Sääksjärven seurakuntakeskuksen käyttäjäkysely 2009 Yhteenveto 1. Kyselyn taustaa Sääksjärven seurakuntakeskus sijaitsee pohjoiseen nousevan Pitkäahteentien päätteessä tontilla, joka lännessä rajautuu Tampereentiehen, pohjoisessa Ruskontiehen ja idässä Tampereelta pääkaupunkiseudulle vievään moottoritiehen. Arkkitehti Martti Lehtipuun suunnittelema rakennus on valmistunut vuonna 1978. Se edustaa rationaalista modernismia, joka arvosti funktionalismin ihanteita: mm. selkeitä, tarkoituksenmukaisia muotoja ja materiaalinkäytön rehellisyyttä. Rakennuksen päätiloissa kantavat rakennusosat ovat selvästi näkyvillä pyrkien tuomaan esille rakenteiden kauneutta. Tilaohjelman keskeinen ajatus oli, että seurakunta saisi rakennuksesta kokoontumistilan, joka olisi tehokkaasti käytössä: Pyhisin jumalanpalveluskäytössä ja arkisin kerho ja liikuntatiloina. 1970 luvulla liikunta nähtiin osana seurakunnan tavoittavaa toimintaa erityisesti työikäisten miehiä katsottiin voitavan saada seurakunnan toimintaan esimerkiksi lentopallon avulla ja kirkon kynnys olisi ollut matalampi, kun tie sinne oli tuttu jo palloiluilloista. Seurakuntakeskus on ollut nyt yli 30 vuotta käytössä ja on katsottu tarpeelliseksi selvittää, kuinka rakennus vastaa nykypäivän seurakuntaelämän tarpeita. Muutostarpeiden kartoittamiseksi järjestettiin keväällä 2009 kysely seurakuntakeskuksen käyttäjille. Kyselylomake lähetettiin sähköpostissa seurakunnan työntekijöille ja tilojen avaimia saaneille ulkopuolisille käyttäjille sekä lisäksi käsin täytettävänä tulosteena messussa kävijöille sunnuntaina 24. toukokuuta. Kyselyyn saatiin vain 10 vastausta. Vastaajista neljä oli miehiä, viisi naista ja yksi ei paljastanut sukupuoltaan. Vastaajat jakaantuivat tasaisesti seurakunnan työntekijöihin ja vapaa aikanaan seurakuntakeskusta käyttäviin. Ehkä kyselyn tulos voi pienestä otoksesta huolimatta toimia keskustelun avaajana ryhdyttäessä pohtimaan seurakuntakeskuksen tulevaisuutta: käyttöä, muuttamista ja korjaamista.
2. Kyselylomake Kyselyssä rakennus oli jaettu 12 osaan: 1. kerhotilat 2. kerhohuone/takkahuone ja keittokomero 3. kerhoaula 4. pukeutumis ja pesutilat 5. iso sali alttarisyvennyksineen ja varastotiloineen 6. sakasti ja omaisten huone 7. kappeli 8. sisäänkäynnin tilat 9. kahvio ja tarjoiluvälikkö 10. keittiö 11. asunto 12 kellarikerroksen tilat Vastaajilta kysyttiin, käyttävätkö he tilaa päivittäin, viikoittain, satunnaisesti vai eivät lainkaan, ja palveleeko kukin tila heidän käyttöään nykyisellään, teknisillä korjauksilla ja pintaremontilla vai tilankäytöllisillä uudelleenjärjestelyillä (ja jos, niin millaisilla?). Lisäksi tiedusteltiin, vastaako seurakuntakeskus vastaajien käyttötarpeita tilaratkaisujen, tilojen saatavuuden, pintamateriaalien, teknisen varustelun, pysäköinnin ja ulkoalueiden osalta erinomaisesti, hyvin, kohtalaisesti, välttävästi vai huonosti. Vastaajat saivat myös kertoa, mitä hyvää ja puutteita tiloissa ja niiden käytössä on, sekä miten tiloja ja niiden käyttöä voisi kehittää ja mitä mahdollisuuksia korjauksilla ja muutoksilla voitaisiin saavuttaa.
3. Käyttäjien näkemyksiä seurakuntakeskuksesta kokonaisuutena 3.1 Tilaratkaisut, tilojen saatavuus, pintamateriaalit, tekninen varustelu ja ulkoalueet Tilaratkaisut vastasivat käyttötarpeita useimpien (7) vastaajien mielestä kohtalaisesti kaksi vapaaaikanaan seurakuntakeskusta käyttävää oli sitä mieltä, että tilaratkaisut vastaavat käyttötarpeita hyvin. Tilojen saatavuuteen siihen, miten ne aikataulullisesti ovat käytettävissä oltiin vielä tyytyväisempiä: viiden vastaajan mielestä saatavuus oli hyvä ja kahden työntekijän mielestä jopa erinomainen. Ainoastaan yksi työkseen seurakuntakeskusta käyttävä piti saatavuutta vain kohtalaisena. Pintamateriaaleihin ei oltu yhtä tyytyväisiä: kahden vapaa aikanaan tiloja käyttävän mielestä ne vastasivat heidän käyttötarpeitaan hyvin, mutta neljän vastaajan mielestä vain välttävästi ja yhden vastaajan mielestä huonosti. Seurakuntakeskuksen teknistä varustelua vastaajat pitivät pääasiassa kohtalaisena (4) tai välttävänä (4). Vapaa aikanaan tiloja käyttävät olivat tekniseen varusteluun tyytyväisempiä kuin työntekijät. Pysäköintialue vastasi useimpien käyttäjien tarpeita hyvin (5) tai kohtalaisesti (2), mutta kahden vastaajan mielestä huonosti. Tyytyväisyys muihin ulkoalueisiin vaihteli enemmän: hyvin ne vastasivat käyttäjän tarpeita kolmen vastaajan mielestä, kohtalaisesti kolmen, välttävästi kahden ja huonosti yhden vastaajan mielestä. 3.2 Seurakuntakeskuksen vahvuuksia Seurakuntakeskuksen hyvinä puolina pidettiin monitoimi ideaa, monipuolisen toiminnan mahdollistavuutta ja sitä, että siinä on paljon erilaisia kokoontumistiloja, joista suurin osa on kooltaan ihan sopivia. Lisäksi vastattiin, että tilat ovat helposti hallittavissa ja että rakennuksessa on matala kynnys monessa merkityksessä. 3.3 Seurakuntakeskuksen puutteita Moitittavaakin seurakuntakeskuksen tiloista löytyi: Sääksjärvellä pidetään usein rippikoulun ennakkotunteja, mutta tilat ovat liian ahtaat isojen ryhmien tarpeisiin. Tilat eivät anna liikkumavaraa oppituntien pitoon, niissä ei oikein onnistu luentomuotoinen opettaminen teknisten puutteiden vuoksi ja samalla tilan ahtaus sulkee pois esimerkiksi liikunnallisten oppituntien pidon, esimerkiksi leikkien ja erilaisten liikkumista vaativien tehtävien liittäminen opetukseen on hankalaa. Liikunnallisia oppitunteja ei ilmeisesti ollut kuitenkaan yritetty pitää monitoimisalissa, koska sen parempaa sisäliikuntatilaa seurakunnalta ei kai löydy? Lisäksi useamman ryhmän samanaikainen oleskelu on hankalaa. Tiloja voisi laajentaa siten, että isojen ryhminen (n.30 hlö) kokoontuminen eri tiloissa olisi mahdollista. Tiloja pitäisi muuttaa siten, että useampi ryhmä voisi toimia Sääksjärvellä samanaikaisesti, sillä kiinteistön koko periaatteessa antaa myöten useamman ryhmän samanaikaiselle oleskelulle paikalla. Lisäksi salin ulkonäköä voisi parantaa. Messun aikana "hallimaisuus" usein häiritsee, varsinkin silloin, kun paikalla on vähän seurakuntalaisia. Sääksjärven yleistunnelma on hieman synkkä ja tummasävyinen, yleisilmettä tulisi korjata vaaleilla sävyillä kutsuvammaksi, siistimmäksi ja valoisammaksi, sillä nyt tila on pimeä valon puutteen ja materiaalien vuoksi.
Muissakin vastauksissa tuotiin esille valon vähyys ja tumma väritys: Suurin puute tiloissa on pimeys, kolkkous ja synkkyys. Enemmän luonnonvaloa tarvitaan sisään. Muitakin puutteita tuotiin esille ehdotusten muodossa: Vesivahinkojen välttämiseksi taloon olisi saatava harja/pulpettikatto. Kerhotilat voisi suunnitella paremmin palvelemaan myös muun ikäisten tarpeita (esim. rippikouluryhmien kokoontumiset yms.) 4. Käyttäjien näkemyksiä tilaryhmittäin 4.1 Päiväkerhotilat Päiväkerhotiloissa pidetään kaikkina arkipäivinä päiväkerhoa. Iltaisin tilat ovat partiolaisten käytössä. Vastaajista yksi käytti päiväkerhotiloja päivittäin, yksi viikoittain ja pari satunnaisesti. Vapaa aikanaan ja satunnaisesti tiloja käyttävät vaikuttivat tiloihin tyytyväisemmiltä kuin niitä työssään päivittäin käyttävä. Toiveena tilojen parantamiseksi oli kaapistojen uusiminen. Eräässä vastauksessa toivottiin, että voitaisiin kehittää tilat palvelemaan tarvittaessa myös muita ikäryhmiä. 4.2 Kerho /takkahuone ja keittokomero Kerho ja takkahuone on ollut lähinnä lapsityön käytössä. Tila ei sovellu esimerkiksi rippikoulukäyttöön, sillä pöydät ja tuolit ovat matalia ja tila muutenkin ahdas. todettiin eräässä vastauksessa. Seurakunnan kerho kokoontuu takkahuoneessa iltaisin pari kertaa viikossa ja sunnuntaisin siellä pidetään messujen yhteydessä pyhäkoulua. Vastaajista yksi kertoi käyttävänsä tilaa päivittäin, yksi viikoittain ja neljä satunnaisesti. Kaikki käyttäjät toivoivat tilaan parannuksia, puolet teknisiä korjauksia ja puolet tilankäytöllisiä uudelleenjärjestelyitä. Tilan vieressä on pieni 4m 2 keittokomero, joka on ilmeisesti suunniteltu palvelemaan lähinnä kerho ja takkahuoneen käyttäjiä. Sen kerrotaan olevan käytössä päivittäin. Erään vastaajan mielestä pikkukeittiö olisi uudistettava kokonaan. 4.3 Kerhoaula Kerhotiloihin, takkahuoneeseen, kellarikerroksen tiloihin ja puku ja pesutiloihin tullaan oman sisäänkäynnin ja aulan kautta. Aulaan liittyvät WC:t ja 7 m 2 siivoushuone, joka on muutettu toimistotilaksi. Vastaajista yksi kertoi käyttävänsä aulaa päivittäin, yksi viikoittain ja neljä satunnaisesti. Päivittäinen käyttäjä toivoi siihen tilankäytöllisiä uudelleenjärjestelyjä: kunnollisia suojakaiteita portaikkoon turvallisuuden parantamiseksi. Muut käyttäjät tyytyisivät teknisiin korjauksiin ja pintaremonttiin. Kun siivoushuone on muutettu toimistotilaksi, on siivousvälinevarastona saanut palvella kerhohuoneen varaston takaosa. Kyselyn vastauksessa ratkaisua pidettiin hankalana: Seurakuntakeskuksen siivoushuone on pieni ja hankalassa paikassa. Siivousvälineitä on huollettu keittiössä. 4.4 Pukeutumis ja pesutilat Kerhoaulan ja monitoimisalin yhdistävän käytävän varrella ovat seurakuntakeskuksen puku ja pesutilat sekä niihin liittyvät WC:t kaikkia erikseen miehille ja naisille yhteensä 64 m 2. Pukeutumis ja pesutilat ovat käytössä päivittäin. Vastaajista kaksi kertoi käyttävänsä puku ja pesutiloja viikoittain, muut satunnaisesti tai eivät lainkaan. Tiloihin oltiin pääasiassa tyytyväisiä aktiivisimpia käyttäjiä ne palvelisivat sellaisinaan, satunnaisia käyttäjiä teknisillä korjauksilla ja pintaremontilla. Yhden vastaajan mielestä vähempikin tila riittäisi.
4.5 Monitoimisali Seurakuntakeskuksen päätila on noin 315 m 2 suuruinen monitoimisali. Siihen liittyy noin 22 m 2 alttarisyvennys, joka voidaan erottaa salitilasta liukuovilla sekä 12 m 2 välinevarasto ja 17 m 2 tuolivarasto. Salin kantavan rakenteen muodostavat valkoiseksi maalatut teräsbetonipilarit, joiden välit on muurattu tummapolttoisilla tiilillä sekä kattoa kannattavat teräsristikot. Suuri osa luonnonvalosta tulee saliin vaikeasti pimennettävistä seinien yläosassa olevista nauhaikkunoista. Vastaajista yksi ilmoitti käyttävänsä salia päivittäin, viisi viikoittain ja loput neljä satunnaisesti (tai kuukausittain). Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat salin palvelevan heidän käyttöään teknisillä korjauksilla ja pintaremontilla. Yhdelle sali kelpasi sellaisenaan ja pari vastaajaa piti myös tilankäytöllisiä uudelleenjärjestelyjä mahdollisina. Sali on arki iltaisin varattu liikunnan harrastajaryhmille. Osa ryhmistä on seurakunnan toimintaa, osa urheiluseurojen, partiolaisten ym. pelivuoroja. Perjantai iltaisin on tanssittu hengellisen latinalaisamerikkalaisen musiikin tahdissa. Päivisin sali on ollut päiväkerholaisten käytössä päivittäin ja päiväkodin käytössä pari kertaa viikossa. Sunnuntaisin salissa on pidetty messu kerran viikossa. Sen lisäksi on ollut seuroja ja konsertteja yms. Messussa kävijöiden määrä on yleensä vaihdellut 20 ja 80 hengen välillä joskus väkeä on ollut reilusti runsaamminkin. Normaalille messukävijämäärälle salia pidettiin turhan avarana: Voisiko isossa salissa olla jonkinlainen jakaja, pieniä ryhmäkokoontumisia ja myös tavallisia jumalanpalveluksia ja messuja varten? Ratkaisu saattaisi vähentää siivoustarvettakin. Voisi pohtia myös salin jakamista kahtia esim. ruokailutilaksi ja kirkkosaliksi sillä tavalla, että koko tilankin saisi tarvittaessa käyttöön (vuodessa ei ole monta tilaisuutta, jolloin väki ei mahdu puolikkaaseen saliin). Jumalanpalvelustilaksi salia on moitittu joskus turhan arkiseksi. Eräässä vastauksessa alttarialuetta pidettiin siistinä ja muuhun tilaan nähden juhlallisena. Salia liikuntatilana käyttävä vastaaja toi esille pari yksityiskohtaista toivetta mm. sählymaalien uusimisesta ja siitä että: ison salin lämpöpattereiden verhouksen voisi uusia siten, että verhoilu olisi tasainen. Nykyisessä verhoilussa on pystypuita, jotka sählyä pelattaessa aiheuttavat pallolle arvaamattomia kulkusuuntamuutoksia. Onko suojaritilät asennettu paikoilleen nurinpäin? Lisäksi on kerrottu että nykyisin peli illoissa käytettävä valaistus on koettu epämiellyttäväksi voimakkaan varjonmuodostuksen vuoksi. Liikunta ja kirkkosalin yhdistelmä on koettu myös ongelmalliseksi. On ajatuksissa kuultu liikunnanharrastajien käyttävän karkeaa kieltä jumalanpalvelustilaksi vihityssä salissa. Lattiaa tehnyt parkettimies kertoi kärsineensä huonosta omastatunnosta maalatessaan kenttäviivoja kirkon lattiaan. Eräs vastaaja näki monitoimisalin ongelmana jatkuvan ja rassaavan tuolien roudauksen. Salin monikäyttöisyydestä tinkimällä vahtimestarien aika ei menisi tuolien ja pöytien roudaamiseen. Sääksjärven koulun yhteyteen rakennetun ison salin katsottiin myös vaikuttaneen Sääksjärven liikuntasalitarpeeseen ja ehdotettiin, että tulisi pohtia tarkkaan salin käyttötarve liikuntasalina : Jos liikunnallista käyttöä ei tulevaisuudelle pidetä merkityksellisenä, voisi salin muokata enemmän juhlatila tyyliseksi. Lattiaan asianmukainen pinnoite ja seiniin jotain vaaleaa (kovaa) pintaa, jolloin salista tulisi valoisampi ja akustiikka paranisi. Seurakuntasalin kaikkia mahdollisuuksia seurakunnallisena liikuntatilanakaan ei liene vielä käytetty hyväksi.
Salin monikäyttöisyys asettaa monensuuntaiset vaatimukset sen huoneakustiikalle. Jo pelkästään jumalanpalveluksen eri elementeille sopisivat hyvin erilaiset akustiset olosuhteet. Puheelle pidetään hyvänä huomattavasti lyhyempää jälkikaiunta aikaa (joka on tietysti vain yksi akustinen ominaisuus) kuin taidemusiikille ja kirkkoihin suositellaan jostakin syystä vielä pidempiä jälkikaiunta aikoja. Sähköisesti vahvistetulle musiikille sopii hyvin tila, jossa on lyhyt jälkikaiunta aika. Kaikua voidaan laitteilla helposti lisätä, mutta sen vähentäminen on hankalampaa. Kuiva, vähäkaikuinen akustiikka sopinee myös liikuntasalikäyttöön. Eräässä vastauksessa oli Sääksjärven salin akustiikan suosivan vain sählypelejä ja rockkonsertteja. Tosin yhdensuuntaiset vaimentamattomat kovat seinäpinnat mahdollistavat tärykaiun syntymisen, mikä on todettu ongelmaksi salissa järjestetyissä sähköisesti vahvistetuissa musiikkitilaisuuksissa. Lisäksi valaistuksen vanhat himmentimet aihetuttavat hurinaa äänentoistolaitteisiin. Salin akustiikassa voisi pyrkiä toisenlaiseen ratkaisuun kuin Majakalla, jossa imevä ja "tunkkainen" akustiikka tuo kodikkuutta, mutta esim. yhteislaulua ja käyttöä kuoroharjoitustilana se ei suosi, eikä siihen houkuttele. Voisiko osan seinien ja katon akustiikkalevyistä korvata vähemmän ääntä vaimentavilla ja edullisen suuntaisia heijastuksia mahdollistavilla materiaaleilla? Voisiko akustiikan suunnitella myös muunneltavaksi käänneltävillä elementeillä? Voisiko tilan sakraalia luonnetta korostaa valaistuksella ja taiteella mahdollisesti messuihin yms. esiin käänneltävillä kuvilla, esimerkiksi triptyykeillä? Voisiko kirkkosalin hallimaisuutta vähentää erilaisilla tuoliryhmityksillä ja valaistusratkaisuilla? Tummat seinäpinnat synnyttävät vähän hajavaloa, minkä ominaisuuden suomia etuja voisi hyödyntää valaistuksen avulla luoduissa tilarajauksissa tai vaikkapa projistoitujen kuvien (esim. elokuvien) käytössä. Pitäisikö salia kehittää vielä enemmän liikunnan ehdoilla ja siirtää jumalanpalveluksia ja akustisia konsertteja useammin kappeliin? 4.6 Sakasti ja omaistenhuone Sakasti on sijoitettu salin ja kappelin väliin. Siitä ei ole suoraa käyntiä ulos tai eteiseen. Kyselyssä n. 7 m 2 sakastia pidettiin kooltaan riittämättömänä: Tila on hyvin pieni ja ei mielestäni sovellu kovin hyvin esim. omaisten kohtaamiseen. Myös lisätilaa esim.albojen, kirkkotekstiilien ja ehtoollisvälineiden säilyttämiseen tarvittaisiin. Suuremmat sakastitilat! Vastaajista kaksi kertoi käyttävänsä sakastia viikoittain, viisi satunnaisesti ja loput eivät lainkaan. Ainakin neljän (kolme tilaa työssään käyttävää) vastaajan mielestä sakasti kaipaisi laajentamista. Eteistiloihin liittyen seurakuntakeskukseen on suunniteltu omaisten huone ikkunaton 8 m 2 tila esimerkiksi kasteisiin tai vihkimisiin valmistautumista varten. Omaistenhuonetta on viime vuosina käytetty varastotilana. Salin yhteydessä ei ole muuta sopivaa säilytystilaa esim. alttaritekstiileille. Seurakuntakeskuksessa ei ole myöskään ollut usein tilaisuuksia, joissa omaistenhuonetta tai erillistä valmistautumistilaa olisi tarvittu jos sellaiselle on ollut tarvetta, on kappelia käytetty valmistautumistilana. 4.7 Kappeli Kun seurakuntakeskuksen sali päätettiin tehdä monitoimitilaksi, suunniteltiin rakennukseen kappeli, joka voitiin rakentaa pelkästään sakraalitilaksi. Siitä tuli 54 m2 suorakaiteen muotoinen tila, johon luonnonvalo tulee pääasiassa itään päin aukeavista yläikkunoista. Hiljentävää tunnelmaa on pyritty synnyttämään tummapolttoisella tiilellä, joka on seinien pääasiallinen materiaali. Muutamat vastaajat ovat pitäneet ratkaisua synkkänä: Kappeli on nykyisellään todella synkkä, lisää luonnonvaloa!
Kappeli on pimeä ja synkkä ja ehkä hieman nuukahtaneen näköinen eikä valoisa ja "lohdullinen" kuten kappelin tulisi olla. Kappelin käyttö jää vähäiseksi juuri sen vuoksi. Sohvaryhmä vie liikaa tilaa. Siisteillä ja vaaleilla kalusteilla ja pintaremontilla kappelin saisi siihen kuntoon, että siellä voisi toimittaa esim.kasteita. Nyt kasteita on siellä vain harvoin ja luulen, että kaunis kappeli toisi muutoksen tähän. Lisäksi kappelissa olisi tilajärjestelyillä mahdollisuus pitää esimerkiksi rukouspiirejä yms. Kappeli on ollut viime vuosina käytössä kokoontumistilana vain satunnaisesti: nuorten piiri on kokoontunut siinä kerran kuukaudessa ja raamattupiiri pari kertaa kuukaudessa. Kasteita kappelissa on ollut muutaman kerran vuodessa. Valtaosa vastaajista seitsemän ilmoitti käyttävänsä kappelia satunnaisesti, yksi viikoittain. Kuuden mielestä kappeli kaipasi tilankäytöllisiä uudelleenjärjestelyitä: Erässä vastauksessa ehdotettiin kappelin muuttamista harrastetilaksi, johon hankittaisiin pingis tai biljardipöytä kappelitila on mielestäni turha, jos sen käytöllä ajatellaan kaste tai vihkitilaisuuksia. Toisissa vastauksissa taas vaadittiin huutomerkillä vahvistaen: Kappeli kappeliksi! tai kirkoksi. Kappeli näyttää vuosia olleen ilmeisessä alennustilassa. Ehkä sakastin niukka mitoitus ja se, että eteisestä ei ole suoraa käyntiä sakastiin, on johtanut siihen, että kappeli on käytännössä usein ollut jonkinlainen sakastin aputila. Aikaisemmin kappelia on jonkin aikaa käytetty myös toimistotilana. Nykyinen kalustus lepotuoliryhmineen ei myöskään luo selkeää kuvaa sakraalitilasta. Voisiko kappelin ilme kirkastua jo pelkän käytön kautta: voisiko siellä pitää jumalanpalveluksia, hartauksia ja pienimuotoisia musiikkitilaisuuksia? Voisiko siellä olla asianmukainen soitin näihin tarkoituksiin? Voisiko omaistenhuoneen yhdistää sakastiin, jolloin sakastiin saataisiin suora yhteys eteisestä? Pitäisikö kappelia laajentaa itään suuremmaksi jumalanpalvelutilaksi ja varustaa se samalla esimerkiksi luontoon avautuvilla suurilla ikkunoilla? 4.8 Eteis ja WC tilat Rakennuksen pääsisäänkäynnistä tullaan tuulikaapin kautta eteiseen, jossa ovat vaatenaulakot ja josta on käynti kahvioon, monitoimisaliin, omaisten huoneeseen, kappeliin ja WC tiloihin. Pääaulan WC tiloja on yhteensä 18 m 2, yhtä paljon miehille ja naisille. Miesten WC on myöhemmin muutettu liikuntaesteisille sopivaksi. Eteis ja WC tiloja kertoi käyttävänsä neljä vastaajaa viikoittain ja viisi satunnaisesti. Liikuntavuorolaiset käyttävät toista sisäänkäyntiä. Kaksi vastaajaa oli eteistiloihin sellaisinaan tyytyväisiä, kolmen mielestä tekniset korjaukset ja pintaremontti riittäisi ja kolme vastaajaa kaipasi tilankäytöllisiä uudelleenjärjestelyjä, esimerkiksi: WC tilat ovat huonossa kunnossa, vessojen ovet ja lukot eivät toimi moitteettomasti. Lisäksi tilat eivät anna helppoa mahdollisuutta esim. lasten hoitoon, vaippojen vaihtoon, pesuun yms. Sääksjärvellä tulisi myös tilojen puolesta ottaa lapsiperheet huomioon, kuten ohjelmassa usein otetaan. Toisaalta toisessa vastauksessa tuotiin seurakuntakeskuksen hyvänä puolena mm. eteisaulan riittävä tilavuus esim. lapsiperheitä ajatellen. Monien vastausten mukaan eteistilat koettiin turhan hämäriksi ja väritykseltään tummiksi: aula on erittäin pimeä, lisää valoa ja valoisuutta, Lisää valoa, vaaleammaksi, kutsuvammaksi.
4.9 Kahvio ja tarjoiluvälikkö Seurakuntakeskuksen n. 65 m 2 kokoinen kahvio avautuu eteiseen ja on siitä erotettavissa paljeovella, sekä pieneen tarjoiluvälikköön, josta on yhteys keittiöön ja monitoimisaliin. Kahvio on käytössä noin 3 4 kertaa viikossa. Noin puolet vastaajista ilmoitti käyttävänsä kahviota viikoittain ja puolet satunnaisesti. Useimpien käyttöön se soveltui sellaisenaan tai teknisillä korjauksilla ja pintaremontilla. Yksi vastaajista kaipasi kahvioon lisää valoa. 4.10 Keittiö Seurakuntakeskuksen keittiö on siivoushenkilökunnan käytössä päivittäin. Erilaiset ryhmät käyttävät sitä 3 4 kertaa viikossa. 3 4 kertaa vuodessa keittiössä valmistetaan lounas suurelle väkimäärälle. Lisäksi siellä leivotaan silloin tällöin. Kastejuhlissa, syntymäpäivillä ym. juhlissa keittiö palvelee n. 5 8 kertaa vuodessa. Vastaajista kaksi ilmoitti käyttävänsä keittiötä viikoittain ja kuusi satunnaisesti. Keittiö on koettu ahtaaksi, muuten vastaajat olivat siihen ilmeisen tyytyväisiä. 4.11 Asunto Seurakuntakeskukseen rakennettiin myös kolmen huoneen ja keittiön asunto (72 m 2 ) vahtimestarille. Sittemmin asunto on otettu toimistokäyttöön. Tilat ovat olleet viime aikoina enimmäkseen tyhjillään: diakonin vastaanotto kerran viikossa ja papin käytössä satunnaisesti. Vastaajista yksi ilmoitti käyttävänsä tilaa päivittäin, yksi viikoittain ja neljä satunnaisesti. Tilaa käyttävät vastaajat ehdottivat siihen tilankäytöllisiä uudelleenjärjestelyjä: Tehdään tiloihin selkeät toimistotilat. Sauna tehokkaampaan käyttöön. Vahtimestarin asuntoon asianmukaisia toimistotiloja (sauna pois toimistoksi). On arveltu, että vahtimestarin asuminen seurakuntakeskuksen yhteydessä voisi vähentää ilkivallan ja järjestyshäiriöiden mahdollisuutta. Aikamme ei kuitenkaan näytä suosivan ratkaisuja, joissa asuminen ja työ liittyisivät kiinteästi toisiinsa. Tarvitaanko Sääksjärvelle toimistotiloja ja kenen käyttöön ne suunniteltaisiin? Alun perin Sääksjärven seurakuntakeskukseen ei suunniteltu toimistotiloja, mutta ilmeisesti niille on tarvetta, koska niitä on myöhemmin sijoitettu rakennuksessa eri paikkoihin. Erään vastaajan arvion mukaan toimistotilojen toteuttaminen seurakuntakeskuksen asuntoon helpottaisi Lempoisten pään toimistotilapulaa. 4.12 Kellarikerroksen tilat Seurakuntakeskuksen kellarikerroksessa sijaitsee väestönsuoja, kerhohuone ja teknisiä tiloja. Keskuksen saaminen Sääksjärvelle teki aikoinaan mahdolliseksi oman partiolippukunnan perustamisen. Partiolaiset toimivat väestönsuojassa ja kerhohuoneessa. Kyselyyn vastanneista ainoastaan vahtimestarina rakennuksessa työskentelevä ilmoitti käyttävänsä kellarin tiloja. Niihin on oltu ilmeisen tyytyväisiä. Telttojen kuivaaminen on joskus koettu ongelmalliseksi kuivaamisesta syntyvä haju on levinnyt yläkerran tiloihin.
4.13 Ulkoalueet Asemapiirroksessa seurakuntakeskuksen edustalle on suunniteltu 48 autopaikkaa. Paikkoja ei ole merkitty alueelle eikä autoja koskaan liene pysäköity sinne suunnitellulla tavalla, eikä ehkä suunnitellussa määrässäkään. Eräässä vastauksessa toivottiinkin hieman lisää parkkitilaa ja toisessa ponnekkaammin: Parkkialue saatava isommaksi ja paremmin toimivaksi. Toisaalta seurakuntakeskuksen lähestymispuolen piha alueet hahmottuvat pääasiassa vain paikoitusalueeksi: Nykyisellään ulkoalueita ei tule juuri käytettyä, koska etupiha on lähes kokonaan parkkialuetta. Voisiko srk keskuksen eteen rakentaa pienen puiston/leikkipuiston? Päiväkerhotilojen yhteydessä on nykyisin pieni alue ulkoleikeille, mutta eräässä vastauksessa toivottiin: lapsille isompi leikkipuisto ja uusia härveleitä. Vastauksissa toivottiin myös toimintaa ja viihtyisyyttä ulkoalueille: Voisiko olla metsän rajassa messulle tila kesäajalle = metsämessu (telttamessu, tmv)? ja Istutuksilla lisää viihtyisyyttä alueelle. Kirkon ympäristö parempaan käyttöön ja näkyvyyttä, ehkä kuuluvuuttakin lisättävä: Mahdollisilla uudistuksilla katsottiin voitavan lisätä seurakuntakeskuksen saavutettavuutta ja näkyvyyttä sekä ulkoalueiden hyödynnettävyyttä Tällä hetkellä käyttämätöntä ulkotilaa on lähinnä tontin luoteisnurkassa, johon rakennussuunnitelmassa on merkitty tilavaraus myöhemmälle laajennukselle.
5. Sääksjärven seurakuntakeskuksen mahdollisuuksia Vaikka kyselyyn saatiin vain kymmenen vastaajan otos, vaikuttivat vastaajien tilojen kehittämiseen asettamat odotukset ja näkemykset tilojen mahdollisuuksista monipuolisilta. Vastaajien mukaan parannustoimenpiteillä voitaisiin saavuttaa mm. sakraalitilan pyhyys, messulle arvokkaamman oloiset puitteet. Salin erilainen akustiikka voisi monipuolistaa musiikkitoimintaa, jos se sopisi paremmin myös klassiselle musiikille. Vastausten mukaan uudistukset voisivat muuttaa seurakuntakeskuksen houkuttelevaksi perhejuhlatilaksi : "Kaunistamalla" tilaa sen arkkitehtuuria kunnioittaen talo tulisi varmasti monikäyttöisemmäksi ja suosituksi toimitustenpitopaikaksi. Moni sääksjärveläinen haluaisi varmasti esimerkiksi järjestää kastetilaisuuden kotikonnuilla. Kaiken kaikkiaan uudistuksilla voitaisiin saada seurakuntakeskukselle parempi käyttöaste ja työntekijöille ja seurakuntalaisille uskoa ja intoa paremmasta huomisesta! : Tilojen korjaaminen siihen kuntoon, että useita ryhmiä voisi toimia paikalla samanaikaisesti antaisi tilankäyttöön joustavuutta ja mahdollisuuksia. Sääksjärven tiloja voisi käyttää useammin ja säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä voisi pitää siellä useammin ja joustavammin. Valoisuutta lisäämällä srk keskus olisi houkuttavampi paikka järjestää toimintaa. Eräs Sääksjärven seurakuntatalon ongelma näyttää olleen se, että tilojen käyttö ja niiden suomat mahdollisuudet eivät ole ihanteellisesti kohdanneet toisiaan. Monitoimitila koetaan liian monitoimiseksi ja toisaalta erityisesti kerholasten tarpeisiin suunniteltujen tilojen toivottaisiin palvelevan monipuolisemmin eri ikäisten tarpeita. Toimistotiloja, joita ei alun perin ollut sisällytetty tilaohjelmaan, on sijoitettu kappeliin, siivoushuoneeseen ja asunnoksi suunniteltuihin tiloihin ja lopulta ne kuitenkin näyttävät jääneen melko vähälle käytölle. Pohdittaessa seurakuntakeskuksen käyttöä ja muutoksia, voisi lopputuloksen eheyden kannalta olla hyvä, etteivät uudistukset olisi ristiriidassa alkuperäisten tavoitteiden kanssa, tavoitteiden, jotka kai ovat olleet aivan hyviä ja rakennuksen suunnittelun lähtökohtana. Pitäisi harkita, millaiset toiminnot katsotaan Sääksjärvellä tarpeellisiksi ja haluttaviksi, ja toisaalta mihin toimintoihin seurakuntakeskuksen tilat tarjoavat parhaat edellytykset. On kai hyvä, että seurakunnalla on erilaisia tiloja monipuoliseen toimintaan, eikä kaikissa tiloissa tarvitse voida tehdä kaikkea. Toisaalta täytyy myös pohtia sitä, kuinka tasapuolisesti erilaisia toimintoja täytyisi olla tarjolla pitäjän eri puolilla. Sääksjärven seurakuntakeskus rakennettiin aikoinaan huomattavan lahjoituksen turvin nimenomaan virkistämään Lempäälän pohjoisosien seurakuntaelämää. Lempäälässä 21.8.2009 Pekka Mäenpää