Kunnat ja Kuntaliitto kehittäjinä Valtioneuvoston perehdyttämisohjelma Vierailu Kuntaliitossa 5.6.2014 Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom
Esityksen sisällöstä Edunvalvonta kehittäminen palvelutoiminta Kuntakentän erilaisuus T&K-resurssit julkisella sektorilla, kunnissa ja Kuntaliitossa T&K-toiminta Kuntaliitossa Esimerkkejä 2 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Kunnat ovat erilaisia monessa suhteessa. Kunnan koko: asukasmäärä, pinta-ala, asukastiheys Maantieteellinen sijainti Väestön ikä- ja koulutusrakenne Elinkeinorakenne Taloudellinen tilanne Kielisuhteet ruotsi, saame sekä muut vieraskieliset Poliittiset voimasuhteet Palvelujen tuottamis- ja järjestämistavat Toimintakulttuuri jne 5.6.2014
Esimerkkejä kuntien erilaisuudesta PIENIN MEDIAANI SUURIN KOKO MAA VÄKILUKU (31.12.2013) 5 451 270 Keskiarvo Sottunga (Ahvenanmaa) 100 5 829 Helsinki 612 664 17 035 MAAPINTA-ALA (1.1.2014), km2 303 891 Keskiarvo Kauniainen 5,9 540 Inari 15 053 950 ASUKASTIHEYS (1.1.2014), as/maa-km2 Savukoski 0,2 10,8 Helsinki 2 866 17,9 IKÄRAKENNE (31.12.2013), % 0-6 v. Sottunga (Ahvenanmaa) 0 7 Liminka 17 7,2 7-14 v. Sottunga (Ahvenanmaa) 0 8,5 Liminka 18 8,9 15-64 v. Luhanka 49,1 59,9 Helsinki 70,1 60,1 65-74 v. Liminka 4,8 12,7 Hailuoto 20,6 12,7 75-84 v. Liminka 2,6 7,8 Luhanka 14,8 7,9 85- v. Kempele 0,8 3,1 Sottunga (Ahvenanmaa) 11 3,2 VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2013 (alle 15 v. + yli 64 v./15-64 v.) Helsinki 42,6 67 Luhanka 103,5 55,8 VIERASKIELISET (31.12.2013), % Reisjärvi 0,2 1,7 Vantaa 13,2 5,3 ELINKEINORAKENNE 2011, % Maa- ja metsätalous Helsinki 0,2 9,5 Lestijärvi 37,1 3,5 Jalostus (teoll. + rakentaminen) Kökar (Ahvenanmaa) 3 25,1 Pyhäntä 43,8 22,1 Palvelut Pyhäntä 41,7 63,3 Helsinki 92 74,4 TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS 2011, % Lemland (Ahvenanmaa) 30,8 86,55 Maarianhamina (Ahvenanmaa) 177,8 100 TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE 2012, % Jomala (Ahvenanmaa) 92 125 Kivijärvi 234 132 TUTKINNON SUORITTANEITA 2012, % 15 v täyttäneistä Luhanka 49,1 62,7 Kauniainen 80,2 68,5 Korkea-asteen suorittaneita 2012, % 15 v täyttäneistä Kivijärvi 10,1 19,8 Kauniainen 56,8 28,7 Lähde: Tilastokeskus ja Maanmittauslaitos
asukkaita Kunnat 2014 kokoluokittain (N=320) Alle 2000 44 14% Alle 10 000 asukkaan kuntia yht. 217 eli 68% 2 000-4 999 96 30% 5 000-9 999 77 24% 10 000-19 999 48 15% 20 000-49 999 35 11% Mediaani 5829 as. Keskiarvo 17 035 as. 50 000-99 999 11 3% 100 000-9 3% 0 20 40 60 80 100 120 kuntien lkm Lähde: Tilastokeskus
Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat Yhteensä 1,5 miljoonaa suomalaista asuu kaksikielisessä kunnassa. (18 kuntaa) (12 kuntaa) (19 kuntaa) 6 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Esimerkkejä kuntien erilaisuudesta Asukasmäärän mukaan: Sottunga 100 as. (Åland) / Luhanka 763 as. (Manner-Suomi) Helsinki 613 000 as. -> Helsinki on asukasmäärältään 800 kertaa suurempi kuin Manner-Suomen pienin kunta Luhanka ja yli 6000 kertaa suurempi kuin Sottungan kunta Ahvenanmaalla! Maapinta-alan mukaan: Kauniainen 5,9 km2 (9030 asukasta) Inari 15 000 km2 (6700 asukasta) -> Inari on pinta-alaltaan 2500 kertaa Kauniaisten kokoinen. Kunnat kuuluvat kuitenkin samaan asukaskokoluokkaan eli 5000-10 000 asukkaan kuntiin!
Kuntien erilaisuudesta Kuntien välisten erojen lisäksi myös sisäiset erot voivat olla monessa suhteessa merkittäviä.» Erityisesti kuntaliitoskunnissa. Yleiset tilastot eivät yleensä raportoi kunnan osa-alueittaisia tietoja. -> jäävät helposti huomaamatta. Esimerkki: 190 000 asukkaan Oulun kaupungin alueesta 81 % on maaseutua. Pinta-alaltaan suurimmat kaupungit: Rovaniemi, Pudasjärvi ja Kuusamo Pinta-alaltaan pienimmät kaupungit: Kauniainen, Kaskinen, Maarianhamina 8 [pvm]
Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 2012 kuntakoon mukaan tarkasteltuna Kuntakoko (asukasluku 31.12.2011) Äänestys-% Min ja max (%) Alle 2 000 as. 68,6 54,6 (Ristijärvi) 84,9 (Kinnula) 2 000 5 000 as. 64,7 54,2 (Kaavi) 79,9 (Luoto) 5 001 10 000 as. 62,6 54,5 (Suomussalmi) 76,0 (Kauniainen) 10 001 20 000 as. 61,4 53,2 (Ylivieska) 75,3 (Pedersöre) 20 001 50 000 as. 57,6 51,5 (Hyvinkää) 62,2 (Sastamala) 50 001 100 000 as. 56,7 51,3 (Joensuu) 58,8 (Seinäjoki) Yli 100 000 as. 55,6 51,0 (Vantaa) 59,3 (Espoo) Manner-Suomen kunnat yht. 9 21.11.2012 Marianne Pekola-Sjöblom 58,3 51,0 (Vantaa) 84,9 (Kinnula) Lähde: Oikeusministeriön tulospalvelu 29.10.2012
Tutkimus- ja kehittämistoiminta Kuntaliitossa Päämääränämme on edistää kuntien ja koko kunta-alan kestävää ja tuloksellista uudistumista. Päämääränämme on olla paras kuntaalan kehittäjäorganisaatio ja jäsenkuntiemme kehittäjäkumppani. 10 5.6.2014
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lähtökohdat Kuntaliitossa Jäsenkuntien tarpeet uuden tiedon tuottamista uusien toimintamallien ja -käytäntöjen kehittämistä yhdessä oppimista Projektimaisuus Liiton strategialähtöisyys 11 5.6.2014
Kuntaliitto - aktiivinen kehittäjä ja kehittäjäkumppani Käynnissä n. 50 projektia. Kumppaneina noin 170 kuntaa ja 60 kuntayhtymää tai muuta kunta-alan toimijaa Projekteista noin 2/3 poikkihallinnollisia ja noin viidennes sektori-/ toimialakohtaisia. Kuntaliiton projektissa mukana olevat kunnat aktiivisuuden mukaan (projektien lukumäärä kunnassa) 30 15 3 Aluerajat MML, 2013 Karttakuva Kuntaliitto 7.11.2013/JAH
Kuntaliiton T&K-projektit: Kumppanuuskuntien top 20 Oulu Vantaa Turku Tampere Helsinki Kuopio Espoo Rovaniemi Joensuu Lahti Kouvola Mikkeli Pori Lappeenranta Vaasa Salo Kotka 19 kpl 19 kpl 18 kpl 17 kpl 17 kpl 14 kpl 13 kpl 11 kpl 9 kpl 9 kpl 8 kpl 8 kpl 8 kpl 7 kpl 6 kpl 5 kpl 5 kpl 13 [pvm]
Ministeriöt Kuntaliiton T&K-projektien sidosryhminä ja rahoittajina 2014 (suuntaa-antava tieto 3.6.2014) STM: rahoittaja 8 projektissa, n. 545 000 e (mm. Innokylän päättäjäpalvelut) VM: 6 projektissa, n. 243 000 e (mm. Kuntaliitosverkosto, Vaikuttavat lähipalvelut, Kuntalaiset keskiöön) YM: 5 projektissa, n. 110 000 e (mm. Infra menestyksen perustana projekti) TEM: 4 projektissa, n. 172 000 e OM: 1 projektissa LVM: 1 projektissa 14 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämismenot sektorin mukaan vuosina 2011 ja 2012 T&k-menot 2011 T&k-menot 2012 Milj. % Milj. % 1) Julkinen sektori+yvt-sektori 684,4 100,0 662,2 100,0 Valtion hallinnonalat 596,9 87,2 580,7 87,7 Valtioneuvoston kanslia 0,2 0,0 0,1 0,0 Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö 2,2 0,3 2,0 0,3 Sisäasiainministeriö 1,0 0,1 1,3 0,2 Puolustusministeriö 25,4 3,7 32,5 4,9 Valtiovarainministeriö 5,8 0,8 6,4 1,0 Opetus- ja kulttuuriministeriö 6,6 1,0 6,0 0,9 Maa- ja metsätalousministeriö 128,0 18,7 124,7 18,8 Liikenne- ja viestintäministeriö 29,6 4,3 25,3 3,8 Työ- ja elinkeinoministeriö 274,8 40,1 294,7 44,5 Sosiaali- ja terveysministeriö 101,7 14,9 64,8 9,8 Ympäristöministeriö 21,8 3,2 23,0 3,5 Kunnat 14,3 2,1 14,3 2,2 2) Muut julkiset laitokset 22,5 3,3 20,9 3,2 YVT-sektori 50,7 7,4 46,4 7,0 1) YVT (yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta), 2) Lähinnä sosiaaliturvarahastot ja laitokset. Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-6206. 2012, Liitetaulukko 9. Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämismenot sektorin mukaan vuosina 2011 ja 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 3.6.2014]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/tkke/2012/tkke_2012_2013-10-31_tau_009_fi.html
Kuntaliitossa on käytössä Portti projektijohtamisen malli Ote projektisalkku näkymästä:
Projektinjohtamisen tasot Projektisalkun johtamisen tasolla varmistetaan, että tehdään oikeita asioita. Projektinjohtamisen tasolla suunnitellaan, ohjataan ja valvotaan, että asiat tehdään oikein ja ajallaan. Projektityön toteutuksen tasolla tehdään konkreettinen tuotos, tuote tai palvelu.
Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysprojektit 18 [pvm] Lisätietoja: Kunnat.net > Palvelualueet > Projektit www.kunnat.net/projektit
19 [pvm]
T&K-projektien tuotoksia Toimintamalli tai hyvä käytäntö Esim. alueellisen osaamisen ennakointimalli Koulutus- tai valmennusohjelma Esim. Kuntapuheenjohtajien valmennusohjelma Julkaisu, tutkimusraportti, trendianalyysi tai barometri Esim. Kuntajohtaminen, kuntauudistus, kuntaliitokset Kuntaliittokonsernin palvelutoiminta Ohje tai suositus, arviointiväline Asiakirjamalli, sopimusmalli, tms Vertailutietokanta, tietopankki Esim. Hyvinvointialan hyvät käytännöt (Innokylä II) Verkosto (Kuntaliiton koordinoima/ ylläpitämä) Esim. teknisen sektorin tuottavuuden mittaaminen, maaseutupolitiikan edistäminen Sähköinen palvelu tai verkossa käytettävä tuotekokonaisuus Esim. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen, maaseudun kehittämisen työkalut
Hyödyntämisen kanavat, mm. Julkaisut, oppaat, esitteet (mm. Acta, Uutta kunnista) Sähköiset uutiskirjeet (yksiköiden ja projektien omat, mm. Visionääri - Visionären) Mediatiedotteet, kuntauutiset Kunnat.net Kommunerna.net Verkostot, seminaarit, Kuntamarkkinat 21 [pvm]
Joitakin esimerkkejä Järvenpää: asiakaslähtöisesti ja prosessimaisesti johdettu organisaatio Vantaa: InnoLa kilpailu kaupungin omalle henkilöstölle 2013 Kuntalain uudistus: sekä edunvalvontaa että vahvaa kehittämistä ja verkottumista Pohjoismaiset vertailut kehittämisen välineenä 22 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI asiakaslähtöisesti ja prosessimaisesti johdettu organisaatio 17.2.2014
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekeminen määritetty ydinprosesseissa Prosessit vuodenvaihteessa 2012 2013 17.2.2014
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Organisaatio ja ohjaus kytkeytyvät toisiinsa Organisaatio tammikuussa 2014 17.2.2014
26 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma
27 [pvm]
Pohjoismainen kuntasimulointi Nordisk kommunsimulering Mitäpä jos Kokkola olisi. Enköping / Asker / Ballerup / Kopavogur Entäpä jos Loviisa olisi Håbo / Oppegård / Glostrup / Hafnarfjördur Ruotsin ja Suomen kuntaliittojen yhteistyöprojekti Anna Lindström & Christine Feuk, SKL Marianne Pekola-Sjöblom & Kristina Wikberg, Kuntaliitto
Kiitos mielenkiinnosta - Hyvää kesää! 29 [pvm]