Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030



Samankaltaiset tiedostot
Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Savon ilmasto-ohjelma

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta , Mikkeli

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Toimintasuunnitelma ja sen laadinta. KETS-yhdyshenkilöpäivät Okariina Rauta

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Imatran ympäristöohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Kalajoen kaupungin. energiatehokkuusohjelman. Toimintasuunnitelma vuosilla

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Helsingin kasvihuonekaasupäästöt ja niiden kehitys. Kaupunkialueen ja kaupungin omien toimintojen päästöjen muodostuminen

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

Kunta-alan energiatehokkuussopimus

Ympäristöohjelma kaudelle:

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

Suuret muutokset vaativat strategisen tason johtamista. Tyrsky-Konsultointi Oy Pirkko Kasanen Kuntien ilmastokonferenssi 2016

Toimintasuunnitelma Energiatehokkuussopimus

Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio Risto Larmio, Motiva

Hinku-kunta esimerkkejä. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Edessä väistämätön muutos

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta Maija-Riitta Kontio

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

KUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Kunnat ja kaupungit toimivat

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Hiilineutraali Helsinki Jari Viinanen

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Ilmastolakiko? Kalevi Luoma

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON ASIANTUNTIJALAUSUNNON LIITE

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia

Transkriptio:

Luonnos 31.3.2015 VARKAUDEN ILMASTO-OHJELMA VUOSILLE 2015 2030

1 Sisältö Sivu 2 Taustaa 2 Ilmastosopimukset ja Suomen velvoitteet 3 Ilmasto-ohjelman taustaselvitykset 3 Energiatehokkuussopimus 3 Ilmasto-ohjelma on toimenpideohjelma 4 Ilmasto-ohjelman hyväksyminen, ylläpito ja päivittäminen 5 Ilmasto-ohjelman tavoitteet 6 Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi

2 TAUSTAA Varkauden kaupunki on aloittanut työn ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi vuonna 2008. Kaupunginhallituksen päätöksellä 14.1.2008 Varkauden kaupunki liittyi Kuntien ilmastokampanjaan, samalla kaupunki päätti oman ilmasto-ohjelman laatimisesta. Ilmasto-ohjelmaan liittyvät myös kaupungin omistamat yhtiöt. Ilmasto-ohjelman tavoitteena on esittää keinot, joilla voidaan vähentää Varkauden alueen kasvihuonekaasupäästöjä, hillitä ilmaston muuttumista ja sopeutua ilmastonmuutoksen negatiivisiin vaikutuksiin. Energian hinnannousu aiheuttaa kulutuksen ja päästöjen vähentämisen kautta lisäkustannuksia kaupungille, asukkaille ja yrityksille. Varkauden kaupunki haluaa huomioida omien toimiensa vaikutukset kasvihuonekaasujen syntyyn ja ilmastonmuutokseen. Varkauden kaupunki asettaa tavoitteekseen vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Varkauden päästövähennystavoitteet tarkistetaan seuraavan kerran vuonna 2020. ILMASTOSOPIMUKSET JA SUOMEN VELVOITTEET Kansainvälinen yhteisö on sopinut pitkän aikavälin ilmastotavoitteista vuonna 2010. Tavoitteena, ettei ilmasto lämpenee 2 astetta enempää. Tämän saavuttamiseksi asetettiin kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteeksi 50 % vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on EU:ssa annettu maakohtaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet. EU on sitoutunut vähentämään päästöjä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta ja 80 90 % vuoteen 2050 mennessä. Päästötavoitteen saavuttamiseksi ei riitä pelkästään teollisuuden ja energiantuotannon toimenpiteet vaan myös kunnilla on merkittävä rooli päästöjen vähentämistoimien toteuttamisessa mm. omalla esimerkillään. Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan Kioton pöytäkirjassa ja EU:n taakanjakosopimuksessa sovitut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet. Suomen sitovat kansalliset tavoitteet EU:n sisällä on vähentää kasvihuonekaasujen määrää (ei-päästökaupallisella sektorilla) 16 % ja lisätä uusiutuvien energian osuutta 38 %:lla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Hallitus hyväksyi 20.3.2013 päivitetyn Kansallisen energia- ja ilmastostrategian. Ilmastotyölle kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa tullaan laatimaan toimenpideohjelmia tavoitevuoteen 2050 saakka. Eduskunta hyväksyi uuden ilmastolain 6.3.2015. Ilmastolaki on puitelaki, joka ohjaa valtakunnallisesti pitkän aikavälin ilmastonsuojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.

3 ILMASTO-OHJELMAN TAUSTASELVITYKSET Varkauden kasvihuonekaasujen päästölaskelmat valmistuivat vuonna 2010. Tuolloin laskettiin vuosien 2005 ja 2007 kasvihuonekaasupäästöt. Savon ilmasto-ohjelma valmistui toukokuussa 2013. Siinä on laskettu kasvihuonekaasupäästöt kaikissa Etelä- ja Pohjois-Savon kunnissa vuodelta 2010. Savon ilmasto-ohjelmassa on asetettu yhteiset tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiselle ilmaston muutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Savon ilmasto-ohjelman laadintaan osallistuivat molempien maakuntien ELY-keskukset, maakuntaliitot sekä yritysten ja kuntien edustajia. Ohjelman laadinnan aikana toteutettiin kysely ja pyydettiin kommentteja tavoitteista ja hillintätoimista kunnilta ja yrityksiltä sekä kuntalaisilta. Ohjelman laadinnan aikana pidettiin myös kolme seminaaria. ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS Varkauden kaupunki solmi Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen loppuvuodesta 2009 (kh:n allekirjoitus 24.9.2009 ja TEM 7.10.2009). Samalla kaupunki sitoutui laatimaan viimeistään vuoden kuluessa sopimukseen liittymisestä energiantehokkuuden toimintasuunnitelman. Suunnitelmassa esitetään toimet kaupungin energiankäytön tehostamiseksi sekä uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Sopimuksessa kaupunki asetti energiansäästön välitavoitteiksi 0,535 GWh vuodelle 2010 ja 2,0 GWh vuodelle 2013. Vuoteen 2016 mennessä on Varkaus sitoutunut vähentämään energiankulutustaan 9 % vuoden 2005 tasosta. Sopimukseen liittymällä Varkaus voi jatkaa toisaalta energian ja kustannusten säästöä ja toteuttaa ilmastokampanjan tavoitteita. Energiatehokkuussopimus koskee kaupungin ja sen tytäryhtiöiden hallinnassa olevien rakennusten, myös asuinrakennusten, katu- ja muun valaistuksen, vesi- ja jätehuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäyttöä siltä osin, kun nämä eivät ole jonkin muun sopimuksen piirissä. ILMASTO-OHJELMA ON TOIMENPIDEOHJELMA Ilmasto-ohjelma on toimenpideohjelma, joka ohjaa kaupungin toimia energiatehokkaammiksi ja ilmastomuutoksen huomioiviksi. Toimenpideohjelma liittyy kaupungin energiansäästöohjelmaan. Toimenpideohjelman avulla kaupungin ja sen tytäryhtiöiden henkilöstön ja kuntalaisten tietoisuus kasvaa ja uudet ilmastomuutoksen huomioivat toimintatavat otetaan käyttöön kuntakonsernissa. Tämän myötä toimintatavat muuttuvat energiatehokkaammiksi, kasvihuonekaasupäästöt vähenevät ja kuntakonserni säästää kustannuksia pienentyneiden energiakustannusten myötä.

4 Ilmasto-ohjelman laadintaa varten perustettiin Ilmastotyöryhmä, jossa olivat edustettuina kaupungin eri hallintokunnat, Keski-Savon ympäristötoimi, Keski-Savon Vesi Oy, Varkauden Aluelämpö Oy sekä Stora Enso Oyj. ILMASTO-OHJELMAN HYVÄKSYMINEN, YLLÄPITO JA PÄIVITTÄMINEN Ilmasto-ohjelman luonnos lähtee lautakuntiin ja kaupungin omistamiin yrityksiin lausuntokierrokselle. Lausuntokierroksen jälkeen toimenpideohjelma viedään kaupunginhallitukseen hyväksyttäväksi. Kaupunkilaisten osallistuminen työhön on tärkeää ja siksi luonnos on nähtävillä ja kommentoitavana kaupungin nettisivuilla. Ilmasto-ohjelma päivitetään 5 vuoden välein. Ilmasto-ohjelman toteutuksen seurannasta vastaa kaupungin johtoryhmä, jonka alaisuudessa toimii Ilmastotyöryhmä. Ilmastotyöryhmässä ovat edustettuina kaikki kaupungin hallintokunnat ja Keski-Savon ympäristötoimi sekä kaupungin omistamat yhtiöt ja Stora Enso Oyj. Ilmastotyöryhmä kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa seuraamaan ja sopimaan ohjelman täytäntöönpanosta ja toteutumisesta. Ilmastotyöryhmä laatii yhteenvedon, joka esitetään kaupunginjohtoryhmälle ja kaupunginhallitukselle vuosittain.

5 ILMASTO-OHJELMAN TAVOITTEET 1. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 10 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 ja 15 % vuoteen 2030 mennessä. Kevyt- ja joukkoliikenteen palvelutaso asetetaan vastaamaan kysyntää. 2. Energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä jatketaan. Kaukolämmön tuotannossa hyödynnetään jätteenpolttolaitoksen tuottama energia. Suositaan uusiutuvia energialähteitä. Varkauden energiantuotannosta 90 % on uusiutuvilla tai ei-fossiililla muodoilla tuotettua vuonna 2020. 3. Kaupungin oman toiminnan energiankäyttö vähenee vuoteen 2016 mennessä vähintään 9 prosenttia vuoden 2005 tasosta. 4. Rakennusten energiatehokkuus paranee. Kaavoituksella mahdollistetaan lämmityksen tukeutuminen kaukolämpöön, uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoon sekä passiivitalojen rakentaminen. 5. Kaupungin ja tytäryhtiöiden investoinneissa ja hankinnoissa huomioidaan ilmastovaikutukset ja energiansäästö. 6. Kaupungin henkilöstö ymmärtää työtehtäviensä ja valintojensa vaikutukset energiansäästöön ja ilmastonmuutokseen. 7. Asukkaat ja yritykset ymmärtävät oman toiminnan ja valintojen vaikutuksen ilmastonmuutokseen. 8. Päiväkotien ja peruskoulujen kestävän kehityksen ohjelmat päivitetään ja kouluille laaditaan energiansäästön ja ilmastonsuojelun opetusohjelmat. 9. Ilmastonmuutoksen vaikutukset on tunnistettu ja niihin varaudutaan, erityisesti huomioidaan tulvien vaikutus maankäyttöön ja kunnallistekniikkaan ja ylläpidetään poikkeusolojen valmiutta.

6 TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 1. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 10 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kevyt- ja joukkoliikenteen palvelutaso asetetaan vastaamaan kysyntää. Suunnitellaan kevyen- ja joukkoliikenteen palvelutaso vastaamaan kysyntää. Kaupungin omista toiminnoista aiheutuvia liikenteen päästöjä vähennetään. Joukkoliikennettä suunnitellaan Keski-Savossa alueellisena kokonaisuutena. Kaikki toimialat Liikenteen kasvihuonekaasupäästömäärät (Motiva/Kasvener) joka 5. vuosi. 2. Energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä jatketaan. Kaukolämpöhäviöiden pienentäminen (optimointi ja saneeraus). Kaukolämmön käyttöasteen säilyminen. Uusiutuvien ja kierrätyspolttoaineiden osuus lämmöntuotannosta 90 % vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoiman osuuden kasvattaminen. Biokaasun käyttömahdollisuuksien selvittäminen. Kaukolämpöyhtiöt, kaukolämpöyhtiöt Kaukolämpöyhtiöt Kaukolämpöyhtiöt Uusiutuvien ja kierrätyspolttoaineiden osuus lämmöntuotannosta 5 vuoden välein.

7 3. Kaupungin omien toimien energiankäyttö vähenee vuoteen 2016 mennessä vähintään 9 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Toteutetaan Varkauden kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelman mukaiset toimenpiteet. Energiatehokkaiden toimintatapojen käyttöönotto kaikissa toimissa ja toimipaikoissa. Jatketaan ulkovalaistuksen uusimista energiatehokkaammaksi. Kaikki toimialat ja toimitilat Kaikki toimialat Kulutusmuutoksien läpikäynti vähintään kerran vuodessa (Energiatyöryhmä). Kulutustietojen raportointi vuosittain Motiva Oy:lle. 4. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen. Uusilla asemakaava-alueilla mahdollistetaan energiankäyttömuotona kaukolämpö tai uusiutuvat energiamuodot sekä passiivitalojen rakentaminen. Korjaus- ja uudisrakentamisessa lisätään energiatehokkuutta. Ohjausta ja neuvontaa energiatehokkaista ratkaisuista korjaus- ja uudisrakentamisessa. ja kaupungin om. yhtiöt Uudisrakentaminen: Kaukolämmön ja uusiutuvien energiamuotojen osuus lämmönkäytössä, kpl/vuosi. Korjausrakentaminen: Luvanvaraisten hankkeiden energiaselvitysten valvonta, kpl/vuosi. 5. Kaupungin ja tytäryhtiöiden ja investoinneissa hankinnoissa huomioidaan ilmastovaikutukset ja energiansäästö. Energiatehokkuusohjeet sisällytetään osaksi hankintaohjeistusta. Kaikki hallintokunnat tytäryhtiöt Ympäristötoimi Hankintojen ilmasto- ja energiansäästöperustelut, selvitys tehdään 2 vuoden välein.

8 6. Kaupungin henkilöstö ymmärtää työtehtäviensä ja valintojensa vaikutukset energiansäästöön ja ilmastonmuutokseen. Kaupungin henkilöstöä neuvotaan ja ohjataan energiatehokkaisiin toimintatapoihin sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen., Ympäristötoimi Ohjeistus Intraan. 7. Asukkaat ja yritykset ymmärtävät oman toiminnan ja valintojen vaikutuksen ilmastonmuutokseen. Asukkaita ja yrityksiä neuvotaan ja ohjataan energiatehokkaisiin toimintatapoihin, uusiutuvien energiamuotojen käyttöön sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen Rakennuslupien ohjauksessa ja neuvonnassa lisätään tietoa matalaenergiaratkaisuista sekä uusiutuvienenergia ratkaisujen käytöstä. Kaupungin www-sivuille avataan Ilmastoneuvontasivut. Kaupunginkirjastosta voivat asukkaat lainata energiakulutusmittaria vuoden 2011 alusta lähtien. Rakennusvalvonta, Korjausneuvonta, Ympäristötoimi Rakennusvalvonta Ympäristötoimi Sivistystoimi Varkauden alueella toimivien yritysten energiatehokkuussopimusten määrä (Motiva Oy) joka toinen vuosi. Myönnetyt toimenpideluvat maalämpöjärjestelmille ja matalaenergiaratkaisuille. kpl/vuosi.

9 8. Päiväkotien ja oppilaitosten opetusohjelmiin sisällytetään ilmastonsuojelu. Laaditaan ilmastonsuojelun opetusohjelmat. Ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen tavoitteita painotetaan opetussuunnitelmassa. Koulutusyhteistyötä lisätään paikallisten uusiutuvien energialähteiden käytön asiantuntijoiden ja yritysten kanssa. Energiansäästön opetuksessa on käytössä, mm. Motivan energiapelit ja muut opetusohjelmat. Päiväkodin/koulun oman aurinkopaneelin tai maalämpöpumpun käytön seuraaminen liitetään osaksi ilmasto- ja ympäristökasvatusta. Energian ja veden säästämistä edistetään. Jätteiden synnyn ehkäisemiseen ja lajitteluun kiinnitetään huomiota. Sivistystoimi, Ympäristötoimi Sivistystoimi, Jäteneuvonta Ilmastonsuojelun opetusohjelmien määrä oppilaitoksissa. Tutustumiskäynnit yrityksissä ja energian/uusiutuvan energian käytön kohteissa vuosittain (kp.). Aurinkopaneeleita, ilmapumppuja, tuulivoimaloita, ym. oppilaitosten käytössä (kpl). 9. Ilmastonmuutoksen vaikutukset on tunnistettu ja niihin varaudutaan. Maankäytön suunnittelussa huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit. Liikenneväylien suunnittelussa ja rakentamisessa varaudutaan sään ääri-ilmiöihin. Vesihuolto turvataan myös ääriolosuhteissa. Sään ääri-ilmiöiden vaikutukset otetaan huomioon kaupungin valmiussuunnitelmassa ja toimialojen riskikartoituksessa. Ranta-alueilla määritellään rakennusten lattiataso riittävän korkealle huomioiden tulvariski., Keski-Savon Vesi Oy, Keski-Savon Vesi Oy Hulevesien huomioiminen maankäytön suunnittelussa. Päivitetään kaupungin valmiussuunnitelmat ilmastonmuutoksen vaikutukset huomioiden. Tämä ohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa x.x.2015 ( ).

10 Yhteystiedot ja lisätietoja: Ilmasto-ohjelma: Karita Krooks Ympäristönsuojelupäällikkö Keski-Savon ympäristötoimi p. 0400 165 250 karita.krooks@varkaus.fi Kaupungin energiatehokkuusohjelma: Tilapalvelupäällikkö Ari Kupiainen, Tilapalvelu p. 040 583 2600 ari.kupiainen@varkaus.fi Linkkejä: www.varkaus.fi/ympäristö ja luonto/ilmasto- ja energiansäästöohjelmat www.ilmasto-opas.fi