PEFC FI -kriteeristön luonnosversion esittely PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit uudistuvat -seminaari 3.12.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Kalle Vanhatalo, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 HELSINKI puh: 040 192 1874, E-mail: kalle.vanhatalo@tapio.fi
PEFC FI -kriteeristöluonnos Uudistamistyöstä vastaa PEFC-standardityöryhmä. Työryhmällä on ollut vuoden 2013 aikana yhteensä kuusi kokousta. Lisäksi luonnoksen laadinnassa on toiminut työryhmästä koottu työvaliokunta joukko alatyöryhmiä (esim. Ympäristö-, Monikäyttö-ja Työosapuolet-alatyöryhmät). Luonnos vain yhdestä kriteeristöstä päätös, tehdäänkö erilliset kriteeristöt metsänomistajakohtaiselle sertifioinnille ja ryhmäsertifioinnille sertifioinnille, vasta keväällä 2014. Kriteerin uudistamistyöhön liittyvät materiaalit löytyvät PEFC Suomen verkkosivuilta www.pefc.fi 2
Kriteeristöluonnoksen kommentointikierrokset ja työn valmistuminen Kriteeristön ensimmäisen luonnosversion julkinen 30 päivää kestävä kommentointijakso on tammikuussa 2014 (2.1. -31.1.). Toinen kommentointikierros järjestetään keväällä 2014 marras-huhtikuun vaihteessa. Kriteeristön lopullinen luonnosversio valmistuu ja luovutetaan PEFC Suomelle kesäkuun 2014 loppuun mennessä. 3
Kriteeristöluonnoksen esittely Todetaan kriteerikohtaisesti 1.Tausta muutoksille 2.Oleellisimmat muutokset 3. (teemat) Kriteereitä koskevat mahdolliset kysymykset ja kommentit käsitellään seminaarin päätteeksi. 4
Kriteeristöluonnoksen esittely Yleisiä muutostarpeita kriteereissä Metsänomistajakohtainen sertifiointi ja ryhmäsertifiointi tulee olla vaatimustasoltaan yhtenäiset. Kriteerien tulee olla selkeästi todennettavissa. Kriteerin toimivuus tulee olla selkeä erilaisissa sertifiointitavoissa (metsänomistajakohtainen, alueellinen ryhmäsertifiointi, hajallaan olevien tilojen ryhmäsertifiointi). 5
Kriteeriluonnos 1 Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan Tausta Kansainvälisen viestinnän kannalta tärkeä kriteeri Toiminnan lähtökohta Kriteerissä ei erityisiä muutostarpeita Viittaus erilliseen liitteeseen, johon mm. koottu tiiviisti tärkeimmät metsätalouteen vaikuttavat säädökset. Korvaa osan nykyistä standardin johdantoa Käyty keskustelu Esitystapa ja sijainti kriteeristössä 6
Kriteeriluonnos 2 Metsien puusto säilytetään hiilinieluna Tausta Kansainvälisen viestinnän kannalta tärkeä kriteeri, jolla halutaan osoittaa puuntuotannollista kestävyyttä Hakkuissa ei ylitetä kestävää hakkuumäärää Kriteerissä ei erityisiä muutostarpeita Pieniä selkeyttäviä muutoksia muun muassa otsikkoon, josta on poistettu sana elinvoimaisena Käyty keskustelu Todentamiseen liittyvät haasteet, erityisesti ryhmäsertifioinnissa, joka ei ole alueellinen 7
Kriteeriluonnos 3 Puuston terveydestä huolehditaan Tausta Metsälain muutokset edellyttävät tarkennusta kriteeriin Puunkorjuussa havaitut haasteet erityisesti hoitamattomien metsien puunkorjuussa Puusto-ja maastovaurioiden sallittu maksimimäärä nostettu 4 prosenttiyksiköstä yhdellä prosenttiyksiköllä. Uusi arvo 5 prosenttia. Korjuujäljen vaatimukset aines-ja energiapuun korjuussa sekä tulevissa eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuissa Juurikäävän torjunnan vähimmäistaso ja riskikohteet sekä vaatimusten todentaminen Ennakkoraivaukseen liittyvät näkökohdat 8
Kriteeriluonnos 4 Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja Tausta Kriteeri on ajan tasalla Ei muutoksia Käyty keskustelu Kriteeri ei ole herättänyt keskustelua 9
Kriteeriluonnos 5 Energiapuuta korjataan kestävästi Asiasisällön osalta kriteeri on ajan tasalla liittyvät asioiden esittämiseen. Esim. erilliseen ohjeeseen viittaaminen on todettu hankalana Viittaus Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Energiapuun korjuu -oppaaseen on poistettu. Oppaan ohjeet on kirjoitettu auki kriteeriin Edellytetään jättämään mahdollisuuksien mukaan riistatiheikköjä Energiapuusuosituksiin viittaaminen Riistatiheikköjen jättäminen 10
Kriteeriluonnos 6 Metsien hoito ja käyttö on suunniteltua ja perustuu ajantasaisen metsävaratiedon hyödyntämiseen Kriteerin viestiä on tarve muuttaa. Ei painoteta metsäsuunnitelmaa vaan metsävaratiedon hyödyntämistä Kriteerin sisältä rakennettu täysin uudelta pohjalta Tietyn kokoiselta metsäomaisuudelta edellytetään metsäsuunnitelmaa Suunnitelman sisältövaatimusta selkeytetty Metsäsuunnittelun rooli ja merkitys tulevaisuudessa Julkisesti hyödynnettävien palveluiden rooli (Metsään.fi) Kansainväliset paineet metsäsuunnitelmille 11
Kriteeriluonnos 7 Taimikot hoidetaan ajallaan kuntoon Kriteerin todentamiskelpoisuus erilaisissa sertifiointitavoissa edellyttää tarkennuksia Kriteerillä tulee painottaa aikaisempaa enemmän taimikonhoidon merkitystä. Vaatimustaso eri sertifiointitavoissa oltava sama Kriteerin otsikko Yhtenäistetty metsänomistajakohtaisen sertifioinnin ja ryhmäsertifioinnin vaatimusta Vaatimustason korottaminen nykyisestä Kriteerin todentaminen on iso haaste toteutuneiden töiden osalta Kriteeri on vielä keskeneräinen 12
Kriteerit 8 Yksityismetsien ensiharvennus-ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon parantamiseksi Kriteeri on todettu merkitykseltään vähäiseksi ja sen poistamista on ehdotettu usealta eri taholta Kriteeri on poistettu Omatoimiseen metsänhoitoon kannustaminen siirretään koulutusta koskeviin kriteereihin 13
Kriteeriluonnos 9 Suojelualueiden suojeluarvot turvataan Ei erityisiä muutostarpeita Yhtenäistetty metsänomistajakohtaisen sertifioinnin ja ryhmäsertifioinnin vaatimusta Alueet, jotka rajoittuvat suojelualueisiin 14
Kriteeriluonnos 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Uuden metsälain mukanaan tuomat muutokset Nestemäisten biopolttoaineiden kestävyyskriteerit vanhojen metsien turvaaminen Tarkennustarpeet elinympäristöjen kuvauksissa Elinympäristöt, yhdenmukaistettu uuden metsälain kanssa Poistettu yhden hehtaarin minimirajoite, rajoitteet koskevat jatkossa koko elinympäristöä ei vain ydinaluetta Ojittamattomat korvet -> tarkennettu määritelmää Vanhat metsät Määritelmää tarkennettu Aina kokonaan metsätalouden ulkopuolelle Turvattavien elinympäristöjen määrä ja nykyisten määritelmien tarkentaminen 15
Kriteeriluonnos 11 Suoluonnon monimuotoisuutta ylläpidetään Kriteerin viestiä on haluttu laajentaa nykyisestä Otsikko uudistettu Lisätty vaatimus jättää luonnontilaisten avosoiden ja ennallistumaan jätettävien puuntuotannollisesti vähätuottoisten turvemaiden reunaan suojakaista(ei maanpinnan muokkausta ja pensaskerrosta sekä pienikokoista puustoa säilytetään) Harvinaistuneet suotyypit, lisätty uusi viittaus luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin (LuTU2008) tuloksiin. Turvattava EN-ja CR-luokkien suoluontotyypit Etelä- ja Pohjois-Suomen alueella Vaihettumisvyöhykkeen suojakaista 16
Kriteeriluonnos 12 Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan Käytössä oleva toimintamalli lajien esiintymätiedon käytöstä tulisi saada osaksi kriteeriä Lisätty viittaus toimintamalliin uhanalaisten lajien esiintymätiedon käytöstä, Ohje on laadittu metsä- ja ympäristöhallinnon yhteistyössä 17
Kriteeriluonnos 13 Säästö-ja lahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä Säästöpuut ovat näkyvä merkki monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden edistämisestä Säästöpuukriteeriin on odotettu muutoksia lahopuun määrän lisäämiseksi talousmetsissä Koskee myös kasvatushakkuita (eli myös eri-ikäisrakenteisina kasvatettavia metsiä) Säästö-ja lahopuiden vähimmäismäärä nostettu, nyt 10 kpl/ha Säästöpuut voi keskittää leimikkotasolla Lahopuuksi tulkintaa muutettu, ei laskettaisi enää pitkälle maatuneita maapuita. Vain pystylahopuut sekä alle viisi vuotta vanhat maapuut (järeys > 20 cm). Elävien säästöpuiden minimimäärä ja järeys Tulkinta laskettavista lahopuista Säästö- ja lahopuuvaatimuksen eriyttäminen toisistaan 18
Kriteeriluonnos 14 Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä Ei tällä hetkellä ajankohtainen aihe Suomessa Kriteeri on ajan tasalla Ei muutoksia 19
Kriteeriluonnos 15 Metsänkäyttöilmoituksella osoitetaan hakkuun laillisuus ja selvitetään ympäristönäkökohdat Kansainvälisesti on hyvä viestiä, että hakkuissa otetaan ympäristönäkökohdat huomioon jo hakkuiden suunnittelussa Kriteerin sisältö muutettu lähes täysin uudeksi, ei koske enää pelkästään metsäteiden rakentamista vaan kaikkia hakkuita Metsäkäyttöilmoitus, joka on muutoinkin normaali toimenpide hakkuissa, täyttää kriteerin vaatimuksen Edellyttää vielä tarkennuksia, miten kriteeriä sovelletaan yleis-, asema-ja rantakaava-alueilla. Kriteerin laajentaminen nykyisestä, tarpeellista vai ei Kriteerin toimivuus kaava-aluilla, ja erityisesti kohteilla, joista ei tarvitse tehdä lakisääteistä metsänkäyttöilmoitusta. 20
Kriteeriluonnos 16 Luonnonhoidollisilla kulotuksilla ja poltoilla edistetään metsälajien monimuotoisuutta Metsänhoidollisten kulotusten toteuttamisen on todettu olevan hankalaa. Sääolosuhteilla suuri merkitys Kansainvälinen PEFC ei edellytä kulotusten tekemistä, mikä on vahvistanut ajatusta, ettei kriteeriä tarvittaisi Otsikko uudistettu Kriteeri on säilytetty mukana, mutta sitä on tarkennettu. Hehtaarimäärien sijasta seurataan kappalemääriä Koskee vain isoja alueita Tarve kriteerin säilyttämiselle tai poistamiselle Kulotusten ja polttojen määrät kpl/sertifiointiala 21
Kriteeriluonnos 17 Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta Vesiensuojelun korostuminen Nykyistä suojakaistan minimivaatimusta on korotettu viidestä metristä kymmeneen metriin paitsi purojen osalta Suojakaistalle tulee säästää myös pieniläpimittaista (<7cm) puustoa Suojakaistan minimileveys Suojakaistan puustoisuusvaatimus Taloudellinen merkitys metsänomistajalle 22
Kriteeriluonnos 18 Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostus-ja ojitusmätästyskohteilla Kriteerin tarkoituksena on suojella vesistöjä Kriteerin laajentaminen koskemaan entistä paremmin myös uudistamisaloja, joilla kaivetaan ojia Uudistusaloilla, joilta johdetaan vesiä pois, tulee huolehtia asianmukaisista vesiensuojelutoimista Vähäistä suuremmasta kunnostusojitushankkeesta on tehty ilmoitus ELY-keskukselle Vaatimukset maanmuokkauksessa, kun muokkaustapana on naverotai ojitusmätästys 23
Kriteeriluonnos 19 Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä Ei erityisiä muutostarpeita Tehty pieniä korjauksia mm. viittauksiin 24
Kriteeriluonnos 20 Metsien hoidossa edistetään kestävää kasvinsuojelua Kriteerin viestiin on haluttu selkeyttävää täsmennystä Otsikko uudistettu Lisätty viittaus Turvallisuus-ja kemikaaliviraston rekisteriin Korvattu biologisesti hajoava termillä hyväksytty Lisätty viittaus tulevaan käyttäjätutkinto-vaatimukseen Kriteerissä käytettävä terminologia 25
Kriteeriluonnos 21 Työn tekijöiden osaaminen varmistetaan Osaamisen varmistaminen korostuu monipuolistuvilla metsäpalvelumarkkinoilla Kriteerin indikaattorien sisältöä on hieman ryhmitelty uudelleen. Indikaattorista on poistettu vaatimus työntekijän ammattitaidosta varmistumisesta työhönotossa Työkyvystä varmistuminen on siirretty kriteeriin 22 Työmaan rajausasia on uusi vaatimus. Sen sijoittamista kriteeriin 22 on myös pohdittu, mutta se sopii hyvin työohjeiden yhteyteen Työmaan rajaus ja vastuut Työntekijälle annettavat ohjeet Milloin metsänomistaja katsotaan työnantajaksi 26
Kriteeriluonnos 22 Työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja tasaarvosta huolehditaan Uudet lakimuutokset (työturvallisuuslaki) Tasa-arvosta huolehtiminen ei näyt nykyisessä kriteerissä kuin otsikossa Työturvallisuutta vaarantavat tekijät on laajennettu koskemaan työtä pelkän työmaan sijasta. Työajasta aiheutuvien haitta-ja vaaratekijöiden tunnistaminen ja huomioiminen on uutena asiana. Työkykyä ylläpitävä toiminta on laajennettu koskemaan kaikkia työnantajia. Tasa-arvosuunnitelmaa koskeva vaatimus uutena lakiin perustuvana asiana Työturvallisuutta vaarantavat tekijät 27
Kriteeriluonnos 23A Työnantajavelvoitteita noudatetaan Kriteeriluonnos 23B Metsätyöpalveluiden hankinnoissa noudatetaan hyviä käytäntöjä Vanha 23 kriteeri on muutettu 23a ja 23b kriteereiksi. 23a keskittyy työnantajavaatimuksiin ja 23b palveluiden hankinnan hyviin käytäntöihin. Alihankkijoita koskevat tilaajavastuulain mukaiset vaatimukset siirretty 23b:hen Ylitöitä koskien on mainittu velvollisuus maksaa ylityöt ja muut lisät työaikalain edellyttämällä tavalla, mutta se on riitainen kohta Työnantajille ja myös urakanantajille on lisätty vaatimus informoida ulkomaalaisia työn toteuttajia / työntekijöitä heidän oikeuksista ja velvollisuuksista työskenneltäessä Suomessa 28
Kriteeriluonnos 24 Metsänomistajien osaamista edistetään monipuolisesti Kriteerissä tulisi tuoda selkeästi esille teemat, joita sillä halutaan edistää Voi koskea vain alueellista ryhmäsertifiointia Otsikkoa tarkennettu Tarkennettu koulutusaiheet Myös verkkoneuvonta katsotaan neuvonnaksi Kriteerin todentaminen ja koulutustapahtumien kirjaaminen 29
Kriteeriluonnos 25 Lasten ja nuorten metsätietämystä ja luontosuhteen kehittymistä edistetään Lasten suhde luontoon kehittyy nuorella iällä, joten metsätietämystä tulisi edistää juuri silloin Otsikkoa tarkennettu Pieniä tarkennuksia kriteerin sisältöön Kriteeri koskee vain alueellista ryhmäsertifiointia. Suomen metsäkeskuksen rooli jatkossa metsätietämyksen edistämisessä 30
Kriteeriluonnos 26 Jokamiehenoikeuksia noudatetaan Kriteerin todettu olevan tärkeä kansainvälisen viestinnän kannalta Kriteerin asiasisältö pääosin ok Muotoiltu kriteerin tekstiä selkeämmäksi Lisätty viittaus Ympäristöministeriön oppaaseen Tarkennettu, että Jokamiehenoikeuden käyttömahdollisuus ja sen rajat riippuvat alueen vallitsevasta maankäytöstä Tarkoitus selkeyttää vielä metsäteiden käyttöön liittyviä kohtia (kriteerissä olevat vanhat lakiviittaukset) Tienkäyttöoikeuksiin liittyvät kohdat 31
Kriteeriluonnos 27 Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään Monipuolisen metsien käytön edistäminen Riistanhoitoa tukevien toimenpiteiden korostaminen Tarkennuksia luomutuotteiden keruuseen Riistan elinolosuhteiden turvaamiseksi havupuuvaltaisiin taimikoihin jätetään lehtipuita täydentävinä taimina Metsäorganisaatiot ja metsästysorganisaatiot tekevät yhteistyötä riistavahinkojen ehkäisemiseksi, riistanhoidon edistämiseksi ja riistaeläinten elinympäristöjen turvaamiseksi Vaatimus maisemanhoidon tasosta Metsäorganisaatioiden ja metsästysorganisaatioiden yhteistyö 32
Kriteeriluonnos 28 Porotalouden toimintaedellytykset turvataan Kriteeriluonnos 29 Saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytykset turvataan saamelaisten kotiseutualueella saamelaisten kestävän kehityksen mukaisesti Työvaihe Kriteereiden muokkaamisesta vastaa alatyöryhmä, jossa ovat mukana Metsähallitus, Paliskuntain yhdistys sekä Saamelaiskäräjät Alatyöryhmä ei ole vielä saanut valmiiksi yksimielistä esitystä 33
Kriteeriluonnos X (UUSI) Metsiä ei roskata metsätalouden toimenpiteissä Puhtaasta luonnosta tulisi olla ylpeä ja viestiä siitä Halutaan tuoda varmuutta siihen, että asia on otettu huomioon toimijoiden työmaaohjeissa Lisätty uusi kriteeri Metsiin ei jätetä metsätalouden toimenpiteissä muovi-eikä metallijätteitä eikä vaarallisia jätteitä Metsäorganisaatioiden työlajikohtaisiin ohjeisiin sisältyy ohjeet jätteiden asianmukaisesta käsittelystä Roskien määritelmä 34
Kriteeriluonnos X (UUSI) Metsänhoitotöiden laatu varmistetaan Monipuolistuvat metsäpalvelumarkkinat tuovat alalle uusia tekijöitä Metsänhoidossa töiden laatuun syytä kiinnittää huomiota erityisesti uudistamisessa ja nuorissa metsissä Tarve tukea laadukasta metsänhoitoa Laadittu uusi kriteeri, joka edellyttää toimijoilta laadun seurantaa Kriteerin tavoitteena on varmistaa metsänhoitotöiden hyvä laatu metsänomistajien metsissä Edellytyksenä, että laatua seurataan ja siitä on sovittu palvelun tilaajan kanssa. Ei edellytä raskasta laadunhallintajärjestelmää. Kriteerin todentaminen Kuinka työläs uusi kriteeri on toimijoille 35
PEFC/02-44-12 Keskustelu luonnoksesta käydään seminaarin päätteeksi. PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Kalle Vanhatalo, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 HELSINKI puh: 040 192 1874, E-mail: kalle.vanhatalo@tapio.fi 36