Kansanvalistusseura. Toimintakertomus ja

Kansanvalistusseura Toimintakertomus ja Tilinpäätös 31.12.2013

1 Sisällys 1 Säätiön hallinto ja yleinen toiminta... 3 1.1 Toiminnanjohtajan katsaus... 3 1.1.1 Hallintoneuvosto... 4 1.1.2 Hallitus... 4 1.2 Säätiön hallintoelimet... 5 1.3 Jäsenyydet ja edustukset... 5 1.4 Kansanvalistusseuran vuoden 2013 palkinto... 5 1.5 Talous ja hallinto... 6 1.5.1 Talous... 6 1.5.2 Hallinto... 6 2 Helsingin toimipiste... 6 2.1 Toiminta vuonna 2013... 6 2.2 Helsingin toimipisteen toiminnan kehitys vuonna 2013... 7 2.2.1 Julkaisut... 7 2.2.1.1 Lifelong Learning in Europe LLinE... 7 2.2.1.2 Aikuiskasvatus... 9 2.2.1.3 Sivistys verkkolehti... 10 2.2.1.4 KVS kirjat... 11 2.2.1.5 Elä ja opi videotuotanto... 11 2.2.1.6 Messut... 11 2.2.2 EAEA tiedotus... 11 2.2.3 Etäkoulu Kulkuri... 12 3 Oriveden toimipiste... 12 3.1 Instituutin toiminta... 12 3.2 Strategiset tavoitteet... 13 3.3 Johtamisjärjestelmä ja päätöksenteko... 13 3.4 Kehittämishankkeet... 14 3.4.1 Opetushallituksen LAKE laadunkehittämishankkeet... 14 3.4.2 Alfred Kordelin säätiön apuraha... 14 3.4.3 Osaava hanke... 14 3.4.4 Koulutustoiminnan kehittäminen... 14 3.4.5 Opintosetelit... 15 3.5 Rakenteet ja prosessit... 15 3.5.1 Tulevaisuusselvitys... 15 3.5.2 Arviointi ja laadulliset tavoitteet... 15 3.5.3 Markkinointi ja tiedotus... 15

2 3.6 Henkilöstö... 15 3.6.1 Henkilöstön määrä ja muutokset... 15 3.6.2 Työn kehittäminen... 16 3.6.3 Työhyvinvointi ja turvallisuus... 16 3.6.4 Henkilöstön koulutus... 16 3.7 Perustehtävää tukevat palvelut... 16 3.7.1 Talous, asiakas ja IT palvelut... 16 3.7.2 Kiinteistö ja ravintolapalvelut... 16 3.8 Opetustoiminta... 17 3.8.1 Opetustarjonta... 17 3.8.2 Opiskelijamäärät... 17 3.8.3 Opintoviikot... 17 3.8.4 Kuvataidelinja... 18 3.8.5 Kirjoittajalinja... 18 3.8.6 Musiikkilinja... 19 3.8.7 Klemetti Opisto... 19 3.8.8 Kielikoulutus... 19 3.8.9 Etäopisto... 19 3.8.10 Kirjoittajalukio... 20 4 Tilinpäätöstiedot... 21 4.1. Tuloslaskelma... 21 4.2 Tase... 23

3 1 Säätiön hallinto ja yleinen toiminta 1.1 Toiminnanjohtajan katsaus Kansanvalistusseuran säätiö edistää sivistystyötä ja aikuiskasvatusta. Tätä tarkoitustaan Kansanvalistusseura toteuttaa harjoittamalla ja kehittämällä vapaan sivistystyön ja muun aikuiskasvatuksen julkaisu, tiedotus ja koulutustoimintaa sekä osallistumalla oman alansa kansainväliseen yhteistyöhön. Kiteytämme asian näin: Tilaa sivistykselle Rakennamme oppivan elämäntavan yhteiskuntaa. Julkaisemme, koulutamme ja vaikutamme. Suomessa ja maailmalla. Kansanvalistusseuran keskeistä toimintakenttää ovat säätiön sääntöjenkin mukaan vaikuttamisviestintä ja julkaisutoiminta sekä koulutustoiminta (KVS instituutti). Osana vaikuttamistoiminnan vahvistamista on kansainväliseen toimintaan osallistuminen mediasivistyksen, aikuiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön eurooppalaisessa kentässä. Kansanvalistusseuran tavoitteena on edelleen olla hyvä ja välttämätön yhteistyökumppani vapaan sivistystyön ja aikuiskasvatuksen kentässä. Kansanvalistusseura on vaikuttanut koulutuspolitiikkaan siten, että vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen toimintaedellytykset suomalaisessa yhteiskunnassa vahvistuvat. Tätä työtä tehtiin 2013 osallistumalla aktiivisesti Vapaa sivistystyö ry:n (VST) kannanottojen muotoiluun, vaikuttamistapaamisiin ja avustamalla tiedottamisessa. Kansanvalistusseuran vuoden 2013 palkinto myönnettiin presidentti Tarja Haloselle tunnustuksena pitkäaikaisesta ja menestyksellisestä elämäntyöstä lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen kehittäjänä sekä kriittisenä unilukkarina sosiaalisen eriarvoistumisen arvokysymyksissä. Mediaosaaminen ja kansainvälisyys vahvistui syventyvän EAEA:n (European Association for the Education of Adults) yhteistyön kautta (OED projekti). Toiminnanjohtaja Tapio Kujala valittiin Suomen edustajana EAEA:n hallitukseen kesällä 2013. EAEA edustaa 43 maan aikuiskoulutusta ja vapaata sivistystyötä. Jäsenjärjestöjä on 116. Näiden piirissä toimii 50 60 miljoonaa aikuisopiskelijaa. Opetusministeriön rakenteellisen kehittämisen rahoin valmisteltiin Grundtvig opistojen yhteistyötä (Otavan, Lahden, Kymenlaakson ja Oriveden opistot) sekä valmisteltiin Oriveden opiston tulevaisuuden vaihtoehtoja. Vuonna 2013 säätiön hallitus jatkoi työtä säätiön talouden ja toiminnan tasapainottamiseksi. Taloudelle asettaa haasteita lainakanta ja kiinnitysten määrä. Hallitus on asettanut tavoitteeksi toiminnan ja talouden tasapainottamisen. Tämän ja strategiatyön pohjalta on edetty siten, että varmistetaan säätiön valmius kohdata toiminnalliset ja taloudelliset haasteet taantuman keskellä. Toimintavuotta leimasivat Suomen taloudellinen taantuma, mikä näkyi vähentyneinä osinkotuottoina sekä kansanopiston yksikkörahoituksen indeksileikkauksina. Henkilöstön työhyvinvointia on rasittanut Helsingin ja Oriveden toimintayksiköissä taloudellisista ja toiminnallisista syistä käydyt yhteistoimintaneuvottelut.

4 1.1.1 Hallintoneuvosto Hallintoneuvostoon kuuluivat vuonna 2013 säätiön valitsemina europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen puheenjohtajana sekä jäseninä tulevaisuustutkija Ilkka Halava, yhteiskunnallisen työn johtaja Ilkka Hjerppe, professori Kristiina Kumpulainen, toimitusjohtaja Cay Sévon, filosofian tohtori Pirkko Partanen, toiminnanjohtaja Jukka Pekka Pietiäinen, johtaja Sanna Raiskio, asiakkuusjohtaja Raimo Savolainen, toiminnanjohtaja Paula Selenius, yliopettaja Liisa Vanhanen Nuutinen ja lehtori Marjo Vuorikoski. Vapaa sivistystyö ry:n (entinen Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö) valitsemina hallintoneuvostoon kuuluivat varapuheenjohtajana toimialajohtaja Pirkko Ruuskanen Parrukoski sekä jäseninä pääsihteeri Aaro Harju, suunnittelija Leena Saloheimo, pääsihteeri Mika Nirvi, toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen ja rehtori Hannu Salvi. Hallintoneuvosto kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Sääntömääräisen kokouksen lisäksi käsiteltiin Oriveden opiston tulevaisuutta kahdessa ylimääräisessä kokouksessa. Tämän lisäksi hallintoneuvoston, hallituksen ja opiston johtokunnan kesäseminaari pidettiin teemalla Muuttuvat oppimisympäristöt näkökulma tulevaisuuden asiakastarpeisiin 19.6.2013 Oriveden opistolla. Samassa yhteydessä vastaanotettiin Pro Oriveden opisto liikkeen adressi opiston säilyttämiseksi Orivedellä. Hallintoneuvoston sääntömääräinen kokous pidettiin 22.11.2013. Kokouksessa valittiin viisi hallintoneuvoston jäsentä vuosiksi 2014 2016. Valituiksi tulivat erovuorossa ollut johtaja Sanna Raiskio, toiminnanjohtaja Paula Selenius ja yliopettaja Liisa Vanhanen Nuutinen sekä uusina pääsihteeri Sakari Karjalainen (Jukka Pekka Pietiäisen tilalle) ja koulutustuottaja Anna Kirstinä (Aaro Harjun tilalle). Puheenjohtajaksi vuodeksi 2014 valittiin europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja varapuheenjohtajaksi toimialajohtaja Pirkko Ruuskanen Parrukoski. Hallituksen uusiksi jäseniksi vuosiksi 2014 2016 valittiin vanhempi neuvonantaja Eero Holstila ja tutkimusja kehitysjohtaja Inka Kanerva. Hallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2014 valittiin professori Kauko Hämäläinen ja varapuheenjohtajaksi rehtori Taina Saarinen. Säätiön tilintarkastajiksi vuodeksi 2014 valittiin kauppatieteen maisteri Jenni Mäkelä (KHT) ja kauppatieteen maisteri Juha Vilonen (KHT) sekä varatilintarkastajiksi kauppatieteen maisteri Janne Rajalahti (KHT) ja taloustieteen maisteri Hannu Pellinen (KHT). Hallintoneuvosto käsitteli hallituksen selonteon säätiön toiminnasta ja taloudesta vuosilta 2012 2013. Kokouksessa käytiin keskustelua säätiön tiukasta taloudesta, Oriveden opiston toimintaympäristöstä ja tulevaisuudesta sekä Kansanvalistusseuran kansallisesta ja kansainvälisestä roolista. Kokouksessa käytiin myös lähetekeskustelu säätiön sääntömuutoksesta. 1.1.2 Hallitus Hallitus vastaa säätiön päätöksenteosta kaikissa toimintaa, taloutta ja hallintoa koskevissa asioissa. Hallitus vahvistaa toimintasuunnitelman ja talousarvion, hyväksyy toimintakertomuksen ja vahvistaa tilinpäätöksen sekä asettaa opiston johtokunnan. Säätiön hallitus jatkoi kevään 2013 aikana säätiön toiminnan rationalisointia sekä tulojen ja kulujen sopeuttamista taloudellisesti kestävälle pohjalle. Oriveden opiston tulevaisuusratkaisua lähdettiin valmistelemaan Väinö Voionmaan säätiön kanssa sekä kiinteistösijoittajia tapaamalla. Cygnaeuksenkatu 4:n liiketila otettiin omaan käyttöön huhtikuussa 2013. Henkilöstön keskuudessa muutto otettiin tyytyväisinä vastaan. Toimiston sijoittuminen omaan kiinteistöön on mahdollistanut paremman kiinteistöstä huolehtimisen, mm. syksyn aikana tilattiin korjaus tukkeutuneelle rännille.

Osana talouden vakautusta ja tasapainotusta käytiin säätiössä yt neuvotteluja sekä Oriveden että Helsingin toimipisteessä. Oriveden osalta irtisanottiin yksi henkilö ja toisen kohdalla päädyttiin eläkeratkaisuun. Helsingin osalta irtisanottiin yksi työntekijä. Hallitukseen kuuluivat vuonna 2013 puheenjohtajana professori Kauko Hämäläinen ja varapuheenjohtajana rehtori Taina Saarinen sekä jäseninä vanhempi neuvonantaja Simo Lahtinen, toiminnanjohtaja Marketta Luutonen, järjestöjohtaja Lea Salminen, talousjohtaja Jouko Seppälä (menehtyi vakavaan sairauteen keväällä 2013) ja sekä toiminnanjohtaja Tapio Kujala, joka toimi samalla hallituksen sihteerinä. Hallitus kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. 5 1.2 Säätiön hallintoelimet Hallituksen puheenjohtaja Kauko Hämäläinen, hallituksen jäsen Taina Saarinen ja toiminnanjohtaja Tapio Kujala olivat säätiön edustajina Kiinteistö Oy Kansanvalistuksen hallituksessa. Toiminnanjohtaja Tapio Kujala ja talouspäällikkö Merja Simonen edustivat säätiötä Asunto Oy Neljäs linja 24:n hallituksessa. 1.3 Jäsenyydet ja edustukset Kansanvalistusseura oli vuonna 2013 jäsenenä 18 yhteisössä. Ne olivat Euroopan Aikuiskasvatusliitto (EAEA), eurooppalaisten kirjoittajakoulujen yhdistys EAWCP, JaSeSoi yhdistys, Klemetin Kesä, Kultti ry, Lukukeskus Läscentrum, Mediakasvatuksen seura, Opintotoiminnan Keskusliitto, Oriveden Suvi, Suomen eoppimiskeskus, Suomen Kansanopistoyhdistys, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen Sanataideopetuksen Seura, Suomen vuokranantajat, Suomi koulujen tuki, Sivistystyönantajat, Vapaa sivistystyö ry ja Yksityiskoulujen liitto. Lukukeskuksen johtokunnassa säätiön edustajana oli koulunjohtaja Tuija Tammelander. Oriveden Suven johtokunnassa säätiötä edustivat kurssisihteeri Päivi Korjus ja koulutuspäällikkö Johanna Raivio. Toiminnanjohtaja Tapio Kujala varamiehenään koulunjohtaja Tuija Tammelander oli säätiön nimeämänä jäsenenä Alfred Kordelinin edistys ja sivistysrahaston kansanvalistuksen jaostossa. Helsingin konservatorion säätiön edustajistossa säätiön nimeäminä olivat professori Kauko Hämäläinen, toiminnanjohtaja Tapio Kujala ja managing editor Markus Palmén 1.4 Kansanvalistusseuran vuoden 2013 palkinto Presidentti Tarja Halonen palkittiin 22. marraskuuta tunnustuksena työstään kansalaisyhteiskunnan, ihmisoikeuksien ja demokratian puolesta. Halonen tunnetaan aktiivisena aikuisopiskelijana kuvataiteiden ja tanssin alalla. Luottamustoimien ohella hän on osallistunut aikuisopiskelijana Viittakiven opiston kuvataideleireille, Helsingin työväenopiston kuvataidekursseille ja Kalliolan kansalaisopiston itämaisen tanssin kursseille. Vapaa sivistystyö on tullut presidentti Haloselle tutuksi monin tavoin. Hän oli muun muassa Suomen Setlementtiliiton liittohallituksen puheenjohtajana 1980 90 luvuilla ja on nykyään liiton kunniapuheenjohtaja. Lisäksi Halonen on ollut Suomen Kansanopistoyhdistyksen hallituksen jäsen vuosina 1994 1996. Palkintona luovutettiin kuvanveistäjä Tarja Malisen veistos TYTTÖ. Halonen on Tyttöjen Talon pysyvä suojelija ja tunnettu tekemästään työstä ihmisoikeuksien puolesta. Malisen keraamisten lapsiveistosten teosten perusajatuksena on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus.

6 Kansanvalistusseuran palkinto on perustettu vuonna 1974, kun seuran perustamisesta tuli kuluneeksi 100 vuotta. Palkinto annetaan vuosittain tunnustuksena aikuiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön, tieteen, taiteen, julkisen sanan ja kulttuuripolitiikan piirissä tehdystä työstä. 1.5 Talous ja hallinto 1.5.1 Talous Kansanvalistusseuran varsinaisen toiminnan tuotot olivat 1.949.639,77 euroa ja kulut 4.326.198,82 euroa. Edellisenä vuonna tulot olivat 1.999.680,24 euroa ja kulut 4.422.579,46 euroa. Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 2.376.559,05 euroa ja vastaavasti edellisenä vuonna 2.422.899,22 euroa. Sijoitus ja rahoitustoiminnan tuotot olivat 871.230,83 euroa ja kulut 486.344,34 euroa. Edellisen vuoden tuotot olivat 863.226,90 ja kulut 517.192,14 euroa. Satunnaisia tuottoja oli 150.556,38 euroa. Tuottoerä muodostui Neljännen linjan huoneiston myyntituloista. Yleisavustuksina saatiin 1.999.112,00 euroa. Tilikauden tulos oli positiivinen 155.682,19 euroa. 1.5.2 Hallinto Hallintorakennetta uudistettiin vuoden alusta alkaen ja Etäkoulu Kulkuri siirrettiin osaksi Helsingin toimipisteen toimintaa. Hallintopalvelut ovat kaikille yhteisiä tukitoimintoja. Niihin kuuluvat hallinto, talous ja IT palvelut. Talousja IT hallinnon palvelut hoidetaan pääosin Oriveden toimipisteessä. Palkanlaskentapalvelu on ulkoistettu. Kansanvalistusseuran henkilöstö 31.12.2013 Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde Määräaikainen työsuhde Yhteensä Joista osa aikaiset Helsinki 8 2 10 2 Orivesi Opetushenkilöstö 9 1 10 1 Tuki ja hallintohenkilöstö 9 1 10 1 Yhteensä 26 4 30 4 Lisäksi maksettu palkkaa noin 350 tuntiopettajalle ja muuta tuntityötä tekevälle henkilölle. 2 Helsingin toimipiste 2.1 Toiminta vuonna 2013 Helsingin toimipisteen työssä keskityttiin oppimisen, aikuiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön kysymyksiä käsittelevään julkaisutoimintaan sekä Etäkoulu Kulkurin koulutoimintaan. Vaikuttamistoimintaa jatkettiin laatimalla kirjallinen lausunto Etäkoulu Kulkurin rahoituksesta Eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Toiminnanjohtaja on keväästä 2013 lähtien ollut Vapaa sivistystyö ry:n varapuheenjohtaja. Tässä luottamustoimessa toiminnanjohtaja on pyrkinyt edistämään sivistystyön toimintaedellytyksiä tapaamalla ministerit Lauri Ihalaisen, Paula Risikon ja Krista Kiurun sekä valtiosihteeri Pilvi Torstin ja erityisavustaja Esa Suomisen. Eduskuntatapaamiset ovat koostuneet vapaan sivistystyön yhteistyöryhmän, Pirkanmaan kansanedustajien ja yksittäisten edustajien tapaamisista. EU komissiosta komissaari Olli Rehn ja johtaja Tapio Säävälä sekä europarlamentaarikot Hannu Takkula, Mitro Repo (koulutusvaliokunta) sekä Sirpa Pietikäinen ovat osaltaan osallistuneet keskusteluihin eurooppalaisen vapaan sivistystyön asemasta (EAEA/KVS). Huhtikuussa 2013 Helsingin toimipiste muutti Cygnaeuksenkadulle toimistokäyttöön saneerattuihin entisiin Teatteri Avoimien Ovien tiloihin. Tupaantuliaisissa 2.9. uusiin toimitiloihin kävi tutustumassa satakunta eri alojen yhteistyökumppania. Päävuokralaisena Museokadun/Cygnaeuksenkadun kiinteistössä jatkoi Hotel Hellsten Oy huoneistohotellitoiminnallaan. Hotellin vuokrasopimusta jatkettiin 1.5.2013 30.4.2023. Vuokraa tarkistettiin huomioimaan Kansanvalistusseuralle/Kiinteistö Oy Kansanvalistukselle siirtynyt kiinteistön kunnossapitovastuu. Ravintolahuoneistossa toimi edelleen Ravintola Coma. Kansanvalistusseuran omistamat asuinhuoneistot 4. linja 24:ssa saatiin pidettyä vuokralaisten vaihtuessakin lähes kokoaikaisesti vuokrattuina. Saneerauslainojen lyhennykset rahoitusvastikkeilla alensivat kuitenkin huoneistojen tuottoa huomattavasti. 7 2.2 Helsingin toimipisteen toiminnan kehitys vuonna 2013 2.2.1 Julkaisut Säätiö julkaisi entiseen tapaan Aikuiskasvatuksen tutkimusseuran kanssa tiedelehti Aikuiskasvatusta ja englanninkielistä LLinE lehteä. Verkkolehti Sivistystä julkaistiin yhdessä Kansalaisopistojen liiton (KoL) kanssa. 2.2.1.1 Lifelong Learning in Europe LLinE Lifelong Learning in Europe LLinE lehden toimintaideana on esitellä eurooppalaisen aikuiskoulutuskentän hyviä käytänteitä, ilmiöitä ja koulutuspolitiikkaa laadukkaiden tiede ja journalististen artikkeleiden, haastattelujen ja kolumnien kautta. Lehti palvelee laajaa lukijakuntaa: aikuiskasvatuksen edunvalvojia ja järjestöihmisiä, tutkijoita, päätöksentekijöitä ja jossain määrin aikuiskouluttajia. Lehti on kentällä ainutlaatuinen juuri laajan kohderyhmän ja tiede ja aikakauslehtien piirteitä yhdistelevän konseptin ansiosta. Julkaisijansa Kansanvalistusseuran missiota se toteuttaa edistämällä elinikäisen oppimisen elämäntavan arvoja kansainvälisesti, tukiessaan aikuiskasvatuksen ammattilaisten työtä sisällöillään, informoimalla päättäjiä aikuiskoulutuksen hyödyistä sekä tarjoamalla eurooppalaisille lukijoille ikkunan myös suomalaiseen koulutusyhteiskuntaan. Lehti siirtyi joulukuulta 2012 täysin verkkoon ja on vuonna 2013 ilmestynyt ilmaisena verkkolehtenä neljän teemoitetun numeron muodossa (maalis, kesä, syys ja joulukuussa). Vuonna 2013 lehdestä ilmestyi 18. vuosikerta. OKM toimii lehden rahoittajana. Lehden päätoimisena työntekijänä jatkoi managing editor Markus Palmén. Professori Kristiina Kumpulainen toimi päätoimittajana kesäkuulle 2013, jonka jälkeen Markus Palmén toimii toistaiseksi vt. päätoimittajana.

Lehti käynnisti vuoden alusta sisällöntuotantoyhteistyön aikuiskasvatuksen eurooppalaisen InfoNet verkoston kanssa. Yhteistyön seurauksena lehden toimitustyötä konsultoiva toimitusneuvosto uudistui siten, että LLinE nimesi neuvostoon kolme jäsentä, InfoNet kaksi ja EAEA yhden jäsenen. Vuoden 2013 teemoja olivat: 1/2013 Youth unemployment, 2/2013 Active citizenship, 3/2013 Mobility and Migration ja 4/2013 Body, emotions and the arts. Vuoden lopulla LLinE:ssa alkoi ilmestyä teemoista riippumatonta sisältöä (esim. PIAAC analyyseja) aiemman julkaisurytmin ulkopuolella. LLinElla oli 1.1.2013 31.12.2013 välisenä aikana n. 14 963 erillistä käyttäjää sivuillaan. Näistä palaavia kävijöitä (ns. vakiolukijat) on n. 4400. Kävijä katselee keskimäärin 2,3 sivua käyntinsä aikana. 8 Viikossa LLinE saa tyypillisesti 600 700 kävijää. Kävijöitä on ollut yhteensä 163 maasta, top 10: Suomi, USA, Iso Britannia, Saksa, Singapore, Tanska, Belgia, Intia, Alankomaat, Thaimaa. Lukijakunta koostuu pääasiassa edelleen tiedeyhteisöistä ja eri maiden edunvalvonta ja koulutusorganisaatioista. Yksittäisistä kävijöistä 3772 on käynnillään tarkastelut useampaa kuin yhtä artikkelia. Näistä 3294 on tarkastellut kahta sivua, 1988 kolmea sivua, 2000 neljää sivua ja 1722 viittä sivua. Kävijämäärätavoitteessa siis onnistuttiin. Lukijamäärä 16 kertaistui printtilehden vuoden 2012 lukijamäärästä. Uutiskirjeen tilaajia oli 12. marraskuuta 157 kpl eli tavoite jäi täyttymättä. Toimitusneuvosto päätti toistaiseksi pitää vanhan nimen siihen asti, kun InfoNet yhteistyön muodot selkiytyvät. Lehti solmi onnistuneesti yhteistyösopimuksen InfoNet verkoston kanssa 17. huhtikuuta. Sopimuksen mukaisesti kokeilemme sisällöntuotanto ja markkinointiyhteistyötä vuoden verran, jonka jälkeen arvioimme mahdollisuudet lähentää yhteistyötä entisestään tähtäimessä yhden yhteisen median perustaminen viimeistään keväällä 2015. LLinE on käyttänyt InfoNetin kirjeenvaihtajaverkostoa sekä sisällöntuottajana että kontaktien haalijana kaikissa vuoden 2013 numeroissa. Yhteistyö on myös kartuttanut LLinEn lukijamäärää.

9 LLinE ja EAEA:n tiedotus ovat tehneet yhteistyötä jokaisessa numerossa. LLinE ja EAEA ovat tuottaneet artikkeleja vastavuoroisesti julkaistavaksi toistensa kanavissa, jakaneet taustatietoa, ja LLinE on julkaissut EAEA:n tiedotteita edunvalvojille suunnatussa advocacy osiossaan. Lehti myy bannerimainospaikkoja etusivullaan. Ulkoistettu ilmoitusmyynti ei ole käynnistynyt toivotulla tavalla eikä maksettuja mainoksia ole saatu sivulle. Mainosvaihtoa on sen sijaan toteutettu yhteistyökumppaneiden kanssa. 2.2.1.2 Aikuiskasvatus Aikuiskasvatuksesta ilmestyi 33. vuosikerta. Lehden numerot olivat Kansalaisaktiivisuus ja demokratia (1/2013); Elinikäinen oppiminen (2/2013); Vapaa(ko) sivistystyö (3/2012) sekä Työn maailma (4/2012). Päätoimittajana toimi professori Heikki Silvennoinen Turun yliopistosta ja lehden toimituspäällikkönä Annu Hattunen. Yliopistojen uuden rahoitusmallin pelättiin vähentävän suomenkielistä tieteellistä julkaisemista, mutta ensimmäinen vuosi on osoittanut, että lehteen tarjottujen artikkelien määrä ja laatu ovat pysyneet ennallaan. Vuonna 2013 lehdessä julkaistiin 15 tieteellistä artikkelia. Keväällä 2013 toimituskunnassa aloitti kaksi uutta jäsentä: FT, yliopettaja Heikki Pasanen sekä FT, tutkijatohtori Kristiina Brunila. Toimituskunta teki vuoden aikana aktiivista kehittämistyötä. Lehdelle luotiin toimituspolitiikka, jossa kuvataan konsepti, tavoitteet, juttutyypit ja lukijakunta. Lisäksi lehden toimitusprosessi kuvattiin. Myös tärkeimmät kehittämistavoitteet ja keinot sekä aikataulut niiden saavuttamiseksi määriteltiin. Toimituskunta on sitoutunut työskentelemään suunnitelmien mukaisesti. Loppuvuodesta toteutettavalla lukijakyselyllä kartoitetaan lukijoiden odotuksia Aikuiskasvatuksesta. Tuloksia hyödynnetään lehden kehittämisessä vuonna 2014. Yhteistyötä Aikuiskasvatuksen Tutkimusseuran (ATS) kanssa tiivistetään. Lukijamäärä jatkoi tasaista laskua. Vuositilausten määrä oli vuoden lopussa noin 1 200. Oletettuina syinä levikin negatiiviseen kehitykseen on aikuisoppilaitosten yhdistämiset ja säästökuurit, aikuiskasvatustieteen ajautuminen yliopistoissa kasvatustieteen marginaaliin sekä tieteellisen tiedon runsas saatavuus ja lukijakunnan eläköityminen. Syksyllä toteutettu KVS:n julkaisutoiminnan suoramarkkinointikampanja ei olennaisesti lisännyt lehden tilausmääriä. Uuden osoitejärjestelmän vuoksi tarkkaa ja vertailukelpoista tietoa lehden tilaajakunnasta ei ollut saatavilla markkinoinnin tueksi. Lehden vaikuttavuutta ja näkyvyyttä lisättiin seuraavilla keinoilla: (1) Jokaisesta uudesta numerosta lähetettiin tiedote epressi tiedotepalvelun kautta medioille ja päättäjille laajalla jakelulla. Yksi tiedote poiki aukeaman jutun Helsingin Sanomien Torstai liitteeseen. Muista tiedotteista syntyi juttuja Demokraattiin, Turun Sanomiin ja Kansan Uutisiin. (2) Syksyllä perustettiin neljän kasvatuksen tiedelehden yhteinen Facebook sivu, joka sai ensimmäisen puolivuotisen aikana lähes 600 seuraajaa. Sivujen luetuin, Aikuiskasvatuslehden päivitys tavoitti kahdessa päivässä 1 200 lukijaa. (3) Jokaisesta lehdestä versioitiin 1 2 juttua Sivistys verkkolehteen, jota lukee viikoittain 3 000 vapaan sivistystyön ammattilaista. Toimenpiteiden toivotaan pitkällä aikavälillä vaikuttavan myös tilaajamääriin. Vuonna 2013 lehden painosta pienennettiin 1 800 kappaleesta 1 400:aan. Sivumäärä säilyi ennallaan. Ilmoitusmyynti ei ole olennaisesti parantunut edellisvuosiin verrattuna. Yhtenä yhteistyötoimenpiteenä lehdessä on lisätty ilmoitusvaihtoa muiden tiedejulkaisujen kesken. Tällä tavoitellaan näkyvyyttä ja uutta lukijakuntaa lähitieteenaloilta (työelämän tutkimus, psykologia, kasvatus, sosiologia, naistutkimus).

On syytä huomioida, että lehden levikin kasvattaminen on pitkä prosessi, jossa tulokset näkyvät viiveellä. Levikin lisäämiseen ei ole yksittäisiä keinoja, joten vaikuttavuuden, lehtien välisen yhteistyön ja muun näkyvyyden lisääminen eli imagotyö heijastuu lopulta myös tilaajamääriin. 10 2.2.1.3 Sivistys verkkolehti Verkkolehti Sivistys käynnisti konseptin uudistamisen uusien lukijoiden saamiseksi ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Tavoitteena on uteliaan ihmisen verkkomedia, joka Kansanvalistusseuran tehtävän mukaisesti rakentaa oppivan elämäntavan yhteiskuntaa. Se kehittää elinikäistä oppimista yli kieli ja oppilaitosmuotorajojen. Säätiön hallitus hyväksyi hankkeen työsuunnitelman. Kustantaja vahvisti sidosryhmäsuhteita muun muassa ruotsinkieliseen sivistystyöhön julkaisuyhteistyön kehittämiseksi. Sivistys saavutti toimintasuunnitelman tavoitteen lisätä lukijoita. Viikkokävijöitä oli keskimäärin yli 3 000, joista jopa puolet tuli sosiaalisesta mediasta. Viikoittaisen uutiskirjeen tilaajien määrä nousi 920 lukijaan. Vuorovaikutusta ja levikkiä lisäsi juttujen jakaminen verkkolehden Facebook sivulta. Luetuimpia juttuja olivat aiempien vuosien tapaan uutiset, joissa painottuivat koulutuspolitiikka, oppilaitostyö ja pedagogiikka. Aiheista keskeisimmiksi nousivat nuorisotakuu ja vapaan sivistystyön rahoitus. Näkökulmista seurattiin aktiivisesti aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen Tieteen sanaa. Media nosti epress tiedotepalvelusta jakamillaan koosteilla valtakunnalliseen mediaan toimialan keskeisiä kysymyksiä, kuten rahoittajan uhkaamat resurssien leikkaukset. Sivistys koosti juttujaan säännöllisesti vapaan sivistystyön verkostoihin. Media pyrki kasvattamaan ilmoitusmyyntiään ohjeistamalla ilmoitusmyyjää yhä tarkemmin kohderyhmistä, sidosryhmistä ja potentiaalista ilmoittajista. Myynti kuitenkin pysyi edellisvuoden tasossa. Kansalaisopistojen liitto rahoitti Sivistyksen sisällöntuotantoa 12 500 eurolla. Opetus ja kulttuuriministeriö myönsi median kehittämiseen vuodelle 2014 9 500 euroa. Kulurakennettaan media kevensi sidosryhmien, kuten aikuisten oppimisen pohjoismaisen NVL verkoston kanssa käynnistetyllä artikkelisarjalla pohjoismaisesta nuorisotakuusta ja yhteistyöllä julkaisijakumppanin kanssa. Samalla jutut lisäsivät vaikuttavuutta oman alan verkostoissa. Sivistyksen päätoimittaja oli Kansanvalistusseuran toiminnanjohtaja Tapio Kujala. Toimituspäällikkönä toimi Terhi Kouvo. Tiimiin kuuluivat lisäksi Kansanvalistusseuran julkaisujen toimituspäälliköt ja Euroopan aikuiskoulutusliiton (EAEA) tiedottaja. Lukijoita edustavan toimitusneuvoston muodostivat toimituksen lisäksi toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen (Kansalaisopistojen liitto), suunnittelija Leena Saloheimo (Vapaa sivistystyö ry), pääsihteeri Mika Nirvi (Suomen kesäyliopistot), suunnittelija Juhana Mykrä (Helsingin suomenkielinen työväenopisto), tuntiopettaja Anna Halme (Lahden kansanopisto) ja suunnittelijaopettaja Annukka Wiikinkoski (Espoon suomenkielinen työväenopisto). Kehittämistä varten toimitus perusti erillisen, mallilukijaa edustavan työryhmän

11 2.2.1.4 KVS kirjat Kansanvalistusseura on kustantanut kirjoja omaehtoisen ja elinikäisen oppimisen tarpeisiin. Viime vuosina on julkaistu 4 8 nimikettä vuodessa. Kustannusohjelma on painottanut omaehtoista ja elinikäistä oppimista, luovaa kirjoittamista, taidetta ja hyvinvointia käsitteleviä tietokirjoja. KVS kirjojen vuoden 2013 kustannusohjelmassa julkaistiin vuoden aikana kolme uutta nimikettä. Neljäs ohjelmassa ollut kirja siirtyi seuraavalle vuodelle ulkoistetun toimitustyön ongelmien takia. Kirjat painettiin digipainossa, ja suurin kerralla otettu painoserä on tähän mennessä ollut yhteensä 300 kappaletta (suurin kokonaispainos 500 kpl). Vuoden aikana on otettu uusintapainoksia kahdesta kirjasta: Toiminnasta tietoon (100 kpl) ja Innostu ryhmästä (100 kpl). Vuoden kustannusohjelma painotti vapaata sivistystyötä, aikuiskasvatusta ja kirjoittajaoppaita. Keväällä ilmestyi Matti Laitisen toimittama Miksi kaikkialle pitäisi päästä? artikkelikokoelma, joka käsittelee opiskelun esteettömyyttä erityisesti vapaassa sivistystyössä. Helsingin kirjamessuilla julkistettu Taija Tuomisen Minusta tulee kirjailija innostaa kirjoittajaa ja antaa käytännön ohjeita. Vuoden lopussa ilmestynyt Maarit Jaakkolan Hyvä journalismi käytännön opas kirjoittajalle opastaa journalistiseen kirjoittamiseen. Aikuiskasvatuksen vuosikirja sarjan seuraava osa on Kristiina Brunilan ja Ulpukka Isopahkala Bouretin toimittama Marginaalin voima, joka tarkastelee muun muassa aikuiskasvatuksen valtavirran ulkopuolisia marginaaleja. Viivästymisen vuoksi vuosikirja ilmestyy vuoden 2014 alkupuolella. Kustannustoimittajan kokoaikaisen hoitovapaan aikana tammi maaliskuussa tehtäviä on hoitanut sijainen. Huhtikuusta alkaen kustannustoimittaja on osa aikaisella hoitovapaalla tehden nelipäiväistä työviikkoa. Hallitus linjasi toimintasuunnitelmassaan, että kirjankustannukseen ei tule uusia kirjahankkeita vuodelle 2014 ja valtuutti toiminnanjohtajan käymään kirjankustannusta koskevat yt neuvottelut. 2.2.1.5 Elä ja opi videotuotanto Videotuotannon toinen vaihe käynnistyi syyskuussa 2013. Kahdeksan videotarinaa koulun johtamisesta, opetussuunnitelmista ja maahanmuuttajien roolista suomalaisessa yhteiskunnassa valmistuivat joulukuussa. Videot on tarkoitettu kotimaiseen ja kansainväliseen levitykseen. Teknisesti videot sopivat myös televisiolevitykseen. Videot tuotettiin yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. 2.2.1.6 Messut Säätiö osallistui tammikuussa 2013 Educa messuille ja esitteli siellä Etäkoulu Kulkuri ja Oriveden opiston lyhytkurssitoimintaa sekä KVS kirjoja. Videotuotantoa esiteltiin yhdessä opetushallituksen kanssa lavatapahtumien tietoiskuissa (2 kpl). Helsingin kirjamessuilla säätiö osallistui Minusta tulee kirjailija julkistusteemalla. Kirjaa myytiinkin toista sataa kappaletta. 2.2.2 EAEA tiedotus Euroopan aikuiskasvatusliitto (EAEA) on edunvalvontajärjestö, joka toimii aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen hyväksi. Järjestö ajaa erityisesti vapaan sivistystyön asiaa. Sillä on 116 jäsenjärjestöä 43 Euroopan maassa. EAEA vaikuttaa EU:n koulutuspolitiikkaan, lisää aikuiskoulutuksen näkyvyyttä ja tarjoaa jäsenilleen erilaisia palveluja (www.eaea.org). Kansanvalistusseuran rooli viestinnässä vahvistui EAEA:n tiedotuksen siirryttyä Vapaan sivistystyön yhteisjärjestöltä (VSY) seuran hoidettavaksi. Kansanvalistusseura toteuttaa EAEA:n viestintästrategiaa. Tällä hetkellä vaikutustyö keskittyy Yhteinen Erasmus ohjelmaan, epämuodollisen oppimisen validointiin sekä vanhuusiän oppimisen hyötyjen tunnustamiseen.

12 2.2.3 Etäkoulu Kulkuri Uutena oppimisympäristöhankkeena syksyllä 2013 aloitettiin yhdessä Viikin ja Turun normaalikoulujen kanssa E Kulkuri hanke, jossa keskitytään verkkokoulun testaamiseen yläkoulujen erityisopetuksen tukena. Myös yhteistyö Kolin koulun kanssa jatkui syksyllä 2013, koulun 7. luokan oppilaiden opiskellessa kotitaloutta Kulkuri verkkokoulussa. Käytännön työt oppilaat tekevät koulun keittolassa koulunkäynninohjaajan ohjauksessa. Kulkuri opettaja pitää oppilaille myös reaaliaikaisia opetustuokioita. Kokemusten perusteella Kulkuri verkkokoulu voi tukea kuntia ja kouluja ainakin erityistilanteissa, joissa pätevää opettajaa ei saada (syrjäseutujen pienet koulut) tai oppilas ei jostain syystä käy koulua (psyykkiset/sosiaaliset ongelmat, sisäilmaongelmat, pitkäaikaissairaudet). Keväällä 2013 ensimmäiset opettajat ottivat käyttöön WebEx verkkoneuvotteluohjelman ja aloittivat reaaliaikaiset opetustuokiot (=nettitunnit) oppilaiden kanssa. Kesällä 2013 saimme käyttöön oman Kulkuri WebEx:in ja kaikille opettajille host tunnukset. Syksyllä 2013 nettitunteja pidettiin paljon ja niistä saatiin erinomaista palautetta oppilailta ja vanhemmilta (verkkokyselyt tuntien jälkeen). Kevätlukukaudella 2013 kokeiltiin ilmiöoppimista yhdessä Otavan Opiston kanssa. Kielet ja kulttuurit ilmiöstä valittiin verkkokoulun tarkasteluun pienempi, kaikkia yhdistävä aihe: kouluruokailu. Oppilaiden tuotokset koottiin yhteiselle Ruokala sivustolle: http://www.peda.net/veraja/kulkuri/kulkurikoulu/ilmio2013. Kesällä 2013 valmistui myös Kordelinin säätiön tuella tehty verkkokoulun tieto ja viestintätekniikan taitojen opetussuunnitelma. Se on luettavissa Kulkuri hankesivulla: www.kulkurikoulu.fi > Hanketyö > Kulkuridokumentteja. Verkkokoulua arvioivat vuoden aikana Turun OKL:n opiskelijat, jotka suorittivat verkkokoulussa osan valinnaisesta opetusharjoittelustaan. Keväällä 2013 tehtiin myös laaja asiakastyytyväisyyskysely, jonka tulokset ovat katsottavissa Prezi esityksen muodossa Kulkuri hankesivulla: www.kulkurikoulu.fi > Hanketyö > Kulkuridokumentteja. OKL:n opiskelija Heta Nieminen totesi omassa harjoitteluraportissaan mm. näin: Tuntuu etuoikeudelta päästä kurkistamaan tällaiseen tulevaisuuden kouluun, joka avaa paljon uusia toimintatapoja, mahdollisuuksia ja toki myös omia haasteitaan. Uusi oppilashallinto ohjelma Asio on käytössä ja oppilaiden ilmoittautuminen tapahtuu sen kautta. Ohjelma on helpottanut asiakkaiden ilmoittautumista ja vähentänyt toimistorutiineja. Myös Sonet laskutusohjelma on otettu käyttöön. Asion opettajaliittymän käyttöönotto siirtyi keväälle 2014. 3 Oriveden toimipiste 3.1 Instituutin toiminta KVS instituutin tehtävänä on luoda monipuolisia mahdollisuuksia eri ikäisille oppijoille elämänlaajuiseen itsensä kehittämiseen. Instituutin yhteisöllinen pedagogiikka tukee yksilöllistä kasvua. Toiminnan suunta on määritelty instituutin visiossa: KVS instituutti järjestää kansallisesti sekä kansainvälisesti verkostoituneena humanistiselta arvopohjalta yleissivistävää ja taideopetusta monimuotoisesti erilaisissa oppimisympäristöissä. Instituutti tunnetaan innovatiivisista toimintatavoistaan.

Instituutin toiminnan suuntaa on linjattu vuoden aikana uudelleen. Taiteen ja kulttuurin alojen monipuolistaminen, kestävä kehitys ja aktiivinen kansalaisuus sekä oppilaitoshenkilöstön täydennyskoulutus on nähty tulevaisuuden mahdollisuuksina. Uudet linjaukset näkyvät vuoden 2014 opetustarjonnassa. KVS instituutin johtokuntaan kuuluivat vuonna 2013 puheenjohtajana toiminnanjohtaja Tapio Kujala, varapuheenjohtajana dosentti Pertti Timonen, johtaja Riitta Jakara (erosi 1.8.2013 lukien), professori Juha Suoranta (erosi 30.5.2013), johtaja (eläkkeellä) Kalevi Kaukola, lehtori Matti Ruippo, majuri evp. Risto Viljanen sekä esittelijänä rehtori Kaisa Väyrynen. Rehtori toimi myös johtokunnan sihteerinä. Johtokunta kokoontui neljä kertaa. 13 3.2 Strategiset tavoitteet Instituutin strategian keskeiset tavoitteet 1) Kehittää ja tuottaa eri ikäisille kansalaisille kestoltaan ja toteutustavaltaan vaihtelevia vapaan sivistystyön opintoja kulttuuri ja luovan toimialan ammatillista täydennyskoulutusta. 2) Tarjota laadukas valtakunnallinen kirjoittamiseen painottunut, yleislukiolle vaihtoehtoinen, toisen asteen koulutus nuorille ja aikuisille. 3) Vahvistaa Oriveden Opiston roolia luovien alojen ammattilaisten ja harrastajien kohtaamispaikkana ja keskustelufoorumina. 4) Osallistua paikalliseen ja alueelliseen kulttuuritoimintaan ja koulutuksen järjestämiseen. Kohdan 1. ammatillinen täydennyskoulutus on laajennettu kulttuuri ja luovien alojen lisäksi koskemaan vapaan sivistystyön oppilaitoshenkilöstön täydennyskoulutusta 3.3 Johtamisjärjestelmä ja päätöksenteko KVS Instituutin johtosäännön mukaan opistolla on johtokunta, johon kuuluu kuusi säätiön hallituksen kahdeksi vuodeksi valitsemaa jäsentä. Lisäksi hallitukseen kuuluu säätiön toiminnanjohtaja, joka toimii puheenjohtajana ja rehtori, joka toimii sihteerinä. Vuonna 2013 hallituksen nimeäminä johtokunnan jäseninä ovat toimineet: Riitta Jakara, Kalevi Kaukola, Matti Ruippo, Juha Suoranta, Pertti Timonen sekä Risto Viljanen. Riitta Jakara ja Juha Suoranta erosivat johtokunnasta kesken kauden. Henkilöstöä johtokunnassa on edustanut Sami Kainulainen. Lisäksi talouspäällikkö on osallistunut asiantuntijajäsenenä johtokunnan kokouksiin. Johtokunta kokoontui neljä kertaa. Lisäksi johtokunnan jäsenet osallistuivat Kordelinin rahoituksella järjestettyyn Muuttuvat oppimisympäristöt seminaariin. Opiston asioista on säätiön johtosäännön mukaan päätetty säätiön hallituksessa ja hallintoneuvostossa. Talouspäällikkö ja rehtori osallistuvat hallituksen ja hallintoneuvoston kokouksiin. Säätiön toiminnanjohtaja, talouspäällikkö ja rehtori muodostavat säätiön johtoryhmän. Johtoryhmä kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa, mutta johtoryhmän välinen yhteydenpito puhelimitse sekä sähköpostitse on päivittäistä. Rehtorin ja talouspäällikön apuna toimii opiston johtoryhmä, johon kuuluvat edellä mainittujen lisäksi lukion apulaisrehtori, kansanopiston linjanjohtajat sekä koulutussuunnittelija. Johtoryhmä kokoontuu keskimäärin kerran kahdessa viikossa

14 3.4 Kehittämishankkeet 3.4.1 Opetushallituksen LAKE laadunkehittämishankkeet Opetushallituksen myöntämällä vuoden 2012 13 LAKE rahoituksella (laadun kehittämisrahoitus) on kehitetty etäkoulutuksen muuntoa monimuotokoulutukseksi. Lukuvuodelle 2013 14 saatiin 36 000 euroa laadun kehittämisrahaa, jolla on toteutettu Uudistuva Oriveden Opisto projekti. Projektissa on suunniteltu tulevaisuuden kansanopiston oppimis ja työskentely ympäristöjä, toteutettu asiakaspalveluhenkilöstön valmennus uusiin tehtäväkokonaisuuksiin sekä kartoitettu henkilöstön työssä jaksamista muutosvaiheessa sekä haettu keinoja toteuttaa muutosta. 3.4.2 Alfred Kordelin säätiön apuraha Opetushallituksen Alfred Kordelin säätiön 20 000 euron rahoituksella kehitettiin Oriveden Opiston kesätoimintaa. Rahoituksella toteutettiin kolme kulttuuriprojektia: Saima Harmaja seminaari, Muuttuvat oppimisympäristöt näkökulma tulevaisuuden asiakastarpeisiin kutsuseminaari sekä ITE taiteen seminaari sekä näyttely Pakko tehdä. 3.4.3 Osaava hanke Pirkanmaan oppiva vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus hankkeessa saatiin päätökseen kolmas hankekausi (avustusta 65 000 euroa) ja käynnistettiin neljäs hankekausi, johon saatiin avustusta 80 000 euroa. Hanke kuuluu OKM:n mukaiseen OSAAVA ohjelmaan ja sitä rahoittaa Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto. Oriveden Opiston koordinoimassa hankkeessa olivat vuonna 2013 mukana Ahjolan kansalaisopisto, Hämeenkyrön kansalaisopisto, Näpsä käsityökoulu, Oriveden seudun kansalaisopisto, Pirkan opisto, Sara Hildén akatemia, Tampereen kesäyliopisto, Tampereen seudun työväenopisto, Valkeakosken kuvataidekoulu, Valkeakosken musiikkiopisto, Valkeakoski opisto ja Voionmaan opisto. Hanke järjesti verkoston opetushenkilöstölle pedagogista osaamista, tvt taitoja ja työhyvinvointia tukevaa toimintaa, kuten erilaisia työpajoja, seminaareja ja monimuotokoulutusta. Tuntiopettajille pilotoitiin työnohjausryhmät sekä järjestettiin vertaismentorointiryhmiä ja yhteinen työhyvinvointipäivä. Lisäksi hankkeessa käynnistettiin CAF laatujärjestelmän käyttöönottokoulutus verkoston oppilaitoksille sekä oppilaitosjohdon rehtoricoaching. Vuonna 2013 hankkeessa toteutettiin 461 koulutuspäivää. Oppilaitosten henkilökunnan osaamisen kehittämisen lisäksi hankkeessa on tehty työtä pirkanmaalaisten vapaan sivistystyön oppilaitosten verkoston kehittämiseksi. Hanke on edennyt suunnitelmallisesti ja verkosto on hakenut jatkoa myös viidennelle OSAAVA avustuskaudelle 3.4.4 Koulutustoiminnan kehittäminen OKVS Instituutin tulevaisuuden koulutustehtävästä on laadittu suunnitelma ja sitä on lähdetty toteuttamaan. Valtakunnallisesti vapaan sivistystyön henkilöstökoulutus on sirpaleista ja koordinoimatonta. Uuden koulutustehtävän tavoitteena on kartoittaa vapaan sivistystyön henkilöstökoulutuksen tarve ja lähteä toteuttamaan sitä. Koulutustehtävästä on käyty useita neuvotteluja Opetushallituksen kanssa. Lisäksi yhteistyöneuvotteluja on käyty Kansalaisopistojen liiton sekä OK Opintokeskuksen kanssa. Keskeisiä vapaan sivistystyön henkilöstökoulutuksen osa alueita ovat oppilaitosjohdon sekä johtoryhmien koulutus, asiakaspalveluhenki

löstön koulutus, maahanmuuttajien kanssa työskentelevien monikulttuurisuuskoulutus, laatujärjestelmäkoulutus, EU tietous sekä oppilaitosten kansainvälistyminen. Yhtenä tehtäväalueena on myös tuntiopettajien aikuispedagoginen koulutus 15 3.4.5 Opintosetelit Opintosetelirahaa vuodelle 2013 2014 saatiin yhteensä 16 000 euroa, joka käytettiin työttömänä olleille pitkien linjojen opiskelijoille ja sellaisille peruskoulun päättäneille, joilla ei ole jatkokoulutuspaikkaa toisella asteella. 3.5 Rakenteet ja prosessit 3.5.1 Tulevaisuusselvitys Oriveden Opiston tulevaisuutta koskevaa selvitystyötä on tehty säätiön hallituksen sekä hallintoneuvoston tekemien päätösten mukaisesti. 3.5.2 Arviointi ja laadulliset tavoitteet Toimintasuunnitelmassa kirjattuna kehittämiskohteena oli laatujärjestelmän aikaansaaminen sekä linjojen arviointikriteerien yhdenmukaistaminen. Näiden toteuttaminen siirrettiin odottamaan opiston tulevaisuusratkaisua. Opistossa on käytössä itsearviointijärjestelmä osana toimintasuunnitelmaa. Webropol asiakaspalautejärjestelmä on käytössä kaikilla koulutusmuodoilla. Asiakasarviointi suoritetaan lukukausien lopussa sekä kesäkurssien yhteydessä. MTV:n lukioluokituksessa opiston kirjoittajalukio sijoittui nuorisolukiosarjassa sijalle 31 ja aikuislukioiden sarjassa ensimmäiseksi. 3.5.3 Markkinointi ja tiedotus Keskeinen väline markkinoinnissa oli opiston internet sivusto. Sanomalehtimarkkinointia oli vähän ja se keskittyi talven opintolinjoihin. Uutena opintolinjojen markkinointikanavana oli jalkautuminen Ilosaarirock tapahtumaan Joensuussa. Lyhytkursseja markkinoitiin ainoastaan ammattilehdissä sekä suoramarkkinoiden. Paperiesitteinä toteutettiin talven opintolinjat esite sekä kesäkurssiesite. Vuoden alussa painettiin jo perinteeksi tullut Sorja julkaisu, mitä käytettiin myös markkinointivälineenä. 3.6 Henkilöstö 3.6.1 Henkilöstön määrä ja muutokset Opistossa työskenteli 19 päätoimista henkilöä, joista kaksi on osa aikaeläkkeellä ja kaksi määräaikaisessa työsuhteessa. Tuntiopettajia oli noin 300. Vuoden 2012 lopulla käytyjen yt neuvottelujen seurauksena kirjastonhoitaja irtisanottiin ja hänen työsuhteensa päättyi kesällä 2013. Etäopiston lopettamispäätöksestä johtuen käynnistettiin yt neuvottelut Etäopiston koulutuspäällikön kanssa. Yt neuvottelut johtivat irtisanomiseen 1.12.2013 alkaen. Päätoiminen kuvataideopettaja jäi sairauseläkkeelle kesällä 2013.

16 3.6.2 Työn kehittäminen Jokaisen päätoimisen henkilön kanssa käytiin kehityskeskustelut. Työn vaativuuden arviointi (TVT) sekä tehtäväkuvien sekä vastuiden arviointi suoritettiin kaikkien henkilöstöryhmien osalta. 3.6.3 Työhyvinvointi ja turvallisuus Henkilöstön työterveyshuolto on ostettu Orivesi Kangasalan terveyspalveluilta. Ostosopimus uusittiin vuosille 2013 14. Henkilöstölle on tarjottu kulttuuri sekä liikuntaseteleitä työhyvinvointitoimintaan. Länsi ja Sisä Suomen Aluehallintovirasto teki työsuojelutarkastuksen opistoon 17.6.2013. Tarkastuksen tuloksena opistoa velvoitettiin 1. Tekemään selvitys henkilöstön työhyvinvoinnin tilasta 2. Laatimaan puuttuvat toimintaohjeistukset asiakasväkivallan uhasta sekä häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta. Selvitys työhyvinvoinnista toteutettiin terveystalo Mehiläisen toimesta ja puuttuvat ohjeet laadittiin. Henkilöstö on voinut käyttää työnohjausta tarvittaessa. Työterveyshuollon työpsykologin kanssa on järjestetty pienryhmätapaamisia sekä koko henkilöstön yhteisiä keskustelutilaisuuksia muutosvaiheeseen liittyvissä kysymyksissä. Työsuojelutoimikunta on kokoontunut säännöllisesti. 3.6.4 Henkilöstön koulutus Henkilöstö on osallistunut Pirkanmaan Osaava vapaa sivistystyö hankkeen koulutuksiin. Asiakaspalveluhenkilöstölle on järjestetty neljän päivän valmennuskoulutus. Opetushenkilöstölle on järjestetty neljän päivän Tulevaisuuden opetustilat koulutuskokonaisuus sekä innovaatioseminaari. Lisäksi henkilöstö on osallistunut oman osaamis ja tehtäväalueen koulutuksiin. 3.7 Perustehtävää tukevat palvelut 3.7.1 Talous, asiakas ja IT palvelut Hallintopalvelut ovat kaikille yhteisiä tukitoimintoja. Niihin kuuluvat KVS instituutin johdon, taloustoimiston ja kurssitoimiston palvelut sekä ulkoistetut palkanlaskentapalvelut. Kirjanpito, atk ja palkanlaskentapalvelut ovat yhteisiä Helsingin toimipisteen kanssa ja niitä tuotetaan pääosin Orivedellä. Hallinto ja asiakaspalvelujen tehtävänä on mahdollistaa laadukkaiden koulutuspalveluiden tuottaminen. Instituutin it palveluiden tavoitteena on pitää verkot, laitteet ja ohjelmat toimintakunnossa. IT palvelut huolehtivat ohjelmistoista ja niiden lisensseistä sekä siitä, että instituutin koneilla käytetään vain instituutin ohjelmia. 3.7.2 Kiinteistö ja ravintolapalvelut Opiston kiinteistö, siivous, ja ravintolapalvelut ovat ulkoistettu. Kiinteistö ja siivouspalvelujen tuottajana toimii Torresol KLV. Ravintolapalvelujen tuottajana toimii ravintolayritys Vallesmanni Oy.

17 3.8 Opetustoiminta 3.8.1 Opetustarjonta Oriveden Opistossa toimii kansanopisto sekä kirjoittajalukio. Kansanopistossa on neljä koko lukuvuoden pituista luovien alojen linjaa: musiikki, sanataide, kuvataide ja sarjakuva ja pelilinja. Pitkien linjojen lisäksi opistossa järjestetään lyhytkurssitoimintaa, joka keskittyy pääsääntöisesti kesäkauteen ja on osa Oriveden Suven valtakunnallista kulttuuritarjontaa. 3.8.2 Opiskelijamäärät Alla olevassa taulukossa on vuosien 2009 2013 kansanopiston pitkien linjojen aloittaneiden sekä kirjoittajalukion (kaikki vuositasot yhteensä) opiskelijamäärät. 2009 2010 2011 2012 2013 lukio 57 60 62 54 54 kirjoittajakoulutus 29 37 28 18 19 kuvataidekoulutus 44 45 30 30 18 +10 =28 musiikkikoulutus 34 33 34 34 37 yhteensä 164 175 154 136 138 Verrattuna vuoteen 2012 opiskelijamäärissä oli hienoista kasvua, tosin vuodenvaihteessa 2014 voitiin todeta, että keskeyttämiset olivat pienentäneet ryhmäkokoja. Kesäkursseilla opiskelijamäärä oli 745. Vähennystä edelliseen kesään oli noin 10 %. 3.8.3 Opintoviikot Verrattuna vuoteen 2012 opintoviikkojen määrä laski 509 viikkoa ja verrattuna vuoteen 2011 laskua on 1576. Suurin laskuun vaikuttava tekijä on Etäopiston toiminnan alasajo, mutta laskuun vaikuttaa myös opiskelijamäärän aleneminen. Kesäkurssien opintoviikkomäärä oli 990, joka on 132 opintoviikkoa vähemmän (15 %) kuin edellisenä kesänä. ORIVEDEN OPISTO Rahoitukseen oikeuttavat OPINTOVIIKOT 2011 2013 TOT Tot.vert. % TA TOT TOT 2 013 TA 2013 2013 2012 2011 KIRJOITTAJAKOULUTUS kansanopistolinja 680 111,11 612 747 1102 monimuoto 1 037 91,53 1133 1558 1448 lyhytkurssit 376 81,56 461 436 491 yhteensä 2 093 94,88 2206 2741 3041 KUVATAIDEKOULUTUS kansanopistolinja 975 93,39 1044 993 1299 monimuoto 37 74,00 50 53 151 lyhytkurssit 185 78,72 235 229 189

18 yhteensä 1 197 90,07 1329 1275 1639 MUSIIKKIKOULUTUS kansanopistolinja 1 283 108,73 1180 1111 1148 monimuoto 4 20 lyhytkurssit 432 86,40 500 507 547 yhteensä 1 715 102,08 1680 1622 1715 KIELIKOULUTUS lyhytkurssit 98 71,01 138 120 138 ETÄOPISTO etä ja lähikurssit 936 110,12 850 775 1 007 LUKIO kansanopistoviikot 519 104,43 497 474 508 MUU KOULUTUS kansanopistolinja momu 48 lyhytkurssit 72 72,00 100 84 158 yhteensä 72 72,00 100 132 KOKO OPISTO YHTEENSÄ kansanopistolinja (+etäopisto) 3 457 82,64 4 183 4 100 5 064 etäopisto 936 monimuoto 1 074 90,79 1 183 1 663 1 619 lyhytkurssit 1 163 81,10 1 434 1 376 1 523 yhteensä 6 630 97,50 6 800 7 139 8 206 3.8.4 Kuvataidelinja Vuonna 2013 kuvataidelinjan ensisijainen pyrkimys oli tehostaa toimintaa kustannuksien leikkaamiseksi. Vakituisen opetushenkilöstön määrän puolittuminen on tärkein yksittäinen tekijä taloudellisen tuloksen parantumiseen. Kuvataidelinjalla järjestettiin aiempaa enemmän yhteisopetusta. Lisäksi kuvataidelinjalla tehostettiin tuntiopettajien käyttöä suunnittelemalla lyhyempiä ja täsmällisempiä opetusjaksoja, jotka integroituvat opetuskokonaisuuteen. Sarjakuvalinjan painopistettä muutettiin siten, että myös pelisuunnittelun opetus lisääntyi. Kuvataidekesän osalta kaikkia tavoitteita ei saavutettu, sillä kaikille uusille kursseille ei ollut kysyntää. Kesällä järjestettiin Pakko tehdä kuvataidenäyttely, joka kokosi harrastajataiteilijoita ympäri Suomea. Näyttely ja siihen liittyvä seminaari toteutettiin Kordelin säätiön apurahan turvin. Monimuotokurssitoiminta oli pienimuotoista, mutta kustannustehokasta. 3.8.5 Kirjoittajalinja Oriveden Opiston kirjoittajalinjoilla toimi keväällä ja syksyllä yksi opiskeluryhmä, joissa kumpanakin lukukautena oli keskimäärin 18 opiskelijaa. Määrälliset, laadulliset sekä taloudelliset tavoitteet saavutettiin.

Vapaan kirjoittajakoulun verkko oppimisympäristöissä työskenteli läpi vuoden monimuoto opintoryhmiä, joilla oli myös satunnaisia ryhmätapaamisia Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Syksyllä uutena aloitti Porvoon seudun verkkoryhmä. Monimuotokoulutusta järjestettiin myös elämäkerran, tietokirjan ja kaunokirjallisen esikoisteoksen tekijöille sekä luovaa kirjoittamista opettaville. Opiskelijoita oli kumpanakin lukukautena keskimäärin 184 henkeä. Laadulliset tavoitteet saavutettiin. Taloudellista tulosta rasitti vapaan sivistystyön lakimuutoksista seurannut jyrkkä alenema etä ja monimuotokoulutuksen rahoituksessa. Oriveden Suven lyhytkursseista toteutui 19 kpl pääasiassa 6 päiväisinä arkikursseina, joissa opiskelijoita oli 235, joten määrällisistä tavoitteista jäätiin hieman. Kesäkurssien laadulliset ja taloudelliset tavoitteet kuitenkin saavutettiin. Kevät ja syyskausina toteutettiin muutamia lyhyitä monimuotokursseja, joihin liittyi viikonloppujaksot Orivedellä ja Helsingissä. Lisäksi ohjelmassa oli kolme kolmipäiväistä kulttuuritapahtumaa: Oriveden Nauru keväällä, Uuden Kirjan Päivät kesällä ja Luovan Kirjoittamisen Opetuksen Päivät syksyllä. Laadulliset tavoitteet saavutettiin, mutta määrälliset ja taloudelliset tavoitteet jäivät heikohkoiksi. Kansainvälisessä toiminnassa tärkein tapahtuma oli Orivedellä toukokuussa pidetty eurooppalaisten kirjoittajakoulujen yhdistyksen EACWP: n vuosittainen symposium vuosikokouksineen. Keväällä rahoitettiin 5 sanataiteen linjan stipendiaattia yhteistyökurssille Prahaan Josef Skvorecky kirjailija akatemiaan. Syksyllä saatiin vieraiksi kaksi ulkomaista kirjoittamisen opettajaa, jotka luennoivat ja ohjasivat linjalla työpajoja. Toiminta rahoitettiin pääasiassa ulkopuolisin avustuksin. Avustuksia toimintaan saatiin opetus ja kulttuuriministeriöltä (Uuden Kirjan Päiviin) ja sen alaiselta valtion kirjallisuustoimikunnalta (kirjoittajakoulutukseen). 19 3.8.6 Musiikkilinja Tavoitteena on ollut kiteyttää slogan, jolla erotutaan ja korostetaan laatua. Lisäksi pyrittiin lisäämään nettinäkyvyyttä. Facebook toimii hyvin markkinointikanavana. Monimuotojen tuotekehityksen myötä ovat syntyneet laulajien momu, jazz momu soitonopettajille, biisihautomo, Freelancereiden momu yhdessä TE keskuksen kanssa Pyritään myös verkkovälineiden yhä parempaan hyödyntämiseen opetuksessa. 3.8.7 Klemetti Opisto Klemetti Opistolla oli 60 vuotiskesä. Juhlavuoden tapahtumat onnistuivat hyvin, ne olisivat tosin voineet saada enemmän näkyvyyttä. Klemetti Opiston naiskuoron 30 vuotiskonsertti 15.6.2013 Uusia ulkopuolisia rahoituslähteitä ei ole saatu aktiivisesta hakemisesta huolimatta. 3.8.8 Kielikoulutus Kielikoulutuksen opiskelijamäärä jäi aika vaatimattomaksi. Uusia kieliä tarjottiin, mutta ne eivät toteutuneet. Joko kysyntää ei ylipäätään ole tai kohderyhmä jäi löytymättä. Espanjan, englannin ja italian kurssit olivat totutusti suosituimpia. Asiakastyytyväisyys oli hyvä. 3.8.9 Etäopisto Vapaan sivistystyön asetusmuutos (annettu 13.10.2011) toi tullessaan seikkoja, jotka vaikuttavat Etäopiston toimintaedellytyksiin. Asetusmuutoksesta johtuva valtionosuuden kaventuminen aiheutti nykyisenkaltaisen etäopetuksen järjestämisen taloudellisesti kannattamattomaksi. Opiston johtokunta sekä säätiön hallitus päättivät KVS Instituuttiin kuuluvan Etäopiston lakkauttamisesta toistaiseksi 1.1.2014 lukien.