Johdatus oikeusteoriaan ja oikeushistoriaan. Oikeustieteiden laitos, UEF Toomas Kotkas



Samankaltaiset tiedostot
Johdatus oikeusteoriaan ja oikeushistoriaan. Oikeustieteiden laitos, UEF Toomas Kotkas

Vastaa yhteensä neljään kysymykseen: 1.a tai 1.b, 2.a tai 2.b sekä 3.a ja 3.b tai 4.a ja 4.b.

Valmennuskurssi oikeustieteellisen alan valintakokeisiin 2019

ARVOSTELUPERUSTEET 2010

1.a) Millainen tiede on oikeustiede? (Luennot kevät 2016, prof. Siltala) (10 p)

Oikeusfilosofian mallivastaukset 2010

KESKEISET MUUTOKSET AIKAISEMPAAN OPETUSSUUNNITELMAAN LUKUVUODELLE

OIKEUSTIETEIDEN OPETUSOHJELMA JA TENTTIPÄIVÄT

FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15

Oikeustapauksia verkossa

RETORIIKKAA OIKEUDESSA. Professori Juha Karhu

LUONNOS OIKEUSNOTAARIN JA OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTOJEN RA- KENTEEKSI JA SISÄLLÖKSI

Oikeustieteiden tutkintotavoitteiset opinnot (HTK/HTM-tutkinnot) Hämeenlinnassa

Arvosteluperusteet 2003

LAPSEN OIKEUDET JA OIKEUSTURVA

OIKEUSTAPAUKSIA VERKOSSA. Tietoasiantuntijat Mirja Pakarinen ja Marja Autio

I Finanssivalta ja sen ulottuvuus 1

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut OIKEUS JA KRITIIKKI. Janne Kaiston LAINOPPI JA OIKEUSTEORIA

Tutkintotavoitteiset opinnot

OIKEUSTIETEIDEN OPETUSOHJELMA JA TENTTIPÄIVÄT

RETORIIKKA-KURSSI Professori Juha Karhu

Oikeustieteiden laitos Oikeusnotaarin tutkinto 180 op, 3 vuotta

Hyvinvoinnin edistäminen

ENNAKKOPÄÄTÖSANALYYSI. OTT, VT Sampo Mielityinen

Juridisten ja eettisten ohjeistojen velvoittavuus?

ON-TUTKINTO (180 op), tavoitteellinen suoritusaika 3 vuotta

Oikeustapaukset verkossa. Mirja Pakarinen ja Marja Autio

OIKEUSTIETEIDEN OPETUSOHJELMA JA TENTTIPÄIVÄT

Vero-oikeuden graduseminaari käytännön näkökulmia gradutyöskentelyyn. Apulaisprof. Tomi Viitala

Oikeustieteiden laitos Oikeusnotaarin tutkinto 180 op, 3 vuotta

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

Oikeustieteiden tutkintotavoitteiset opinnot (HTK/HTM-tutkinnot) Hämeenlinnassa

Kurssi sisältää 20 tuntia luentoja, oppimateriaalin sekä kuulustelun. 2) Oikeustieteellisen ajattelun ja lainopin perusteet

II- luento. Etiikan määritelmiä. Eettisen ajattelu ja käytänteet. 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana

Oikeustieteiden tutkintotavoitteiset opinnot (HTK/HTM-tutkinnot) Hämeenlinnassa

Kurssi sisältää 20 tuntia luentoja, oppimateriaalin sekä kuulustelun. 2) Oikeustieteellisen ajattelun ja lainopin perusteet

OIKEUSTIETEIDEN OPETUSOHJELMA JA TENTTIPÄIVÄT

Sisällys. Esipuhe toiseen uudistettuun laitokseen... KESKEISET LYHENTEET... xxiii

I Johdanto 1. II Norminanto, ohjaus ja neuvonta 29

Kaksi näkökulmaa miksaukseen Työ, oppiminen ja hyvinvointi - hankkeessa

OIKEUSTIETEIDEN OPETUSOHJELMA JA TENTTIPÄIVÄT

Unionin tuomioistuin. Kokoonpano, toimivalta ja oikeudenkäyntimenettely

Sisällys. I Johdanto 1

Strategia, johtaminen ja KA. Virpi Einola-Pekkinen

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

VEROVELVOLLISTEN OIKEUSTURVASSA ON PALJON PARANNETTAVAA LIIKE NYT EDUSKUNNAN PIKKUPARLAMENTTI

Perinteinen afrikkalainen oikeuskäytäntö

Hard Law-Soft Law Tutkija Anja Karvonen-Kälkäjä, Lapin yliopisto/tkk

Valtion riskienhallintakehikko ja innovatiiviset hankinnat. Esko Mustonen

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen

TAMPEREEN YLIOPISTO Oikeustieteiden laitos: Julkisoikeus

Asiakkaan oikeudet ja hoitoon pääsy

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kuudes jaosto) 13 päivänä marraskuuta 1990 *

Juho Saari, UEF, KWRC. SOSIAALIPUMMI - Kylmän kauden sosiaalipolitiikka

Sisällys. Teoksen kirjoittaja Esipuhe kolmanteen uudistettuun laitokseen Keskeiset lyhenteet

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies

Eurooppalainen valtiosääntöoikeus 5 op X X X X

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

Vero-oikeuden perusteet 5 op X X X X X Johdatus oikeusteoriaan ja oikeushistoriaan 5 op

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN

Oikeustieteiden tohtoriohjelma

Kurssi sisältää 20 tuntia luentoja, oppimateriaalin sekä kuulustelun. 2) Oikeustieteellisen ajattelun ja lainopin perusteet

SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus -

VAASAN YLIOPISTO HALLINTOTIETEIDEN TIEDEKUNTA

Varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät Lastenohjaajan asiantuntemus lapsivaikutusten arvioinnissa

Sähköpostiohjeet. Tehokas ja huoleton sähköposti

Mitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL Helsinki Marjatta Kalliala

Kaupan opas valmisteilla keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta? Juha Nurmi, ympäristöministeriö Suomen kauppakeskusyhdistys 25.4.

Kansalaisen taidot 2 (OPH 2011) Opettajan peruskysymykset

TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSLAITOS TUTKIMUKSEN KOHTEENA: LÄHESTYMISTAVAN VALINTA

Miksi kysyttäisiin sosiaalityön asiakkailta?

Valtio-oppiin pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin jalkauttaminen ja jatkokehitys. Itä-Suomen yliopisto, Kuopio neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Nuorten tieto- ja neuvontatyön sekä verkkonuorisotyön avustukset. Emma Kuusi

Empatiaosamäärä. Nimi: ********************************************************************************

Hyvän hallinnon oikeudelliset takeet

HELSINGIN YLIOPISTO OIKEUSTIETEELLINEN

Mitä erossa sovitaan ja mitä jos ei pysty sopimaan

I Johdanto 1. Diskurssietiikan mahdollisuudet oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä 57

Turvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kansainvälisiä näkymiä Sinikka Törmä

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ - lainsäädäntövertailun johtopäätökset ja suositukset

Asiantunteva ja asiakaslähtöinen avoin yliopisto. Osaamishaasteet

OIKEUSTIETEIDEN LAITOKSEN TENTAATTORIT (pl. filosofia) LUKUVUONNA

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Mietteitä vanhusneuvoston jäsenyyden päättyessä. Vanhusneuvosto Seurakuntien talo, III linja Yrjö Mattila

EUROOPAN PARLAMENTTI Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Joukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa?

Oikeuslähdeoppi ja oikeudellinen argumentaatio rikostuomion perusteluissa

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. joulukuuta 2015 (OR. en)

Pilaamiskielto ympäristöoikeudellisen ratkaisun teorian valossa

KURINPITO KUULEMINEN ILMOITUS KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM! Kyllä. Hallinnollinen päätös.

Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014

Transkriptio:

Johdatus oikeusteoriaan ja oikeushistoriaan Oikeustieteiden laitos, UEF Toomas Kotkas

Johdatus oikeusteoriaan Raimo Siltala (2001)

Oikeustiede Oikeustieteellisen tutkimukset erilaiset tiedonintressit: 1. Lainoppi => mikä on voimassaolevan oikeuden sisältö? 2. Oikeushistoria => miksi oikeus muuttuu? 3. Oikeussosiologia => toimiiko oikeudellinen sääntely? 4. Oikeustaloustiede => onko oikeudellinen sääntely taloudellisesti tehokasta? 5. Oikeusteoria/-filosofia => mitä oikeus on, miksi oikeus velvoittaa, mitä on oikeudellinen tulkinta, jne.? 6. Jne.

Lainoppi Voimassaolevan oikeuden sisällön selvittäminen Tulkinta, systematisointi ja argumentointi Muistuttaa esim. kirjallisuustiedettä Lainoppinutta kuitenkin sitoo oikeuslähdeoppi

Mitä oikeus on? Neljä vaihtoehtoista vastausta: 1. Oikeuspositivismi 2. Luonnonoikeusoppi 3. Oikeusrealismi/sosiologinen oikeustiede 4. Historiallinen koulu

Oikeuspositivismi John Austin (1790 1861) Oikeus on suvereenin vallanpitäjän antamia yleisiä määräyksiä, joita kansalaiset yleisesti noudattavat ja joiden takeena on rangaistusuhka Kritiikkiä: Oikeuden pankkiryöstäjämalli Kritiikkiä: Kaikki oikeusnormit eivät ole rangaistusuhkalla tuettuja määräyksiä

Oikeuspositivismi Hans Kelsen (1881 1973) Puhdas oikeusoppi (1934/1960) Oikeustieteen tehtävänä oikeudellisen velvoittavuuden ja sisäisen rakenteen analyysi Jokaisen oikeusnormin pätevyys perustuu ylemmänasteiseen oikeusnormiin» Oikeusjärjestys on normipyramidi, jonka huipulla hypoteettinen perusnormi Oikeudellinen tulkintaoppi Autenttinen ja epäautenttinen tulkintaoppi Kritiikkiä: perusnormi ei ole asetettu Kritiikkiä: suurin piirtein tehokas -> tosiasia

Oikeuspositivismi H. L. A. Hart (1907 1992) The Concept of Law (1961) Kahden tasoisia sääntöjä: 1. Ensiasteen velvoitesäännöt 2. Toisen asteen oikeussäännöt a. Kompetenssi- eli toimivaltasäännöt b. Täytäntöönpanosäännöt c. Tunnistamissääntö Kritiikkiä: tunnistamissäännöllä on tosiasiallinen luonne Kritiikkiä: sisäistä ja ulkoista näkökulmaa oikeuteen ei voi pitää erillään

Oikeuspositivismi Hartin tulkintaoppi: oikeussäännöt ovat semanttisesti avoimia > tuomarilla vapaa harkinta Kritiikkiä: entä tavoitteellisuus ja hyväksyttävyys? Hart ja luonnonoikeuden vähimmäissisältö 1. Ihmisten haavoittuvuus 2. Ihmisten summittainen tasavahvuus 3. Ihmisten rajallinen epäitsekkyys 4. Käytettävissä olevien resurssien rajallisuus 5. Ihmisen rajallinen ymmärrys ja tahdonvoima > Fuller: ei varsinaisia sisällöllisiä moraaliperiaatteita

Luonnonoikeusoppi Luonnonoikeusopin historialliset vaiheet: 1. Antiikin luonnonoikeusoppi 2. Keskiajan skolastinen luonnonoikeus 3. Uuden ajan rationalistinen luonnonoikeus 4. Moderni luonnonoikeusoppi

Luonnonoikeusoppi Lon L. Fuller (1902 1978) Morality of Law (1964) Oikeuden sisäinen moraali: 1. Lakien tulee olla yleisiä 2. Lakien tulee olla julkisia 3. Lait eivät saa olla taannehtivia 4. Lakien tulee olla ymmärrettäviä 5. Lait eivät saa olla ristiriitaisia 6. Lait eivät saa vaatia mahdottomia 7. Lait eivät saa olla lyhytkestoisia 8. Lait tulee panna täytäntöön Hart: pikemminkin tavoitteellis-teknisiä normeja

Luonnonoikeusoppi John Finnis (1940-) Natural Law and Natural Rights (1980) Seitsemän perushyvää: 1. Elämä 2. Tieto 3. Leikki 4. Esteettinen kokemus 5. Ystävyys 6. Käytännöllinen järkevyys 7. Uskonto

Luonnonoikeusoppi Ronald Dworkin (1931 2013) Taking Rights Seriously (1977) & Law s Empire (1986) Riggs v. Palmer (1899) Oikeus koostuu: 1. Säännöistä 2. Periaatteista a. Sisällöllinen painoarvo b. Institutionaalinen tuki Herkules-supertuomari

Oikeusrealismi Amerikkalainen oikeusrealismi Oliver Wendel Holmes (1841 1935) Oikeustiede = pahan miehen -näkökulma > ennustaminen Karl N. Llewellyn (1893 1962) Se, mitä viranomaiset tekevät rikos- ja riita-asioissa, on voimassaolevaa oikeutta Roscoe Pound (1870 1964) law in books law in action Oikeustiede on yhteiskunnallista insinööritaitoa

Oikeusrealismi Skandinaavinen oikeusrealismi Alf Ross (1899 1979) Oikeustieteen tehtävänä laatia ennusteita tulevista tuomioistuinratkaisuista vallitsevan tuomari-ideologian perusteella Tuomari-ideologia = oikeuslähde- ja laintulkintaoppi

Historiallinen koulu Friedrich Carl von Savigny (1779 1861) Oikeus kumpuaa kansanhengestä Oikeus on ensisijaisesti tapaoikeutta

Oikeudellisen ratkaisun teoria 1. Oikeudellinen ratkaisuheuristiikka logic of discovery 2. Oikeudellisen perustelun teoria logic of justification > oikeuslähdeoppi OK 24:4: Tuomio on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on myös selostettava, millä perusteilla riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä.

Oikeuslähdeoppi 1. Eurooppaoikeudellinen lainsäädäntö ja tuomioistuinkäytäntö 2. Kansallinen lainsäädäntö 3. Tavanomainen oikeus 4. Lainvalmisteluaineisto 5. Prejudikaatit eli ennakkoratkaisut 6. Muut oikeuslähteet kuten oikeustiede

Oikeuslähdeoppi Vahvasti velvoittavat oikeuslähteet Eurooppaoikeudellinen lainsäädäntö ja tuomioistuinkäytäntö Kansallinen lainsäädäntö Maantapa, jos kirjoitettua lakia ei ole Ei saa ohittaa, muuten virkavastuuseen Heikosti velvoittavat oikeuslähteet Lainvalmisteluaineisto Ennakkoratkaisut (korkeimpien tuomioistuinten) Saa ohittaa, mutta perusteluvelvollisuus Sallitut oikeuslähteet Oikeustiede (Kielletyt oikeuslähteet) Hyvän tavan vastaiset perustelut

Oikeuslähdeoppi PL 106 Perustuslain etusija Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle. OK 1:11 Tuomarin pitää tarkoin tutkia lain oikeata tarkoitusta ja perustusta sekä tuomita sen mukaan, mutta ei vastoin sitä, oman mielensä mukaan. Maan tapa, jos se ei ole kohtuuton, olkoon hänellä myös ohjeena tuomitessansa, kun säädettyä lakia ei ole.

Prejudikaattioikeudesta Ennakkoratkaisussa a. Ratio decidendi (prejudikaattinormi) b. Obiter dicta ( muutoin sanottu ) Kuinka tunnistaa ratio decidendi? 1. Eksegetiikka 2. Analogia 3. Oikeuden syvätason periaatteiden kokonaisuus 4. Lainsäädäntöjäljittely

Oikeudelliset tulkintateoriat 1. Semanttinen tulkinta 2. Historiallinen tarkoitus 3. Oikeuskäytännössä vakiintunut tulkinta a. Analoginen soveltaminen b. Oikeuden syvätason periaatteet 4. Oikeuden yhteiskunnalliset vaikutukset

Paluu lainopin teoriaan Vallitseva lainoppi Sitoutuminen vallitsevaan oikeuslähdeoppiin Tuomarin näkökulma oikeuteen Kriittinen lainoppi Irtautuminen vallitsevasta oikeuslähdeopista Oikeuden poliittisuuden tunnustaminen a. Vaihtoehtoinen lainoppi b. Sosiaalinen siviilioikeus c. Naisoikeustutkimus d. Kriittinen oikeuspositivismi e. Oikeuden taloustieteellinen analyysi