Vuosikertomus 2000. www.fortum.fi

Vuosikertomus 2000 www.fortum.fi

/konserniesittely öljyn ja kaasun tuotanto ja myynti öljynjalostus ja markkinointi Sisältö Tietoja sijoittajille sähkön ja lämmön tuotanto ja myynti Vuosi 2000 1 Fortum lyhyesti 2 Energiamarkkinat ja Fortum 4 Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan katsaukset sähkönsiirto 8 Talouden yhteenveto 12 Öljyn ja kaasun tuotanto ja myynti 14 Öljynjalostus ja markkinointi 20 Sähkön ja lämmön tuotanto ja myynti service 26 Sähkönsiirto 28 Service 30 Engineering 32 Henkilöstö engineering 34 Ympäristö, terveys ja turvallisuus (EHS) 38 Hallinto ja johtaminen 44 Sanasto 45 Fortumia seuraavia pankkeja ja pankkiiriliikkeitä henkilöstö ympäristö

Tietoja sijoittajille Yhtiökokous Fortum Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keski viikk ona 4. päivänä huhtikuuta 2001 klo 15.00 alkaen Finlandia-talossa, Mannerheimintie 13e, Helsinki. Yhtiökokoukseen tulee ilmoittautua viimeistään 30.3.2001 klo 16.00. Ilmoittautua voi puhelimitse numeroon 010 45 29460, faxilla numeroon 010 262 2727 tai kirjeitse osoitteella Fortum Oyj, Marjatta Rantiala, PL 1, 00048 FORTUM. Kirjeitse ilmoittauduttaessa kirjeen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ilmoittautumisen yhteydessä. Osingonmaksu Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2000 jaetaan osinkoa 0,23 euroa osaketta kohden. Osingonmaksun täsmäytyspäivä on 9. huhtikuuta ja ehdotettu osingon maksupäivä 18. huhtikuuta 2001. Osavuosikatsaukset Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2001 julkaistaan 4.5.2001 Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2001 julkaistaan 2.8.2001 Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2001 julkaistaan 1.11.2001 Vuosikertomus ja osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ne löytyvät myös Fortumin kotisivuilta suomeksi osoitteesta www.fortum.fi sekä englanniksi ja ruotsiksi www.fortum.com. 6 4 2 1,2 0,8 0,4 Osakkeen kurssikehitys euroa 0 1 3 5 7 9 11 1 3 5 7 9 11 99 00 Osakkeen vaihto milj. osaketta päivässä keskim. 1 4 7 10 99 00 1 4 7 10 Yhteystiedot Taloudellista informaatiota voi tilata osoitteella: Fortum Oyj, Konserniviestintä/Heidi Jokinen, PL 1, 00048 FORTUM, puh. 010 45 24861, fax 010 45 24798, e-mail heidi.jokinen@fortum.com Sijoittajasuhteiden yhteyshenkilö on Raija Norppa-Rahkola, puh. 010 45 24135, fax 010 45 24088, e-mail raija.norpparahkola@fortum.com.

/konserniesittely Vuosi 2000 Fortumin liikevaihto kasvoi ja tulos parani merkittävästi. Yhtiön rakennejärjestelyjä jatkettiin ja käynnistettiin toimenpiteitä kannattavuuden parantamiseksi. Fortum paransi toisena vuotena peräkkäin merkittävästi tulostaan. Raakaöljyn poikkeuksellisen korkea hinta ja vahvat jalostusmarginaalit paransivat konsernin tulosta. Pohjoismaisen sähkön markkinahinta pysyi edellisvuoden alhaisella tasolla runsaan vesivoimatuotannon vuoksi. Merkittävimmät investoinnit olivat Suomessa ja Ruotsissa sijaitsevien Stora Enson tehtaiden ulkopuolisten voimalaitosten ja voimaosuuksien hankinta sekä saksalaisen alueellisen energiayhtiön Elektrizitätswerk Wesertal GmbH:n hankinta. Maakaasun tuotanto alkoi Fortumin osaksi omistamalla Åsgard-kentällä Norjassa. Kolmessa öljynetsintähankkeessa, joista yksi on Barentsinmerellä ja kaksi Norjanmerellä, löydettiin uusia öljyesiintymiä. Länsivoima Oyj sulautettiin Fortum Oyj:hin. Fortum ilmoitti keskittävänsä voimantuotantonsa pohjoismaihin ja muualle Itämeren alueelle. Tuotantorakenteen parantamiseksi Suomessa myytiin useita voimalaitoksia. Voimalaitos-engineeringin uudelleenjärjestelyt käynnistyivät ja Voimansiirto-engineeringistä päätettiin luopua. Käynnistettiin koko konsernin kattava toiminnan tehostamisohjelma. Mikael Lilius aloitti toimitusjohtajana syyskuun alussa. Avainluvut 2000 1999 Liikevaihto, milj. euroa 11 026 8 232 Liikevoitto, milj. euroa 906 705 Voitto ennen satunnaisia eriä, milj. euroa 633 494 Tulos/osake, euroa 0,55 0,41 Oma pääoma/osake, euroa 6,32 6,00 Sijoitettu pääoma (kauden lopussa), milj. euroa 11 365 9 425 Korollinen nettovelka (kauden lopussa), milj. euroa 4 626 3 818 Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, milj. euroa 3 131 1 059 Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa 424 524 Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,4 8,4 Oman pääoman tuotto, % 8,6 7,7 Gearing, % 73 79 Henkilöstö keskimäärin 16 220 17 461

/konserniesittely Fortum lyhyesti Fortum on johtavia energiayhtiöitä pohjoismaissa. Itämeren alueella yhtiöllä on noin 1,2 miljoonaa suoraa asiakassuhdetta. Fortum on yksi pohjoismaiden johtavista energiayhtiöistä. Yhtiö toimii energiaketjun kaikissa osissa tuotannosta jalostukseen, jakeluun, markkinointiin ja energiaan liittyvään engineeringiin sekä käyttöön ja kunnossapitoon. Konsernin pääliiketoiminta-alue on Pohjois-Eurooppa. Fortum on markkinajohtaja Itämeren alueella korkealaatuisten, ympäristömyötäisten öljytuotteiden valmistajana ja markkinoijana. Sähkönjakelussa ja -myynnissä sekä sähkön- ja lämmöntuotannossa Fortum on toiseksi suurin yhtiö pohjoismaisilla markkinoilla. Lisäksi Fortum toimii muualla Euroopassa ja valituilla kohdemarkkinoilla maailmanlaajuisesti kaikkiaan noin 30 maassa. Fortumin asiakkaita ovat kansainväliset öljy-yhtiöt, teollisuusyritykset, energiayhtiöt sekä yksityiset kuluttajat. Konsernin liikevaihto vuonna 2000 oli 11 miljardia euroa ja sen palveluksessa oli keskimäärin 16 220 henkeä. Fortum on perustettu vuonna 1998. Fortum Oyj:n osake noteerataan Helsingin pörssissä. Fortumin liiketoimintarakenne Sektorit Öljy ja kaasu Segmentit (taloudellinen raportointi) Öljyn ja kaasun tuotanto ja myynti Öljynjalostus ja markkinointi Sähkö ja lämpö Sähkön ja lämmön tuotanto ja myynti Sähkönsiirto Service Engineering Service Engineering 1

/konserniesittely Energiamarkkinat ja Fortum Muuttuva toimintaympäristö luo Fortumille kasvumahdollisuuksia. Fortumin toimintaympäristölle on ominaista markkinoiden vapautuminen, energiateollisuuden rakennemuutos muun muassa erikoistumalla arvoketjun tiettyihin osiin ja lisäksi ympäristökysymysten merkityksen kasvu. Pohjoismaiden energiamarkkinat kuuluvat maailman vapaimpiin. Euroopan unioni edistää voimakkaasti kilpailun kehittymistä energiamarkkinoilla. Unionin ohjaus tähtää myös energiankäytön tehokkuuden nostoon, biopolttoaineiden käytön lisäämiseen sekä ympäristömyötäisen öljytuotekehityksen jatkumiseen. Kansainvälisten öljyntuottajamaiden järjestön Opecin tuotannon rajoittaminen on vaikuttanut öljyn ylitarjonnan vähenemiseen maailmanmarkkinoilla. Raakaöljyn keskimääräinen barrelihinta kohosi vuoden 2000 aikana 59 % edelliseen vuoteen verrattuna. Öljytuotteiden kulutus kasvoi Euroopassa, mutta Suomessa se laski 5 %. Monipuolisen jatkojalostuskapasiteetin omaavien jalostamoiden marginaalit paranivat muun muassa öljytuotteiden ympäristöllisten laatuvaatimusten tiukkenemisen seurauksena. Kaasun kysyntä kasvoi EU-maissa 3 %. Sähkökaupan vapautuminen eteni myönteisesti. Uusia kauppapaikkoja syntyi ja siirtoehtoja selkeytettiin. Pohjoismaiden ja Keski- Euroopan markkinat ovat yhdentymässä siirtoyhteyksien vapautumisen myötä. Eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla olevien toimijoiden koko kasvaa ja lukumäärä vähenee. Lisäksi pohjoismaissa kuntien omistamia tuotanto- ja myyntiyhtiöitä on siirtynyt kokonaan tai osittain suurempien energiayhtiöiden omistukseen ja teollisuus on osittain luopumassa energiantuotannostaan. Sähköpörssien osuus sähkökaupasta kasvaa ja niiden merkitys markkinahintojen muodostajina lisääntyy. Tällä hetkellä neljännes pohjoismaiden fyysisestä sähkökaupasta kulkee Nord Pool -pörssin kautta. Kilpailun vapautuminen, tuotannon ylikapasiteetti, normaalia lauhempi talvi ja syksy sekä runsaat sateet pitivät pohjoismaissa sähkön hinnat alhaisella tasolla. Kilpailukyvyltään heikoimpia voimalaitoksia otettiin pois käytöstä ja uusien voimalaitosten rakentamista on lykätty. Fortumin asema markkinoilla Fortum on yksi harvoja yrityksiä, joka pystyy tarjoamaan kattavan valikoiman energiatuotteita ja niihin liittyviä palveluita eri asiakasryhmille. Yhtiö hyödyntää monipuolisesti eri energialähteitä. Fortumin oma öljyntuotanto vastaa noin viidennestä jalostamojen tarpeesta. Öljyn ja kaasun tuotantoa on Norjassa ja Omanissa. Fortum on markkinajohtaja Itämeren alueella korkealaatuisten, ympäristömyötäisten öljytuotteiden valmistajana. Öljytuotteiden tukku-, suora- ja vähittäismyynnissä Fortum on markkinajohtaja Suomessa sekä merkittävä öljytuotteiden markkinoija muissa Itämeren alueen maissa. Fortum vie öljytuotteita myös Pohjois-Euroopan ulkopuolelle. Fortumilla on osuuksia maakaasu - yhtiöistä Itämeren alueella. Yhtiö on mukana kehittämässä alueen kaasuverkkoja ja osallistuu Venäjältä Eurooppaan kaavaillun kaasu putkihankkeen suunnitteluun sekä öljy- ja kaasukenttähankkeisiin Venäjällä. Myös Isossa-Britanniassa Fortumilla on maakaasutoimintaa. 2

/konserniesittely Fortum on sähköntuotannon ja -myynnin sekä asiakkaiden määrällä mitattuna pohjoismaiden toiseksi suurin yhtiö sekä merkittävä sähkön jakelija Suomessa ja Ruotsissa. Lämmön tuottajana se on pohjoismaiden johtava yritys sekä myydyn energian että asiakasmää rän mukaan mitattuna. Fortum omistaa puolet ruotsalaisesta Birka Energi AB:stä. Birka Energi on asiakasmäärältään ja tuotantokapasiteetiltaan Ruotsin suurimpia energiayhtiöitä. Markkinoiden muutokset ja yhtiön vahva asema tuovat Fortumille monta yhtiön arvoa kasvattavaa mahdollisuutta pohjoismaissa ja Itämeren alueella. Yhtiö aikoo olla aktiivinen toimija sähkö- ja öljyalan rakennejärjestelyissä muun muassa hyödyntämällä öljynjalostuksen erikoisosaamistaan. Laajan asiakaskunnan pohjalta kehitetään uusia tuote- ja palveluvalikoimia. Pohjoismaat on Fortumin kotimarkkinaalue. Myös Saksa ja muut Itämeren ympärillä olevat maat ovat Fortumille tärkeitä liiketoiminta-alueita. Ruotsi Öljytuotteiden myyntiä, sähkön ja lämmön tuotantoa, myyntiä ja jakelua, käyttö- ja kunnossapitopalveluja, engineering-toimintaa sekä osuus kaasuyhtiöstä. Suomi Öljyn jalostusta, myyntiä, kuljetuksia ja varastointia, sähkön ja lämmön tuotantoa, myyntiä ja jakelua, käyttö- ja kunnossapitopalveluja, engineering-toimintaa sekä osuudet kaasu- ja kantaverkkoyhtiöstä. Iso-Britannia ja Irlanti Sähkön ja lämmön tuotantoa ja myyntiä, käyttö- ja kunnossapitopalveluja, engineering-toimintaa, kaasutuotteiden myyntiä, öljytuotteiden ja kaasun tradingiä sekä osuus maakaasuyhtiöstä. Norja Venäjä Öljyn ja kaasun tuotantoa, Öljytuotteiden terminaalitoimintaa engineering-toimintaa. ja myyntiä, öljy- ja kaasukenttiin liittyviä hankkeita, sähkönhankintaa sekä engineering-toimintaa. Saksa Sähkön ja lämmön tuotantoa, myyntiä ja jakelua, käyttö- ja kunnossapitopalveluja, engineering-toimintaa ja kaasun myyntiä. Unkari Puola Baltian maat Öljy- ja kaasutuotteiden myyntiä ja engineering-toimintaa. Käyttö- ja kunnossapitopalveluja ja engineering-toimintaa. Öljytuotteiden terminaalitoimintaa ja myyntiä, sähkön ja lämmön tuotantoa, jakelua ja myyntiä, engineering-toimintaa sekä osuuksia kaasuyhtiöistä. 3

Hallituksen puheenjohtajan katsaus Fortumin arvon kasvattaminen edellyttää sekä uskottavan kasvustrategian toteuttamista että osakkeen riittävää vaihdettavuutta. Eurooppalaisten energiamarkkinoiden muutokset jatkuivat voimakkaina toimintavuoden aikana. Markkinoiden vapautumisen paineet ovat vauhdittaneet energiateollisuuden rakennejärjestelyjä myös EU:n suurimmissa jäsenmaissa. Toimijoiden määrä vähenee ja koko kasvaa. Energia-alan yritykset vahvistavat asemiaan liittoutumalla ja yrityskaupoin eikä investointeja uuteen kapasiteettiin ole juurikaan Euroopassa käynnissä. Fortum jatkoi toimintavuonna liiketoimintojensa fokusoimista ja tehostamista sekä vahvisti asemiaan sähköntuotannossa erityisesti Ruotsissa. Fortumin pohjoismaiset kotimarkkinat ovat Euroopan eturintamassa markkinoiden avoimuudessa. Euroopan suurimmat energiayhtiöt ovat hankkimassa jalansijaa sekä pohjoismaissa että muualla Pohjois-Euroopassa. Fortumin on tehtävä omat valintansa. Yhtiöltä edellytetään nyt samaa ennakkoluulottomuutta ja päättäväisyyttä kuin markkinoita vapautettaessa ja yhtiötä muodostettaessa. Suomen valtio on osoittanut viime vuosina muutosvalmiuttaan laajentamalla valtionyhtiöiden omistuspohjaa ja myötävaikuttamalla vahvempien yritysrakenteiden syntymiseen. Näin on luotu edellytyksiä yritysten arvonnousulle ja toimittu yhtiön kaikkien omistajien edun mukaisesti. Fortumin arvon kasvattaminen edellyttää sekä uskottavan kasvustrategian toteuttamista että osakkeen riittävää vaihdettavuutta. Valtiovallalta on viime aikoina tullut tässä suhteessa yhtiölle myönteisiä viestejä. Valtio on ilmoituksensa mukaan valmis etenemään omistusrakenteissa konkreettisten hankkeiden myötä. Fortumin tehtävänä on nyt lunastaa yhtiöön omistajien taholta kohdistuvat odotukset. Yhtiön myönteinen tuloskehitys jatkui vuonna 2000 ja Fortumin vauhti kiihtyi tuntuvasti toimintavuoden edetessä. Hallituksen ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle 0,23 euron osingosta vuodelta 2000 perustuu sekä toteutuneeseen tulosparannukseen että luottamukseen yhtiön tulevasta kehityksestä. Yhtiön arvonnousun edellytysten rakentaminen on nyt Fortumin suurin haaste. Hallituksen puolesta kiitän toimivaa johtoa ja kaikkia fortumlaisia määrätietoisista ponnisteluista ja toivotan menestystä ja energiaa käynnissä olevassa työssä. Matti Vuoria Matti Vuoria Hallituksen puheenjohtaja 4

Toimitusjohtajan katsaus Tuloksentekokyvyn parantaminen, taseen vahvistaminen ja yhtenäisen yrityskulttuurin luominen ovat lähiaikojen tärkeimpiä tehtäviä. Tarttuessani syyskuussa Fortumin ruoriin, aloitin mielenkiintoisessa yhtiössä aikana, jolloin nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää merkittäviä ratkaisuja. Niiden valmistelutyö on edennyt hyvin, ja joitain ratkaisuja on jo tehtykin. Yhtiön strategisten linjausten lisäksi lähiaikojen tärkeimmät tehtävät liittyvät tuloksentekokyvyn parantamiseen, taseen vahvistamiseen ja yhtenäisen yrityskulttuurin luomiseen. Merkittävä tuloksen parannus Yhtiön kannattavuus vuonna 2000 oli jo toistamiseen edellisvuotta parempi. Konsernin vertailukelpoinen liikevoitto oli runsaat 50 % suurempi kuin vuonna 1999. Sen sijaan tilikauden voitto pieneni edellisvuonna kirjattujen merkittävien satunnaisten tuottojen vuoksi. Varsinaisen liiketoiminnan tulos kehittyi myönteisesti erityisesti öljyja kaasusektorilla, joka hyötyi useasta suotuisasta tekijästä. Raakaöljyn hinta nousi korkeimmalle tasolle kymmeneen vuoteen. Kansainvälinen jalostusmarginaalikin oli sangen korkea varsinkin liikennepolttonesteiden ympäristövaatimusten tiukentumisen ja vaatimukset täyttävien tuotteiden vahvan kysynnän vuoksi. Myös dollarin kurssi vahvistui selvästi vuoden aikana. Yhtiön tulos öljyja kaasusektorilla oli 125 % parempi kuin vuonna 1999. Tämä parannus on erinomainen myös alan muihin yrityksiin verrattuna. Sähkömarkkinoilla tulosta rasitti pohjoismaissa ja Saksassa jatkunut alhainen hintataso. Pohjoismaissa hintoihin vaikuttivat runsaat sateet, jotka lisäsivät vesivoiman tarjontaa huomattavasti. Yhtiön lisääntynyt sähköntuotantokapasiteetti ei näin ollen juuri voinut vaikuttaa sähkö- ja lämpösektorin tulosta parantavasti vielä viime vuonna. Service-sektori kehittyi myönteisesti, sen sijaan Engineering-sektorin tulosta rasitti Voimalaitos-engineeringin tappiollinen toiminta. Toimet tuloksen parantamiseksi edelleen Vain parhaat menestyvät muuttuvassa toimintaympäristössä, ja tästä syystä meidän on pyrittävä oman toimialamme kärkeen. Konsernin myönteisestä tuloskehityksestä huolimatta emme vielä yltäneet riittävään pääoman tuottotasoon. Kun tavoitteena on Fortumin pitkän aikavälin kilpailuaseman vahvistaminen, ensiaskeliin kuuluu liiketoiminnan keskittäminen, tavoitteiden täsmentäminen sekä taloudellisen liikkumavaran lisääminen. Vuoden aikana päätettiin keskittää yhtiön sähköntuotanto pohjoismaihin ja muualle Itämeren ympärille. Tämän fokusoinnin seurauksena päätettiin luopua Unkarin, Ison-Britannian ja Irlannin voimalaitoksista. Nopeimmin edistyttiin Unkarissa, missä BERtyhtiön myynnistä solmittiin sopimus kertomusvuoden aikana. Taseen keventämiseksi Stora Enson kanssa tehty voimantuotantokauppa rahoitettiin vähemmistösijoituksella. Samasta syystä vuoden aikana luovuttiin merkittävistä tuotanto-osuuksista myös Suomessa. Näiden toimenpiteiden ansiosta yhtiön taloudellinen liikkumavara parani. Mikael Lilius 5

Toimitusjohtajan katsaus jatkuu Oman ja sijoitetun pääoman tuottotavoite 12 prosenttia. Engineering-sektorin toimintaa suunnattiin uudelleen. Voimansiirto-yksiköstä päätettiin luopua ja Voimalaitosengineering-yksikössä käynnistettiin tervehdyttämisohjelma. Myös sähkö- ja lämpöliiketoimintaa tukevassa T&K-yksikössä on käynnistetty merkittävät uudelleenjärjestelyt. Niiden tarkoituksena on keskittyä entistä määrätietoisemmin liiketoiminnan kannalta tärkeisiin avainosaamisalueisiin ja organisoida tutkimus- ja kehitystyö lähemmäksi liiketoimintoja. Täsmällisten taloudellisten tavoitteiden asettamisella pyrimme ohjaamaan liiketoiminnassamme tehtäviä valintoja. Yhtiön tuloksentekokyvyn kannalta on myös tärkeää, että koko henkilöstö tietää, mihin rima on asetettu. Oikean tavoitetason määrittämiseksi arvioitiin alalle ominaisia taloudellisia mittareita sekä niiden viime aikojen tasoja. Näiden tekijöiden ja markkinanäkymien pohjalta vahvistettiin konsernin oman pääoman (ROE) ja sijoitetun pääoman (ROCE) tuot - totavoitteiksi 12 %. Tämän tason saavuttaminen lyhyessä ajassa on Fortumille haas - tava tehtävä, mutta samalla välttämätöntä omistajien kiinnostuksen ylläpitämiseksi. Koko konsernin kattava toiminnan tehostamisohjelma käynnistettiin syyskuussa. Jokainen yksikkö on tehnyt oman suunnitelmansa siitä, miten tuottavuutta voidaan nostaa 5 10 % vuodessa ja pääoman tuottoa korottaa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi lähivuosina. Tehdyt suunnitelmat muodostavat konsernin toimintasuunnitelman vuodelle 2001 ja tehostamistoimenpiteiden toteutumista seurataan osana normaalia tulosseurantaa. Myös vuoden 2001 tulospalkkausjärjestelmät perustuvat toiminnan tehostamisohjelman toteuttamiseen. Bonusta saa tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Johtamisjärjestelmää on tehostettu ja yhdenmukaistettu. Konsernin kaikissa osissa korostetaan linjavastuuta ja toiminnallisten johtoryhmien päätöksentekoasemaa. Fortumin näkymät ovat lupaavat Fortumilla on hyvät lähtökohdat osallistua markkinoilla tapahtuviin muutoksiin. Merkittävä asema pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, erikoisosaaminen öljynjalostuksessa ja markkinajohtajuus laadukkaissa liikennepolttoaineissa ovat ydinliiketoimintojemme vahvuuksia. Myös laaja asiakaskunta tarjoaa kasvumahdollisuuksia. Syksyllä aloitetun strategiatarkastelumme seurauksena pohjoismaat ja muu Itämeren alue varmistui ydinliiketoimintojemme maantieteelliseksi keskittymisalueeksi. Sähköliiketoiminnassa haluamme osallistua erityisesti pohjoismaisiin rakennejärjestelyihin ja olemme jo ilmoittaneet kiinnostuksemme neuvotella Birka Energi AB:n koko osakekannan ostosta. Myös öljynjalostuksen ja markkinoinnin alueella näköpiirissä on rakennejärjestelyjä. Niissä aiomme olla aktii - vinen toimija, sillä Fortumilla on öljynjalostuksessa sellaista erityisosaamista ja -tuotantoa, jonka pohjalta voi saada aikaan huomattavaa lisäarvoa. Liiketoiminta rakenne keväällä 2001 Sektorit Fortum Fortum Öljy ja kaasu Fortum Sähkö ja lämpö Fortum Markets Fortum Energy Solutions Fortum Engineering 6

Fortum aikoo olla aktiivinen toimija energia-alan rakennemuutoksissa. Asiakkuuksien kehittämiseksi laajemminkin pohjoismaissa päätettiin alkuvuodesta 2001 muodostaa uusi sektori, Fortum Markets. Tässä liiketoiminnassa tarjotaan yritysasiakkaille energiatuotteita sekä pienyrittäjille ja yksityisasiakkaille monipuolisia tuotteita ja palveluita. Fortum Markets on seuraava askel Energiatalossa aloitetulle työlle. Siihen kuuluvat muun muassa sähköisen kaupan palvelut, joissa Fortum kuuluu alan edelläkävijöihin. Yhtiön palkituissa portaaleissa asiakkaat voivat tilata sähkön tai öljyn lisäksi muuttamiseen, mökkeilyyn tai remontointiin liittyviä palveluja. Laajan palvelutarjonnan ja sähköisen kaupan kehittämistä tullaan edelleen voimallisesti jatkamaan. Liiketoiminnan kasvua voidaan aikaansaada myös yhdistämällä Fortumin nykyisiä vahvuuksia voimalaitosten käytössä ja kunnossapidossa ja niihin liittyvässä teknologiassa. Loppuvuodesta käynnistyi kehitystyö, joka tähtää uusien monipuolisten energiapalvelujen tarjoamiseen erikokoisille yritysasiakkaille. Kyseessä on kasvualue, joka voi olla kansainvälisesti merkittävä. Tätä varten perustettiin konserniin toinen uusi sektori, Fortum Energy Solutions, johon keskitetään edellä mainitut avainosaamiset ja -osaajat. Tarjoamalla eri asiakasryhmille heille räätälöityjä energiapalveluja voidaan kannattavaa liiketoimintaa kasvattaa ilman suuria pääomia. Yllä kuvatut toimenpiteet tuloksentekokyvyn parantamiseksi, liiketoiminnan fokusointi ja uudelleenjärjestelyt ovat kaikki omiaan vahvistamaan yhtiötä. Kun pääomistajamme lisäksi on ilmoittanut valmiutensa mahdollisiin omistusrakenteen muutoksiin, saamme riittävää liikkumavaraa isoihinkin ratkaisuihin. Yksi Fortum Haluamme muodostaa Fortumista dynaamisen ja nopealiikkeisen yhtiön, jonka toiminnasta hyötyvät niin omistajat kuin muutkin sidosryhmät. Tässä työssä henkilöstö on avainasemassa. Myös yrityksen identiteetti syntyy sen ihmisistä. Siksi pyrimme luomaan yhteisiin arvoihin perustuvan yrityskulttuurin, jossa jokainen toimii samansuuntaisesti. Syksyllä käynnistimme arvoprosessin, jonka tuloksena kaikkien fortumlaisten yhteiset arvot ovat muotoutuneet. Olemme kiteyttäneet fortumlaisen ominaispiirteet seuraavasti: pää kylmänä, sydän lämpimänä, mieli avoimena ja kädet puhtaina. Näillä ominaisuuksilla menestyy tässä yhtiössä, niillä menestyy Fortum. Tältä pohjalta syntyy yhteinen yritysidentiteetti, jota kehitämme myös yhdenmukaistamalla yritysilmettämme. Kulunut vuosi on ollut fokusoinnin ja tehostamisen aikaa koko yhtiössä. Haluan kiittää koko henkilöstöä vuoden aikana monien muutosten myllerryksessä hyvin tehdystä työstä. Myös tämä vuosi on vaativa, mutta uskon, että yhdessä teemme siitä menestyksekkään. Mikael Lilius Toimitusjohtaja Yhteiset arvot Erinomaiset tulokset tyytyväiset asiakkaat yhtiön arvon lisääminen Pää kylmänä Luovuus ja uudistumisen halu jatkuva oppiminen muutosvalmius Mieli avoimena Kädet puhtaina Sydän lämpimänä Yhteishenki toisen kunnioittaminen, luottamus ja vastuu avoin ja aktiivinen viestintä Korkea etiikka rehellisyys ja suoraselkäisyys yhteiskuntavastuu 7

Talouden yhteenveto Markkinat Fortumin tuloksen muodostumisen kannalta merkittäviä markkinatekijöitä ovat raakaöljyn hinta, öljyn jalostusmarginaali, sähkön markkinahinta ja dollarin kurssi. Raakaöljyn hinnat nousivat huomattavasti vuoden 2000 aikana. Pohjanmeren kevyen Brent-raakaöljyn hinta nousi syksyn aikana korkeimmillaan 35 dollariin barrelilta. Vuoden lopussa hinta oli 24 dollarin tuntumassa. Brentin keskimääräinen barrelihinta vuonna 2000 oli 28,5 dollaria, kun se edellisenä vuonna oli noin 18 dollaria. Fortumin myymän öljyn keskihinta oli 27,6 dollaria barrelilta (17,9 dollaria). Öljyn kansainväliset jalostusmarginaalit nousivat yli kolminkertaisiksi edelliseen vuoteen verrattuna. Jalostusmarginaali oli keskimäärin 3,4 dollaria barrelilta, kun se vuonna 1999 oli 0,9 dollaria. Fortumin jalostamoiden marginaali oli edelleen selvästi korkeampi kuin kansainvälinen jalostusmarginaali. Sähkön markkinahinta pohjoismaissa pysyi vuoden 1999 tasolla. Nord Pool -pörssin systeemihinta oli keskimäärin 12,8 euroa megawattitunnilta (13,5 euroa vuonna 1999). Suomen ja Ruotsin aluehinnat olivat systeemihintaa korkeampia. Sähkön kulutus pohjoismaissa oli 382 terawattituntia, mikä on 1,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 1999. Lämpömarkkinoihin vaikutti polttoaineiden voimakas hinnannousu ja syksyn poikkeuksellisen lämmin sää. Sähkön siirtohinnat olivat vakaat. Tuloslaskelma milj. euroa 2000 1999 Liikevaihto 11 026 8 232 Osuus osakkuusyritysten tasaus voitosta 46 36 Liiketoiminnan muut tuotot 140 187 Poistot ja arvonalentumiset -571-523 Liiketoiminnan muut kulut -9 735-7 227 Liikevoitto 906 705 Nettorahoituskulut -273-211 Voitto ennen satunnaisia eriä 633 494 Satunnaiset erät -10 460 Voitto ennen veroja 623 954 Välittömät verot -154-229 Vähemmistöosuus -46-22 Tilikauden voitto 423 703 Liikevaihto ja tulos Konsernin liikevaihto kasvoi 34 prosenttia edellisvuodesta ja oli 11 026 miljoonaa euroa (8 232 miljoonaa euroa). Liikevaihtoa kasvattivat pääasiassa edellisvuodesta kohonneet raakaöljyn ja öljytuotteiden hinnat sekä laajentunut kaasutrading. Sähköliiketoimintojen liikevaihto kasvoi sähkön alentuneesta hinnasta huolimatta Saksasta ja Ruotsista hankitun lisäkapasiteetin ansiosta. Fortum-konsernin liikevoitto nousi 29 prosenttia ja oli 906 miljoonaa euroa (705 miljoonaa euroa). Liikevoiton vertailukelpoinen kasvu jatkuvien liiketoimintojen osalta oli 52 prosenttia, sillä vuoden 1999 liikevoitto sisälsi poistuneiden liiketoimintojen liikevoittoa 107 miljoonaa euroa. Raakaöljyn hinnan nousu paransi merkittävästi öljyn ja kaasun tuotannon tulosta. Öljynjalostuksen ja markkinoinnin tulos parani huomattavasti öljyn jalostusmarginaalin vahvistumisen ansiosta. Myös varustamoliiketoiminta ja bensiinikomponenttien vahva kysyntä tukivat Öljynjalostuksen ja markkinoinnin tulosparannusta. Sähkön hinta on pitkään ollut alhainen, mikä on rasittanut sähköntuotannon ja myynnin tulosta. Lisäksi keskimääräistä lämpimämmän sään seurauksena kaukolämmön myynti väheni. Engineeringin heikko tulos aiheutui eräistä Voimalaitos-yksikön tappiollisista hankkeista. Muiden Engineering-yksikköjen tulos oli voitollinen. Vuoden aikana hankittujen liiketoimintojen vaikutus liikevoittoon oli lievästi positiivinen. Raakaöljyn hinnan noususta aiheutunut, pääasiassa lakisääteiseen velvoitevarastoon kohdistuva öljyn varastovoitto sekä kivihiilen kohonneesta hinnasta aiheutunut varastovoitto olivat yhteensä 24 miljoonaa euroa (81 miljoonaa euroa). Tase milj. euroa 2000 1999 Pysyvät vastaavat 11 712 9 724 Vaihtuvat vastaavat 3 116 2 815 Vastaavaa 14 828 12 539 Oma pääoma 5 022 4 705 Vähemmistöosuus 1 281 126 Pakolliset varaukset 197 83 Laskennallinen verovelka 1 177 1 128 Korolliset velat 5 063 4 593 Korottomat velat 2 088 1 904 Vastattavaa 14 828 12 539 35 25 15 5 6 4 2 0 40 30 20 10 0 Brent-raakaöljyn hinta USD/bbl kuukausikeskiarvo 96 97 98 99 00 Jalostusmarginaali Rotterdamissa Brent complex, USD/bbl, kuukausikeskiarvo 96 97 98 99 00 Sähkön markkinahinta Nord Pool, kuukausikeskiarvo euroa/mwh 96 97 98 99 00 8

15 000 10 000 5 000 1 000 800 600 400 200 15 10 5 Liikevaihto milj. euroa 96 97 98 99 00 Liikevoitto milj. euroa 96 97 98 99 00 Sijoitetun pääoman tuotto % 96 97 98 99 00 Kassavirtalaskelma milj. euroa 2000 1999 Liiketoiminnan rahavirta 424 524 Käyttöomaisuuslisäys -1 742-1 058 Käyttöomaisuuden myyntitulot 518 972 Muiden sijoitusten muutos 115 59 Rahavirta ennen rahoitusta -685 497 Lainojen nettomuutos -666-184 Osingonjako -141-99 Muut rahoituserät 1 152-6 Rahoituksen rahavirta 345-289 Likvidien varojen muutos -340 208 Liikevoittoon sisältyvät käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynneistä kirjatut myyntivoitot, yhteensä 119 miljoonaa euroa (155 miljoonaa euroa). Vastaavasti kertaluonteisia arvonalennuksia ja varauksia oli yhteensä 66 miljonaa euroa (20 miljoonaa euroa). Satunnaisiin eriin vuonna 1999 sisältyi Gasum Oy:n osakkeiden sekä Neste Chemicals Oy:n ja Enermet Oy:n liiketoiminnan myynneistä kirjatut myyntivoitot. Tilikauden voitto oli 423 miljoonaa euroa (703 miljoonaa euroa) ja tulos osaketta kohden 0,55 euroa (0,41 euroa). Sijoitetun pääoman tuotto oli 9,4 prosenttia (8,4 prosenttia) ja oman pääoman tuotto 8,6 prosenttia (7,7 prosenttia). Konsernin nettorahoituskulut olivat 273 miljoonaa euroa (211 miljoonaa euroa). Tilikaudelle kirjatut verot olivat 154 miljoonaa euroa (229 miljoonaa euroa). Tuotanto ja myynti Öljyn ja kaasun tuotanto ja myynti Vuonna 2000 Fortum tuotti öljyä ja kaasua keskimäärin 34 200 öljyekvivalenttibarrelia päivässä (32 700 öljyekvivalenttibarrelia päivässä vuonna 1999) eli noin 1,7 miljoonaa tonnia vuodessa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli lähes viisi prosenttia. Kaasuntuotanto Åsgard-kentällä Norjassa alkoi lokakuussa. Öljynjalostus ja markkinointi Fortumin öljytuotteiden tukkumyynti Suomessa oli 7,8 miljoonaa tonnia (7,9 miljoonaa tonnia). Öljytuotteiden myynti muihin maihin kasvoi hieman ja oli 4,9 miljoonaa tonnia (4,8 miljoonaa tonnia). Tärkein vientimarkkina oli Ruotsi, johon vietiin 1,7 miljoonaa tonnia (2,0 miljoonaa tonnia) öljytuotteita. Vienti Pohjois-Amerikkaan kasvoi ja oli 1,0 miljoonaa tonnia (0,8 miljoonaa tonnia). Vienti Baltian maihin oli vähäistä. Fortumin öljytuotteiden vähittäis- ja suoramyynti Suomen markkinoille oli 3,8 miljoonaa tonnia eli saman verran kuin vuotta aiemmin. Myös markkina-asema säilyi suunnilleen ennallaan. Fortumin jalostamien öljytuotteiden toimitukset tuoteryhmittäin (1 000 t) 2000 1999 Bensiinit 3 941 4 186 Dieselöljyt 3 246 2 666 Lentopetroli 786 1 005 Kevyt polttoöljy 1 843 2 249 Raskas polttoöljy 1 133 1 003 Muut 1 360 1 380 Yhteensä 12 309 12 489 Sähkön ja lämmön tuotanto ja myynti Konsernin sähkönmyynti pohjoismaissa vuonna 2000 oli 45,3 terawattituntia (41,6 terawattituntia). Suomessa myynti oli 28,4 terawattituntia (29,6 terawattituntia) ja Ruotsissa 16,9 terawattituntia (12,0 terawattituntia), mihin sisältyy 50 prosenttia Birka Energin sähkönmyynnistä. Pohjoismaiden ulkopuolinen myynti oli 6,1 terawattituntia (2,2 terawattituntia). Fortumin pohjoismaissa myymän sähkön keskihinta aleni edellisvuodesta 6 prosenttia. Sähkönmyynti alueittain (TWh) 2000 1999 Pohjoismaat yhteensä 45,3 41,6 Ruotsi 1) 16,9 12,0 Suomi 28,4 29,6 Saksa 3,9 0,2 Iso-Britannia 1,9 2,0 Viro 0,2 0,1 Yhteensä 51,3 43,9 1) sisältää 50 % Birka Energin sähkönmyynnistä 9

Talouden yhteenveto Lämpömarkkinoihin vaikutti polttoaineiden voimakas hinnannousu ja syksyn poikkeuksellisen lämmin sää. Fortum myi pohjoismaissa lämpöä 15,6 terawattituntia (15,7 terawattituntia). Lämmönmyynti alueittain (TWh) 2000 1999 Ruotsi 1) 4,1 3,8 Suomi 11,5 11,9 Muut maat 0,7 0,0 Yhteensä 16,3 15,7 1) sisältää 50 % Birka Energin lämmönmyynnistä Sähkönsiirto Fortumin jakeluverkoissa siirrettiin sähköä yhteensä 15,0 terawattituntia, mikä on 19 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Asiakkaita oli vuoden lopussa 902 000 (743 000). Sähkönsiirto jakeluverkoissa alueittain (TWh) 2000 1999 Ruotsi 1) 8,1 8,6 Suomi 4,0 4,0 Muut maat 2,9 0,0 Yhteensä 15,0 12,6 1) sisältää 50 % Birka Energin sähkönsiirrosta Rahoitus ja rahoitusasema Merkittävin vuoden aikana toteutettu rahoitustransaktio oli Stora Enson voimalaitosten hankinnan rahoittamiseksi toteutettu järjestely, jossa Fortum Capital Ltd laski liikkeelle etuoikeutettuja osakkeita 1,2 miljardin euron arvosta. Korollinen nettovelka oli vuoden päättyessä 4 626 miljoonaa euroa (3 818 miljoonaa euroa). Velkaantumisaste oli vuoden päättyessä 73 prosenttia (79 prosenttia). Likvidien varojen määrä oli vuoden lopussa 437 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi konsernilla oli käytettävissä yhteensä noin miljardi euroa nostamattomia valmiusluottoja. Konsernin nettorahoituskulut olivat vuoden 2000 aikana 273 miljoonaa euroa, joka vastaa 2 prosenttia liikevaihdosta. Stora Enson voimaomaisuuden hankintaan liittyneiden rahoitusjärjestelyjen kertaluonteiset kustannukset olivat yhteensä noin 33 miljoonaa euroa. Konsernin tärkeimmät lainavaluutat olivat Ruotsin kruunu, euro ja Yhdysvaltain dollari. Lainojen keskikorko suojausten jälkeen ilman Birka Energin lainoja oli vuoden päättyessä 6,2 prosenttia. 3 500 2 500 1 500 500 0,6 0,4 0,2 Investoinnit milj. euroa 96 97 98 99 00 Tulos/osake euroa Service Fortum Servicen operoimien voimalaitosten käytettävyys säilyi erinomaisena. Viiden vuoden keskiarvo oli 97,2 % (97,1 %). Liikevaihdosta 47 % tuli konsernin ulkopuolelta. Engineering Fortum Engineeringin laskuttamaton tilauskanta vuoden lopussa oli 473 miljoonaa euroa (675 miljoonaa euroa). Voimansiirtoengineeringistä päätettiin luopua. Voimalaitos-engineeringissä aloitettiin toiminnan tervehdyttämis ohjelma. 8 6 4 2 96 97 98 99 00 Oma pääoma/osake euroa 96 97 98 99 00 10

100 80 60 40 20 15 10 Gearing % 96 97 98 99 00 Oman pääoman tuotto % Investoinnit ja omaisuuden myynnit Konsernin investointien kokonaismäärä oli 3 131 miljoonaa euroa (1 059 miljoonaa euroa). Pääosan investoinneista muodostivat sähköliiketoiminnan yritysostot. Summaan sisältyy hankittujen tytäryhtiöiden hankintahetken korollisia nettovelkoja yhteensä 1 208 miljoonaa euroa (8 miljoonaa euroa). Saksalaisen energiayhtiö Elektrizitätswerk Wesertal GmbH:n osakekanta ostettiin tammikuussa. Kauppahinta oli 388 miljoonaa euroa. Stora Ensolta hankittiin touko-kesäkuun vaihteessa 1 511 megawattia ja 6,7 terawattitunnin vuosituotantoa vastaava voimalaitoskapasiteetti Suomessa ja Ruotsissa. Kaupan arvo oli 1,7 miljardia euroa ja siihen sisältyi useita yhtiöitä ja osakkuuksia. Fortum sopi lisäksi Stora Enson kanssa yli kahden terawattitunnin vuosittaisista sähköntoimituksista seuraavan kolmen vuoden aikana. Åsgard-kentän kehittäminen tuotantoon saatettiin loppuun. Lokakuussa käynnistyneeseen kaasuntuotannon valmisteluun ja siihen liittyvään infrasktruktuuriin käytettiin vuoden aikana noin 70 miljoonaa euroa. Sähkön tuotantorakenteen optimoimiseksi Fortum myi sähköntuotantokapasiteettia ja vaihtoi voimalaitososuuksia. Herkkyystarkastelu Arvioitu vaikutus Vuotuinen konsernin liikevoittoon muutos milj. euroa US-dollari, 10 % +/- 25 1) Brent-raakaöljyn hinta, 1 USD/bbl +/- 27 Jalostusmarginaali, 0,1 USD/bbl +/- 11 Sähkön markkinahinta, 1 euroa/mwh +/- 10 2) 1) sisältää valuuttasuojauksia 2) pohjoismaissa (ilman Birkaa), sisältää suojauksia, ei volyymimuutoksia 5 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 96 97 98 99 00 Korolliset nettovelat milj. euroa 96 97 98 99 00 Tunnuslukuja segmenteittäin Sidotun Liikevaihto Liikevoitto pääoman milj. euroa milj. euroa tuotto, % 3) 2000 1999 2000 1999 2000 1999 Öljyn ja kaasun tuotanto ja myynti 1) 945 366 218 82 18,0 8,3 Öljynjalostus ja markkinointi 2) 7 759 5 064 382 182 22,2 11,4 Sähkön ja lämmön tuotanto ja myynti 1 760 1 443 211 236 3,8 5,1 Sähkönsiirto 467 347 127 115 6,4 7,6 Service 356 290 12 12 32,9 38,7 Engineering 585 479-21 12-35,6 24,0 Muu toiminta 94 137-20 -24 Eliminoinnit -940-717 -3-17 Yhteensä 11 026 7 409 906 598 Poistuneet liiketoiminnot - 823-107 Konserni 11 026 8 232 906 705 1) Sisältää maakaasutradingiä ja vähittäismyyntiä 558 136 2) Sisältää öljytradingiä 1 117 783 3) Sidotun pääoman tuotto, % = Liikevoitto/sidottu pääoma keskimäärin 11

Öljyn ja kaasun tuotanto ja myynti Raakaöljyn ja maakaasun etsintää ja tuotantoa kohdealueina Norja, Lähi-itä ja Venäjä Maakaasun tradingkauppaa sekä myyntiä loppukäyttäjille Isossa-Britanniassa Osakkuudet kaasuyhtiöissä Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa Kenttäosuudet, kaupalliset varat ja keskimääräinen päivätuotanto v.2000 Kaupalliset varat Avainluvut Fortumin osuus Tuotanto 2000 1999 1998 Kenttä Osuus % Operaattori milj.boe boe/päivä Ut wisi enim ad m 5 000 5 000 5 000 Norja 232 29 200 Duis autem vel eu 5 000 5 000 5 000 Brage 1) 12,3 Norsk Hydro 12 6 000 Ut wisi enim ad m 5 000 5 000 5 000 Heidrun 5,1 Statoil 64 11 400 Duis autem vel eu 5 000 5 000 5 000 Åsgard 7,0 Statoil 156 11 800 Duis autem vel eu 5 000 5 000 5 000 Oman 35,0 Occidental 32 5 000 Yhteensä 264 34 200 1) Sisältää Sognefjord-esiintymän, josta Fortumin osuus on 13,2 % 12

/konserniesittely öljyn ja kaasun tuotanto ja myynti 60 000 40 000 20 000 Tuotantoennusteet Fortumin nykyisistä varannoista boe/päivä 95 00 05 10 15 20 25 30 35 Kaasu Kondensaatti (NGL) Öljy boe= öljyekvivalenttibarreli Markkinat Pohjanmeren Brent-raakaöljyn hinta nousi syksyn aikana korkeimmillaan 35 dollariin barrelilta. Opecin tuotannonlisäykset alkoivat vaikuttaa vasta vuoden lopussa, jolloin hinnat palautuivat vuoden alun 24 dollarin tasolle. Maakaasun hinta seurasi öljyn hintaa ja nousi ennätyksellisen korkeaksi. Maakaasun kulutuksen kasvu jatkui vahvana. Kaasun osuus kasvussa Fortumilla on Norjan mannerjalustalla osuudet kolmesta tuotannossa olevasta öljy- ja kaasukentästä Bragesta, Heidrunista ja Åsgardista. Lisäksi yhtiöllä on osuus Omanissa Suneinahin toimilupa-alueesta ja sen öljyä tuottavista kentistä. Fortumin tuottama öljy ja kaasu myydään kansainvälisillä markkinoilla. Fortumin kaupalliset öljy- ja kaasuvarat pienenivät tuotannon kasvun myötä 2 % ja olivat vuoden 2000 lopussa 264 miljoonaa öljyekvivalenttibarrelia (noin 35 miljoonaa tonnia). Kokonaisvaroista raakaöljyn ja kondensaattien osuus oli 145 miljoonaa barrelia (noin 55 %) ja maakaasun osuus 16,5 miljardia kuutiometriä (noin 45 %). Fortumin öljy- ja kaasuvarojen arvo vuoden lopussa oli 1,4 miljardia euroa. Arvo on kenttien jäljellä olevien tuotantovuosien veroton nykyarvo laskettuna pitkän aikavälin öljyn hintaennusteella, joka on 18 dollaria barrelilta. Fortumin tuotanto kasvoi lähes 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2000 yhtiö tuotti öljyä ja kaasua keskimäärin 34 200 öljyekvivalenttibarrelia päivässä eli noin 1,7 miljoonaa tonnia vuodessa. Tästä noin 8 % oli maakaasua. Fortumin omistamiin kaupallisiin varoihin perustuvan tuotannon on suunniteltu saavuttavan huipputasonsa, yli 50 000 öljyekvivalenttibarrelia päivässä, vuonna 2002. Tämä vastaa noin 2,5 miljoonan öljytonnin tuotantoa vuodessa. Kaasun osuus tuotannosta kasvaa voimakkaasti lähivuosina. Åsgard kohti huipputuotantoa Norja Brage-kentän tuotannon ennustetaan jatkuvan vähenevässä määrin vuoteen 2011 asti. Kentän öljystä vapautuva kaasu otetaan talteen ja kuljetetaan erillistä kaasuputkea pitkin mantereelle. Heidrun-kentän huipputuotannon odotetaan jatkuvan seuraavat 3 4 vuotta, minkä jälkeen se vähitellen pienenee. Öljyntuotannon suunnitellaan jatkuvan vuoteen 2020 asti. Kentän maakaasuvarojen hyödyntämiseen suunniteltu kaasuputki Heidrunilta Åsgardiin valmistui vuoden 2001 helmikuussa. Åsgard-kentän kaasuntuotanto alkoi vuoden 2000 lokakuussa. Fortumin osuuden Åsgardin kenttien yhteenlasketusta vuotuisesta öljyn- ja kaasuntuotannosta arvioidaan nousevan keskimäärin 25 000 öljyekvivalenttibarreliin päivässä (1,3 miljoonaan tonniin) vuonna 2002. Öljyn- ja kaasuntuotanto jatkuu 2020-luvulle saakka. Fortum oli mukana kolmessa uudessa öljylöydössä. Lisäksi Fortumille myönnettiin 25 %:n osuudet kahdelta uudelta etsintälohkolta Norjanmerellä. Oman Fortumilla on 35 %:n valtausosuus Suneinahin toimilupa-alueesta. Alueen tärkein kenttä on Safah, jonka jäljellä olevat hyödynnettävät öljyvarat on voitu kolmen viime vuoden aikana lähes kaksinkertaistaa aikaisempaa tehokkaamman tuotantoteknologian ansiosta. Venäjä Fortumin lähivuosien tavoitteena on hankkia valtausosuuksia Timan Petshoran alueella sijaitsevista öljy- ja kaasukentistä, joiden kehittäminen tuotantoon tuo myös synergiaetuja Fortumille. Pitkän aikavälin tavoitteena on osallistua Barentsinmeren jättimäisten maakaasuvarojen hyödyntämiseen. Maalla sijaitsevaa Jushno Shapkinskoje -kenttää hallinnoi Fortumin ja venäläisen Lukoilin puoliksi omistama SeverTEK-yhteistyöyritys. Yhtiöt jatkavat suunnittelua ja valmistelevia töitä kentän saattamiseksi koetuotantoon. Kentän kaupallisesti hyödynnettävät öljyvarat on arvioitu 164 miljoonaksi barreliksi. Fortum jatkaa myös taloudellisia kannattavuusselvityksiä Shtokmanovskojen kaasukentällä yhdessä OAO Gazpromin, Norsk Hydron, Conocon ja TotalFinaElfin kanssa. Kentän maakaasuvarat on arvioitu 3 200 miljardiksi kuutiometriksi. Maakaasuhankkeet etenivät Fortum harjoittaa Englannissa kaasun tradingkauppaa sekä myyntiä loppukäyttäjille. Markkinoiden avautumisen myötä toiminta aloitettiin myös Saksassa ja Hollannissa. Fortumin yhdessä Gazpromin kanssa omistama North Transgas Oy valmistelee suunnitelmaa Venäjältä Suomen kautta Länsi-Eurooppaan rakennettavasta maakaasuputkesta. Fortum on osakkaana Itämeren ympärillä toimivissa kaasuyhtiöissä Suomessa, Virossa, Ruotsissa ja Latviassa. Avainluvut 2000 1999 Liikevaihto, milj. euroa 945 366 Liikevoitto, milj. euroa 218 82 Sidottu pääoma, milj. euroa 1 284 1 138 Sidotun pääoman tuotto, % 18,0 8,3 Investoinnit, milj. euroa 137 199 Henkilöstö keskimäärin 122 94 13

Öljynjalostus ja markkinointi Öljynjalostus Öljytuotteiden markkinointi ja myynti Maa- ja merikuljetukset, varastointi ja satamapalvelut Nestekaasuliiketoiminta Kansainvälinen trading-kauppa Asiakkaina suomalaiset ja kansainväliset öljy-yhtiöt, yritykset, maatalous ja yksityiset kuluttajat Lähes 400 000 liikenneasemien korttiasiakasta ja noin 300 000 muuta öljytuoteasiakasta 14

/konserniesittely öljynjalostus ja markkinointi 100 80 60 40 20 Fortumin markkina - osuudet Suomessa 2000 % BE DI POK POR BE= bensiini DI= diesel POK= kevyt polttoöljy POR= raskas polttoöljy Markkinat Kansainväliset jalostusmarginaalit vahvistuivat oleellisesti edellisen vuoden noin yhden dollarin tasolta. Vuoden keskiarvo oli yli kolme dollaria öljybarrelilta. Fortumin jalostamoiden marginaali oli kertomusvuonna kansainvälistä jalostusmarginaalia parempi, mikä johtuu jalostamoiden monipuolisuudesta ja kyvystä valmistaa standardituotteita arvokkaampia, ympäristöä vähemmän kuormittavia tuotteita. Öljytuotteiden myynti Suomessa väheni 5 % ja oli 8,8 miljoonaa tonnia. Bensiinin myynti laski edellisvuodesta 3,5 %. Bensiinin kulutus on ollut laskussa vuosikymmenen, vaikka autojen määrä ja liikenne ovat kasvaneet. Merkittävä syy bensiinin myynnin laskuun on uusien autojen pienentynyt polttoaineenkulutus. Dieselöljyn myynti kasvoi runsaat 2 %. Dieselöljyn kulutus seuraa pitkälti yleistä taloudellista tilannetta ja kasvaa teollisuuden kuljetusten lisääntyessä. Myös dieselkäyttöisten henkilöautojen määrä on lisääntynyt. Kevyen polttoöljyn myynti laski vajaat 12 % edellisvuodesta. Kulutuksen vähenemiseen vaikuttivat poikkeuksellisen lämmin syksy ja alkutalvi sekä öljyn hinta. Lähinnä teollisuuden käyttämän raskaan polttoöljyn myynti väheni vajaat 11 %. Sen sijaan nestekaasun myynti kasvoi 4 %. Kansainvälisten nestekaasumarkkinoiden hintakehitykselle oli ominaista suurempi vaihtelu kuin öljymarkkinoilla. Yleisesti ottaen nestekaasujen hintataso oli öljyn hintakehityksen seurauksena huomattavasti korkeampi kuin muutamana edellisenä vuonna. Citydieselin vienti kasvoi voimakkaasti Fortumin osuus öljytuotteiden tukkumarkkinoista Suomessa on noin 75 %. Vuonna 2000 tukkumyynti Suomeen oli noin 7,8 miljoonaa tonnia (7,9 miljoonaa tonnia). Fortumin jalostamien öljytuotteiden vienti Suomesta oli 4,9 miljoonaa tonnia (4,8 miljoonaa tonnia), josta Ruotsiin vietiin yhteensä 1,7 miljoonaa tonnia (2,0 miljoonaa tonnia) pääasiassa moottoribensiiniä, dieselöljyä ja lentopetrolia. Puolet koko viennistä oli moottoribensiiniä, josta suuri osa oli matalarikkistä. Suurin osa noin 1,6 miljoonan tonnin dieselöljyviennistä oli hyvin matalarikkistä Citydieseliä. Sen vienti kasvoi noin 45 % lähinnä Englantiin, Tanskaan ja Norjaan. Citydieselin tuotanto- ja vientimäärää nostettiin suunnitellusti lämmityspolttoöljyn ja lentopetrolin kustannuksella. Myönteisen markkinakehityksen myötä bensiinivienti Pohjois-Amerikkaan kasvoi lähes 30 % ja oli yli miljoona tonnia. Vienti Baltian maihin oli vähäistä paikallisten valmistajien huomattavasti alemman hintatason johdosta. Yhtiö on markkinajohtaja Suomessa tieja teollisuusbitumeissa, joiden myynti oli 310 000 tonnia eli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna. Öljyn tradingtoiminta on vakiintunut pääasiassa tukemaan konsernin öljyhankintoja ja kaukovientiä. Avainluvut 2000 1999 Liikevaihto, milj. euroa 7 759 5 064 Liikevoitto, milj. euroa 382 182 Sidottu pääoma, milj. euroa 1 838 1 609 Sidotun pääoman tuotto, % 22,2 11,4 Investoinnit, milj. euroa 128 140 Henkilöstö keskimäärin 4 248 4 450 15

/konserniesittely öljynjalostus ja markkinointi Fortumin valitsema ympäristölähtöinen tuotestrategia on ollut menestys. Myös tulevat liikennepolttoaineiden laatuvaatimukset täytetään valtaosin jo nyt. Neste-liikenneasemaverkosto uudistui Fortumin öljytuotteiden vähittäis- ja suoramyynti Suomen markkinoille oli 3,8 miljoonaa tonnia eli yhtä paljon kuin vuotta aiemmin. Bensiinin markkinaosuus oli 31,6 % (32,3 %), dieselöljyn 44,2 % (44,4 % ), kevyen polttoöljyn 40,4 % (40,4 %) ja raskaan polttoöljyn 48,7 % (47,1 %). Kilpailu Suomen diesel- ja polttoöljymarkkinoilla kiristyi, mutta Fortumin markkina-asema säilyi lähes ennallaan. Myös Baltian maissa ja Puolassa myynti kehittyi suunnitellusti kireästä kilpailutilanteesta huolimatta. Venäjällä Fortumin myymien tuotteiden menekki kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Tehokkuuden parantamiseksi Neste Markkinointi Oy keskittyi ydinosaamiseensa Neste-liikenneasematoimintaan ja solmi sopimukset kahden kaupan keskusliikkeen kanssa myymälä- ja kahvilatuotteiden hankinnoista. Lisäksi perustettiin yhteisyritys vastaamaan tietyistä kahvila-ravintoloista. Kauppiaille myytiin 25 Neste-liikenneasemaa sekä perustettiin kiinteistöyhtiö, jolle siirtyi 90 myymälä- ja kahvilakiinteistöä. Vuoden lopussa Fortumilla oli Suomessa yhteensä 977 liikenne-, miehittämätöntä A24-automaatti- ja dieselasemaa sekä myynti pistettä (1 019 asemaa). Fortumin liikenneasemaverkoston muutostyö automaattiasemiksi Baltiassa ja Puolassa on toteutettu maakohtaisesti vaiheittain ja valmistuu lopullisesti maaliskuussa 2001. Silloin automaattiverkosto tällä alueella käsittää yli 100 asemaa. Venäjällä Fortumilla on 20 liikenneaseman verkosto, joista viime vuonna avattiin kaksi. Vuoden lopussa Suomen ulkopuolisissa Itämeren alueen maissa oli yhteensä 129 miehitettyä asemaa ja automaattiasemaa. Nestekaasu Fortum hankkii syöttöaineena käytettävää nestekaasua jalostamoilleen ja käy kansainvälistä kaasukauppaa Lontoossa. Suuret hintavaihtelut yhdessä nestekaasun kohonneiden kuljetuskustannusten kanssa vaikeuttivat tradingtoimintaa. Jalostamot tähtäävät pitkiin käyntijaksoihin Fortum keskittyy jalostamoillaan Porvoossa ja Naantalissa ympäristömyötäisten öljytuotteiden valmistukseen. Porvoon jalostamo (jalostuskapasiteetti 11 miljoonaa tonnia) on yksi Euroopan monipuolisimmista ja tehokkaimmista jalostamoista. Naantalin erikoistuotejalostamolla (kapasiteetti 2,8 miljoonaa tonnia) valmistetaan tavallisempien öljytuotteiden lisäksi enenevässä määrin erikoistuotteita. Niitä ovat muun muassa bitumit, liuottimet, pienmoottoribensiini, kilpabensiini sekä täysin rikitön kevyt polttoöljy. Jalostamoiden käytettävyys oli edelleen hyvä. Porvoon jalostamon käyttöastetta alensivat maaliskuussa ollut kompressoripalo ja Kemian työntekijäliiton lakko. Naantalin jalostamon toiminnan keskeytti keväällä niinikään lakko ja syksyllä neljän viikon mittainen suunniteltu parannus- ja huolto seisokki. 16