muuhun kuin lannan levitykseen. Kysymykseen ilmoitti lantakaluston käytöstä tietoja 46 vastaajaa, joista 27 oli levittänyt kalustolla muutakin kuin lantaa. Suurin osa näistä oli levittänyt kalkkia (21 vastaajaa). Muita levitettyjä materiaaleja olivat komposti, turve, tuhka, 5

Hinta 6,1 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN 1797-1624 Oy Fram Ab, Vaasa 29 kuona, hiekka, multa, savi, liete, kipsi ja lihaluujauho. Urakoitsijoiden ilmoituksen mukaan kosteudet vaihtelivat äärimmäisyyksissä, mistä päätellen mitä ilmeisimmin myös hyvin märkiä materiaaleja oli levitetty. Kalkkia levitettiin yleensä 3 1 t/ha. Ongelmia oli ollut melko vähän, yksi maininta pienestä työleveydestä (kalkki, komposti), yksi maininta kalkin ja yksi soran jäätymisestä, sekä yksi maininta, että pohjakuljetin ei jaksa pyöriä (kyseessä kalkki). Samalla tavoin selvitettiin kalkinlevityskaluston käytöstä muuhun kuin kalkin levitykseen. Kalkinlevityskaluston ilmoitti 22 vastaajaa. Näistä 18 oli levittänyt kalustolla muutakin kuin kalkkia. Yleisin muu materiaali oli tuhka, jota oli levittänyt puolet. Kuonaa oli levittänyt viisi vastannutta, kuten myös siipikarjan lantaa tai kompostia samoin viisi vastannutta. Hiekkaa oli levittänyt neljä vastannutta. Muita levitettyjä materiaaleja olivat apatiitti, luujauho, biotiitti ja lannoite. Ongelmia muun tavaran levityksessä oli ollut 12 urakoitsijalla eli kahdella kolmesta (67 %). Yleisimmät ongelmat olivat tavaran holvaaminen vaunuun sekä huono levitystasaisuus, myös työle veys mainittiin kahdessa tapauksessa. Myös normaalissa kalkin levityksessä noin 23 % ilmoitti vastaavia ongelmia, joista usein mainittiin holvaaminen ja lisäksi pakkasella jäätyminen. LÄHTEET DLG Prüfbericht 4968. 21. Universal und Industriestreuwagen Bergmann TSW 216 S. Saatavilla internetissä osoitteessa http://www.dlg-test.de/pbdocs/4968.pdf. Viitattu 6.2.29. Marmolin, C., Ugander, J., Gruvaeus, I ja Lundin, G. 28. Aska från halm och spannmål kemis sammansättning, fysikaliska egenskaper och spridningsteknik. JTI-rapport, Lantbruk & Industri, 362. Saatavilla internetissä osoitteessa http:// www.jti.se/uploads/jti/r-362-ju,gl.pdf. Viitattu 6.2.29. SFS- EN 13. Maatalouskoneet. lannanlevittimet. ympäristönsuojelu. vaatimukset ja testimenetelmät. Suomen standardisoimisliitto sfs ry. Helsinki 23. TraP tutkimushanke kipsipohjaisista tuotteista maatilojen fosforikuormituksen vähentämisessä TraP-hankkeessa tutkitaan kipsipohjaisiin tuotteisiin pohjautuvia ratkaisuja maatalouden fosforikuormituksen vähentämiseksi. Tavoitteena on parantaa fosforilannoituksen hyötysuhdetta ja maaperän fosforivarojen käyttöä sekä hyödyntää lietelannan fosfori entistä paremmin kasvinravinteena. Yhtenä tutkimuskohteena on kipsin levitys peltoon, jolla pyritään vähentämään fosforin kulkeutumista maaperästä vesiin pitäen peltomaan fosfori kuitenkin kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Ensimmäisen vuoden tulosten perusteella kipsi vähensi eroosiota MTT:n tutkimuksissa selvästi käsittelyä seuranneen ensimmäisen talvikauden aikana. Kipsi paransi savimaiden eroosiokestävyyttä erityisesti niissä tapauksissa, missä maata muokattiin joko kyntäen tai kultivaattorilla. Nurmen ja suorakylvetyn maan pinnassa eroosiokestävyys oli muokattua maata parempi ja kipsivaikutus pienempi. Lupaavia tuloksia on saatu myös Nurmijärvelle perustetulta koealueelta, jonne kipsiä levitettiin noin 13 ha pintaalalle syksyllä 28. Seuranneiden syyssateiden aikana pelloilta kulkeutui kiintoainetta ja fosforia huomattavasti vähemmän kuin edeltävänä keväänä, vaikka vesimäärät olivat syksyllä kevättä suurempia. Tutkimukset ja seurannat jatkuvat ja selvitettävänä on muun muassa vaikutusten kesto. Toisena tutkimuskohteena on kipsivalmisteen käyttö lietelannan fraktioinnissa. Tavoitteena on lietelannan fosforin sitominen kiintoaineeseen, joka saostetaan lietesäiliön pohjalle. Vähäfosforinen fraktio voidaan tällöin levittää lähemmäs ja säästää kuljetuksissa. Kiinteämpi pohjasakka sopisi hyvin biokaasutuotannon raaka-aineeksi. Tuotetta on kokeiltu tilamittakaavassa, ja fraktioinnissa lietteestä on erottunut 25 % pohjasakkaa, johon on sitoutunut 9 % lietteen kokonaisfosforista. Naudan lietteen pohjasakka on pystytty levittämään lietekalustolla, mutta sianlannalla pohjasakan käsittely ei ole onnistunut vastaavasti ja sakkaa on jouduttu ohentamaan. Sianlannan sakan käsittely vaatii lisäselvityksiä. Tutkimuksen toteuttavat Yara Suomi, Suomen ympäristökeskus, MTT:n ympäristö- ja taloustutkimus, TTS tutkimus ja Luode Consulting. Tutkimukseen osallistuu myös viljelijöitä Nurmijärven Lepsämänjoen valuma-alueelta sekä kotieläintiloja eri puolelta Suomea. Tutkimuksen rahoittavat Yara ja Tekes. Aiheesta julkaistua ALASUUTARI, S.28 Lietelannan kemiallinen fraktiointi, Koneviesti 18.7.28 ALASUUTARI, S. 28. Lietelannan fraktiointi. Teho 2 / 28, 27-28. ALASUUTARI, S. ja PALVA, R. 28. Lietelannan kemiallinen fraktiointi: käyttö ja kannattavuus. TTS tutkimuksen tiedote. Luonnonvara-ala: maatalous (4): 1,6s. ALASUUTARI, S., PALVA, R. JA PIETO- LA, L. 28. Lietelannan kemiallinen fraktiointi: käyttö ja kannattavuus. Maataloustieteen päivät 28, Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote no 24: 64. TTS tutkimus Kiljavantie 6, PL 5, 521 Rajamäki, puh. (9) 294 Vastaava toimittaja Anna-Maija Kirkkari Taitto: TTS TTS Institute (Work Efficiency Institute), Box 5, FI-521 Rajamäki, Finland tel. +358 9 294 www.tts.fi 6