PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010. Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke. Helsingin seudun ympäristöpalvelut

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2010 Toimitilojen käyttö -projekti Julia 2030 EU Life+ -hanke

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 Hanke saa rahoitusta EU:n Life+ -ohjelmasta. LIFE07 ENV/FIN/000145 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100 00066 HSY puhelin: 09 15611 faksi: 09 1561 2011 www.hsy.fi Copyright Kartat: Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 102/2010 Kuvat: HSY/Karoliina Bärlund Kansikuva: HSY/Kai Widell Edita Prima Oy Helsinki 2011 002

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 Sisällys 1. Taustaa 5 2. Tiedonkeruu 8 3. Tulokset 9 Päiväkotien kasvihuonekaasupäästöt 12 Koulujen kasvihuonekaasupäästöt 12 Toimistojen, varikkojen, kirjastojen, monitoimitalojen ja terveysaseman kasvihuonekaasupäästöt 13 Uimahallien ja urheilutalon kasvihuonekaasupäästöt 13 4. Pilottikiinteistöjen hyvät käytännöt 15 Sähkönkulutus 15 Lämmönkulutus 15 Liikkuminen 15 Paperinkulutus 16 Jätteet 16 Muita hyviä käytäntöjä 16 5. Kustannukset 17 6. Johtopäätökset 18

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 5 1. Taustaa Julia 2030 toimitilojen käyttö -projekti on osa laajempaa Julia 2030 -hanketta. Hanke toteuttaa vuoteen 2030 ulottuvaa pääkaupunkiseudun ilmastostrategiaa. Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen Helsingin seudulla tähtäävä Julia 2030 on kolmivuotinen (2009 2011) hanke ja sitä koordinoi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY. Muut partnerit ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä ja Suomen ympäristökeskus. Julia 2030 -hankkeen tavoitteena on vähentää Helsingin metropolialueen kaupunkien kasvihuonekaasupäästöjä parantamalla kaupunkien toimitilojen käytön ja hankintojen energiatehokkuutta. Lisäksi hankkeessa kehitetään työkaluja kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan kaupunkien, kuntalaisten ja yritysten käyttöön. Hankkeessa valmistellaan myös pääkaupunkiseudulle yhteinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia. Julia 2030 -hankkeeseen kuuluvan toimitilojen käyttö -projektin tavoitteena on vähentää hankkeeseen valittujen pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjä 10 % vuosina 2009 2011. Päästövähennyksiin pyritään käyttötottumusten muutoksilla. Lisäksi projektissa jatkokehitetään WWF:n ilmastolaskuria pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan. Julia 2030 toimitilojen käyttö -projektissa on mukana yhteensä 32 pilottikiinteistöä Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista, Kirkkonummelta, Keravalta ja Vantaalta. Pilottikiinteistöissä on mukana päiväkoteja, kouluja, uimahalleja, toimistoja, monitoimitaloja, varikkoja, urheiluhalli ja terveysasema (kuva 1 ja taulukko 1). Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt on laskettu WWF Suomen kehittämällä ja ylläpitämällä ilmastolaskurilla, joka toimii osoitteessa www.ilmastolaskuri.fi. Ilmastolaskuria on kehitetty Julia 2030 -hankkeessa mm. lisäämällä siihen kustannusten seuranta, laajentamalla jäteosiota sekä parantamalla käyttäjäystävällisyyttä. Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa on otettu huomioon kiinteistön sähkön- ja lämmönkulutuksen aiheuttamat päästöt, henkilöstön tekemien työasiointimatkojen aiheuttamat päästöt ja kopiopaperin kulutuksen sekä jätteiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.

6 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 Kuva 1. Toimitilojen käyttö projektin pilottikiinteistöt (numeroiden selitykset ovat taulukossa 1). päiväkoti koulu uimahalli tai urheilutalo terveysasema toimisto toimisto ja varikko kirjasto monitoimitalo

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 7 Taulukko 1. Pilottikiinteistöjen rakennusvuosi, kokonaispinta-ala ja työntekijöiden määrä. Kokonaispinta-alojen lähde: Seudullinen perusrekisteri SePe, HSY. Nro Pilottikiinteistö Kaupunki / kunta Rakennusvuosi Kokonaisala m 2 Työntekijöiden määrä 1 Espoon varikko Espoo 2009 6 772 80 2 Friisilän päiväkoti Espoo 1989 918 16 3 Granhultsskolan Kauniainen 1972/2003 6 328 53 4 Helsinge skola Vantaa 1968/2009 3 267 48 5 Helsingin ympäristökeskus Helsinki 1933-1944 8 621 101 6 HSY Asemapäällikönkatu 3 ja 5 Helsinki 1981 16 244* + 1 068 176 7 Kaisaniemen ala-aste Helsinki 1924 5 004 41 8 Kasavuoren koulukeskus Kauniainen 1964 8 072 85 9 Kauniaisten kirjasto Kauniainen 1985 1 378 13 10 Kauniaisten uimahalli Kauniainen 1973 2 358 9 11 Keravan kaupunkitekniikan toimisto ja varikko Kerava 1960 474 25 12 Keravan keskustan päiväkoti Kerava 1952 1 613 33 13 Kirkkonummen uimahalli Kirkkonummi 2001 5 452 11 14 Kytöpuiston koulu Vantaa 1982 5 058 46 15 Lauttasaaren ala-aste Helsinki 1954 6 749 47 16 Leppävaaran terveysasema Espoo 1984/2001 4 804 130 17 Maarukan päiväkoti Vantaa 2002 1 386 16 18 Martinkallion koulu Espoo 2004 7 945 64 19 Meri-Rastilan korttelitalo Helsinki 1993 4 942 58 20 Myyrmäen urheilutalo Vantaa 1974 7 516 15 21 Pakilan yläaste Helsinki 1940-luku 6 190 50 22 Päiväkoti Kamomilla Helsinki 2001 894 18 23 Päiväkoti Neulanen Helsinki 1977 3 251 24 24 Päiväkoti Pikku prinssi Helsinki 1983 1 038 27 25 Suutarilan monitoimitalo Helsinki 1982 8 417 75 26 Tapiolan uimahalli Espoo 1965/2005 3 453 16 27 Tikkurilan kirjasto Vantaa 1984 7 082 102 28 Tuomarilan päiväkoti Espoo 2008 2 975 23 29 Vanttilan koulu Espoo 2009 7 753 45,1 30 Vantaan ammattiopisto Varia, Tennistie Vantaa 1963/2006 23 933 130 31 Vartiokujan päiväkoti Vantaa 1988 960 21 32 Veikkolan koulu Kirkkonummi 2004 3 090 104 * HSY:n osuus Asemapäällikönkatu 3:n kokonaispinta-alasta on 3 307 m 2 ja HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän osuus on 4 569 m 2. HSY:llä ja HSL:llä on lisäksi yhteiskäytössä olevia kokous- ja parkkitiloja. Kiinteistöllä toimii myös teatteri, ravintola, tuontiliike ja seurakunta. Vuonna 2010 osa HSY:n toiminnoista on siirtynyt Asemapäällikönkatu 3:sta Asemapäällikönkatu 5:een, jossa HSY:n tiloja on 1 068 m 2.

8 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 2. Tiedonkeruu Tiedonkeruu on ollut keskeinen tehtävä kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa. Tiedonkeruusta ovat vastanneet kaupunkien Julia 2030 -hankkeen toimitilojen käyttö -projektissa työskentelevät yhdyshenkilöt sekä pilottikiinteistöjen ekotukihenkilöt. Toimitilaprojektin yhdyshenkilöt ovat käyneet pilottikiinteistöissä yhdessä tilakeskuksen edustajan kanssa. Kiinteistökäyntien yhteydessä on käyty läpi energiansäästö- ja energiatehokkuuden parantamiskeinoja. Pilottikiinteistöjen ekotukihenkilöille on lisäksi järjestetty koulutustilaisuuksia ilmastolaskurin käytöstä. Ilmastolaskurikoulutukset, joiden yhteydessä käsiteltiin vuoden 2010 tiedot, järjestettiin Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Keravalla ja Kirkkonummella vuoden 2011 alussa. Ilmastolaskurin osalta järjestettiin yhteensä viisi tilaisuutta. Lämmönkulutuksen osalta ilmastolaskurissa on käytetty suoria, ei-lämmitystarvekorjattuja kulutuslukuja kokonaispäästöjen selvittämiseksi. Ilmastolaskurin nykyinen rakenne ei mahdollista sekä lämmitystarvekorjattujen että todellisten päästöjen seurantaa samanaikaisesti. Pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjattuja kulutustietoja seurataan kuitenkin erikseen tässä projektissa vuosien välisen sääolojen vaihtelun tasoittamiseksi ja arvioidaan sitä kautta, onko lämmitysenergian käytössä saavutettu tehostumista projektin aikana Sähkönkulutuksen kasvihuonekaasulaskentaa varten ilmastolaskuriin on syötetty tiedot kiinteistösähkön ja kulutussähkön kulutuksesta vuonna 2010. Ilmastolaskurissa on huomioitu erikseen joissakin kiinteistöissä oleva suora sähkölämmitys, sillä lämmityssähkön ja muun sähkönkäytön kasvihuonekaasukertoimet poikkeavat toisistaan. Liikennetietoja on kerätty liittyen työasiointimatkoihin eli kodin ja työpaikan välisiä matkatietoja ei ole huomioitu. Työasiointimatkoista on kerätty tietoja autolla tehdyistä matkoista, pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ulottuvista linja-auto- ja junamatkoista, lentomatkoista sekä laivamatkoista. Pääkaupunkiseudun julkisella liikenteellä tehdyt työasiointimatkat on rajattu pois liikennetiedoista, sillä niiden osalta tietojen kerääminen olisi ollut lähes mahdotonta matkojen suuren määrän vuoksi. Lisäksi julkisen liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat pieniä verrattuna esimerkiksi lento- ja laivamatkojen päästöihin. Paperinkulutuksessa on huomioitu pilottikiinteistöissä vuoden 2010 aikana kulutettu kopiopaperi. Pilottikohteissa, joissa kopiopaperia on ostettu kerralla useamman vuoden tarpeisiin, vuoden 2010 paperinkulutustiedot ovat arvioita. Jätteiden aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen arvioinnissa on otettu huomioon pilottikiinteistöissä vuonna 2010 syntyneet sekajäte, biojäte, paperi, pahvi, kartonki ja energiajäte.

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 9 3. Tulokset Pilottikiinteistöjen yhteenlasketut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt vuonna 2010 olivat 11 816 tonnia CO 2 -ekvivalenttia. Päästöt ovat nousseet 3 % verrattuna vuoteen 2009, jolloin päästöt olivat yhteensä 11 429 tonnia CO 2 -ekvivalenttia. Kasvihuonekaasupäästöjen nousua selittää suurelta osin se, että vuosien 2009 ja 2010 talvet olivat poikkeuksellisen kylmiä, jolloin myös lämmityksen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt olivat suuret. Pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjatut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt olivat 11 234 tonnia CO 2 -ekvivalenttia vuonna 2010. Lämmitystarvekorjatut päästöt ovat laskeneet 4 % vuoteen 2009 verrattuna (kuva 2). Pilottikiinteistöjen kokonaiskasvihuonekaasupäästöt kiinteistöittäin on esitetty kuvassa 3. Tulokset osoittavat, että merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja pilottikiinteistöissä on lämmönkulutus, mikä selittää myös pilottikiinteistöjen todellisten kasvihuonekaasupäästöjen nousua kylmien talvien 2009 ja 2010 aikana. Lämmitystarvekorjatut päästöt kuitenkin laskivat eli lämmitysenergian käytössä on saavutettu tehostumista. Toiseksi merkittävin päästölähde on sähkönkulutus. Lentomatkojen osuus kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä on merkittävä niissä pilottikiinteistöissä, joissa työmatkoja tehdään lentämällä. Paperinkulutuksella ja jätteillä on puolestaan suhteellisen pieni osuus kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä kaikissa pilottikiinteistöissä. Kirjastoissa ja Leppävaaran terveysasemalla sähkönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt ovat lähes yhtä merkittävät kuin lämmönkulutuksen kasvihuonekaasupäästöt. Espoon varikolla tieliikenteen osuus on merkittävä. Kokonaiskasvihuonekaasupäästöjen lisäksi päästöt on laskettu työntekijää kohden (kuvat 4 8). Päiväkodeissa ja kouluissa työntekijöiden määrä korreloi suhteessa päiväkotilasten ja oppilaiden määrään. Uimahallien osalta päästöt on laskettu kävijämäärää kohden, sillä uimahalleissa työntekijämäärä ei korreloi kävijämäärän kanssa. Myyrmäen urheilutalo on rinnastettu uimahalleihin, sillä urheilutalossa toimii uimahalli. Lämmitystarvekorjatut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 22 kiinteistössä, pysyneet samana kahdessa kiinteistössä ja nousseet 8 kiinteistössä työntekijää tai kävijämäärää kohden laskettuna vuosina 2009 2010. 14000 12000 tonnia CO 2 -ekv. 10000 8000 6000 4000 Muut Liikenne Lämmönkulutus Sähkönkulutus 2000 0 2009 2009* 2010 2010* Tavoite 2011 *Lämmitystarvekorjatut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt Tavoite 2011* Kuva 2. Pilottikiinteistöjen todelliset ja lämmitystarvekorjatut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt.

10 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 tonnia CO 2 -ekv. 0 500 1000 1500 2000 Keravan keskustan päiväkoti Maarukan päiväkoti Vartiokujan päiväkoti Tuomarilan päiväkoti Friisilän päiväkoti Päiväkoti Kamomilla Päiväkoti Pikku prinssi Päiväkoti Neulanen Varia Tennistie Veikkolan koulu Helsinge skola Kytöpuiston koulu Granhultsskolan Kasavuoren koulukeskus Martinkallion koulu Vanttilan koulu Kaisaniemen ala-aste Lauttasaaren ala-aste Pakilan yläaste Helsingin ympäristökeskus HSY Asemapäällikönkatu 3 ja 5 Keravan tekn. toimisto ja varikko Espoon varikko Kauniaisten kirjasto Tikkurilan kirjasto Meri-Rastilan korttelitalo Suutarilan monitoimitalo Leppävaaran terveysasema Kirkkonummen uimahalli Myyrmäen urheilutalo Kauniaisten uimahalli Tapiolan uimahalli Sähkönkulutus Lämmönkulutus Tieliikenne Raideliikenne Lentoliikenne Vesiliikenne Paperinkulutus Jäte Kuva 3. Pilottikiinteistökohtaiset todelliset kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2010.

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 11 Kuva 4. Pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjattujen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys työntekijää kohden vuosina 2009 2010. Päästöt ovat laskeneet. Päästöt ovat pysyneet samana. Päästöt ovat nousseet.

12 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 Päiväkotien kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden Lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet seitsemässä päiväkodissa ja nousseet yhdessä päiväkodissa vuosina 2009 2010. Päiväkoti Neulanen Päiväkoti Pikku prinssi Päiväkoti Kamomilla Friisilän päiväkoti Tuomarilan päiväkoti Vartiokujan päiväkoti Maarukan päiväkoti Keravan keskustan päiväkoti 1,79 2,3 2,63 2,53 2,66 2,68 2,46 3,3 3,03 3,13 3,77 3,77 3,62 4,57 4,45 0 1 2 3 4 5 6 tonnia CO 2 -ekv./työntekijä 2009 2010 Kuva 5. Päiväkotien lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden vuosina 2009 2010. 5,2 Koulujen kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden Lämmitystarvekorjatut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet kuudessa koulussa ja nousseet viidessä koulussa vuosina 2009 2010. Pakilan yläaste 5,25 5,91 Lauttasaaren ala-aste Kaisaniemen ala-aste Vanttilan koulu* Martinkallion koulu Kasavuoren koulukeskus Granhultsskolan Kytöpuiston koulu Helsinge skola Veikkolan koulu Varia Tennistie 7,39 4,48 5,15 4,54 4,64 7,20 6,80 6,46 5,81 4,66 7,91 7,66 7,34 6,74 4,20 5,09 10,00 10,10 11,62 13,37 0 5 10 15 tonnia CO 2 -ekv. / työntekijä 2009 2010 Kuva 6. Koulujen lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden vuosina 2009 2010. Lauttasaaren ala-asteen osalta kaikkia kulutustietoja ei ole ollut saatavissa vuonna 2010.

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 13 Toimistojen, varikkojen, kirjastojen, monitoimitalojen ja terveysaseman kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden Pilottikiinteistöissä mukana ovat toimistoissa, varikoilla, kirjastoissa ja terveysasemalla työntekijää kohden lasketut lämmitystarvekorjatut päästöt ovat laskeneet vuosina 2009 2010. Molemmissa monitoimitaloissa lämmitystarvekorjatut ja työntekijää kohden lasketut päästöt ovat puolestaan nousseet. Helsingin ympäristökeskus HSY Asemapäällikönkatu 3 ja 5 Espoon varikko Keravan tekn. toimisto ja varikko Kauniaisten kirjasto Tikkurilan kirjasto Meri-Rastilan korttelitalo Suutarilan monitoimitalo Leppävaaran terveysasema 2,23 1,95 2,60 1,85 3,11 2,99 1,36 1,31 3,72 2,71 3,63 3,10 3,46 2,20 2,13 4,42 5,54 6,19 0 2 4 6 8 tonnia CO 2 -ekv./työntekijä 2009 2010 Kuva 7. Toimistojen, varikkojen, kirjastojen, monitoimitalojen ja terveysaseman lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt työntekijää kohden vuosina 2009 2010. Uimahallien ja urheilutalon kasvihuonekaasupäästöt kävijämäärää kohden Lämmitystarvekorjatut päästöt ovat laskeneet kahdessa uimahallissa ja pysyneet samana kahdessa uimahallissa. Kävijämäärä Kirkkonummen uimahallissa ja muissa kiinteistön liikuntatiloissa oli vuonna 2010 noin 206 000, Tapiolan uimahallissa noin 295 000, Kauniaisten uimahallissa noin 111 000 sekä Myyrmäen urheilutalossa noin 278 000. Tapiolan uimahalli 3,3 3,2 Kauniaisten uimahalli 4,2 4,2 Myyrmäen urheilutalo 4,4 4,4 Kirkkonummen uimahalli 3,0 2,9 0 1 2 3 4 5 kiloa CO 2 -ekv./kävijämäärä 2009 2010 Kuva 8. Uimahallien ja urheilutalon lämmitystarvekorjatut kasvihuonekaasupäästöt kävijämäärää kohden vuosina 2009 2010.

14 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 Pilottikiinteistöjen osalta on laskettu myös todelliset kokonaiskasvihuonekaasupäästöt pinta-alaa kohden vuosina 2009 2010 (taulukko 2). Päiväkotien, koulujen ja uimahallien osalta pinta-alaa kohden lasketuissa ei-lämmitystarvekorjatuissa kasvihuonekaasupäästöissä on kolme-viisikertaisia eroja vähiten ja eniten päästöjä tuottavien kiinteistöjen kesken, kun tarkastellaan saman kiinteistötyypin kiinteistöjä keskenään. Vuosien 2009 2010 välillä pinta-alaa kohden laskettujen kasvihuonekaasupäästöjen erot eivät puolestaan ole suuria. Taulukko 2. Pilottikiinteistöjen todelliset kokonaiskasvihuonekaasupäästöt pinta-alaa kohden vuosina 2009 2010. HSY:n osalta päästöjä ei ole laskettu pinta-alaa kohden johtuen yhteiskäytöstä HSL:n kanssa sekä vuonna 2010 tapahtuneista toimitilamuutoksista. Pilottikiinteistö Päästöt 2009 tonnia CO 2 - ekv. Päästöt 2010 tonnia CO 2 - ekv. Kokonaisala Päästöt 2009 Päästöt 2010 m 2 kg / m 2 kg / m 2 Keravan keskustan päiväkoti 79,97 85,16 1 613 49,58 52,8 Maarukan päiväkoti 59,67 62,6 1 386 43,1 45,2 Vartiokujan päiväkoti 86,23 83,38 960 89,8 86,9 Tuomarilan päiväkoti 61,58 62,69 2 975 20,7 21,1 Friisilän päiväkoti 70,96 76,03 918 77,3 82,8 Päiväkoti Kamomilla 40,99 46,51 894 45,9 52 Päiväkoti Pikku prinssi 77,11 84,76 1 038 74,3 81,7 Päiväkoti Neulanen 49,25 58,22 3 251 15,1 17,9 Vantaan ammattiopisto Varia, Tennistie 1 742,44 1 870,02 23 933 72,8 78,1 Veikkolan koulu 426,78 552,83 3 090 138,1 178,9 Helsinge skola 350,1 349,34 3 267 107,2 106,9 Kytöpuiston koulu 319,9 376,74 5 058 63,2 74,5 Granhultsskolan 286,66 274,61 6 328 45,3 43,4 Kasavuoren koulukeskus 834,29 945,47 8 072 103,4 117,1 Martinkallion koulu 450,09 416,87 7 945 56,7 52,5 Vanttilan koulu 278,44 323,51 7 753 35,9 41,7 Kaisaniemen ala-aste 197,47 191,69 5 004 39,5 38,3 Lauttasaaren ala-aste 279,7 227,48 6 749 41,4 33,7 Pakilan yläaste 341,83 311,99 6 190 55,2 50,4 Helsingin ympäristökeskus 204,41 197,34 8 621 23,7 22,9 HSY Asemapäällikönkatu 3 ja 5 454,95 336,26 16 244 + 1 068 - - Keravan kaupunkitekniikan toimisto ja varikko 32,56 34,96 474 68,7 73,8 Espoon varikko 249,37 254,16 6 772 36,8 37,5 Kauniaisten kirjasto 73,43 63,09 1 378 53,3 45,8 Tikkurilan kirjasto 369,1 404,09 7 082 52,1 57,1 Meri-Rastilan korttelitalo 210,6 222,77 4 942 42,6 45,1 Suutarilan monitoimitalo 247,16 278,29 8 417 29,4 33,1 Leppävaaran terveysasema 273,16 283,5 4 804 56,9 59 Kirkkonummen uimahalli 597,31 613,54 5 452 109,6 112,5 Myyrmäen urheilutalo 1 240,77 1 291,38 7 516 165,1 171,8 Kauniaisten uimahalli 498,35 490,79 2 358 211,3 208,1 Tapiolan uimahalli 944,51 946,11 3 453 273,5 274

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 15 4. Pilottikiinteistöjen hyvät käytännöt Pilottikiinteistöissä käytettyjä, hyviä kasvihuonekaasujen päästövähennysesimerkkejä on listattu sähkönkulutuksen, lämmönkulutuksen, liikkumisen, paperinkulutuksen ja jätteiden osalta. Sähkönkulutus Luonnonvalon hyödyntäminen (päiväkoti Pikku prinssi, Myyrmäen urheilutalo, Keravan keskustan päiväkoti, HSY) Turhien valojen sammuttaminen ja sammuttamisesta muistuttaminen (Keravan kaupunkitekniikan toimisto ja varikko, Kirkkonummen uimahalli) Ulkovalojen optimointi (Suutarilan monitoimitalo) Osan ajastettavista valoista muuttaminen käsin sammutettaviksi, jotta ne voidaan helposti tarvittaessa sammuttaa (Tuomarilan päiväkoti) Sähkötön päivä (Kaisaniemen ala-aste), hämärähyssypäivä (päiväkoti Kamomilla), valoton päivä (Suutarilan monitoimitalon päiväkoti) Energiansäästöviikon väijy eli valojen sammuttamisen tarkistaminen tyhjien luokkien osalta (Martinkallion koulu) Ilmanvaihdon käyntiajan säätäminen vastaamaan kiinteistön todellista käyttöä (kaikki Vantaan pilottikiinteistöt) Tietokoneiden ajastettu sammuttaminen heti työpäivän jälkeen (Kaisaniemen ala-aste) ja virransäästöasetusten käyttöönotto (Keravan kaupunkitekniikan toimisto ja varikko) Autojen sähkötolppien päällä oloaikojen tarkistaminen (Keravan kaupunkitekniikan toimisto ja varikko) Energiansäästöviikkoon osallistuminen (Leppävaaran terveysasema, Keravan keskustan päiväkoti, HSY) Asiakastietokoneiden käynnistäminen vasta aukioloajan alkaessa (Tikkurilan kirjasto) Pyykkien pesu täysinä koneellisina ja pyykkien kuivaus narulla. Kuivauskaappeja käytetään vain silloin kun se on välttämätöntä (Keravan keskustan päiväkoti) Kuivauskaappien käyttö vain täysinäisinä (Friisilän päiväkoti, Maarukan päiväkoti) Ajastimen hankkiminen monitoimikoneeseen (Espoon varikko) Vesiautomaatista luopuminen (Leppävaaran terveysasema) Kahvin säilytys termareissa (Friisilän päiväkoti, HSY) Lämmönkulutus Sisälämpötilan seuraaminen ja/tai lattialämmityksen tarkastaminen (Tuomarilan päiväkoti, Maarukan päiväkoti, Helsinge skola) Huonelämpötilan alentaminen 1 asteella (Helsinge skola, Kytöpuiston koulu) Toimitilojen huonelämpötilan laskeminen viikonloppujen ajaksi (Keravan kaupunkitekniikan toimisto ja varikko) Pattereiden termostaattien toiminnan tarkastaminen (Helsinge skola) Ikkunoiden lämpövuotojen tarkistaminen ja ikkunoiden tiivistäminen (Espoon varikko) Tuuletus vain tarvittaessa (Friisilän päiväkoti) Sisäänkäynnin ulkolämmityksen kytkeminen pois päältä tarvittaessa sääennusteista riippuen (Tapiolan uimahalli) Veden virtaaman alentaminen hanoissa (Helsinge skola) Uima-altaan ja/tai höyrysaunan lämpötilan laskeminen (Tapiolan uimahalli, Myyrmäen urheilutalo) Uimahallin kävijämäärien ja vesinäytteiden tulosten seuranta suodatinpesujen vähentämiseksi, huuhtelurutiinien tarkistaminen (Tapiolan uimahalli, Myyrmäen urheilutalo) Ekosuihkut (Tapiolan uimahalli) Energiansäästöviikkoon osallistuminen (Leppävaaran terveysasema, Espoon varikko, Keravan keskustan päiväkoti) Liikkuminen Henkilökunnan työmatkareittien suunnittelu (Espoon varikko) Työntekijöiden, vanhempien ja lasten kannustaminen kestävään liikkumiseen (päiväkoti Pikku prinssi) Kilometrikisaan osallistuminen, www.kilometrikisa.fi (Leppävaaran terveysasema) Kävelykisaan osallistuminen, www.askeleet.fi (Leppävaaran terveysasema) Liikkuminen lähiympäristössä (Friisilän päiväkoti)

16 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 Paperinkulutus Kaksipuolisesti tulostavan kopiokoneen hankinta (Maarukan päiväkoti) Oppilaiden tekemä tulostuksen ja kopioinnin tarpeellisuuden seuranta (Veikkolan koulu) Yksipuolisesti tulostettujen papereiden käyttö muistilappuina (Kauniaisten kirjasto) Jätteet Turhien mainosten peruminen (Suutarilan monitoimitalon kirjasto) Kestopyyhkeiden käyttö (päiväkoti Neulanen, Keravan keskustan päiväkoti, Vartiokujan päiväkoti) Biojätteen määrän seuranta (Veikkolan koulu), biojätteen määrän seurantaliikennevalot (Pakilan yläaste), biojätteen vähentämiskisa (Meri-Rastilan ala-aste) Asiakkaiden omien lehtien vaihtopiste kirjastossa (Kauniaisten kirjasto) Kiinteistön jäteastioiden määrän ja sijainnin selvitys oppilastyönä sekä suunnitelma astioiden sijoittamisesta (Varia Tennistie) Yhteistyö lähialueen päiväkotien ja koulujen kesken jäteastioiden käytössä (Helsinge skola, Vartiokujan päiväkoti) Osa päiväkodin lapsista vie tyhjät maitotölkit kartongin kierrätyspisteeseen (Vartiokujan päiväkoti) Päiväkotilasten romuorkesteripaja, jossa lapset tekivät itse soittimet sekä liikuntapaja, jossa lapset tekivät sanomalehdestä pallot ja mailat (Keravan keskustan päiväkoti) Luonnonmateriaalien käyttö askartelussa (Keravan keskustan päiväkoti) Muita hyviä käytäntöjä Aurinkovoimalan käyttöönotto (Espoon varikko) Ympäristötekojen puu, johon oppilaat ja opettajat laittavat omia ympäristölupauksia (Pakilan yläaste, HSY) Energiansäästöohjeiden teko luokkiin (Pakilan yläaste) Ekovinkin lähetys sähköpostilla työkavereille kerran kuussa (Leppävaaran terveysasema) Ekoilta vanhemmille (Maarukan päiväkoti) Tavaranvaihtotempaus (Tuomarilan päiväkoti) Päiväkodin eteisessä on vanhemmille tarkoitetut ekovinkkitaulut ja tauluilla voi myös ilmoittaa, mitä haluaa myydä tai vaihtaa (Keravan keskustan päiväkoti) Päiväkotiryhmän ekoeläin (pehmolelu) kiertää viikonloppuisin lasten kotona ja kertoo viikon alussa muille, mitä ympäristöaiheisia asioita kotona on tehty viikonlopun aikana (Keravan keskustan päiväkoti) Motivan energiaopetusmateriaalit, STEK Pikku-Kallen sähkökoulu, www.sahkoturva.info (Martinkallion koulu) Ympäristökasvatuskirja päiväkodeille: Kotimetsän paras kirja Von Harmajan hiiriperhe suojelee luontoa (Tuomarilan päiväkoti)

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 17 5. Kustannukset Pilottikiinteistöjen osalta on selvitetty myös sähkön- ja lämmönkulutuksen sekä paperinkulutuksen ja jätteiden aiheuttamat kustannukset. Kustannukset osoittavat, että projektin tavoitteella, 10 % kasvihuonekaasujen päästövähennyksellä on merkittävä taloudellinen vaikutus erityisesti sähkönkulutuksen ja lämmönkulutuksen osalta. euroa 0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 350000 400000 Keravan keskustan päiväkoti Maarukan päiväkoti Vartiokujan päiväkoti Tuomarilan päiväkoti Friisilän päiväkoti Päiväkoti Kamomilla Päiväkoti Pikku prinssi Päiväkoti Neulanen Varia Tennistie Veikkolan koulu Helsinge skola Kytöpuiston koulu Granhultsskolan Kasavuoren koulukeskus Martinkallion koulu Vanttilan koulu Kaisaniemen ala-aste Lauttasaaren ala-aste Pakilan yläaste Helsingin ympäristökeskus HSY Asemapäällikönkatu 3 ja 5 Keravan tekn. toimisto ja varikko Espoon varikko Kauniaisten kirjasto Tikkurilan kirjasto Meri-Rastilan korttelitalo Suutarilan monitoimitalo Leppävaaran terveysasema Kirkkonummen uimahalli Myyrmäen urheilutalo Kauniaisten uimahalli Tapiolan uimahalli Sähkönkulutus Lämmönkulutus Paperinkulutus Jäte Kuva 9. Sähkönkulutuksen, lämmönkulutuksen, paperinkulutuksen ja jätteiden aiheuttamat kustannukset pilottikiinteistöissä vuonna 2010. Tiedot ovat Kauniaisten pilottikiinteistöjen, Lauttasaaren ala-asteen ja päiväkoti Pikku prinssin osalta puutteellisia.

18 PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 6. Johtopäätökset Pilottikiinteistöjen todelliset kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet 3 % vuosina 2009 2010 johtuen erityisesti kylmistä talvista. Pilottikiinteistöjen lämmitystarvekorjatut kokonaiskasvihuonekaasupäästöt ovat puolestaan laskeneet 4 % vuoteen 2009 verrattuna eli lämmitysenergian käytössä on saavutettu tehostumista projektin aikana. Vuoden 2011 tulokset tulevat osoittamaan, miten Julia 2030 toimitilojen käyttö -projektin tavoite eli 10 prosentin vähennys kasvihuonekaasupäästöissä, toteutuu. Koko pääkaupunkiseudun yhteinen ilmastostrategian mukainen tavoite on vähentää asukasta kohden laskettuja kasvihuonekaasupäästöjä 39 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Pilottikiinteistöjen tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että projektissa mukana olevat kiinteistöt ovat toiminnoiltaan, kunnoltaan ja iältään toisistaan poikkeavia. Lisäksi kiinteistöjen tuloksiin vaikuttaa se, että osassa kiinteistöjä, mm. Vihreä lippu -päiväkodeissa ja kouluissa ympäristötoimia on tehty jo useita vuosia, joten päästövähennyksiä on saatu aikaan paljon jo ennen Julia 2030 -hanketta. Tämän vuoksi pilottikiinteistöjen vertailuun sekä kiinteistötyyppien kesken että saman kiinteistötyypin sisällä on suhtauduttava varauksella. Pilottikiinteistöjen kulutustietojen saatavuus ja oikeellisuus on osoittautunut ongelmalliseksi toimitilaprojektin aikana. Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästölaskennan mahdollisen jatkon ja muihin kiinteistöihin laajentamisen kannalta on olennaista, että kunnat parantavat entisestään omia kiinteistöjensä tiedonkeruujärjestelmiään. Myös tietojen saatavuutta kunnan sisällä on parannettava merkittävästi. Pilottikiinteistöjen kulutustietojen saatavuuteen ja oikeellisuuteen liittyvien ongelmien lisäksi projektin aikana on todettu, että pilottikiinteistöjen valinnassa täytyy enemmän kiinnittää jatkossa huomiota vapaaehtoisuuteen, jotta projektiin osallistuvat henkilöt ovat motivoituneita. Julia 2030 -toimitilaprojekti on tähän mennessä osoittanut, että aktiivisilla toimilla kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt voidaan saadaan vähenemään jo hyvin lyhyessä ajassa. Lisäksi projekti on opettanut yhteensä jo yli sadalle ekotukihenkilölle, kiinteistönhoitajalle ja tilakeskusten edustajalle kasvihuonekaasupäästöjen seurantaa sekä keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010 19 Julia 2030 toimitilojen käyttö -projektiryhmä: HSY: Projektipäällikkö Miia Riihimäki, p. 050 348 1885, miia.riihimaki@hsy.fi Helsinki: Projektityöntekijä Mia Malin, p.09 3103 2050, mia.malin@hel.fi Espoo: Ympäristöasiantuntija Tuija Stambej, p. 09 8168 3531, tuija.stambej@espoo.fi Vantaa: Ympäristöasiantuntija Hanne Siikström, p. 09 8392 3115, hanne.siikstrom@vantaa.fi Kauniainen: Projektityöntekijä Anna Sjövall, p. 050 360 7586, anna.sjovall@kauniainen.fi Kerava ja Kirkkonummi: Projektipäällikkö Marika Visakova, p. 050 308 6014, marika.visakova@hsy.fi

PILOTTIKIINTEISTÖJEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2010

Pilottikiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2010 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HRM, Semaforbron 6 A, 00520 Helsingfors Tfn 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi