PEFC FI -kriteeristön luonnosversion esittely

Samankaltaiset tiedostot
Metsäsertifiointijärjestelmien metsänhoidon standardien vertailua pähkinänkuoressa. PEFC-standardityöryhmän kokous

Metsäsertifiointi ja vesiensuojelu. Pauli Rintala

PEFC FI -kriteereiden uudistustyön tavoitteet ja sisältö. PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry Auvo Kaivola

Ekologisten, monimuotoisuutta koskevien, kysymysten ja kriteereiden käsittely

PEFC-vaatimukset: Luontokohteet, kulotus ja metsänkäyttöilmoitus. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

Mitä on ympäristövastuullinen metsätalous?

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely

KOMMENTTEJA PEFC-STANDARDIN YMPÄRISTÖKRITEERIEN TARKISTAMISEEN

Kemeralain uudistamisen vaikutukset metsänparannukseen

Kriteeristöluonnoksen ensimmäisen kommentointikierroksen tulosten käsittely

PEFC-vaatimukset: Toiminta vesistöjen läheisyydessä ja säästöpuut. Webinaari Sisällön esittelijä: Henry Schneider Tapio

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsätalouden vesiensuojelupäivät Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä

PEFC FI 2014 kriteerit maanmuokkauksessa ja ojitushankkeissa. OK-hankkeen koulutukset 25. ja Asta Sarkki, MTK

Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen

Uudet PEFC FI kriteerit. PEFC-koulutustilaisuudet Syksy 2015

OTSO Metsäpalvelut Metsänparannusmarkkinoilla. Timo Pisto Kajaani

Etelä-Suomen metsäverkkohanke

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

PEFC-kriteerien tarkistamistyö

PEFC-kriteerien tarkistamistyö

Kemera lakiesitys. Metsänomistajapäivä Karstula Aluejohtaja Pauli Rintala

PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit

Kansallinen metsästrategia 2025

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018

SUOMEN PEFC-STANDARDITYÖRYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA

TIIVISTELMÄ KAINUUN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN UUDELLEENSERTIFIOINTI-ARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2014

PEFC-metsäsertifiointi PEFC/ Puuta vastuullisesti hoidetusta metsästä. Sinun metsäsi

PEFC-metsäsertifiointi Puuta kestävästi hoidetusta metsästä. Sinun metsästäsi.

Kemera. Metsänparannuspäivät Ari Nikkola Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Suomen metsäkeskus, Länsi-Suomi

Metsätalouden ympäristöseuranta 2017

Puun tarjonta yksityismetsistä selvitys Risto Päivinen Päivi Mäki Jouko Lehtoviita

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Eteläisen Suomen yhteismetsät ry. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. METO - Metsäalan Asiantuntijat ry METO - Metsäalan Yrittäjät ry

Raportointi hankkeen tulosten kuvaajana ja toteutuksen tukena

R a p o r t i t. Hakkuutapojen jakautuminen % Avohakkuu 83 Luontainen uudistaminen 13 Ylispuuhakkuu 4

Julkaistu klo 10.57, päivitetty klo Helppoa osallistumista?

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Visuaalisen metsämaiseman herkkyysluokitus

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Sanginjoen ulkometsän metsien ja ympäristönhoidon kehittäminen

Strategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen

TUNNUSMERKKEJÄ VALMIUDET OSAAMISEN JOHTAMISEEN

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Arviointiraportti. Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry

HE 11/2008 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

1(5) Suomen Metsätieteellisen Seuran kommentit Suomen PEFCstandardityöryhmän. Yleiskommentit

PEFC-metsänhoidon sisältö PEFC/ PUUTA VASTUULLISESTI HOIDETUSTA METSÄSTÄ SINUN METSÄSI

104 vuotta suomalaisen työn puolesta. Kotimaisen Työn Liitto 1912 Vuonna 1917 ensimmäinen alkuperämerkki

Biomassaterminaali selvitys. Uusituvan energian toimialaraportin julkistustilaisuus, Astrumkeskus,

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille

Metsätalouden vesiensuojelu

Sertifiointijärjestelmät FSC PEFC

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

PEFC-webinaarit 21., 23. ja Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry, Aija Tapio

TIIVISTELMÄ ETELÄ- JA KESKI-POHJANMAAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

Onnistunut liikkumissuunnitelma - ohjeet liikkumissuunnitelman tekemiseen

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2009

PEFC-sertifioinnin vaikutukset

Läntinen palvelualue SUUNNITELMA VÄHÄ LEPPIJÄRVEN VESIENSUOJELU. 1. Hankkeen tausta ja perustelut

Sertifiointijärjestelmien eroavaisuuksia

Arviointiraportti. Etelä-Suomen metsänomistajien liitto ry

Työnantajan yleiset velvollisuudet (Työturvallisuuslaki)

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

Metsänomistaja 2010 alueittainen tarkastelu. Harri Hänninen AMO vastaavien neuvottelupäivä Pihapaviljonki, Helsinki

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Väli- ja loppuraportointi

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Työterveyshuollon muutokset

Mitä on kestävä kehitys

Kestävä kehitys megatrendien maailmassa

Hyvä vesihuoltohanke, suunnittelijan näkökulma

Suometsien hoidon organisointimallit Koneyrittäjien liitto ry:n metsänparannuspäivä Seinäjoki Sanna Kittamaa, Kari Kannisto, Jori Uusitalo

Metsätalouden ympäristöseuranta 2016

Energiapuun korjuun laatupäivä Energiapuuharvennukset ja luonnonhoito

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

SOTE-UUDISTUS SOSIAALIHUOLLON TUTKIMUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMA

Etelä-Suomen aluehallintoviraston lausunto hankehakemukseen

Uudistuva RISKINARVIO-ohje

Biodiversiteetti ja. rakentaminen. kompensaatiot. Seminaari & työpaja Habitaattipankki ja kompensaatiot tulevaisuuden mahdollisuus?

KOMMENTTEJA PEFC-STANDARDIN PUUNTUOTANNOLLISETEN KRITEERIEN TARKISTAMISEEN

TIIVISTELMÄ LAPIN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

Yhdessä yritysten puolesta! Kuljetustuki ja dieselvero

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä Vantaa TERVETULOA!

Yhdessä työkyvyn tukena

Barentsin ja arktisen alueen tulevaisuus Lapin eduskuntavaaliehdokkaiden (2011) mukaan

Tilaajavastuulain muutokset

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua koskevat

Espoon kaupunki Pöytäkirja Liikunta- ja nuorisolautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnan ajankohtaiset kysymykset

Transkriptio:

PEFC FI -kriteeristön luonnosversion esittely PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit uudistuvat -seminaari 3.12.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Kalle Vanhatalo, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 HELSINKI puh: 040 192 1874, E-mail: kalle.vanhatalo@tapio.fi

PEFC FI -kriteeristöluonnos Uudistamistyöstä vastaa PEFC-standardityöryhmä. Työryhmällä on ollut vuoden 2013 aikana yhteensä kuusi kokousta. Lisäksi luonnoksen laadinnassa on toiminut työryhmästä koottu työvaliokunta joukko alatyöryhmiä (esim. Ympäristö-, Monikäyttö-ja Työosapuolet-alatyöryhmät). Luonnos vain yhdestä kriteeristöstä päätös, tehdäänkö erilliset kriteeristöt metsänomistajakohtaiselle sertifioinnille ja ryhmäsertifioinnille sertifioinnille, vasta keväällä 2014. Kriteerin uudistamistyöhön liittyvät materiaalit löytyvät PEFC Suomen verkkosivuilta www.pefc.fi 2

Kriteeristöluonnoksen kommentointikierrokset ja työn valmistuminen Kriteeristön ensimmäisen luonnosversion julkinen 30 päivää kestävä kommentointijakso on tammikuussa 2014 (2.1. -31.1.). Toinen kommentointikierros järjestetään keväällä 2014 marras-huhtikuun vaihteessa. Kriteeristön lopullinen luonnosversio valmistuu ja luovutetaan PEFC Suomelle kesäkuun 2014 loppuun mennessä. 3

Kriteeristöluonnoksen esittely Todetaan kriteerikohtaisesti 1.Tausta muutoksille 2.Oleellisimmat muutokset 3. (teemat) Kriteereitä koskevat mahdolliset kysymykset ja kommentit käsitellään seminaarin päätteeksi. 4

Kriteeristöluonnoksen esittely Yleisiä muutostarpeita kriteereissä Metsänomistajakohtainen sertifiointi ja ryhmäsertifiointi tulee olla vaatimustasoltaan yhtenäiset. Kriteerien tulee olla selkeästi todennettavissa. Kriteerin toimivuus tulee olla selkeä erilaisissa sertifiointitavoissa (metsänomistajakohtainen, alueellinen ryhmäsertifiointi, hajallaan olevien tilojen ryhmäsertifiointi). 5

Kriteeriluonnos 1 Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan Tausta Kansainvälisen viestinnän kannalta tärkeä kriteeri Toiminnan lähtökohta Kriteerissä ei erityisiä muutostarpeita Viittaus erilliseen liitteeseen, johon mm. koottu tiiviisti tärkeimmät metsätalouteen vaikuttavat säädökset. Korvaa osan nykyistä standardin johdantoa Käyty keskustelu Esitystapa ja sijainti kriteeristössä 6

Kriteeriluonnos 2 Metsien puusto säilytetään hiilinieluna Tausta Kansainvälisen viestinnän kannalta tärkeä kriteeri, jolla halutaan osoittaa puuntuotannollista kestävyyttä Hakkuissa ei ylitetä kestävää hakkuumäärää Kriteerissä ei erityisiä muutostarpeita Pieniä selkeyttäviä muutoksia muun muassa otsikkoon, josta on poistettu sana elinvoimaisena Käyty keskustelu Todentamiseen liittyvät haasteet, erityisesti ryhmäsertifioinnissa, joka ei ole alueellinen 7

Kriteeriluonnos 3 Puuston terveydestä huolehditaan Tausta Metsälain muutokset edellyttävät tarkennusta kriteeriin Puunkorjuussa havaitut haasteet erityisesti hoitamattomien metsien puunkorjuussa Puusto-ja maastovaurioiden sallittu maksimimäärä nostettu 4 prosenttiyksiköstä yhdellä prosenttiyksiköllä. Uusi arvo 5 prosenttia. Korjuujäljen vaatimukset aines-ja energiapuun korjuussa sekä tulevissa eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuissa Juurikäävän torjunnan vähimmäistaso ja riskikohteet sekä vaatimusten todentaminen Ennakkoraivaukseen liittyvät näkökohdat 8

Kriteeriluonnos 4 Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja Tausta Kriteeri on ajan tasalla Ei muutoksia Käyty keskustelu Kriteeri ei ole herättänyt keskustelua 9

Kriteeriluonnos 5 Energiapuuta korjataan kestävästi Asiasisällön osalta kriteeri on ajan tasalla liittyvät asioiden esittämiseen. Esim. erilliseen ohjeeseen viittaaminen on todettu hankalana Viittaus Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Energiapuun korjuu -oppaaseen on poistettu. Oppaan ohjeet on kirjoitettu auki kriteeriin Edellytetään jättämään mahdollisuuksien mukaan riistatiheikköjä Energiapuusuosituksiin viittaaminen Riistatiheikköjen jättäminen 10

Kriteeriluonnos 6 Metsien hoito ja käyttö on suunniteltua ja perustuu ajantasaisen metsävaratiedon hyödyntämiseen Kriteerin viestiä on tarve muuttaa. Ei painoteta metsäsuunnitelmaa vaan metsävaratiedon hyödyntämistä Kriteerin sisältä rakennettu täysin uudelta pohjalta Tietyn kokoiselta metsäomaisuudelta edellytetään metsäsuunnitelmaa Suunnitelman sisältövaatimusta selkeytetty Metsäsuunnittelun rooli ja merkitys tulevaisuudessa Julkisesti hyödynnettävien palveluiden rooli (Metsään.fi) Kansainväliset paineet metsäsuunnitelmille 11

Kriteeriluonnos 7 Taimikot hoidetaan ajallaan kuntoon Kriteerin todentamiskelpoisuus erilaisissa sertifiointitavoissa edellyttää tarkennuksia Kriteerillä tulee painottaa aikaisempaa enemmän taimikonhoidon merkitystä. Vaatimustaso eri sertifiointitavoissa oltava sama Kriteerin otsikko Yhtenäistetty metsänomistajakohtaisen sertifioinnin ja ryhmäsertifioinnin vaatimusta Vaatimustason korottaminen nykyisestä Kriteerin todentaminen on iso haaste toteutuneiden töiden osalta Kriteeri on vielä keskeneräinen 12

Kriteerit 8 Yksityismetsien ensiharvennus-ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon parantamiseksi Kriteeri on todettu merkitykseltään vähäiseksi ja sen poistamista on ehdotettu usealta eri taholta Kriteeri on poistettu Omatoimiseen metsänhoitoon kannustaminen siirretään koulutusta koskeviin kriteereihin 13

Kriteeriluonnos 9 Suojelualueiden suojeluarvot turvataan Ei erityisiä muutostarpeita Yhtenäistetty metsänomistajakohtaisen sertifioinnin ja ryhmäsertifioinnin vaatimusta Alueet, jotka rajoittuvat suojelualueisiin 14

Kriteeriluonnos 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Uuden metsälain mukanaan tuomat muutokset Nestemäisten biopolttoaineiden kestävyyskriteerit vanhojen metsien turvaaminen Tarkennustarpeet elinympäristöjen kuvauksissa Elinympäristöt, yhdenmukaistettu uuden metsälain kanssa Poistettu yhden hehtaarin minimirajoite, rajoitteet koskevat jatkossa koko elinympäristöä ei vain ydinaluetta Ojittamattomat korvet -> tarkennettu määritelmää Vanhat metsät Määritelmää tarkennettu Aina kokonaan metsätalouden ulkopuolelle Turvattavien elinympäristöjen määrä ja nykyisten määritelmien tarkentaminen 15

Kriteeriluonnos 11 Suoluonnon monimuotoisuutta ylläpidetään Kriteerin viestiä on haluttu laajentaa nykyisestä Otsikko uudistettu Lisätty vaatimus jättää luonnontilaisten avosoiden ja ennallistumaan jätettävien puuntuotannollisesti vähätuottoisten turvemaiden reunaan suojakaista(ei maanpinnan muokkausta ja pensaskerrosta sekä pienikokoista puustoa säilytetään) Harvinaistuneet suotyypit, lisätty uusi viittaus luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin (LuTU2008) tuloksiin. Turvattava EN-ja CR-luokkien suoluontotyypit Etelä- ja Pohjois-Suomen alueella Vaihettumisvyöhykkeen suojakaista 16

Kriteeriluonnos 12 Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan Käytössä oleva toimintamalli lajien esiintymätiedon käytöstä tulisi saada osaksi kriteeriä Lisätty viittaus toimintamalliin uhanalaisten lajien esiintymätiedon käytöstä, Ohje on laadittu metsä- ja ympäristöhallinnon yhteistyössä 17

Kriteeriluonnos 13 Säästö-ja lahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä Säästöpuut ovat näkyvä merkki monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden edistämisestä Säästöpuukriteeriin on odotettu muutoksia lahopuun määrän lisäämiseksi talousmetsissä Koskee myös kasvatushakkuita (eli myös eri-ikäisrakenteisina kasvatettavia metsiä) Säästö-ja lahopuiden vähimmäismäärä nostettu, nyt 10 kpl/ha Säästöpuut voi keskittää leimikkotasolla Lahopuuksi tulkintaa muutettu, ei laskettaisi enää pitkälle maatuneita maapuita. Vain pystylahopuut sekä alle viisi vuotta vanhat maapuut (järeys > 20 cm). Elävien säästöpuiden minimimäärä ja järeys Tulkinta laskettavista lahopuista Säästö- ja lahopuuvaatimuksen eriyttäminen toisistaan 18

Kriteeriluonnos 14 Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä Ei tällä hetkellä ajankohtainen aihe Suomessa Kriteeri on ajan tasalla Ei muutoksia 19

Kriteeriluonnos 15 Metsänkäyttöilmoituksella osoitetaan hakkuun laillisuus ja selvitetään ympäristönäkökohdat Kansainvälisesti on hyvä viestiä, että hakkuissa otetaan ympäristönäkökohdat huomioon jo hakkuiden suunnittelussa Kriteerin sisältö muutettu lähes täysin uudeksi, ei koske enää pelkästään metsäteiden rakentamista vaan kaikkia hakkuita Metsäkäyttöilmoitus, joka on muutoinkin normaali toimenpide hakkuissa, täyttää kriteerin vaatimuksen Edellyttää vielä tarkennuksia, miten kriteeriä sovelletaan yleis-, asema-ja rantakaava-alueilla. Kriteerin laajentaminen nykyisestä, tarpeellista vai ei Kriteerin toimivuus kaava-aluilla, ja erityisesti kohteilla, joista ei tarvitse tehdä lakisääteistä metsänkäyttöilmoitusta. 20

Kriteeriluonnos 16 Luonnonhoidollisilla kulotuksilla ja poltoilla edistetään metsälajien monimuotoisuutta Metsänhoidollisten kulotusten toteuttamisen on todettu olevan hankalaa. Sääolosuhteilla suuri merkitys Kansainvälinen PEFC ei edellytä kulotusten tekemistä, mikä on vahvistanut ajatusta, ettei kriteeriä tarvittaisi Otsikko uudistettu Kriteeri on säilytetty mukana, mutta sitä on tarkennettu. Hehtaarimäärien sijasta seurataan kappalemääriä Koskee vain isoja alueita Tarve kriteerin säilyttämiselle tai poistamiselle Kulotusten ja polttojen määrät kpl/sertifiointiala 21

Kriteeriluonnos 17 Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta Vesiensuojelun korostuminen Nykyistä suojakaistan minimivaatimusta on korotettu viidestä metristä kymmeneen metriin paitsi purojen osalta Suojakaistalle tulee säästää myös pieniläpimittaista (<7cm) puustoa Suojakaistan minimileveys Suojakaistan puustoisuusvaatimus Taloudellinen merkitys metsänomistajalle 22

Kriteeriluonnos 18 Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostus-ja ojitusmätästyskohteilla Kriteerin tarkoituksena on suojella vesistöjä Kriteerin laajentaminen koskemaan entistä paremmin myös uudistamisaloja, joilla kaivetaan ojia Uudistusaloilla, joilta johdetaan vesiä pois, tulee huolehtia asianmukaisista vesiensuojelutoimista Vähäistä suuremmasta kunnostusojitushankkeesta on tehty ilmoitus ELY-keskukselle Vaatimukset maanmuokkauksessa, kun muokkaustapana on naverotai ojitusmätästys 23

Kriteeriluonnos 19 Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä Ei erityisiä muutostarpeita Tehty pieniä korjauksia mm. viittauksiin 24

Kriteeriluonnos 20 Metsien hoidossa edistetään kestävää kasvinsuojelua Kriteerin viestiin on haluttu selkeyttävää täsmennystä Otsikko uudistettu Lisätty viittaus Turvallisuus-ja kemikaaliviraston rekisteriin Korvattu biologisesti hajoava termillä hyväksytty Lisätty viittaus tulevaan käyttäjätutkinto-vaatimukseen Kriteerissä käytettävä terminologia 25

Kriteeriluonnos 21 Työn tekijöiden osaaminen varmistetaan Osaamisen varmistaminen korostuu monipuolistuvilla metsäpalvelumarkkinoilla Kriteerin indikaattorien sisältöä on hieman ryhmitelty uudelleen. Indikaattorista on poistettu vaatimus työntekijän ammattitaidosta varmistumisesta työhönotossa Työkyvystä varmistuminen on siirretty kriteeriin 22 Työmaan rajausasia on uusi vaatimus. Sen sijoittamista kriteeriin 22 on myös pohdittu, mutta se sopii hyvin työohjeiden yhteyteen Työmaan rajaus ja vastuut Työntekijälle annettavat ohjeet Milloin metsänomistaja katsotaan työnantajaksi 26

Kriteeriluonnos 22 Työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja tasaarvosta huolehditaan Uudet lakimuutokset (työturvallisuuslaki) Tasa-arvosta huolehtiminen ei näyt nykyisessä kriteerissä kuin otsikossa Työturvallisuutta vaarantavat tekijät on laajennettu koskemaan työtä pelkän työmaan sijasta. Työajasta aiheutuvien haitta-ja vaaratekijöiden tunnistaminen ja huomioiminen on uutena asiana. Työkykyä ylläpitävä toiminta on laajennettu koskemaan kaikkia työnantajia. Tasa-arvosuunnitelmaa koskeva vaatimus uutena lakiin perustuvana asiana Työturvallisuutta vaarantavat tekijät 27

Kriteeriluonnos 23A Työnantajavelvoitteita noudatetaan Kriteeriluonnos 23B Metsätyöpalveluiden hankinnoissa noudatetaan hyviä käytäntöjä Vanha 23 kriteeri on muutettu 23a ja 23b kriteereiksi. 23a keskittyy työnantajavaatimuksiin ja 23b palveluiden hankinnan hyviin käytäntöihin. Alihankkijoita koskevat tilaajavastuulain mukaiset vaatimukset siirretty 23b:hen Ylitöitä koskien on mainittu velvollisuus maksaa ylityöt ja muut lisät työaikalain edellyttämällä tavalla, mutta se on riitainen kohta Työnantajille ja myös urakanantajille on lisätty vaatimus informoida ulkomaalaisia työn toteuttajia / työntekijöitä heidän oikeuksista ja velvollisuuksista työskenneltäessä Suomessa 28

Kriteeriluonnos 24 Metsänomistajien osaamista edistetään monipuolisesti Kriteerissä tulisi tuoda selkeästi esille teemat, joita sillä halutaan edistää Voi koskea vain alueellista ryhmäsertifiointia Otsikkoa tarkennettu Tarkennettu koulutusaiheet Myös verkkoneuvonta katsotaan neuvonnaksi Kriteerin todentaminen ja koulutustapahtumien kirjaaminen 29

Kriteeriluonnos 25 Lasten ja nuorten metsätietämystä ja luontosuhteen kehittymistä edistetään Lasten suhde luontoon kehittyy nuorella iällä, joten metsätietämystä tulisi edistää juuri silloin Otsikkoa tarkennettu Pieniä tarkennuksia kriteerin sisältöön Kriteeri koskee vain alueellista ryhmäsertifiointia. Suomen metsäkeskuksen rooli jatkossa metsätietämyksen edistämisessä 30

Kriteeriluonnos 26 Jokamiehenoikeuksia noudatetaan Kriteerin todettu olevan tärkeä kansainvälisen viestinnän kannalta Kriteerin asiasisältö pääosin ok Muotoiltu kriteerin tekstiä selkeämmäksi Lisätty viittaus Ympäristöministeriön oppaaseen Tarkennettu, että Jokamiehenoikeuden käyttömahdollisuus ja sen rajat riippuvat alueen vallitsevasta maankäytöstä Tarkoitus selkeyttää vielä metsäteiden käyttöön liittyviä kohtia (kriteerissä olevat vanhat lakiviittaukset) Tienkäyttöoikeuksiin liittyvät kohdat 31

Kriteeriluonnos 27 Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään Monipuolisen metsien käytön edistäminen Riistanhoitoa tukevien toimenpiteiden korostaminen Tarkennuksia luomutuotteiden keruuseen Riistan elinolosuhteiden turvaamiseksi havupuuvaltaisiin taimikoihin jätetään lehtipuita täydentävinä taimina Metsäorganisaatiot ja metsästysorganisaatiot tekevät yhteistyötä riistavahinkojen ehkäisemiseksi, riistanhoidon edistämiseksi ja riistaeläinten elinympäristöjen turvaamiseksi Vaatimus maisemanhoidon tasosta Metsäorganisaatioiden ja metsästysorganisaatioiden yhteistyö 32

Kriteeriluonnos 28 Porotalouden toimintaedellytykset turvataan Kriteeriluonnos 29 Saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytykset turvataan saamelaisten kotiseutualueella saamelaisten kestävän kehityksen mukaisesti Työvaihe Kriteereiden muokkaamisesta vastaa alatyöryhmä, jossa ovat mukana Metsähallitus, Paliskuntain yhdistys sekä Saamelaiskäräjät Alatyöryhmä ei ole vielä saanut valmiiksi yksimielistä esitystä 33

Kriteeriluonnos X (UUSI) Metsiä ei roskata metsätalouden toimenpiteissä Puhtaasta luonnosta tulisi olla ylpeä ja viestiä siitä Halutaan tuoda varmuutta siihen, että asia on otettu huomioon toimijoiden työmaaohjeissa Lisätty uusi kriteeri Metsiin ei jätetä metsätalouden toimenpiteissä muovi-eikä metallijätteitä eikä vaarallisia jätteitä Metsäorganisaatioiden työlajikohtaisiin ohjeisiin sisältyy ohjeet jätteiden asianmukaisesta käsittelystä Roskien määritelmä 34

Kriteeriluonnos X (UUSI) Metsänhoitotöiden laatu varmistetaan Monipuolistuvat metsäpalvelumarkkinat tuovat alalle uusia tekijöitä Metsänhoidossa töiden laatuun syytä kiinnittää huomiota erityisesti uudistamisessa ja nuorissa metsissä Tarve tukea laadukasta metsänhoitoa Laadittu uusi kriteeri, joka edellyttää toimijoilta laadun seurantaa Kriteerin tavoitteena on varmistaa metsänhoitotöiden hyvä laatu metsänomistajien metsissä Edellytyksenä, että laatua seurataan ja siitä on sovittu palvelun tilaajan kanssa. Ei edellytä raskasta laadunhallintajärjestelmää. Kriteerin todentaminen Kuinka työläs uusi kriteeri on toimijoille 35

PEFC/02-44-12 Keskustelu luonnoksesta käydään seminaarin päätteeksi. PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Kalle Vanhatalo, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 HELSINKI puh: 040 192 1874, E-mail: kalle.vanhatalo@tapio.fi 36