Asiakirjassa valtuutetaan yksi sen allekirjoittajista toimimaan vaaliliiton asiamiehenä ja yksi asiamiehen varamiehenä.

Transkriptio

1 Vaalijärjestys 1 Vaalijärjestyksen tarkoitus Tällä vaalijärjestyksellä määritellään menettelytavat valittaessa edustajiston jäseniä, vaaleissa, jotka koskevat puheenjohtajien, muiden hallituksen jäsenten ja edustajiston puheenjohtajien valintaa, valittaessa edustajia Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n edustajistoon. 2 Vaaliliitot Edustajiston jäsenten vaalissa voidaan muodostaa valtakunnallisia vaaliliittoja. Vaaliliitto muodostetaan siten, että vähintään viisikymmentä (50) jäsenyhdistyksen henkilöjäsentä allekirjoittaa vaaliliiton perustamista koskevan asiakirjan. Asiakirjassa valtuutetaan yksi sen allekirjoittajista toimimaan vaaliliiton asiamiehenä ja yksi asiamiehen varamiehenä. Vaaliliiton asiamiehen on toimitettava vaaliliiton perustamista koskeva asiakirja keskusvaalilautakunnalle edustajiston jäsenten valintaa edeltävän tammikuun 31. päivään mennessä. Henkilöjäsen voi olla perustamassa vain yhtä vaaliliittoa. Edustajiston jäsenehdokas voi kuulua vain yhteen vaaliliittoon. Vaaliliitot eivät voi muodostaa liittoa keskenään. Ehdokas jää vaaliliittojen ulkopuolelle, mikäli hän ei ilmoita vaaliliittoon kuulumisesta ehdokasasettelun yhteydessä. 3 Keskusvaalilautakunta Liiton hallitus nimittää keskusvaalilautakunnan viimeistään edustajiston jäsenten valintaa edeltävässä tammikuussa. Keskusvaalilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri sekä vähintään kolme (3) muuta jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen, kun paikalla on vähintään puolet jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna. Keskusvaalilautakunta antaa tämän vaalijärjestyksen soveltamista koskevat ohjeet. 4 Keskusvaalilautakunnan tehtävät Keskusvaalilautakunta ilmoittaa kirjallisesti viimeistään helmikuussa edustajiston jäsenten valintavuonna jäsenyhdistyksille, miten vaaliin kuuluvat asiakirjat on toimitettava keskusvaalilautakunnalle. Keskusvaalilautakunta tarkistaa vaaliliittoja koskevat asiakirjat ja jäsenyhdistyksen kevätkokouksen vahvistamat edustajistoehdokaslistat kahden päivän kuluessa siitä, kun näiden asiakirjojen jättämiselle asetetut määräpäivät ovat päättyneet. Jos keskusvaalilautakunta havaitsee, o että vaaliliiton perustamisasiakirja ei ole hyväksytyn vaalijärjestyksen mukainen, o että vaaliliiton perustamisasiakirjassa tai edustajistoehdokaslistassa on muu virheellisyys tai

2 o että ehdokkaana on henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen, keskusvaalilautakunta ilmoittaa viipymättä ja todistettavasti vaaliliiton asiamiehelle, jos kysymys on vaaliliiton perustamiseen liittyvästä epäselvyydestä, o yhdistykselle, jos kysymys on yhdistyksen kevätkokouksen vahvistamaan edustajistoehdokaslistaan liittyvästä epäselvyydestä tai o vaaliliittoon kuulumattomalle ehdokkaalle itselleen, jos kysymys on hänen itsensä ehdokkuuteen liittyvästä epäselvyydestä, ettei perustamisasiakirjaa ole hyväksytty tai edustajistoehdokaslistaa vahvistettu taikka ehdokkuutta hyväksytty. Samalla ilmoitetaan hylkäämisen syy. Vaaliliiton asiamiehellä, jäsenyhdistyksellä tai vaaliliittoon kuulumattomalla edustajistoehdokkaalla itsellään on oikeus viiden päivän kuluessa keskusvaalilautakunnan päätöksestä tiedon saatuaan oikaista ne näkökohdat, jotka ovat aiheuttaneet hylkäämisen tai vahvistamatta jättämisen. Jollei tätä tehdä, hylkääminen tai vahvistamatta jättäminen on lopullinen. Oikaisua ei saa tehdä, jos vaaliliiton perustamisasiakirjan allekirjoittajina ei ole riittävää määrää äänioikeutettuja tai asiakirjaa ei ole toimitettu keskusvaalilautakunnalle määräaikana tai muuten säädetyssä järjestyksessä, vaan hylkääminen on näissä tapauksissa lopullinen. Keskusvaalilautakunta määrää vaaliliiton tunnuksen arpomalla kirjainyhdistelmiä. Keskusvaalilautakunta määrää vaaliliittojen keskinäisen järjestyksen ehdokaslistojen yhdistelmää varten arvalla. Jos ennen jäsenyhdistysten edustajistoehdokasvaalia käy ilmi, että vaaliliiton ehdokkaaksi on asetettu henkilö, joka ei ole antanut suostumustaan asettua ehdokkaaksi, keskusvaalilautakunnan on poistettava hänet ehdokaslistalta ja tehtävä muut tarvittavat oikaisut. Keskusvaalilautakunta toimittaa jokaisen jäsenyhdistyksen vaalitoimikunnalle tarpeellisen määrän vaalilippuja suljetussa pakkauksessa, johon on merkittävä pakkauksen sisältämien vaalilippujen lukumäärä. Vaalilippujen on oltava samankokoisia ja vaalilipun sisäpuolella on oltava otsikko, joka kertoo mihin tarkoitukseen vaalilippua käytetään. Vaalilipun sisällä on oltava halkaisijaltaan vähintään 50 millimetrin suuruinen ympyrä, joka lippua kokoon taitettaessa jää taittamattomaksi. Ympyrän sisälle on selvästi merkittävä ehdokasnumeroa käyttäen se ehdokas, jota äänestäjä äänestää. Vaalilipun tulee olla niin tehty, että siitä käy selvästi ilmi, miten se on taitettava, eikä siinä saa olla mitään muuta merkintää kuin mitä tässä on säädetty. 5 Edustajiston jäsenten vaali Edustajiston jäsenet valitaan liiton jäsenyhdistyksissä toimeenpantavalla suhteellisella ja salaisella vaalilla. Vaalin tulokset lasketaan yhdistyksittäin. Yhdistyksittäin toimeenpantavissa vaaleissa on mahdollista äänestää vain oman yhdistyksen ehdokasta. Jäsenyhdistykset järjestävät vaalit samanaikaisesti kahtena peräkkäisenä päivänä keskusvaalilautakunnan tarkemmin määräämänä aikana toukokuussa. 6 Vaalikelpoisuus Jäsenyhdistysten henkilöjäsenet ovat vaalikelpoisia. 7 Ehdokasasettelu Ehdokkaat edustajiston jäsenten vaaliin on asetettava edustajiston valintaa edeltävässä yhdistyksen kevätkokouksessa.

3 Kokoukselle on annettava ehdokkaan kirjallinen suostumus ehdokkaaksi asettumisesta. Suostumuksesta on käytävä ilmi, mihin vaaliliittoon ehdokas kuuluu taikka jääminen vaaliliittojen ulkopuolelle. Yhdistyksen kokouksen pöytäkirja tarkistetaan ehdokasasettelun osalta välittömästi kokouksessa. Ehdokasasettelua koskeva pöytäkirjan ote toimitetaan keskusvaalilautakunnalle sen ilmoittamalla tavalla. Mikäli yhdistyksen kevätkokouksessa ei aseteta useampia ehdokkaita edustajiston jäseniksi kuin yhdistys liiton sääntöjen mukaan saa valita tai asettaa, on kysymyksessä sopuvaali. Sopuvaalissa on yhdistyksen pöytäkirjasta käytävä ilmi, missä järjestyksessä varajäsen tulee edustajiston varsinaisen jäsenen tilalle. 8 Äänioikeus Jäsenyhdistysten henkilöjäsenillä on äänioikeus. Liiton hallitus luovuttaa yhdistyksen henkilöjäsenten luettelon yhdistyksille viimeistään 30 päivää ennen ensimmäistä vaalipäivää. 9 Vaalitoimikunnat Jäsenyhdistysten johtokunnat nimeävät viimeistään yhtä (1) kuukautta ennen vaalipäivää vaalitoimikunnan, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, vähintään kolme muuta jäsentä, joista toimikunta valitsee yhden sihteeriksi, sekä tarvittava määrä varajäseniä. Vaalitoimikunta on päätösvaltainen kun vähintään puolet jäsenistä on paikalla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna. 10 Vaalitoimikunnan tehtävät Vaalitoimikunnan tehtävänä on ryhtyä kaikkiin vaalin vaatimiin toimenpiteisiin sekä valvoa, että vaalihuoneistossa on nähtävänä riittävä määrä ehdokaslistojen yhdistelmiä. Sen on huolehdittava myös siitä, että äänestäjä voi säilyttää vaalisalaisuuden. Vaalitoimikunta ilmoittaa vaalipaikoista ja vaalitoimitusten ajoista äänioikeutetuille samalla tavalla kuin tiedonannot yhdistyksen jäsenille on sääntöjen mukaan toimitettava. 11 Vaalitoimitus Uurnaäänestys Ennen vaalitoimituksen alkamista vaalitoimikunnan on todettava käytettävissä olevien vaalilippujen määrä. Ensimmäinen äänestäjä toteaa vaaliuurnan tyhjäksi. Vaalipöytäkirjasta on käytävä ilmi, kenelle äänioikeutetuista on lähetetty vaalilippu postiäänestystä varten. Jäsenen, joka haluaa käyttää äänioikeuttaan, on tarvittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Äänestäminen tapahtuu siten, että äänestäjä kirjoittaa vaalilipussansa olevaan ympyrään sen ehdokkaan numeron, jota hän äänestää. Vaalilippuun ei saa tehdä numeron lisäksi muuta merkintää eikä korjauksia. Äänestäjä taittaa vaalilipun, jonka vaalitoimikunta leimaa, ja pudottaa leimatun lipun vaaliuurnaan. Vaalitoimikunta merkitsee äänestämisen vaaliluetteloon. Vaalitoimituksen päätyttyä vaalitoimikunta laskee käyttämättä jääneet ja mahdollisesti pilalle menneet vaaliliput ja merkitsee niiden lukumäärän pöytäkirjaan. Tämän jälkeen vaalitoimikunta laskee vaaliluettelosta äänestäneiden lukumäärän ja äänestysprosentin ja merkitsee tiedot pöytäkirjaan. Vaaliuurna avataan ja vaaliliput lasketaan niitä avaamatta. Lasketut vaaliliput suljetaan takaisin vaaliuurnaan. Uurnassa olleiden vaalilippujen lukumäärä merkitään vaalipöytäkirjaan, jonka kaikki vaalitoimikunnan jäsenet nimikirjoituksellaan varmentavat. Sinetöity vaaliuurna ja vaalipöytäkirja toimitetaan kahden vaalitoimikunnan jäsenen henkilökohtaisesti tuomana tai kirjattuna pikalähetyksenä keskusvaalilautakunnalle.

4 Postiäänestys Mikäli äänioikeutettu on estynyt äänestämästä vaalipaikalla, hänellä on oikeus pyytää vaalitoimikunnalta leimattu vaalilippu ja kirjekuori postiäänestystä varten. Mikäli äänioikeutetun toimipaikkakunta on toinen kuin vaalipaikkakunta, vaalitoimikunnan on postitettava hänelle leimattu vaalilippu ja kirjekuori postiäänestystä varten. Postiäänestys aloitetaan viimeistään viikkoa ennen ensimmäistä varsinaista äänestyspäivää. Postiäänten on oltava keskusvaalilautakunnalla viimeistään viimeisenä äänestyspäivänä klo 16 mennessä. Postiäänestyskuori on suljettava sitä varten olevaan kirjekuoreen, johon on kirjoitettava äänioikeutetun nimi ja jäsenyhdistys. 12 Ääntenlaskenta Keskusvaalilautakunta laskee äänet yhdistyksittäin. Vaalilippu hylätään, o jos vaalilippuun on merkitty useamman kuin yhden ehdokkaan ehdokasnumero, o jos ehdokkaan numero on merkitty siten, että täysin selvästi ei ilmene, mitä ehdokasta se tarkoittaa, o jos ehdokkaan numero on kirjoitettu vaalilipun kääntöpuolelle, o jos vaalilippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaankuulumaton merkintä, o jos vaalilippuna on käytetty muuta kuin vaalilautakunnalta saatua vaalilippua tai o jos vaalilippu on leimaamaton. Kun vaaliliiton saamat yhteenlasketut äänimäärät on laskettu, ehdokkaat asetetaan järjestykseen saamansa äänimäärän perusteella. Kunkin vaaliliiton eniten ääniä saaneelle ehdokkaalle annetaan vertausluku, joka on sama kuin vaaliliiton saama äänimäärä yhteensä. Toiseksi eniten ääniä saaneelle annetaan vertausluvuksi vaaliliiton yhteensä saama äänimäärä jaettuna kahdella, kolmanneksi eniten ääniä saaneelle jaettuna kolmella jne. Vaaliliittojen ulkopuolella oleva ehdokas saa vertausluvuksi koko äänimääränsä. Kun ehdokkaat on järjestetty vertauslukujensa suuruuden mukaan, keskusvaalilautakunta ilmoittaa yhdistyksille niiden edustajiston jäsenehdokkaiden nimet, jotka ovat tulleet jäsenyhdistyksestä valituiksi edustajiston jäseniksi ja varajäseniksi. 13 Vaalin tuloksen vahvistaminen Ehdokkaat järjestetään yhdistyksittäin vertauslukujensa mukaan. Edustajiston varsinaisiksi jäseniksi keskusvaalilautakunta vahvistaa ne, joilla on suurimmat vertausluvut. Edustajiston jäsenten varajäseniksi keskusvaalilautakunta vahvistaa jäsenyhdistyksittäin ja vaaliliitoittain valitsematta jääneet ehdokkaat vertauslukujen osoittamassa järjestyksessä. Keskusvaalilautakunta vahvistaa vaalin tuloksen ja lähettää siitä tiedon jäsenyhdistyksille 10 päivän kuluessa vaalista. 14 Edustajiston täydentäminen Yhdistyksellä on oikeus täydentää edustajistoa sääntöjen 10 :n mukaisesti.

5 Täydennysvaalissa noudatetaan soveltuvin osin vaalijärjestystä. Liiton hallitus antaa yhdistykselle vaalin järjestämistä koskevat tarkemmat ohjeet. Hallitus vahvistaa vaalin tuloksen. 15 Edustajiston jäsenten valtakirjat Jäsenyhdistykset antavat edustajiston jäsenille tarvittavat valtakirjat. 16 Edustajistossa tapahtuvat henkilövalinnat Vaaleissa, jotka koskevat hallituksen jäsenten valintaa, on otettava huomioon edustajiston kokouksessa vallitsevat vaaliliittojen väliset voimasuhteet. Hallituksen puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan valinnassa on otettava huomioon liiton sopimuskentät ja edustajiston kokouksessa vallitsevat vaaliliittojen väliset voimasuhteet. Hallituksen varsinaisten ja varajäsenten vaalissa on noudatettava suhteellista vaalitapaa. Edustajiston täydentäessä hallitusta, uusi hallituksen jäsen on valittava siitä vaaliliitosta, josta entinen hallituksen jäsen oli valittu. 17 Edustajien valinta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n edustajistoon Liiton hallitus valitsee edustajat Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n edustajistoon. Valinnassa on noudatettava ennen STTK:n edustajistoa pidetyn edustajiston vaaliliittojen välisiä voimasuhteita. 18 Vaalijärjestyksen muuttaminen Tähän vaalijärjestykseen voidaan tehdä muutoksia edustajiston päätöksellä, jos esitys on saanut vähintään kolmen neljäsosan (3/4) kannatuksen annetuista äänistä. Vaalijärjestyksen muutoksesta on mainittava kokouskutsussa. 19 Siirtymäsäännös Tätä vaalijärjestystä noudatetaan ensimmäisen kerran vuonna 2011 pidettävässä edustajiston jäsenten vaalissa. Hyväksytty edustajistossa