Liite 1 OULUN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ Yliopistolain (558/2009) 14 :n sekä Oulun yliopiston johtosäännön 2 :n nojalla Oulun yliopiston hallitus on 28. päivänä elokuuta 2013 hyväksynyt Oulun yliopiston harjoittelukoulun johtosäännön. Harjoittelukoulun perus- ja lukio-opetuksen osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä niistä perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998) ja ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa säädetään. Yleistä 1 Oulun yliopisto on harjoittelukoulussa tapahtuvan esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestäjä. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämistä koskevat säädökset koskevat näin ollen sekä yliopistoa että harjoittelukoulua. Tällä johtosäännöllä täydennetään edellä mainittuja säädöksiä ja annetaan yksityiskohtaisempia määräyksiä harjoittelukoulun toiminnasta ja hallinnosta sekä sitä koskevien hallintoelinten kokoonpanosta ja toimivallasta. Johtosäännön tehtävänä on palvella koulun tavoitteiden saavuttamista sekä selkeyttää hallintoa ja työnjakoa. Harjoittelukoulun hallinnollinen asema ja tehtävät 2 Oulun yliopiston harjoittelukoulu on kasvatustieteiden tiedekuntaan kuuluva hallinnollinen talousja tulosvastuullinen yksikkö. Oulun yliopiston harjoittelukoulusta käytetään vakiintunutta nimeä Oulun normaalikoulu. Harjoittelukoulun tehtävänä on antaa perusopetusta ja lukiokoulutusta, järjestää luokan- ja aineenopettajakoulutuksen pedagogisiin opintoihin kuuluvaa ohjattua opetusharjoittelua, osallistua opettajankoulutuksen kehittämiseen, sekä osallistua oppimista ja opettamista tukevaan tutkimus-, kokeiluja kehittämistoimintaan. Lisäksi harjoittelukoulussa voidaan järjestää esiopetusta sekä täydennyskoulutusta. Koulun johtaminen ja johtava rehtori 3 Oulun yliopiston harjoittelukoulua johdetaan yhteisesti hyväksyttyjen arvojen, kokonaistavoitteiden ja toimintalinjojen mukaisesti ottaen huomioon harjoittelukoulun perustehtävät ja toimintasuunnitelmat.

2 Oulun yliopiston harjoittelukoulussa on johtava rehtori, joka vastaa koulun toiminnasta. Dekaani nimeää johtavan rehtorin. Johtava rehtori johtaa harjoittelukoulun toimintaa ja sen kehittämistä sekä päättää niistä koulua koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty yliopiston muun toimielimen tai henkilön tehtäväksi. Johtava rehtori voi siirtää tämän johtosäännön mukaan päätösvaltaansa kuuluvan asian muun toimielimen tai henkilön ratkaistavaksi. Johtava rehtori vastaa harjoittelukoulun taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta dekaanille. Dekaani voi päätöksellään täsmentää johtavan rehtorin tehtäviä. Muut rehtorit 4 Johtava rehtori valmistelee muiden rehtoreiden valinnan ao. toimintayksikön henkilökuntaa kuultuaan. Dekaani nimeää muut rehtorit johtavan rehtorin esityksestä. Dekaani voi vapauttaa rehtorin tehtävistään, jos siihen on hyväksyttävä ja perusteltu syy. Muut rehtorit johtavat, kehittävät ja valvovat toimintayksikköjensä toimintaa sekä vastaavat tehtäviensä taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta johtavalle rehtorille. Rehtoreiden tehtäviä ja vastuita tarkennetaan johtavan rehtorin hyväksymässä koulun työjärjestyksessä. Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntahallitus 5 Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntahallituksen tehtävänä on harjoittelukoulun osalta 1. edistää kasvatustieteiden tiedekunnan, yliopiston eri laitosten ja harjoittelukoulun välistä yhteistoimintaa sekä tiedon kulkua; 2. hyväksyä osaltaan harjoittelukoulun toimintaa ja taloutta koskevat suunnitelmat sekä henkilöstösuunnitelma; 3. hyväksyä opettajien pedagogisten opintojen ja ohjatun opetusharjoittelun opetussuunnitelmat, sekä 4. huolehtia muista erikseen säädetyistä ja määrätyistä harjoittelukoulua koskevista asioista. Tiedekuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan harjoittelukoulua koskevan asian yliopiston muun toimielimen tai henkilön ratkaistavaksi.

3 Johtokunta 6 Yliopistolain (88 ) mukaan harjoittelukoululla tulee olla yliopiston asettama toimielin, jonka jäseninä voi olla myös yliopistoon kuulumattomia jäseniä. Oulun yliopiston harjoittelukoulussa tämä toimielin on harjoittelukoulun johtokunta. Harjoittelukoulun johtokunta kehittää harjoittelukoulun toimintaa Oulun yliopiston strategian, toimenpideohjelmien ja harjoittelukoulun toimintasuunnitelman mukaisesti. Johtokunnan tehtävänä on 1. edistää harjoittelukoulun sekä yhteistyökumppaneiden välistä yhteistoimintaa sekä tiedon kulkua; 2. seurata ja arvioida harjoittelukoulun toiminnan laatua ja vaikuttavuutta; 3. ottaa kantaa harjoittelukoulun toimintaa ja taloutta koskeviin suunnitelmiin; 4. vahvistaa harjoittelukoulun opetussuunnitelma; 5. ylläpitää ja edistää yhteistyötä koulun ja oppilaiden huoltajien välillä; 6. päättää koulussa noudatettavista työ- ja loma-ajoista opettajakunnan esityksestä; 7. vahvistaa koulun ja oppilaskunnan järjestyssäännöt; 8. edistää oppilaiden harrastustoimintaa yhteistyössä oppilaiden huoltajien kanssa; sekä 9. hoitaa muut sille määrätyt tai säädetyt tehtävät. Johtokuntaan kuuluu 10 14 jäsentä. Johtokunnan jäsenet valitaan seuraavista ryhmistä: harjoittelukoulun opettaja- ja henkilökunta, kasvatustieteiden tiedekunta, muut tiedekunnat, oppilaiden huoltajat, oppilaat ja opiskelijat, muut sidosryhmät. Kaikilla johtokunnan jäsenillä tulee olla henkilökohtainen varamies. Johtokunta voi myös kutsua asiantuntijajäseniä. Johtokunnan puheenjohtaja on joku harjoittelukoulun ulkopuolisista jäsenistä. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai johtavan rehtorin kutsusta vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. Johtokunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä. Johtokunnan kokouksessa rehtorit esittelevät toimivaltaansa kuuluvat asiat. Dekaani nimeää johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenet kolmen vuoden toimikaudeksi kerrallaan johtavan rehtorin esityksestä. Harjoittelukoulua koskevat kelpoisuusehdot 7 Oulun yliopiston harjoittelukoulun johtavalta rehtorilta edellytetään tohtorin tutkinnon lisäksi opetushallinnon tutkintoa tai muulla tavoin hankittua opetushallinnon tuntemusta, harjoittelukoulun opettajan kelpoisuutta, riittävää koulutuksen ja käytännön kautta hankittua johtamiskokemusta sekä opetus- ja taloushallinnon tuntemusta. Perusopetuksen ja lukion rehtorilta sekä apulaisrehtorilta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, harjoittelukoulun opettajan kelpoisuus, riittävä työkokemus opettajan tehtävissä sekä opetushallinnon tutkinto tai muulla tavoin hankittu opetushallinnon tuntemus.

4 Opetustoimen kelpoisuusasetuksessa (986/1998) säädetyn lisäksi harjoittelukoulun lehtorilta ja päätoimiselta tuntiopettajalta edellytetään hyvää opetustaitoa sekä vähintään kahden vuoden päätoimista tehtävänhoitoa edistävää opetuskokemusta, joka on saavutettu kelpoisuuden suorittamisen jälkeen. Hyvän opetustaidon toteamiseen liittyvistä menettelyistä päättää johtava rehtori. Edellä mainittujen vähimmäiskelpoisuusehtojen lisäksi rehtoreille ja opettajille voidaan asettaa muita tehtävän menestyksellisen hoitamisen edellyttämiä vaatimuksia. Opettajakunnan ja muun henkilökunnan tehtävät 8 Harjoittelukoulun johtava rehtori, koulujen muut rehtorit ja päätoimiset opettajat muodostavat opettajakunnan. Opettajakunnan ja muun henkilökunnan tehtävistä määrätään tarkemmin työjärjestyksessä. Perusasteen oppilaat ja lukion opiskelijat 9 Yliopistolain mukaan harjoittelukoulun perusasteen oppilaat ja lukion opiskelijat eivät ole yliopiston opiskelijoita. Oppilaat ja opiskelijat ovat omalta osaltaan vastuussa opiskelustaan ja edistymisestään sekä työrauhan säilymisestä. Oppilaan ja opiskelijan tulee käyttäytyä asiallisesti ja hyvien tapojen mukaisesti sekä huolehtia omalta osaltaan koulun säilymisestä hyvänä opiskelu- ja työpaikkana. Perusasteen vuosiluokilla 1 6 ja 7 9 on omat oppilaskuntansa jokaisessa harjoittelukoulun toimipisteessä. Oppilaskuntiin kuuluvat kaikki ko. vuosiluokkien oppilaat. Vastaavasti lukion opiskelijat muodostavat lukion oppilaskunnan. Oppilaskunnat valitsevat vuosittain oppilaskuntien hallitukset. Jokaisen oppilaskunnan ohjaajana toimii opettajakunnan edustaja. Oppilaskunnat nimeävät keskuudestaan edustajat harjoittelukoulun muihin toimielimiin, joissa oppilailla ja opiskelijoilla on edustus. Oppilaskuntien tehtävänä on suunnitella ja edistää oppilaiden yhteis- ja virkistystoimintaa sekä parantaa kouluviihtyvyyttä ja opiskeluedellytyksiä. Oppilaskunta voi toimintojensa edistämiseksi tehdä aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja sekä opettajakunnalle että koulun johdolle. Oppilaskunta voi harjoittaa myös taloudellista toimintaa. Muutoksenhaku 10 Harjoittelukoulun toimielinten ja työntekijöiden päätökset ovat yliopiston päätöksiä. Muutoksenhausta on voimassa mitä perusopetuslain (628/1998) 42 :ssä, perusopetusasetuksen(852/1998) 19 :ssä, lukiolain (629/1998) 34 :ssä ja lukioasetuksen (810/1998) 13 :ssä säädetään. Hallintooikeuslain (430/1999) mukaan perusopetuslain 42 :n 1 momentissa ja lukiolain 34 :n 1 momentissa tarkoitetuista päätöksistä valitetaan hallinto-oikeuteen. Muutoksen haku perusopetuslain (628/1998) 42 :n 2 momentissa ja lukiolain 34 :n 2 momenteissa tarkoitettuihin päätöksiin tehdään aluehallintovirastoon. Myös perusopetusasetuksen 19 :n 2 momentin ja lukioasetuksen 13 :n

5 2 momentin mukaista arvioinnin oikaisua pyydetään aluehallintovirastolta. Muulta osin muutoksen haussa hallintoelimen päätökseen noudatetaan mitä yliopistolaissa (558/2009) säädetään. Voimaantulo 11 Tämä johtosääntö tulee voimaan 1. syyskuuta 2013. Jos asian käsittely on kesken tämän johtosäännön tai sen muutoksen tullessa voimaan, jatkotoimet siirtyvät sille hallintoelimelle, jolle asia tämän johtosäännön tai sen muutoksen mukaan kuuluu. Ennen johtosäännön voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Liite 2 Oulun yliopiston apuraharahaston säännöt 1 Rahaston nimi on Oulun yliopiston apuraharahasto. Rahasto muodostuu seuraavista lahjoituksista ja testamenteista: 2 Yliopiston Apteekin rahasto Oulangan rahasto Ida ja J.A. Räisenin rahasto Lehtori Anna Vuorion rahasto Anna Esteri Timolan rahasto Raili Korkan rahasto FM Tyyni Tanin rahasto Lehtori Aino Hoikkalan rahasto Brita Granitin rahasto (uusi rahasto 1.1.2010 alkaen) Tutoris Oy:n rahasto (28.8.2013 alkaen) Maija-Liisa Kovalan rahasto (28.8.2013 alkaen) Apuraharahaston peruspääoma muodostetaan em. rahastojen 31.12.2009 erillisten tilinpäätösten tietojen perusteella. Peruspääoma jakaantuu rahaston sisällä nimikkorahastoihin. Apuraharahaston varat pidetään erillään yliopiston muista varoista. Apuraharahastoon voidaan tehdä lahjoituksia ja testamentata varoja. Uusi lahjoitus tai testamentatut varat liitetään Oulun yliopiston apuraharahastoon yliopiston hallituksen päätöksellä. Päätöksessä määritellään varojen käyttötarkoitus ja niiden suhteellinen osuus apuraharahaston pääomasta liittämishetkellä. 3 4 Apuraharahaston varojen tuotto jaetaan eri nimikkorahastoille rahaston sisällä olevien nimikkorahastojen tilinpäätöshetken pääomien suhteessa. Helsingin yliopiston apteekin vuosittain maksamaa tuottoa Yliopiston Apteekin rahastolle ei jaeta rahaston muille nimikkorahastoille. Rahaston sisällä olevien nimikkorahastojen osuus rahaston pääomasta ja tuotosta lasketaan ensimmäisen kerran 31.12.2009 ja tämän jälkeen vuosittain tilinpäätöksessä tai silloin, kun uusi lahjoitus tai testamentti liitetään apuraharahastoon. Apuraharahaston tarkoituksena on tukea Oulun yliopiston opiskelijoita seuraavasti: 5

2 Yliopiston Apteekin rahasto Oulangan rahasto Ida ja J.A. Räisenin rahasto Lehtori Anna Vuorion rahasto Anna Esteri Timolan rahasto Raili Korkan rahasto FM Tyyni Tanin rahasto Lehtori Aino Hoikkalan rahasto Brita Granitin rahasto Tutoris Oy:n rahasto Maija-Liisa Kovalan rahasto jatko-opiskelijoiden tukeminen Oulangan biologisella asemalla suoritettavat Kuusamoa koskevat tutkimukset jatko-opiskelijoiden tukeminen humanististen tieteiden, lähinnä suomen kielen tutkijakoulutus jatko-opiskelijoiden tukeminen ruskean karhun tutkimus (Ursus Arctos), mikäli hakemuksia ei ole, luonnontieteellinen tutkimustyö humanistisessa ja lääketieteellisessä tiedekunnassa suoritettava tutkimustyö suomen kielen tai jonkin muun kielen jatkoopiskelija dementiapotilaiden hoidon sisällöllinen kehittäminen ja kuntoutuksen tutkiminen logopedian tutkimus ja opiskelijoiden apurahat eturauhassyövän ja Alzheimerin taudin tutkimus Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 6 Vuosittain apurahoina jaettava rahamäärä saadaan edellisen vuoden tilinpäätöksessä vahvistetusta 4 :n mukaan lasketusta tuotosta. Vuosittaisesta tuotosta jaetaan testamenttimääräysten mukaan apurahoina enintään 80 % nimikkorahastojen käyttötarkoituksiin. Jos rahaston tuotto on ollut edellisenä vuonna negatiivinen, rahasto ei voi jakaa apurahoja nimikkorahastoistaan muuten kuin Yliopiston Apteekin rahastosta. Yliopiston Apteekin rahaston vuosittaisesta tuotosta osa voidaan yliopiston hallituksen päätöksellä ohjata hallituksen vararahastoon. Apurahat jakaa rehtori tiedekuntien esityksestä. Oulangan rahaston osalta esityksen tekee Oulangan biologisen aseman johtaja. Apurahat julistetaan yleisesti haettaviksi. Kuulutukset julkaistaan yliopiston virallisen tiedotuskanavan kautta. Hakuajoista päättää rehtori. Apuraha voidaan jonakin vuonna jättää jakamatta. Apurahan saajan on vuoden kuluessa apurahan myöntämisestä esitettävä rehtorille lyhyt kirjallinen selonteko apurahan käytöstä. 7

3 Rahaston sijoitustoiminnan tulee olla taloudellisesti tuottavaa. Vähimmäistavoitteena on sijoitusten reaaliarvon säilyttäminen. Sijoitustoiminta on hoidettava suunnitelmallisesti siten, että maksuvalmius turvataan ja että sijoitustoimintaan liittyvät riskit kartoitetaan ja niiltä pyritään suojautumaan ennakolta. Sijoituksia ei voida rahoittaa lainanotolla. Sijoituskohteen toimiala tai toimintatavat eivät saa olla ristiriidassa yliopiston tehtävien ja toimintaperiaatteiden kanssa. Rahasto voi sijoittaa kassavaroja euroalueella velkasitoumukseen, kunta-, sijoitus- ja yritystodistukseen, pörssinoteerattuun osakkeeseen, joukkovelkakirjalainaan, sijoitusvakuutukseen, kapitalisaatiosopimukseen, rahasto-osuuteen, määräaikaistalletukseen tai osakeindeksilainaan, jossa liikkeeseenlaskijana tai velallisena on valtio, kunta tai raha- ja vakuutuslaitos taikka yritys tai muu yhteisö, jonka luottokelpoisuusluokka on AAA BBB. Rahasto voi sijoittaa euroalueen ulkopuolelle maksimissaan 10 % sijoitusvarallisuudestaan. Euroalueen ulkopuolelle voi sijoittaa vain rahastojen kautta. Indeksiosuuksien, osake- tai yhdistelmärahasto-osuuksien ja pörssinoteerattujen osakkeiden osuus rahaston sijoitussalkusta voi olla enintään 60 %. Johdannaisia voi käyttää vain suojaamistarkoituksessa. Sijoituksia ei voi tehdä vipurahastoihin. 8 Rahaston lakkauttamisesta päättää yliopiston hallitus. Lakkautetun rahaston varat on luovutettava tarkoitukseen, jonka katsotaan vastaavan lahjoituksen alkuperäistä tarkoitusta. Apuraharahastoon liitetyt rahastot lakkaavat itsenäisinä rahastoina 31.12.2009. 9

Liite 3 OULUN YLIOPISTON VAALIJOHTOSÄÄNTÖ Muutettu 38 (Hallitus 28.8.2013, 11 ) Yliopistolain (558/2009) 14 :n nojalla hallitus on 31. päivänä toukokuuta 2013 hyväksynyt seuraavan johtosäännön: Yleisiä määräyksiä 1 Yliopistolain (558/2009), yliopistoasetuksen, lain yliopistolain voimaanpanosta (559/2009) ja yliopiston johtosäännön (31.5.2013) lisäksi Oulun yliopiston hallituksen, yliopistokollegion ja tiedekuntahallitusten vaaleissa noudatetaan tämän johtosäännön määräyksiä. 2 Hallituksen jäsenistä professoreita, muita opettajia, tutkijoita ja muuta henkilöstöä edustavat jäsenet sekä yliopistokollegion ja tiedekuntahallitusten jäsenistä professoreita, muita opettajia, tutkijoita ja muuta henkilöstöä edustavat jäsenet ja varajäsenet valitaan välittömillä ja salaisilla vaaleilla. Opiskelijoita edustavat jäsenet ja varajäsenet valitsee Oulun yliopiston ylioppilaskunta. 3 4 Hallituksen toimikauden pituudesta päättää yliopistokollegio. Muiden hallintoelinten toimikausi on neljä (4) kalenterivuotta. Opiskelijajäsenten toimikausi on kaksi (2) kalenterivuotta. Vaalioikeus ja vaalikelpoisuus 5 Vaalioikeutettuja ja -kelpoisia on yliopistoon Yliopistolain 4 :n ja yliopiston johtosäännön (31.5.2013) 39 :n mukaan kuuluva vaaliluetteloon merkitty päätoiminen henkilökunta. Vaalioikeus ja -kelpoisuus määräytyvät ensisijaisesti elokuun 1. päivänä voimassa olevan palvelussuhteen tai tilanteen mukaisesti. Mikäli henkilö on kuitenkin mainittuun päivään mennessä otettu työsopimussuhteeseen siten, että uusi palvelussuhde on voimassa vaalia seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1. päivänä, määräytyy vaalioikeus ja -kelpoisuus tammikuun 1. päivän mukaisesti.

2 6 Henkilö katsotaan kuuluvaksi yliopiston henkilökuntaan vaaleja toimitettaessa kun: 1) hänet on otettu työsopimussuhteeseen siten, että työaika on vähintään 20 tuntia viikossa; 2) hän harjoittaa yliopiston suostumuksella tutkimustyötä yliopistossa tai avustaa tutkimustyössä siten, että työaika on vähintään 20 tuntia viikossa. Henkilökuntaan kuuluvaksi ei kuitenkaan katsota opiskelijaa, joka suorittaa opintoihin liittyvää harjoittelua, siitä huolimatta, että hän on palvelussuhteessa yliopistoon. Vaalioikeutettuja ja -kelpoisia ovat tiedekuntahallituksen vaaleissa tiedekuntaan kuuluvat henkilöt kukin omassa ryhmässään. 7 8 Vaalilautakunta toteaa vaalioikeuden ja -kelpoisuuden vahvistaessaan lopullisen vaaliluettelon. Vaaleissa noudatetaan seuraavaa ryhmäjakoa: 1) yliopiston professorit; 2) yliopiston muu henkilökunta; 3) opiskelijat. Vaaleissa noudatettava ryhmäjako Sijaisuutta hoitava henkilö kuuluu siihen ryhmään ja yksikköön, jonka sijaisuutta hän hoitaa. Vaali suoritetaan ryhmien 1 ja 2 osalta. 9 Hallituksen vaali 10 Vaalioikeutettuja ja -kelpoisia ovat kaikki mainittuihin ryhmiin kuuluvat henkilöt. Hallituksen jäsenenä ei voi kuitenkaan olla yliopiston rehtori, vararehtori, tiedekunnan tai muun välittömästi hallituksen alaisuudessa olevan yksikön johtaja eikä yliopistokollegion jäsen tai varajäsen. Opiskelijoiden osalta valinnan suorittaa Oulun yliopiston ylioppilaskunta. Vaali suoritetaan ryhmien 1 ja 2 osalta. Yliopistokollegion vaali 11 Vaalioikeutettuja ja -kelpoisia ovat kaikki mainittuihin ryhmiin kuuluvat.

3 Yliopistokollegion 1 ryhmää edustavien jäsenten ja varajäsenten vaalissa noudatettavasta erityismenettelystä määrätään tämän johtosäännön 36 :ssä. Opiskelijoiden osalta valinnan suorittaa Oulun yliopiston ylioppilaskunta. Vaali suoritetaan ryhmien 1 ja 2 osalta. Tiedekuntahallitusten vaali Vaalioikeutettuja ja -kelpoisia ovat asianomaiseen tiedekuntaan kuuluva henkilöstö kukin omassa ryhmässään. 12 Opiskelijoiden osalta valinnan suorittaa ylioppilaskunta. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunnat 13 Vaalilautakunnan puheenjohtajana toimii hallintojohtaja sekä muina jäseninä kolme (3) professorikuntaan kuuluvaa henkilöä ja kolme (3) muun henkilökunnan edustajaa. Vaalilautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Sihteerinä toimii yliopistopalvelujen määräämä henkilö. Vaalilautakunnan jäsenille asetetaan henkilökohtaiset varajäsenet. 14 Kukin tiedekuntahallitus asettaa vaalitoimikunnan, johon kuuluu vähintään kaksi (2) professorikuntaan kuuluvaa henkilöä ja vähintään kaksi (2) muun henkilökunnan edustajaa. Jäsenistä yksi määrätään puheenjohtajaksi. Vaalitoimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Sihteerinä toimii tiedekuntahallituksen määräämä henkilö. Vaalitoimikunnan jäsenille asetetaan henkilökohtaiset varajäsenet. 15 Vaalilautakunta ja vaalitoimikunnat suorittavat tässä johtosäännössä määrätyt ja muut vaalien suorittamiseksi välttämättömät tehtävät. Vaalilautakunta voi antaa vaalitoimikunnille tarkempia ohjeita vaalin toimittamisesta. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunnat ovat päätösvaltaisia kun läsnä on neljä (4) jäsentä, joista yhden (1) on oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. 16 Vaaliluettelot 17 Vaalilautakunta laatii ja vahvistaa vaaliluettelot, joihin merkitään henkilön vaalioikeus ja vaalikelpoisuus ryhmässään.

4 Vaaliluetteloon merkitään kunkin henkilön oikeus osallistua hallituksen, yliopistokollegion ja tiedekuntahallituksen vaaliin. 18 Vaalilautakunta julkistaa vaaliluettelot ja ne asetetaan nähtäviksi seitsemän (7) päivän ajaksi. Vaaliluettelojen nähtävänä pitämisen paikasta ja ajasta tiedotetaan yliopiston virallisilla ilmoitustauluilla ja yliopiston henkilökunnan sähköisessä tiedotuskanavassa ennen julkistamista. 19 Henkilö, joka katsoo, että vaaliluettelossa on vaalioikeuteen tai vaalikelpoisuuteen vaikuttava virhe, voi jättää vaalilautakunnalle kirjallisen oikaisuvaatimuksen seitsemän (7) päivän kuluessa vaaliluettelon julkistamisesta. Julkistaessaan vaaliluettelot vaalilautakunta ilmoittaa samalla nähtävilläoloajan jälkeen tulevan päivän, jolloin oikaisuvaatimus on viimeistään esitettävä. Vaalilautakunta antaa päätöksen seitsemän (7) päivän kuluessa 1 momentissa säädetyn määräajan päättymisestä. Tämän jälkeen vaalilautakunta vahvistaa ja julkistaa lopullisen vaaliluettelon yliopiston virallisilla ilmoitustauluilla. 20 Vaalioikeutetulla on 14 päivän kuluessa lopullisen vaaliluettelon julkistamisesta oikeus asettaa omassa ryhmässään ehdokkaita hallituksen jäsenten sekä yliopistokollegion ja tiedekuntahallituksen jäsenten ja varajäsenten vaalia varten. Ehdokas asetetaan jättämällä vaalilautakunnalle vaalikelpoisen henkilön vaalilautakunnan vahvistamalla lomakkeella antama kirjallinen suostumus. Ehdokaslistat ovat yhden (1) ehdokkaan listoja. Ehdokkaiden asettamisajan päätyttyä vaalilautakunta julkistaa välittömästi ehdokaslistojen yhdistelmän yliopiston virallisilla ilmoitustauluilla. Mikäli ehdokkaita on asetettu tai ilmoittautunut sama määrä kuin vaalissa on varsinaisiksi jäseniksi valittavia, katsotaan heidät valituiksi. Tuloksen toteaa vaalilautakunta. Ehdokasasettelu ja äänestys tapahtuvat kunkin ehdokkaita asettamaan oikeutetun ryhmän sisällä. 21 22 Vaalitoimitus Hallituksen, yliopistokollegion ja tiedekuntahallitusten vaali järjestetään samanaikaisesti yhtenä (1) arkipäivänä. 23

5 24 Vaalit toimitetaan vaalilautakunnan ilmoittamana aikana ja ilmoittamissa paikoissa. Vaalitoimituksen aika ja vaalipaikat saatetaan tiedoksi yliopiston virallisilla ilmoitustauluilla ja yliopiston henkilökunnan sähköisessä tiedotuskanavassa. 25 Vaalitoimitus alkaa vaalipäivänä kello 9.00 ja päättyy kello 16.00. 26 Vaalitoimituksen alkaessa vaalitoimitsija näyttää läsnä oleville äänestäjille, että vaaliuurna on tyhjä, minkä jälkeen hän lukitsee uurnan. Vaaliuurnaa ei saa avata ennen kuin äänestyksen päätyttyä ääniä ryhdytään laskemaan. 27 Äänestäjä ilmoittautuu vaalitoimitsijoille saadakseen äänestyslipun. Vaalitoimitsijat huolehtivat siitä, ettei äänestäjä saa äänestyslippua, ennen kuin on todettu, että hänet on merkitty vaalioikeutettuna vaaliluetteloon. Äänestäjä on tarvittaessa velvollinen esittämään vaalitoimitsijoille selvityksen henkilöllisyydestään. 28 Äänestäjä merkitsee äänestyslipussa olevaan ympyrään ehdokkaan numeron niin selvästi, ettei epätietoisuutta synny. Muita merkintöjä vaalilippuun ei saa tehdä. Äänestäjä antaa äänestyslipun kokoon taitettuna vaalitoimitsijoille leimattavaksi ja panee leimatun äänestyslipun vaaliuurnaan. Vaaliliput leimataan yliopiston leimalla. 29 30 Henkilöt, joilla on este käyttää äänioikeuttaan vaalipäivänä, voivat käyttää äänioikeuttaan myös ennakkoon. Yliopiston muissa kuin Linnanmaalla sijaitsevissa toimipisteissä työskentelevän henkilökunnan osalta vaali voidaan toimittaa kokonaisuudessaan ennakkoäänestyksenä. Tarkemmat ohjeet ennakkoäänestyksen suorittamisesta antaa vaalilautakunta.

6 Äänten laskeminen ja vaalin tuloksen julistaminen Vaalitoimituksen päätyttyä hallituksen, yliopistokollegion ja tiedekuntahallitusten vaalin äänestysliput toimitetaan viipymättä vaalilautakunnalle vaalin tuloksen laskemista varten. Kustakin vaalitoimikunnasta on vähintään yksi (1) jäsen mukana laskemassa tiedekuntahallitusten ensimmäisen ja toisen ryhmän vaalin tulosta. 31 32 Vaalin tuloksesta laaditaan pöytäkirja, jonka allekirjoittavat vaalilautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja sihteeri. 33 Äänestyslippu on mitätön: 1) jos äänestyslippu on tyhjä tai äänestyslippuna on käytetty muuta kuin vaalilautakunnan antamaa äänestyslippua; 2) jos äänestyslippu on leimaamaton; 3) jos ehdokkaan numero on merkitty siten, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa; sekä 4) jos äänestyslippuun on kirjoitettu ehdokkaan nimi tai erityinen tuntomerkki tai siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä. 34 Äänestyksen tuloksen määräämiseksi asetetaan ehdokkaat kukin ryhmässään heidän äänimääriensä mukaiseen järjestykseen. Jos äänimäärät ovat yhtä suuret, ratkaistaan ehdokkaiden keskinäinen järjestys arpomalla. Valituksi julistetaan nimisarjan alusta lukien niin monta ehdokasta kuin ryhmästä on valittavia. Yliopistokollegion I ryhmän jäsenten nimeämisessä otetaan huomioon 36 :ssä tarkoitettu tiedekuntien edustus. 35 Yliopistokollegion ja tiedekuntahallituksen vaaleilla valittavien jäsenten varajäseniksi vaalilautakunta julistaa ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista yhtä monta kuin kuhunkin ryhmään on valittu varsinaisia jäseniä kuitenkin siten, että yliopistokollegion I ryhmän varajäsenten nimeämisessä otetaan huomioon 36 :ssä tarkoitettu tiedekuntien edustus. Yliopistokollegion varajäsenet ovat henkilökohtaisia. 36 Yliopistokollegion vaalissa ensimmäisessä ryhmässä määrätään jäseniksi professoriryhmään kuuluvista eniten ääniä saaneet siten, että kustakin tiedekunnasta tulee jäseneksi vähintään yksi (1) professori. Varajäsenen tulee olla samasta tiedekunnasta kuin varsinainen jäsen.

7 37 Mikäli tässä johtosäännössä tarkoitettuihin yliopiston hallintoelimiin ei muutoin saada riittävää määrää jäseniä tai hallintoelin tulee vajaalukuiseksi vaalikauden aikana, valitsee kyseessä oleva hallintoelin tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Lisäjäsenet valitaan sen ryhmän keskuudesta, josta jäseniä puuttuu. Opiskelijoita edustavat jäsenet valitsee Oulun yliopiston ylioppilaskunta. Voimaantulo 38 Tämä johtosääntö tulee voimaan 1. päivänä kesäkuuta 2013. (28.8.2013, 11 ) 31.12.2013 saakka 14 :ssä mainitut tiedekuntahallituksen tehtävät hoitaa arkkitehtuurin, biokemian ja molekyylilääketieteen sekä tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntien osalta vaalilautakunta ja muiden tiedekuntien osalta tiedekuntaneuvosto.