Energiaomavarainen maaseutuyritys Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos hannu.j.mikkola@helsinki.fi 28.10.2014 1
Esityksen sisältö o Energiaomavaraisuus eri näkökulmista tiedon lähteitä o Maatilan energiatase o Numerotietoa Lapin maatiloista o Numerotietoa Lapin puu- ja turvevaroista, tuuli- ja aurinkoenergian saatavuudesta o Mietteitä energiaomavaraisuuteen siirtymisestä Lapissa 28.10.2014 2
Mitä aiheesta tiedetään ennestään? 28.10.2014 3
Kalmarin CHP-yksikkö ja biokaasun tankkausasema Kuvat: Hannu Mikkola 28.10.2014 4
Mitä energiaomavaraisuus tarkoittaa? Energiaomavaraisuus o Tuotetaan lämpöä, sähköä tai liikennepolttoainetta omaan tarpeeseen. o Tuotetaan lämpöä, sähköä tai liikennepolttoainetta niin paljon yli oman tarpeen, että ylijäämä kattaa myös ne energiamuodot, joita ei tuoteta itse. o Tuotetaan kaikki itse käytettävä lämpö, sähkö ja liikennepolttoaine (Kalmari). o Tuotetaan niin paljon energiaa, että se kattaa maaseutuyrityksen suoran energiatarpeen lisäksi myös epäsuorat energiapanokset. 28.10.2014 5
Energiaomavaraisuus voi perustua o Omasta metsästä hakattavaan puuhun o Omasta suosta nostettavaan turpeeseen o Karjanlannan ja pellolta korjattavan biomassan biokaasutukseen o Tuulivoimaan o Vesivoimaan o Aurinkoenergiaan Ennen omavaraisuuteen pyrkimistä on inventoitava maatilayrityksen käytettävissä olevat energialähteet ja niistä saatavissa oleva nettoenergian määrä. 28.10.2014 6
Syitä energiaomavaraisuuden tavoittelemiseksi o Riippumattomuus energian saatavuudesta ja hinnanmuutoksista o Odotukset energian hinnan noususta ja mahdollisuus ansaita myymällä itse tuotettua energiaa o Halu pienentää omaa hiilijalanjälkeä 28.10.2014 7
Esimerkki energiataseesta: 58 ha kasvinviljelytila Etelä-Pohjanmaalla o Puolet pelloista on turvemaita ja puolet kivennäismaita (turvemailla typpilannoitus 60 kg/ha) o Perinteinen kyntöön perustuva muokkaus o Vilja kuivataan lämminilmakuivurissa o Asumisen energiankulutusta ei ole laskettu mukaan Lähde: Esala, J. & Kataja, J. 2013. Esimerkkejä seurannasta. In: Ahokas, J. (ed.) Energian käyttö ja seuranta maatiloilla. Energia-Akatemia hankkeen julkaisu. 45 s. 28.10.2014 8
Esimerkkitilan 1 energiankulutuksen ja tuotoksen jakauma HUOM! Jos sato laskee 20 % tai puintikosteus lisääntyy 5 %-yks., energiasuhde heikkenee 6,5:stä 5,5:een. Lähde: Esala, J. & Kataja, J. 2013. Esimerkkejä seurannasta. In: Ahokas, J. (ed.) Energian käyttö ja seuranta maatiloilla. Energia-Akatemia hankkeen julkaisu. 45 s. 28.10.2014 9
Esimerkkitila 2: 168 ha lypsykarjatila Keski-Suomessa Lähde: Esala, J. & Kataja, J. 2013. Esimerkkejä seurannasta. In: Ahokas, J. (ed.) Energian käyttö ja seuranta maatiloilla. Energia- Akatemia hankkeen julkaisu. 45 s. o 98 ny o Lypsyrobotti o Pelloista 50 % viljaa, 42 % nurmea ja 8 % kesantoa o Pellot sijaitsevat hajallaan useampana ryppäänä, joista kauimmainen on 20 km päässä o Perinteinen kyntöön perustuva muokkaus o Seosrehuruokinta o Ensimmäinen rehusato korjataan pyöröpaaleihin ja toinen tarkkuussilputtuna rehutorniin o Tilalla on tehty merkittäviä pellon kunnostus- ja raivaustöitä, joiden vaikutus näkyy polttoaineenkulutusluvuissa 28.10.2014 10
Lähde: Esala, J. & Kataja, J. 2013. Esimerkkejä seurannasta. In: Ahokas, J. (ed.) Energian käyttö ja seuranta maatiloilla. Energia-Akatemia hankkeen julkaisu. 45 s. 28.10.2014 11
Tilastotietoa Lapin maatiloista 2011 Lähde: Maatilatilastollinen vuosikirja 2012 o Maatiloja kaikkiaan 1 785 kpl o Keskimääräinen peltoala 26 ha o Yli 50 ha tiloja 247 kpl o Yli 100 ha tiloja 57 kpl o Monialaisten tilojen osuus kaikista tiloista 39 % 28.10.2014 12
Maatilojen maan käyttö alueittain Suomessa 2011 28.10.2014 13
Pellon käyttö alueittain Suomessa vuonna 2011 28.10.2014 14
Lapin maatilojen jakauma tuotantosuunnittain 2012 Muu; 2,9 % Lypsykarja; 24,8 % Muu kasvituotanto; 50,2 % Muu nautakarja; 9,0 % Puutarha-kasvit; 0,8 % Erikoiskasvit; 1,5 % Sika; 0,1 % Siipikarja; 0,1 % Lammas ja vuohi; 5,0 % Hevoset; 3,0 % Vilja; 2,6 % 28.10.2014 15
Metsien puusto, kasvu ja poistuma Lapissa Puusto yks. metsissä, milj. m 3 Kasvu yks. metsissä, milj. m 3 Poistuma, milj. m 3 Kasvu, m 3 /ha Etelä-Lappi 104 5,3 2,6 Enontekiö, 5 0,17 3,0 1,3 Utsjoki, Inari Hakkuusäästö 2,5 milj. m 3 vuodessa 5,0 TWh energiaa Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2011. METLA. 28.10.2014 16
Suomen turvevarat Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2011. METLA. 28.10.2014 17
Suojelualueet ja kansallispuistot Pohjois- Suomessa 28.10.2014 18
Tuulen vuotuinen keskinopeus 100 metrin korkeudessa Lähde: Tuuliatlas http://www.tuuliatlas.fi/fi/index.html 28.10.2014 19
Tuulienergiatuotannon alueellinen jakauma Suomessa 2013 Lähde: Wind energy statistics in Finland 2013, VTT. http://www.vtt.fi/files/projects/windenergystatistics/vtt_wind_energy_statistics_year_report_2013_public.pdf 28.10.2014 20
Aurinkoenergian saatavuus Helsingissä ja Sodankylässä Lähde: Aurinkoenergia. Suntekno Oy. Keskimääräiset kuukausittaiset auringonpaistetunnit Helsingissä ja Sodankylässä 1971-2000 Kuukausittainen auringonsäteilyn määrä vuosina 1971-2000. 28.10.2014 21
Esimerkkejä eri vaihtoehtojen energiatuotoksista Energianlähde Energiasaanto vuodessa, MWh Energiasaanto kevyenä polttoöljynä, l Hehtaari metsää, kasvu 2,6 m 3 3,4 340 Hehtaari nurmipeltoa, sato 4 000 kg ka 19 1900 Hehtaari kauraa, 3 000 kg 12 1200 Hehtaari turvesuota, jolta korjataan 1 cm jyrsinturvetta 100 m 2 aurinkopaneeleja Sodankylässä, ρ = 6 % Tuulivoimala, nimellisteho 2,1 MW, kapasiteettitekijä 26% 92 9200 4,5 450 4783 478 300 28.10.2014 22
Mietteitä energiaomavaraisuuteen siirtymisestä Lapissa 1. Lapissa on runsaasti puuta, turvetta ja tuulta. 2. On helpointa aloittaa pyrkiminen energiaomavaraisuuteen korvaamalla öljy tai sähkö puulla tai turpeella lämmön tuotannossa. Biomassasta saadaan eniten energiaa hyödyksi juuri lämmöntuotannossa. 3. Jos on tarkoitus tuottaa sähköä, sivutuotteena syntyy kaksinkertainen määrä lämpöä, josta suuri osa pitäisi käyttää järkevästi tai myydä kannattavasti. (Ei koske tuuli-, vesi- tai aurinkosähköä). Pelkän varavoiman saa yksinkertaisimmin hankkimalla aggregaatin! 4. Tukipolitiikka suosii suurehkoja > 100 kva CHP-yksiköitä. 5. Liikennepolttoaineen tuotanto on haastavaa. Polttoaineen pitäisi olla laadukasta. 6. Vaikka ajatus energiaomavaraisuudesta on kiehtova, kannattaa tehdä kannattavuuslaskelmia MYÖS keskimääräistä huonommilla lähtöarvoilla. 28.10.2014 23
Kiitos! 28.10.2014 24