1 TAMMELAN KUNNAN TYÖLLISTÄMISSUUNNITELMA VUODELLE 2016 TYÖLLISTÄMISSUUNNITELMAN TARKOITUS Tämän suunnitelman avulla pyritään aktiivisesti työllistämään tammelalaisia työttömiä. Työllistämissuunnitelma ohjaa työllistämispäätösten tekoa. Työllistämissuunnitelmassa käsitellään myös nuoriin kohdistuvat työllistämistoimenpiteet. TÄHÄNASTISET TYÖLLISTÄMISTOIMENPITEET Tammelan kunta on vuosittain varannut erillisen määrärahan käytettäväksi työttömien työllistämiseen ja nuorten kesätöihin. Vuoden 2013 helmikuun alusta siirtyi työpaja Intro kunnan hallintaan. Työpajalla työllistämistuella työskennelleet sisältyvät alla olevan taulukon lukuihin. Lisäksi pajalla on ollut henkilöitä kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeilussa. TYÖLLISTÄMISTOIMENPITEET Vuosi Tyött.% Menot yht. euroa Nettokust. euroa Työllistetyt /tukipäivät Kesätyöll. nuoret Kuntalisiä yhdistyksille 2003 9,1 199.720 122.102 13/1580 115 7 2004 9,8 157.283 113.615 11/1192 110 4 2005 8,4 146.258 99.080 10/1143 125 4 2006 7,2 119.056 91.017 4/608 134 5 2007 6,8 106.750 75.378 7/727 105 4 2008 8,8 100.800 73.548 5/609 126 4 2009 9,2 171.141 112.950 11/1439 140 6 2010 8,8 276.852 184.340 20/2429 175 6 2011 7,9 237.419 179.374 16/1555 167 6 2012 n.9,5 229.985 171.875 15/1219 161 7 2013 n.9,7 258.356 168.963 19/2310 165 7 2014 n.10,4 307.210 182.205 26/2882 181 7 2015 n. 9,9 224.329 129.376 24/2255 180 5 Taulukko sisältää pitkäaikaistyöttömien, nuorten kesätyöllistämisen sekä kuntalisän aiheuttamat työllistämismenot, minkä lisäksi työmarkkinatuen kuntaosuutta on maksettu vuonna 2015 276 700 euroa (2014 154.208 euroa 2013 174 002 euroa 2012 149 523 euroa vuonna 2011 105 080 euroa vuonna 2010 100.910 euroa, vuonna 2009 106.347 euroa, vuonna 2008 124.021 euroa, vuonna 2007 141.544 euroa ja vuonna 2006 172.556 euroa). Nuorisotoimi käytti nuorten kesätyöllistämiseen vuonna 2015 em. taulukon lisäksi 53.014 euroa. Työpajalla työskennelleet vuonna 2015:
2 - te-toimiston työkokeilussa 9 henkilöä - työllistämistuella työskennelleet 19 henkilöä - kuntouttavassa työtoiminnassa 48 henkilöä Kuntouttavan työtoiminnan johdosta valtio on maksanut kunnalle korvausta 16.799 euroa. Aktivointitoimet ovat säästäneet työmarkkinatuen kuntaosuutta eli ns. sakkomaksuja arviolta 82.000 euroa. TYÖLLISYYSTILANNE Tammelan kunnassa oli työttömiä työnhakijoita (lomautetut mukana) 31.12.2015 yhteensä 310 henkilöä ja Tammelan työttömyysaste oli 10,3 prosenttia (vuoden keskimääräinen työttömyys oli 9,9,prosenttia). Yli vuoden työttömänä olleita oli 87 henkilöä. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli 25 henkilöä. TYÖLLISTÄMISPERIAATTEET Tammelan kunnan tavoitteena on työllistää keskimäärin 13 työtöntä keskimäärin 6-12 kuukauden ajaksi. Lisäksi kunnan tavoitteena on vastaanottaa kaikki tarjottavat työmarkkinatukiharjoittelijat (keskimäärin 5) ja solmia keskimäärin 1-2 oppisopimusta. Kesätöiden osalta kunnan tavoitteena on työllistää kaikki halukkaat nuoret (keskimäärin noin 140; v. 2015 jopa 180 koska lyhyin työllistämisjakso oli kaksi viikkoa). Työllistämistukiuudistukset (v. 2006 ja 2015) Työllistämistukijärjestelmää yksinkertaistettiin siten, että työnantajalle ja työntekijälle maksettavat tuet erotettiin toisistaan. Työnantajalle tuli yksi tukimuoto, palkkatuki, joka muodostuu perustuesta ja lisäosasta. Perustuki on sekä kompensaatiota työttömyyden tai vajaakuntoisuuden aiheuttamasta alentuneesta tuottavuudesta että korvausta työnantajan normaalia suuremmasta panostuksesta työntekijän perehdyttämiseen ja ohjaamiseen. Vajaakuntoisen osalta tuen myöntäminen edellyttää asianmukaisen selvityksen vajaakuntoisuudesta ja sen vaikutuksesta tarjolla olevaan työtehtävään. Lisäosaa maksetaan joko vajaakuntoisuudesta johtuvan tuottavuuden alentumisen perusteella, pitkittyneen työttömyyden perusteella tai korvauksena siitä, että tuella palkatun työntekijän työnantaja järjestää tai hankkii työsuhteen aikana koulutusta. Vuoden 2006 alusta lukien palkkatuen perustuki on maksettu työmarkkinatukimäärärahoista niille työnantajille, jotka ovat palkanneet tuella työttömiä työnhakijoita, jotka ovat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 130 päivältä ja jotka eivät työttömyyden alettua ole olleet työssä tai joiden työssäolo avoimilla työmarkkinoilla on ollut vähäistä tai satunnaista. Muutos vakinaisti yhdistelmätukikokeilun keskeisen sisällön ja laajensi aktivointia työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseen.
3 Työmarkkinatukea on voitu aikaisemmin maksaa aktiivitoimien ajalta toimeentulotukena muun muassa työharjoittelussa, työelämävalmennuksessa ja työvoimakoulutuksessa oleville, mutta ei toimeentulotukena työttömälle, joka ryhtyy yrittäjäksi. Vuoden 2006 alusta lukien yrittäjäksi ryhtyvä työtön työnhakija on voinut käyttää työmarkkinatukeaan starttirahana. Kunnat ovat osallistuneet täysin uutena tehtävänä vuoden 2006 alusta työmarkkinatuen rahoittamiseen. Kunnat maksoivat (=Kela laskutti kunnilta jälkikäteen) puolet siitä työmarkkinatuesta, jota myönnettiin yli 500 päivää tukea saaneille, aktiivitoimiin osallistumattomille työttömille. Tämän vuoksi kunnan on kannattanut edistää aktiivisesti työttömien pääsemistä pois työmarkkinatuelta (yhden työttömän saaminen työmarkkinatuelta ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin säästää kunnan menoja n. 8000 euroa työllistämisjaksoa seuraavien vuosien aikana). Muutokset vuoden 2015 alusta: Kunnat velvoitettiin lailla maksamaan puolet edellä kuvatusta työmarkkinatuesta niiden henkilöiden osalta, joille työmarkkinatukea on maksettu 300 päivää. Lisäksi niiden henkilöiden osalta, joille työmarkkinatukea on maksettu 1.000 päivää, kunta joutuu maksamaan 70 prosenttia tuesta. Muutokset kasvattavat luonnollisesti kuntien maksuosuuksia. Palkkatuetun työllistämisen eli ns. työllistämistuen sääntöjä muutettiin siten, että jatkossa työllistämistuki on prosentuaalinen summa kokonaispalkkamenoista sisältäen myös kaikki palkan sivukulut. Työllistämistukea myönnetään 30,40 tai 50 prosenttia henkilön kokonaispalkkakuluista riippuen työllistettävän henkilön työttömyyden pituudesta. Lisäksi myös kunnat voivat saada 50 prosentin tukea. Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Kuntien, TE-toimistojen ja Kelan yhteispalvelusta säädettiin laki, joka tuli voimaan 1.1.2015. Ns. MYP-lainsäädäntö. Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessiin etenemisestä ja seurannasta. Tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille monialaisena yhteispalveluna julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja siten kuin em. palvelujen tarjoamisesta erikseen säädetään. Forssan seudulla ns. MYP-toimintaa (aiemmin TYP-toiminta) on toteutettu jo useamman vuoden ajan kaikissa viidessä kunnassa. Laki työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta (MYP-laki) tuli voimaan 1.1.2015. Päijät- Hämeen työvoimapiirissä päätettiin perustaa kaksi MYP-organisaatiota. Kanta- Hämeeseen oma ja Päijät-Hämeeseen Lahden seudulle omansa. Kanta- Hämeessä Hämeenlinnan kaupunki toimii vetäjänä. MYP-toimintaa varten perustettiin ohjausryhmä ja päätoiminen toiminnanjohtajan tehtävä. Tehtävä täytettiin syksyllä 2015. Uusien määritysten myötä MYP-palvelun piiriin kuuluvien asiakkaiden määrä on kasvanut huomattavasti.
4 1. Pitkäaikaistyöttömät ja nuoret Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut työvoimatoimistossa työnhakijana vähintään 12 kuukautta joko yhtäjaksoisesti tai useammassa jaksossa. Työllistettäessä pitkäaikaistyöttömän työaika on 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta. Nuorella tarkoitetaan alle 25-vuotiasta työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunutta ammatillisen koulutuksen tai työkokemuksen omaavaa henkilöä. Työaika on 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta. Palkkatuki Palkkatukea myönnetään työnantajalle työttömän henkilön palkkauskustannuksiin, jos työnhakija ei työllisty avoimille työmarkkinoille. Työvoimatoimisto harkitsee tapauskohtaisesti, milloin työnhakijan sijoittumista voidaan edistää myöntämällä palkkatukea. Palkkatuetun työn tulee parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille. Palkkatukea voidaan myöntää työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Palkkatukea maksetaan niiltä päiviltä, joilta työnantaja on velvollinen maksamaan palkkaa, kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa. Palkkatukea ei makseta niiltä päiviltä, joilta työnantajalla on oikeus saada tuella palkatun palkkauskustannuksiin sairausvakuutuslain 7 luvun 4 :n nojalla päivärahaetuutta. Palkkatukea myönnetään uudessa ohjeistuksessa tarpeen mukaan eri pituisia jaksoja. (nykyisin 6 kuukauden jaksoissa pääsääntöisesti). Vaikeasti työllistyvän, vajaakuntoisen tai työsuunnittelijan palkkaukseen palkkatukea voidaan myöntää enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan. Vuoden 2008 alusta lukien työmarkkinatukeen oikeutetun alle 25-vuotiaan nuoren työllistämiseksi myönnettyä palkkatukea voidaan rahoittaa työmarkkinatukimäärärahoista kuuden työttömyyskuukauden sijasta jo kolmen työttömyyskuukauden jälkeen. Nuorten Sanssi-kortti Työnhakija voi saada työnhaun tueksi työvoimatoimistosta ns. Sanssi-kortin. Sanssi-kortti kertoo työnantajan mahdollisuudesta saada palkkatukea nuoren työntekijän työllistämiseen. Setelin käytöstä sovitaan työnhakusuunnitelmassa. Sanssi-kortti on voimassa enintään kolme kuukautta. Tukea maksetaan enintään kymmeneltä kuukaudelta ja tuki on enimmillään 700 euroa kuukaudessa. Sanssikorttiin liittyneet työttömyysaikojen poikkeukset ja helpotukset poistuivat vuoden 2011 lopussa mutta normaaleilla työttömyysehdoilla nuori voi saada kortin edelleen.
5 Yli 30-vuotiaille henkilöille on nykyisin myös vastaava järjestelmä, ns. Duunikortti. Työpajatoiminta Työpajatoiminta alkoi yhteistyössä Tammelan Työllisyyspuu Oy:n kanssa. Tarkoitus oli löytää uusia sijoitusmahdollisuuksia nuorille ns. yhteiskuntatakuun toteutuessa vuonna 2013. Tammelan Työllisyyspuu Oy:n hankekauden päättyessä vuoden 2012 lopussa päätettiin työpajatoiminnalle hakea jatkoa kunnan nimissä. Hämeen ely-keskus teki 31.1. 2013 päätöksen tukea Tammelan työpaja Introa noin 41.000 eurolla vuodessa kolmen vuoden ajan (v.2015 tukea saatiin enää 22.000 euroa). Tukea saadaan yhden hanketyöntekijän palkkaukseen ja toimistokuluihin. Hanke kesti vuoden 2015 loppuun. Työpajan bruttomenot olivat vuonna 2015 toteuman mukaan 111.767 euroa ja nettomenot 34.497 euroa. Työpaja Intron toiminta käynnistyi 1.2.2013 Tammelan kunnan omana toimintana kolmevuotisen projektirahoituksen avulla Tammelan Työllisyyspuu Oy:n työpajan pohjalta. Kunta vuokrasi vanhan työpajan kaluston, työvälineet ja immateriaalioikeudet. Työpajan sijoituspaikka vaihtui vuonna 2014 vanhaan käsityökouluun ns. puukouluun. Toimintaa laajennettiin vaatteiden kierrätykseen, huonekalujen korjaukseen ja huoneistojen remonttitöihin ja pajarakennuksen korjaustöihin. Työpajassa on työskennellyt henkilöitä työllistämistuella sekä henkilöitä kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeilussa. Henkilöt ovat olleet eri ikäisiä, sekä nuoria että vanhempia. Toimenpide-ehdotus: Tammelan kunta työllistää eri osastoilla ja laitoksissa keskimäärin 13 työtöntä keskimäärin 6-12 kuukauden ajaksi. Nykyisen tulkinnan mukaan 6 kuukauden työllistämisjakso täyttää työssäolovelvoitteen ansiosidonnaiselle päivärahalle pääsemiseksi. Työllistettäviä valittaessa painopiste on pitkäaikaistyöttömissä ja tarkoituksena henkilön saaminen ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Myös henkilön soveltuvuus ja halu ko. tehtävään huomioidaan. Osastojen ja laitosten on huomioitava myös mahdollisuus käyttää samaa työllistettyä eri osastoilla ja laitoksissa. 2. Työkokeilu työmarkkinatuella Työvoimatoimisto voi osoittaa työelämään perehdyttämiseksi sekä työhön sijoittumisen ja ammattitaidon edistämiseksi henkilön työkokeiluun työpaikalle. Työkokeilussa oleva henkilö ei ole työsuhteessa työkokeilupaikan järjestäjään. Työkokeilupaikan järjestäjälle ei aiheudu palkkakustannuksia, sillä työvoimaviranomainen maksaa työkokeilussa olevalle työllisyysasetuksen mukaisen työllistämistuen kokeilupäiviltä ja työministeriö on järjestänyt asianmukaisen ryhmätapaturmavakuutuksen ja vastuuvakuutuksen. Työkokeiluaika voidaan erikseen sopia, kuitenkin enintään 6 kuukauden ajaksi saman työnantajan palveluksessa. Yhteensä kokeiluaika voi olla 12 kuukautta.
6 Toimenpide-ehdotus: Tammelan kunta tarjoaa työkokeilupaikan kaikille työkokeiluun osoitetuille (keskimäärin 5) kunnan eri osastoilla ja laitoksissa. Työvoimatoimistoon tulee ilmoittaa mahdolliset työkokeilupaikat ja yhteyshenkilöt. 3. Oppisopimuskoulutettavat Oppisopimuskoulutettavalla tarkoitetaan työtöntä, joka solmii työnantajan kanssa oppisopimuksen ammatillisesta peruskoulutuksesta tai ammatillisesta lisäkoulutuksesta. Oppisopimuksesta voidaan maksaa palkkatukea ja työttömyyden kestolle ei ole asetettu vähimmäismäärää. Palkkatukea maksetaan koko oppisopimuksen ajan. Työnantaja voi myös saada ns. koulutuskorvausta 5 200 euroa/kuukausi mm. koulutusalasta riippuen. Työnantaja maksaa opiskelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa työn opetuksen aikana. Palkkaus määräytyy omista määrärahoista. Toimenpide-ehdotus: Tammelan kunnan tavoitteena on tarjota 1-2 oppisopimuspaikkaa. 4. Nuorten ja koululaisten kesätyöt Nuorilla tässä suunnitelmassa tarkoitetaan 15-20 -vuotiaita koululaisia ja opiskelijoita. Nuoren tulee olla, täyttää vähintään 15 vuotta työllistämisvuoden aikana. Työjakson pituus on 10 tai 20 työpäivää ajalla 1.5. 7.8. Työaika on 6 tuntia päivässä. Kunta maksaa työstä nettopalkan neljältä viikolta 500 ja kahdelta viikolta 250. Palkan kokonaiskustannukset sosiaalikuluineen vaihtelevat riippuen siitä minkä ikäinen nuori on. Yli 18-vuotiaalta kokonaiskustannukset ovat n. 615 euroa, joka sisältää myös työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Kunta/työnantaja maksaa sosiaali- ym. lakisääteiset maksut ja tapaturmavakuutusmaksun. Työnantajana kunnan lisäksi voi olla yritys, yhdistys tai yksityinen henkilö. Mikäli nuoren palkannut yrittäjä, yhdistys tai yksityinen huolehtii itse nuoren palkka-, sosiaali- ym. lakisääteisistä maksuista ja tapaturmavakuutuksesta, kunta maksaa työllistäjälle 300 (20 työpäivää) tai 150 (10 työpäivää) laskua ja kuitteja vastaan. Mikäli kunta maksaa työnantajan puolesta palkan ja sivukulut, laskutetaan omavastuuosuus 250 (20 työpäivää) tai 170 /10 työpäivää) euroa työllistäjältä. Toimenpide-ehdotus: Tammelan kunnan tavoitteena on työllistää kesätöihin kaikki halukkaat nuoret (keskimäärin 140 nuorta) kunnan eri osastoille, yrityksiin, yhdistyksiin ja yksityisille. Työaika on 6 tuntia päivässä ja työllistämisjakso 10 tai 20 työpäivää. Työllistämisjakson voi jakaa korkeintaan kahteen osaan. Työllistämiskohteita ovat kunnan virastot ja laitokset sekä tammelalaiset yritykset, yhdistykset ja yksityiset henkilöt. Nuorten työllistettävien tukeen oikeuttavien määrää ei rajata
7 yrityksessä. Nuori ei saa olla työllistäjän perheenjäsen. Tukea ei makseta nuoresta, joka on samana kesänä työskennellyt kunnan palveluksessa tai toisessa tukipaikassa. Samaan kohteeseen voi työllistyä peräkkäisinä vuosina. Nuoren tulee täyttää vähintään 15 vuotta työllistämisvuoden aikana. Kunnan hallintokuntia, yrityksiä, yhdistyksiä ja yksityisiä työllistäviä pyydetään ilmoittamaan avoinna olevat kesätyöpaikat 12.2.2016 mennessä nuorisotoimeen. Nuorisotoimi laatii yhteenvedon työpaikoista ja toimittaa informaatiota nuorille koululle sekä kunnan nettisivuille. 8 lk oppilaita käydään opastamassa Koulukeskuksessa työnhakuprosessissa. Nuoret lähettävät hakulomakkeet vähintään kolmelle työnantajalle. Mikäli nuori ei työllisty omatoimisesti, häntä avustetaan työnhakuprosessissa. 5. ESR projektit Tammelan seurakunnan aloitteesta on käynistetty yhteisöpajahankkeen valmistelu. Hankkeen toimijoina tulisivat olemaan seurakunnan lisäksi Tammelan kunta ja Diakonia-ammttikorkeakoulu Oy. Lisäksi mukaan toivotaan yhdistyksiä, yhteisöjä ja yrityksiä. Hankkeeseen aiotaan hakea rahoitusta Etelä-Suomen ESR TL 3 haussa. Hakuaika päättyy 1.3.2016 (Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, erityistavoite 6,1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen). Hankkeen hallinnoijaksi on lupautunut Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy. Erityisesti kohteena tulisivat olemaan nuoret ja yli 50-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät henkilöt. Kunnan puolesta toimijana tulisi olemaan työpaja Intro. Toimenpide-ehdotus: Osallistutaan yhteisöpajahankkeeseen yhdessä Tammelan seurakunnan ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. 6. Työn jakamismahdollisuuksiin liittyvät toimenpiteet Kunnassa suhtaudutaan myönteisesti osa-aikatyöhön ja vuorotteluvapaalle siirtymisiin. Työn jakamisesta (vuorotteluvapaa) ja osa-aikatyöstä sekä joustavasta työaikajärjestelmästä ja eläkevaihtoehdoista on annettu erilliset ohjeet. Toimenpide-ehdotus: Tammelan kunta suhtautuu vuorotteluvapaalle ja osaaikalisälle siirtymiseen edelleen myönteisesti ja tiedottaa asiasta aktiivisesti henkilöstölleen. Kunnanhallitus on hyväksynyt erilliset ohjeet. 7. Opiskelijoiden työharjoittelu Jokaiseen kolmivuotiseen ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähintään puoli vuotta työssäoppimista eli opiskelua työpaikoilla. Tämä helpottaa nuorten työmarkkinoille siirtymistä.
8 Toimenpide-ehdotus: Alueen oppilaitokset ja opiskelijat ottavat itse yhteyttä kuntaan, jotta työssäoppimista/harjoittelua voidaan toteuttaa. Ohjeet ja sopimukset laatii oppilaitos yhdessä harjoittelijan vastaanottavan työnantajan kanssa. Osastojen on pyrittävä järjestämään työssäoppimis-/harjoittelujaksot kaikille tammelalaisille opiskelijoille. 8. Kuntalisä Tammelan kunta on vuoden 2001 alusta ottanut käyttöön uuden työllistämismuodon, ns. kuntalisän. Kuntalisä on ollut suuruudeltaan 300 euroa, 500 euroa tai 700 euroa kuukaudessa riippuen työllistäjän saaman työllistämistuen suuruudesta. Se on tarkoitettu lisätueksi yhdistyksille, seuroille ja kylätoimikunnille, jotka työllistävät tammelalaisen työttömän työnhakijan palvelukseensa. Kuntalisän tarve väheni oleellisesti vuoden 2015 työllistämistukiuudistuksen myötä, kun valtio alkoi maksamaan ns. kolmannen sektorin työllistäjille seuroille ja yhdistyksille palkkatukena kaikki työllistämisestä aiheutuvat kustannukset 65 prosentin työaikaan saakka. Useimmille yhdistyksille tämä on riittänyt eivätkä he ole enää anoneet kuntalisää. Joissakin tapauksissa yhdistykset ovat teettäneet pidempää työaikaa ja tällöin on syntynyt täydentävää rahoitustarvetta. Rahoitustarve on ollut noin 300 euroa kuukaudessa. Toimenpide-ehdotus: Vuonna 2016 maksetaan kuntalisää täydentävänä tukimuotona 300 500 euroa kuukaudessa sellaisissa työllistämistapauksissa, joissa teetettävä työaika ylittää 65 prosenttia työehtosopimuksen mukaisesta täydestä työajasta. Se on tarkoitettu tammelalaisille yhdistyksille, seuroille ja kylätoimikunnille, jotka työllistävät tammelalaisen palkkatukeen oikeutetun työttömän työnhakijan palvelukseensa. Työn kesto on 6 12 kuukautta. Palkka vähintään 1.100 euroa kuukaudessa ja työaika ylittää 65 % normaalista työajasta. Yhdistykselle ym. voidaan maksaa enintään kolmea kuntalisää samanaikaisesti. Työllistämisryhmä voi myöntää kuntalisän seudullisille yleishyödyllisille organisaatioille, jotka toimivat myös Tammelan alueella, silloin kun ne työllistävät tammelalaisen työttömän. Vuoden 2016 talousarviossa on varauduttu keskimäärin seitsemän (7) täydentävän kuntalisän maksamiseen. 9. Kuntouttava työtoiminta Kuntien sosiaalitoimelle tuli vuonna 2001 velvoite järjestää kuntouttavaa työtoimintaa syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille ja vastaavasti heillä on velvollisuus osallistua siihen. Mikäli henkilö kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta, se voi johtaa työmarkkinatuen menettämiseen/toimeentulotuen alenemiseen. Lakia on täsmennetty niin, että kunta voi velvoittaa 500 päivää työmarkkinatuella olleen henkilön osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan.
9 Vastaavasti työtön asiakas voi itse vaatia kuntouttavaa työtoimintaa 180 päivän jälkeen. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta koskee nykyisin kaikenikäisiä henkilöitä. Työtoiminnasta ei saa muodostua palvelussuhdetta kuntaan eikä sitä voida tehdä työ- tai virkasuhteessa. Yli 25 vuotiaat pitkäaikaistyöttömät ja muutoin vaikeasti työllistyvät henkilöt voidaan nykyään siirtää työ- ja elinkeinotoimiston palveluiden sijaan MYP lainsäädännön mukaiseen moniammatilisen yhteispalvelun piiriin. Moniammatillinen yhteispalvelu tarkoittaa yksinkertaisimmillaan toimintaa, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, Kela ja kunnan sosiaalitoimi osoittavat työntekijäresurssia työskentelyyn, jonka tavoitteena on yhdessä asiakkaan kanssa miettiä hänen työllistymiseensä ja tulevaisuuteensa liittyviä asioita. MYP:n ja työ- ja elinkeinotoimiston pitkäaikaistyöttömille asiakkaille tehdään aktivointisuunnitelma, johon allekirjoituksellaan sitoutuvat niin asiakas, työvoimaviranomainen kuin hyvinvointikuntayhtymän sosiaalityö. Mikäli aktivointisuunnitelmaan kirjataan tavoitteeksi kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen, velvoittaa se kuntaa osaltaan toimimaan työtoimintapaikan toteutumiseksi ja asiakasta osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan. Vuodesta 2006 lähtien kuntien maksettavaksi on tullut puolet niiden henkilöiden työmarkkinatuesta, jota on maksettu yli 500 päivää. Vuoden 2015 alusta lainsäädäntö uudistettiin siten, että kunta maksaa 50 %:a 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden kustannuksista ja 70 %.a 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden kustannuksista. Tätä varten rahaa on varattu sosiaalitoimen budjettiin (vuodesta 2014 lähtien yleishallinnon budjettiin). Ko. kuntaosuudesta käytetään usein nimitystä sakkomaksu tai passiivituki. Kunnan ei tarvitse maksaa työmarkkinatuen kuntaosuutta, mikäli asiakas on aktiivitoimien kohteena, vaikka saakin työmarkkinatukea. Myös kuntouttava työtoiminta on toimintamuoto, joka pitää asiakkaat passiivituen ulkopuolella työtoiminnan ajan. Kuntouttava työtoiminta tulee nähdä asiakkaan kannalta toimintana, jossa hän saa mielekästä tekemistä ja mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan. Aina työtoimintaan liittyy asiakasta koskevia pidemmän aikavälin tavoitteita. Nykyisin aktiivitoimijoina kuntouttavan työtoiminnan osalta toimivat hyvinvointikuntayhtymän työsuunnittelija, sosiaalityöntekijä, työ- ja elinkeinotoimiston edustaja ja työpaja Intro. Toimenpide-ehdotus: Kuntouttavaa työtoimintaa pyritään toteuttamaan koko kunnan organisaatiossa. Hallintokuntien kanssa sovittuja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja käytetään aktiivisesti ja johtoryhmässä sovitaan niitä tarvittaessa lisää. Kaikille kuntouttavan työtoiminnan paikkaa tarvitseville järjestetään paikka hänen tarpeisiinsa parhaiten sopivassa hallintokunnassa/työyksikössä. Työpaja Intron mahdollisuudet hyödynnetään kuntouttavassa työtoiminnassa. 10. Työllistettävien valinta
10 Pääperiaatteena on, että Tammelan kunta työllistää ensisijaisesti oman kunnan pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria sekä syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä. Työllistämisessä huomioitavia asioita ovat: - hakijan taloudellinen kokonaistilanne - pitkäaikaistyöttömät ja nuoret työttömät ensisijaisina työllistettävinä - vajaakuntoisuus ja syrjäytymisvaarassa olevat - työtehtävien löytyminen ja työnhakijan soveltuvuus kyseiseen tehtävään, koulutus, työkokemus - hakijan pääseminen ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin - sama henkilö työllistetään pääsääntöisesti vain kerran. Saman henkilön uudelleentyöllistämiseen ei ole mahdollista saada työllistämistukea heti, vaan työttömänä työnhakijana tulee olla vähintään 10 kuukautta, joskin työvoimatoimisto myöntää tähän joitain poikkeuksia. TYÖLLISTÄMISPÄÄTÖSTEN VALMISTELU JA TEKEMINEN Kunnassa on työllistämisryhmä, johon kuuluvat Jorma Vettenranta/ kunnankamreeri (puheenjohtaja ja sihteeri), Jaana Salminen (hykyn edustaja), Tuula Mikkola, Päivi Klemelä, ja Hannu Jalava Työllistämisryhmän tehtävänä on ottaa huomioon tämän suunnitelman velvoitteet ja kunnan mahdollisuudet tarjota työtä. Varsinaisen työllistämispäätöksen tekee työllistämisryhmän suosituksen perusteella kunkin vastuualueen esimies. Työllistämisryhmän tehtävänä on seurata työllistämismäärärahojen käyttöä ja työllistämissuunnitelman toteuttamista. Tästä syystä tiedot kaikista työllistetyistä tulee saattaa työllistämisryhmän tietoon. TYÖLLISTÄMISMÄÄRÄRAHAT Vuoden 2016 talousarviossa on varattu pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen nettona n. 129.200 euroa. Työllistämistukia on budjetoitu saatavan 92.820 euroa ja työllistämismenojen olevan n. 222.000 euroa. Nuorten työllistämiseen on varattu n. 57.500 euroa netto. Pitkäaikaistyöttömien työllistämismääräraha sisältyy yleiseen hallintoon ja nuorten työllistämiseen liittyvät määrärahat ja projektit sisältyvät nuorisotoimen määrärahoihin. Työpajatoimintaan on varattu nettona määrärahaa 63.240 euroa. Tarkoitukseen avattiin talousarvioon oma kustannuspaikka numerolla 1247. Työllistämismäärärahojen käytöstä laaditaan selvitys puolivuosittain, joka annetaan tiedoksi kunnanhallitukselle. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen on varattu yleishallintoon erillinen 250.000 euron määräraha.