TAMMELAN KUNNAN TYÖLLISTÄMISSUUNNITELMA VUODELLE 2017

Transkriptio

1 1 TAMMELAN KUNNAN TYÖLLISTÄMISSUUNNITELMA VUODELLE 2017 TYÖLLISTÄMISSUUNNITELMAN TARKOITUS Tämän suunnitelman avulla pyritään aktiivisesti työllistämään tammelalaisia työttömiä. Työllistämissuunnitelma ohjaa työllistämispäätösten tekoa. Työllistämis-suunnitelmassa käsi tel lään myös nuoriin kohdistu vat työllistämistoimenpiteet. TÄHÄNASTISET TYÖLLISTÄMISTOIMENPITEET Tammelan kunta on vuosittain varannut erillisen määrärahan käytettäväksi työttömien työllistämiseen ja nuorten kesätöihin. Vuoden 2013 helmikuun alusta siirtyi työpaja Intro kunnan hallintaan. Työpajalla työllistämistuella työskennelleet sisältyvät alla olevan taulukon lukuihin. Lisäksi pajalla on ollut henkilöitä kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeilussa. TYÖLLISTÄMISTOIMENPITEET Vuosi Tyött.% Menot yht. euroa Nettokust. euroa Työllistetyt /tukipäivät Kesätyöll. nuoret Kuntalisiä yhdistyksille , / , / , / , / , / , / , / , / , / n.9, / n.9, / n.10, / n. 9, / n. 9, / Taulukko sisältää pitkäaikaistyöttömien sekä kuntalisän aiheuttamat työllistämismenot. Nuorten kesätyöllistäminen kirjataan nuorisotoimen menoksi. Lisäksi työmarkkinatuen kuntaosuutta on maksettu seuraavasti: Vuosi Työmarkkinatuen kuntaosuus, euroa

2 (muutos 300 pv ja 1000 pv) Nuorisotoimi käytti nuorten kesätyöllistämiseen vuonna 2016 em. taulukon lisäksi euroa. Työpajalla työskennelleet vuonna 2016: - te-toimiston työkokeilussa 3 henkilöä - työllistämistuella työskennelleet 19 henkilöä - kuntouttavassa työtoiminnassa 48 henkilöä Kuntouttavan työtoiminnan johdosta valtio on maksanut kunnalle korvausta ,69 euroa. Kunnan järjestämä kuntouttava työtoiminta ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen on säästänyt työmarkkinatuen kuntaosuutta eli ns. sakkomaksuja arviolta euroa. TYÖLLISYYSTILANNE Tammelan kunnassa oli työttömiä työnhakijoita (lomautetut mukana) yhteensä 311 henkilöä ja Tammelan työttömyysaste oli 10,5 prosenttia (vuoden keskimääräinen työttömyys oli 9,8 prosenttia). Yli vuoden työttömänä olleita oli 107 henkilöä. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli 36 henkilöä. TYÖLLISTÄMISPERIAATTEET Tammelan kunnan tavoitteena on työllistää keskimäärin 13 työtöntä keskimäärin 6-12 kuukauden ajaksi. Lisäksi kunnan tavoitteena on vas taanottaa kaikki tarjottavat työmarkkinatukiharjoittelijat (keskimäärin 5) ja solmia keski määrin 1-2 oppisopimusta. Kesätöi den osalta kunnan tavoitteena on työllistää kaikki halukkaat nuoret (keskimäärin noin 140; v jopa 154 koska lyhyin työllistämisjakso oli kaksi viikkoa). TYÖMARKKINATUEN MUUTOS 2006 ja 2015 Kunnat ovat osallistuneet täysin uutena tehtävänä vuoden 2006 alusta työmarkkinatuen rahoittamiseen. Kunnat maksoivat (=Kela laskutti kunnilta jälkikäteen) puolet siitä työmarkkinatuesta, jota myönnettiin yli 500 päivää tukea

3 3 saaneille, aktiivitoimiin osallistumattomille työttömille alkaen kunta on maksanut 50% työmarkkinatuesta, jos työtön on saanut yli 300 päivää työmarkkinatukea ja 70 %, jos työtön on saanut yli 1000 päivää työmarkkinatukea. Kunnan maksuosuus kasvoi näin huomattavasti. Tämän vuoksi kunnan on kannattanut edistää aktiivisesti työttömien pääsemistä pois työmarkkinatuelta (yhden työttömän saaminen työmarkkinatuelta ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin säästää kunnan menoja n euroa työllistämisjaksoa seuraavien vuosien aikana). Kunta ei joudu maksamaan työmarkkinatukiosuutta, jos työtön on jossakin aktivointitoimenpiteessä, kuten kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa, palkkatuetussa työssä, opiskelemassa tai muissa työllisyyttä edistävissä palveluissa. PALKKATUKI Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin. Palkkatuki on harkinnanvarainen ja se perustuu työttömän työnhakijan palvelutarpeisiin. TE-toimisto päättää tuen suuruudesta ja kestosta tapaus kerrallaan. Palkkatukea voidaan myöntää sekä toistaiseksi olevaan että määräaikaiseen työsuhteeseen, oppisopimuskoulutukseen ja myös osa-aikaiseen työhön. Palkkatuen määrä on työttömyyden kestosta riippuen 30, 40 tai 50 % palkkauskustannuksista. Palkkatukea voi saada, jos työttömyys johtuu työttömän ammatillisen osaamisen puutteista tai jos vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä. Palkkatukea voivat saada kunnat, seurakunnat, yhteisöt, yksityiset ja yritykset. Kunnan palkkatuella palkkaaman työntekijän työpanos voidaan sopimuksella siirtää esim. yritykseen, jos yrityksen palkkatukityöllistämisen ehdot täyttyvät. Työnjohdosta ja työturvallisuudesta huolehtii silloin yritys. Palkkatuen määrät ja alueelliset linjaukset muuttuvat vuosittain kulloinkin käytettävissä olevista määrärahoista riippuen kunta voi saada pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseen Hämeen TE-toimiston alueella palkkatukea pääsääntöisesti 6 kk ja sen jälkeen yritys 6 kk. Työttömän työssäoloehtoa palkkatuki kerryttää kuitenkin vain 75 %, joten 6 kk työllistäminen ei enää riitä ansiosidonnaiselle päivärahalle pääsemiseen vaan siihen tarvitaan lisäksi n. kuuden viikon työssäolo 6 kk palkkatukityön lisäksi. Kunta on 2016 työllistänyt 18 henkilöä palkkatuella. Näistä 5 on ollut velvoitetyöllistettyjä. Velvoitetyöllistäminen koskee ikääntyviä pitkäaikaistyöttömiä ja heidän palkkatuen kesto on 6 kk ja se kerryttää työssäoloehdon 100 %. Lisätietoja: atuki/index.html

4 4 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Kuntien, TE-toimistojen ja Kelan yhteispalvelusta säädettiin laki, joka tuli voimaan Ns. TYP-lainsäädäntö. Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessiin etenemisestä ja seurannasta. Tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille monialaisena yhteispalveluna julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja siten kuin em. palvelujen tarjoamisesta erikseen säädetään. Forssan seudulla ns. MYP-toimintaa (aiemmin TYP-toiminta) on toteutettu jo useamman vuoden ajan kaikissa viidessä kunnassa. Laki työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta (TYP-laki) tuli voimaan Päijät-Hämeen työvoimapiirissä päätettiin perustaa kaksi MYP-organisaatiota. Kanta-Hämeeseen oma ja Päijät-Hämeeseen Lahden seudulle omansa. Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan kaupunki toimii vetäjänä. MYP-toimintaa varten perustettiin ohjausryhmä ja päätoiminen toiminnanjohtajan tehtävä. Tehtävä täytettiin syksyllä Uusien määritysten myötä MYP-palvelun piiriin kuuluvien asiakkaiden määrä on kasvanut huomattavasti. 1. Pitkäaikaistyöttömät ja nuoret Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut työvoimatoimistossa työnhakijana vähintään 12 kuukautta joko yhtäjaksoisesti tai useammassa jaksossa. Nuorella tarkoitetaan alle 29-vuotiasta työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunutta kokonaan työtöntä. Nuorten Sanssi-kortti Työnhakija voi saada työnhaun tueksi työvoimatoimistosta ns. Sanssi-kortin. Sanssi-kortti kertoo työnantajan mahdollisuudesta saada palkkatukea nuoren työntekijän työllistämiseen. Setelin käytöstä sovitaan työnhakusuunnitelmassa. Sanssi-kortti on voimassa enintään kolme kuukautta. Tukea maksetaan enintään kymmeneltä kuukaudelta ja tuki on enimmillään 700 euroa kuukaudessa. Sanssi-korttiin liittyneet työttömyysaikojen poikkeukset ja helpotukset poistuivat

5 5 vuoden 2011 lopussa mutta normaaleilla työttömyysehdoilla nuori voi saada kortin edelleen. Yli 30-vuotiaille henkilöille on nykyisin myös vastaava järjestelmä, ns. Duuni-kortti. Työpajatoiminta Työpajatoiminta alkoi yhteistyössä Tammelan Työllisyyspuu Oy:n kanssa. Tarkoitus oli löytää uusia sijoitusmahdollisuuksia nuorille ns. yhteiskuntatakuun toteutuessa vuonna Tammelan Työllisyyspuu Oy:n hankekauden päättyessä vuoden 2012 lopussa päätettiin työpajatoiminnalle hakea jatkoa kunnan nimissä. Hämeen ely-keskus teki päätöksen tukea Tammelan työpaja Introa noin eurolla vuodessa kolmen vuoden ajan (v.2015 tukea saatiin enää euroa). Tukea saatiin yhden hanketyöntekijän palkkaukseen ja toimistokuluihin. Hanke kesti vuoden 2015 loppuun. Työpaja Intron toiminta käynnistyi Tammelan kunnan omana toimintana kolmevuotisen projektirahoituksen avulla Tammelan Työllisyyspuu Oy:n työpajan pohjalta. Kunta vuokrasi vanhan työpajan kaluston, työvälineet ja immateriaalioikeudet. Työpajan sijoituspaikka vaihtui vuonna 2014 vanhaan käsityökouluun ns. puukouluun. Toimintaa laajennettiin vaatteiden kierrätykseen, huonekalujen korjaukseen ja huoneistojen remonttitöihin ja pajarakennuksen korjaustöihin. Työpajassa on työskennellyt henkilöitä työllistämistuella sekä henkilöitä kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeilussa. Pajan asiakkaat ovat kaikenikäisiä. Vuosittain pajalla on asiakasta, joista n. 25 % on alle 29-vuotiaita nuoria. Työpajan bruttomenot olivat vuonna 2016 toteuman mukaan ,34 euroa ja nettomenot ,21 euroa. INTRO-työpajalle on vuonna 2016 myönnetty valtionavustusta nuorten työpajatoiminnan järjestämiseksi euroa. Avustusta on haettu myös vuodelle Haettu avustuksen määrä on euroa. Päätös avustuksesta saadaan huhti- toukokuun vaihteessa. Toimenpide-ehdotus: Tammelan kunta työllistää eri osastoilla ja laitoksissa keskimäärin 13 työtöntä keskimäärin 6 kuukauden ajaksi. Nykyisen lain mukaan n. 8 kuukauden työllistämisjakso täyttää työssäolovelvoitteen ansiosidonnaiselle päivärahalle pääsemiseksi. Ilman työllistämistukea työssäoloehto kertyy, kun työssäoloa on 6 kk. Työllistettäviä valittaessa painopiste on pitkäaikaistyöttömissä ja tarkoituksena henkilön saaminen ainakin ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Myös henkilön soveltuvuus ja halu ko. tehtävään huomioidaan. Osastojen ja laitosten on huomioitava myös mahdollisuus käyttää samaa työllistettyä eri osastoilla ja laitoksissa. 2. Työkokeilu Työvoimatoimisto voi osoittaa työelämään perehdyttämiseksi sekä työhön sijoittumisen ja am matti taidon edistämiseksi henkilön työkokeiluun työpaikalle. Työkokeilussa oleva henkilö ei ole työ suhteessa työkokeilupaikan järjestäjään. Työkokeilupaikan järjestäjälle ei aiheu du palkkakus tannuksia, sillä

6 6 työvoimaviranomainen maksaa työkokeilussa olevalle työllisyysasetuksen mukaisen työllistämistuen sekä ylläpitokorvausta ( 9 /pv) kokeilupäiviltä ja työministe riö on järjestänyt asianmukaisen ryhmätapaturmavakuutuksen ja vastuuvakuu tuksen. Työkokeilu aika voidaan erikseen sopia, kuitenkin enintään 6 kuukauden ajaksi saman työnantajan palveluksessa tai kunnassa 6 kk samassa tehtävässä, mutta yhteensä enintään 12 kuukautta. Toimenpide-ehdotus: Tammelan kunta tarjoaa työkokeilupaikan kaikille työkokeiluun osoitetuille (keskimäärin 5) kunnan eri osastoilla ja laitoksissa. Työvoimatoimistoon tulee ilmoittaa mahdolliset työkokeilupaikat ja yhteyshenkilöt. 3. Oppisopimuskoulutettavat Oppisopimuskoulutettavalla tarkoitetaan työtöntä, joka solmii työnantajan kanssa oppisopimuksen ammatillisesta peruskoulutuksesta tai ammatillisesta lisäkoulutuksesta. Oppisopimuksesta voidaan maksaa palkkatukea ja työttömyyden kestolle ei ole asetettu vähimmäismäärää. Palkkatukea maksetaan koko oppisopimuksen ajan. Työnantaja voi myös saada ns. koulutuskorvausta euroa/kuukau si mm. koulutusalasta riippuen. Työnantaja maksaa opiskelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa työn opetuksen aikana. Palkkaus määräytyy KVTES:n 2. luvun 2 ':n mukaan ja oppisopimuskoulutettava palkataan osaston omista määrärahoista. Toimenpide-ehdotus: Tammelan kunnan tavoitteena on tarjota 1-2 oppisopimuspaikkaa. 4. Nuorten ja koululaisten kesätyöt Nuorilla tässä suunnitelmassa tarkoitetaan vuotiaita koululaisia ja opiskelijoita. Nuoren tulee olla, täyttää vähintään 15 vuotta työllistämisvuoden aikana. Työjakson pituus on 10 tai 20 työpäivää ajalla Työaika on 6 tuntia päivässä. Kunta maksaa työstä nettopalkan neljältä viikolta 500 ja kahdelta viikolta 250. Palkan kokonaiskustannukset sosiaalikuluineen vaihtelevat riippuen siitä minkä ikäinen nuori on. Yli 18-vuotiaalta kokonaiskustannukset ovat n. 615 euroa, joka sisältää myös työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Kunta/työnantaja maksaa sosiaali- ym. lakisääteiset maksut ja tapaturmavakuutusmaksun. Työnantajana kunnan lisäksi voi olla yritys, yhdistys tai yksityinen henkilö. Mikäli nuoren palkannut yrittäjä, yhdistys tai yksityinen huolehtii itse nuoren palkka-, sosiaali- ym. lakisääteisistä maksuista ja tapaturmavakuutuksesta, kunta maksaa työllistäjälle 300 (20 työpäivää) tai 150 (10 työpäivää) laskua ja kuitteja vastaan. Mikäli kunta maksaa työnantajan puolesta palkan ja sivukulut, laskutetaan omavastuuosuus 250 (20 työpäivää) tai 170 /10 työpäivää) euroa työllistäjältä.

7 7 Toimenpide-ehdotus: Tammelan kunnan tavoitteena on työllistää kesätöihin kaikki halukkaat nuoret (keskimäärin 140 nuorta) kunnan eri osastoille, yrityksiin, yhdistyksiin ja yksityisille. Työaika on 6 tuntia päivässä ja työllistämisjakso 10 tai 20 työpäivää. Työllistämisjakson voi jakaa korkeintaan kahteen osaan. Työllistämiskohteita ovat kunnan virastot ja laitokset sekä tammelalaiset yritykset, yhdistykset ja yksityiset henkilöt. Nuorten työllistettävien tukeen oikeuttavien määrää ei rajata yrityksessä. Nuori ei saa olla työllistäjän perheenjäsen. Tukea ei makseta nuoresta, joka on samana kesänä työskennellyt kunnan palveluksessa tai toisessa tukipaikassa. Samaan kohteeseen voi työllistyä peräkkäisinä vuosina. Nuoren tulee täyttää vähintään 15 vuotta työllistämisvuoden aikana. Kunnan hallintokuntia, yrityksiä, yhdistyksiä ja yksityisiä työllistäviä pyydetään ilmoittamaan avoinna olevat kesätyöpaikat mennessä nuorisotoimeen. Nuorisotoimi laatii yhteenvedon työpaikoista ja toimittaa informaatiota nuorille koululle sekä kunnan nettisivuille. 8 lk oppilaita käydään opastamassa Koulukeskuksessa työnhaku-prosessissa. Nuoret lähettävät hakulomakkeet vähintään kolmelle työnantajalle. Mikäli nuori ei työllisty omatoimisesti, häntä avustetaan työnhakuprosessissa. 5. LounaPlussa ry:n TriPla-hanke TriPla-hanke on Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen alueella toimiva välityömarkkinahanke, joka tarjoaa työnantajille ja työnhakijoille yksilöllisiä ratkaisuja työllistämiseen ja työllistymiseen liittyvissä asioissa. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä Hämeen TE-toimiston ja alueen kuntien kanssa. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa LounaPlussa ry yhdessä Hämeen Kylät ry:n kanssa. Hanke on Hämeen TE-toimiston rahoittama ja lisäksi kunnilla on kuntarahoitusosuus. Hankkeen kesto on tällä tietoa vuosiksi Tammelan kunnan rahoitusosuus on euroa vuodessa. Yhdestä työllistymisestä syntyy vastaava säästö. Toimenpide-ehdotus: Osallistutaan LounaPlussa ry:n yhdessä Hämeen Kylät ry:n kanssa toteuttamaan TriPla-hankkeeseen. Kunnan maksuosuus maksetaan työllisyysmäärärahoista. 6. Työn jakamismahdollisuuksiin liittyvät toimenpiteet Kunnassa suhtaudutaan myönteisesti osa-aikatyöhön ja vuorotteluvapaalle siirtymisiin. Työn jakamisesta (vuorotteluvapaa) ja osa-aikatyöstä sekä joustavasta työaikajärjestelmästä ja eläkevaihtoehdoista on annettu erilliset ohjeet. Toimenpide-ehdotus: Tammelan kunta suhtautuu vuorotteluvapaalle ja osa-aikalisälle siirtymiseen edelleen myönteisesti ja tiedottaa asiasta aktiivisesti henkilöstölleen. Kunnan hallitus on hyväksynyt erilliset ohjeet.

8 8 7. Opiskelijoiden työharjoittelu Jokaiseen kolmivuotiseen ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähintään puoli vuotta työssäoppimista eli opiskelua työpaikoilla. Tämä helpottaa nuorten työmarkkinoille siirtymistä. Toimenpide-ehdotus: Alueen oppilaitokset ja opiskelijat ottavat itse yhteyttä kuntaan, jotta työssäoppimista/harjoittelua voidaan toteuttaa. Ohjeet ja sopimukset laatii oppilaitos yhdessä harjoittelijan vastaanottavan työnantajan kanssa. Osastojen on pyrittävä järjestämään työssäoppimis-/harjoittelujaksot kaikille tammelalaisille opiskelijoille. 8. Kuntalisä Tammelan kunta on vuoden 2001 alusta ottanut käyttöön uuden työllistämismuodon, ns. kuntalisän. Kuntalisä on ollut suuruudeltaan 300 euroa, 500 euroa tai 700 euroa kuukaudessa riippuen työllistäjän saaman työllistämistuen suuruudesta. Se on tarkoitettu lisätueksi yhdistyksille, seuroille ja kylätoimikunnille, jotka työllistävät tammelalaisen työttömän työnhakijan palvelukseensa. Kuntalisän tarve väheni oleellisesti vuoden 2015 työllistämistukiuudistuksen myötä, kun valtio alkoi maksaa ns. kolmannen sektorin työllistäjille seuroille ja yhdistyksille palkkatukena kaikki työllistämisestä aiheutuvat kustannukset 65 prosentin työaikaan saakka. Useimmille yhdistyksille tämä on riittänyt eivätkä he ole enää anoneet kuntalisää. Joissakin tapauksissa yhdistykset ovat teettäneet pidempää työaikaa ja tällöin on syntynyt täydentävää rahoitustarvetta. Rahoitustarve on ollut noin 300 euroa kuukaudessa. Toimenpide-ehdotus: Vuonna 2017 maksetaan kuntalisää täydentävänä tukimuotona euroa kuukaudessa sellaisissa työllistämistapauksissa, joissa teetettävä työaika ylittää 65 prosenttia työehtosopimuksen mukaisesta täydestä työajasta. Se on tarkoitettu tammelalaisille yhdistyksille, seuroille ja kyläyhdistyksille, jotka työllistävät tammelalaisen palkkatukeen oikeutetun työttömän työnhakijan palvelukseensa. Työn kesto on 6 12 kuukautta. Palkka vähintään euroa kuukaudessa ja työaika ylittää 65 % normaalista työajasta. Yhdistykselle ym. voidaan maksaa enintään kolmea kuntalisää samanaikaisesti. Työllistämisryhmä voi myöntää kuntalisän seudullisille yleishyödyllisille organisaatioille, jotka toimivat myös Tammelan alueella, silloin kun ne työllistävät tammelalaisen työttömän. Vuoden 2017 talousarviossa on varauduttu keskimäärin seitsemän (7) täydentävän kuntalisän maksamiseen. 9. Kuntouttava työtoiminta

9 9 Kuntien sosiaalitoimelle tuli vuonna 2001 velvoite järjestää kuntouttavaa työtoimintaa syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille ja vastaavasti heillä on velvollisuus osallistua siihen. Mikäli henkilö kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta, se voi johtaa työmarkkinatuen menettämiseen/toimeentulotuen alenemiseen. Lakia on täsmennetty niin, että kunta voi velvoittaa 300 päivää työmarkkinatuella olleen henkilön osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan. Vastaavasti työtön asiakas voi itse vaatia kuntouttavaa työtoimintaa 180 päivän jälkeen. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta koskee nykyisin kaikenikäisiä henkilöitä. Työtoiminnasta ei saa muodostua palvelussuhdetta kuntaan eikä sitä voida tehdä työ- tai virkasuhteessa. Yli 25 vuotiaat pitkäaikaistyöttömät ja muutoin vaikeasti työllistyvät henkilöt voidaan nykyään siirtää työ- ja elinkeinotoimiston palveluiden sijaan MYP lainsäädännön mukaiseen moniammatillisen yhteispalvelun piiriin. Moniammatillinen yhteispalvelu tarkoittaa yksinkertaisimmillaan toimintaa, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, Kela ja kunnan sosiaalitoimi osoittavat työntekijäresurssia työskentelyyn, jonka tavoitteena on yhdessä asiakkaan kanssa miettiä hänen työllistymiseensä ja tulevaisuuteensa liittyviä asioita. MYP:n ja työ- ja elinkeinotoimiston pitkäaikaistyöttömille asiakkaille tehdään aktivointisuunnitelma, johon allekirjoituksellaan sitoutuvat niin asiakas, työvoimaviranomainen kuin hyvinvointikuntayhtymän sosiaalityö. Mikäli aktivointisuunnitelmaan kirjataan tavoitteeksi kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen, velvoittaa se kuntaa osaltaan toimimaan työtoimintapaikan toteutumiseksi ja asiakasta osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan. Nykyisin aktiivitoimijoina kuntouttavan työtoiminnan osalta toimivat hyvinvointikuntayhtymän työsuunnittelija, sosiaalityöntekijä, työ- ja elinkeinotoimiston edustaja ja työpaja Intro. Toimenpide-ehdotus: Kuntouttavaa työtoimintaa pyritään toteuttamaan koko kunnan organisaatiossa. Hallintokuntien kanssa sovittuja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja käytetään aktiivisesti ja johtoryhmässä sovitaan niitä tarvittaessa lisää. Kaikille kuntouttavan työtoiminnan paikkaa tarvitseville järjestetään paikka hänen tarpeisiinsa parhaiten sopivassa hallintokunnassa/työyksikössä. Työpaja Intron mahdollisuudet hyödynnetään kuntouttavassa työtoiminnassa. 10. Työllistettävien valinta Pääperiaatteena on, että Tammelan kunta työllistää ensisijaisesti oman kunnan pitkä aikaistyöttömiä ja nuoria sekä syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä. Työllistämisessä huomioitavia asioita ovat: - hakijan taloudellinen kokonaistilanne - pitkäaikaistyöttömät ja nuoret työttömät ensisijaisina työllistettävinä - vajaakuntoisuus ja syrjäytymisvaarassa olevat

10 10 - työtehtävien löytyminen ja työnhakijan soveltuvuus kyseiseen tehtävään, koulutus, työkokemus - hakijan pääseminen ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin - sama henkilö työllistetään pääsääntöisesti vain kerran. Nykyisen palkkatukilain mukaan oikeus palkkatukeen tulee uudelleen vasta vuosien työttömyyden perusteella. TYÖLLISTÄMISPÄÄTÖSTEN VALMISTELU JA TEKEMINEN Kunnassa on työllistämisryhmä, johon kuuluvat Anitta Hietaniemi (puheenjohtaja), Jaana Salminen (hykyn edustaja), Tuula Mikkola (sihteeri), Päivi Klemelä, Hannu Jalava ja Milla-Mari Hallikainen. Työllistä misryhmän tehtävänä on ottaa huomioon tämän suunnitelman velvoitteet ja kunnan mahdollisuudet tarjota työtä. Varsinaisen työllistämispäätöksen tekee työllistämisryhmän suosituksen perusteella kunkin vastuualueen esi mies. Työllistämisryhmän tehtävänä on seurata työllistämismäärärahojen käyttöä ja työllistämissuunnitelman toteuttamista. Tästä syystä tiedot kaikista työllistetyistä tulee saattaa työllistämisryhmän tietoon. TYÖLLISTÄMISMÄÄRÄRAHAT Vuoden 2017 talousarviossa on varattu pitkäaikaistyöttömien työllistä miseen nettona n euroa. Työllistämistukia on budjetoitu saatavan euroa ja työllistämismenojen olevan n euroa. Nuorten työllistämiseen on varattu n euroa netto. Pitkäaikaistyöttömien työllistämis määräraha sisältyy yleiseen hallintoon ja nuorten työllistämiseen liittyvät määrä rahat ja projektit sisältyvät nuorisotoimen määrärahoihin. Työpajatoimintaan on varattu nettona määrärahaa euroa. Tarkoitukseen avattiin talousarvioon oma kustannuspaikka numerolla Työllistämismäärärahojen käytöstä laaditaan selvitys puolivuosittain, joka annetaan tiedoksi kunnanhallitukselle. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen on varattu yleishallintoon erillinen euron määräraha.