Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik Kettunen, B. Gliwa, Timo Vuoriainen, Anssi Koskinen
AINEETON ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori
Aineeton kulttuuriperintö "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan käytäntöjä, kuvauksia, ilmauksia, tietoa, taitoja sekä niihin liittyviä välineitä, esineitä, artefakteja ja kulttuurisia tiloja jotka yhteisöt, ryhmät ja joissain tapauksissa yksityishenkilöt tunnustavat osaksi kulttuuriperintöään. (Unesco) Elävä kulttuuriperintö Intangible Cultural Heritage Living Heritage Levande traditioner Nowruz / Azerbaidžan, Intia, Iran, Kirgisia, Pakistan, Turkki, Uzbekistan / Wikimedia Commons / Nikolay Olkhovoy
4 OSA-ALUEITA MM. (a) suullinen perinne ja ilmaisu, ml. kieli aineettoman kulttuuriperinnön välineenä (tarinat, myytit, eeppiset laulut ja runot, sananlaskut, lastenlorut ) (b) esittävät taiteet (musiikki, tanssi, teatteri, sirkus ) (c) sosiaaliset käytännöt, rituaalit ja juhlatilaisuudet (siirtymäriitit, vuodenaikoihin liittyvät juhlat, karnevaalit, kulkueet ) (d) luontoon ja maailmankaikkeuteen liittyvä tieto ja käytännöt (luontoon liittyvä perinnetieto, parannusmenetelmät, shamanismi ) (e) perinteiset käsityötaidot (taito ja tieto tehdä käsitöitä, laittaa ruokaa, rakentaa taloja ) 3.3.20 Kuva: Museovirasto
5 UNESCON YLEISSOPIMUS AINEETTOMAN KULTTUURIPERINNÖN SUOJELUSTA Sopimus vuodelta 2003 163 valtiota ratifioinut, Suomi vuonna 2013 Taustalla Maailmanperintösopimus vuodelta 1972 (samat rakenteet, luettelointi, mutta nyt paino eläviin perinteisiin ja yhteisöihin) Sopimuksen tarkoituksena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön tunnistamista ja vaalimista Sopimuksen henki edellyttää, että yhteisöillä on keskeinen rooli aineetonta kulttuuriperintöä tunnistettaessa ja määriteltäessä. Kulttuurinen moninaisuus, vuoropuhelun lisääminen, kulttuurisesti kestävä kehitys 3.3.20 Kuva: Paula Kate Marmor
6 UNESCON SOPIMUKSEN NÄKÖKULMA AINEETTOMAN KULTTUURIPERINNÖN MÄÄRITTELYYN perinteistä, nykyhetkessä olevaa ja elävää samanaikaisesti. siirtynyt sukupolvelta toiselle ja muuntunut ympäristön mukana. voi olla kulttuuriperintöä vain silloin kun itse yhteisöt, ryhmät tai yksilöt, jotka luovat, säilyttävät tai välittävät sitä edelleen tunnistavat sen omakseen Osallistavaa ja moninaista, peräisin naapurikylästä tai maailman toiselta puolelta 3.3.20 Flamenco / Espanja / Wikimedia Commons/ Michael Cohen
7 Suojeleminen ja vaaliminen (safeguarding) Sopimuksen toimeenpano Suomessa tulee nähdä laajasti toimina, jotka edistävät ja turvaavat aineettoman kulttuuriperinnön asemaa sekä tukevat yhteisöjen edellytyksiä harjoittaa ja siirtää elävää aineetonta kulttuuriperintöään sukupolvelta toiselle. Keskeisiä keinoja kasvatus ja koulutus tutkimus sekä tallentaminen ja dokumentointi. 3.3.20 Capoeira / Brasilia / Wikimedia Commons / Ccyyrree
8 UNESCON SOPIMUKSEN LUETTELOT 1. Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luettelo (336 kohdetta) 2. Kiireellistä suojelua vaativan aineettoman kulttuuriperinnön luettelo (43 kohdetta) 3. Parhaiden suojelukäytäntöjen rekisteri (12 kohdetta) Luetteloiden tarkoituksena tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle eri puolilla maailmaa ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken. Haettavien kohteiden on jo oltava kansallisessa luettelossa 3.3.20 Kuolleiden päivä / Meksiko / Wikimedia Commons
9 SOPIMUKSEN TOIMEENPANO SUOMESSA 3.3.20 Museovirasto vastaa sopimuksen toimeenpanosta valtiotasoinen sopimus Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa Aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaryhmä (OKM:n alainen, 13 hlöä, toimikausi 2014-2018) Cuporen tutkimustyö: laajat verrokki- ja loppuraportti Kansallinen toimeenpanosuunnitelma (06/2015) Kuva: Tii a Monto
Viestintä ja tapahtumat 2016 Alueelliset seminaarit Seinäjoki, Pori, Joensuu, Jyväskylä Temaattiset seminaarit: Käsityöt, luonto, sirkus ja elävä perintö www.aineetonkulttuuriperinto.fi Wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi Youtube: Elävä perintö Kuva: Fest Africa
Elävän perinnön ringit Museovirasto käynnistää elävän perinnön rinkien työskentelyn ja koordinoi sitä. Rinkeihin kootaan edustajia mm. perinneyhteisöistä, alan järjestöistä, muistiorganisaatioista, yliopistoista ja opetusorganisaatioista. Käsityörinki perustettu 12/2015, neuvottelut luontoon ja sirkukseen liittyen käynnissä Tunnusteluja jatketaan eri osa-alueiden osalta 2016 aikana Kuva: Alexshalamovgjg
Elävän perinnön wikiluettelo https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi
Elävän perinnön wikiluettelo Luettelointi kuuluu osana Unescon sopimukseen Työkalu, jolla voidaan tunnistaa, kuvata ja esitellä elävää perintöä Kansalliset, alueelliset tai paikalliset isot ja pienet perinteet Avoin erilaisille yhteisöille (yhdistykset, ryhmä ihmisiä, instituutiot ), mutta ei kaupallisille tai poliittisille tahoille Wikialustaa moderoi Museovirasto, sisällöistä vastaavat yhteisöt Ensiesimerkit: 20 ehdotusta, lähes 40 erilaista organisaatiota Kansallinen luettelo 2017, josta voi tehdä hakemuksia Unescon luetteloihin (molemmissa OKM hyväksyy)
Yhdeksän aihealuetta 1. juhlat ja tavat 2. musiikki ja tanssi 3. esittävät taiteet 4. suullinen perinne 5. käsityötaidot 6. ruokaperinteet 7. pelit ja leikit 8. luonto ja maailmankaikkeus 9. hyvät käytännöt (projektit, metodit, toimintatavat, jne.)
Kysymykset Miten perinnettä harjoitetaan? Ketkä harjoittavat tai tuntevat perinnettä? Kuvaile perinteen taustaa ja historiaa. Miten perinnettä välitetään eteenpäin? Miltä perinteen tulevaisuus näyttää? Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin Ilmoituksen taustalla olevat yhteisöt > 1-2 sivua tekstiä > portti muihin tietolähteisiin
TERVETULOA MUKAAN TALKOISIIN! www.aineetonkulttuuriperinto.fi https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi Leena.Marsio@museovirasto.fi