1
Sisällys Hevosen valokuvaaminen eri tilanteissa 3 Hevosen aistit 11 Muistoissamme 12 Tapahtumakalenteri 13 Hae aikuiskoulutukseen 15 Kypärävertailu 16 Slovenialaiset vieraina 18 Tiesitkö tämän? 19 Orikuvasto 20 Kouluratsastuksen arvosteleminen 21 Bloggaaminen on uusi muoti-ilmiö 25 Kuvagalleria 26 Toimituksen tervehdys Kevät on jo lopuillaan ja oppilaat, etenkin valmistuvat, odottavat jo kesäloman alkua. Tulevien ykkösten pääsykokeetkin on jo pidetty ja nyt jännitetään tuloksia. Tällä kertaa lehdessä ei ole mitään erityistä teemaa, joten juttuja on enemmän laidasta laitaan. Jutuissamme käsittelemme tällä kertaa muun muassa kouluradan arvostelua ja valokuvausta. Mukana on myös hauska juttu täynnä varsinaista nippelitietoa! Kesäisin terveisin, Toimitus
Hevosen valokuvaaminen eri tilanteissa Teksti Miia Ruuskanen ja Victoria Graham Kuvat Miia Ruuskanen, Victoria Graham ja Emilia Räisänen Hevosen valokuvaaminen on oma taiteen lajinsa, johon ei ole kiveen hakattuja sääntöjä. On kuitenkin asioita, jotka kannattaa ottaa huomioon hevosia kuvatessa. Kuten muutenkin kuvatessa, valotus on olennainen osa kuvaa. Vaaleat alueet eivät saisi palaa puhki, eikä kuva saisi olla niin tumma, että värien ja valojen vaihtelua ei ole. Vahvaan vasta- tai sivuvaloon ei yleensä kannata kuvata, vaan kannattaa sijoittua niin, että aurinko tulee suoraan kuvaajan selän takaa. Myös rajaus ja tausta ovat tärkeä osa kuvaa. Kaiken olennaisen tulee näkyä, mutta kuvassa tulee olla mahdollisimman vähän ylimääräistä. Kuvan teknisiä ominaisuuksia voi onneksi muokata paljonkin jälkeenpäin, mutta mahdottomuuksiin eivät tietokoneetkaan pysty. Yleinen nyrkkisääntö tilanteeseen kuin tilanteeseen on, että kunhan kuva näyttää hyvältä, se on hyvä. Hevonen liikkeessä Hevosesta voi saada liikkeissä paljon erilaisia kuvia, sillä hevosen liikkeet ovat monivaiheiset. Hevosen liikkuessa jokainen kuva ei suinkaan onnistu. Usein valokuvaajat sanovat käynnin olevan vaikein askellaji kuvata, sillä se on nelitahtinen askellaji ja tällöin jalkojen asento ja hevosen liike näyttää usein tönköltä. Lisätyistä askellajeista on helpompi saada onnistuneita kuvia pidemmän liitovaiheen vuoksi. Ratsukon kuvaaminen Ratsukkoa kuvatessa tulee huomioida askelvaihe, ratsastajan asento ja taustan rauhallisuus: Tulee katsoa ettei esimerkiksi hevosesta kasva tolppa, ihmisen jalat tai hevosen jalat eivät ole osittain kouluaitojen takana. Ratsukon tulee näyttää edustavalta kuvassa. Muista myös, että ratsastaja on osa kuvaa. Käyntiliikkeet Vasemmanpuoleisessa kuvassa hevonen näyttää siltä, ettei se käyttäisi takaosaansa ollenkaan. Kuvassa on huono käyntivaihe. Oikeanpuoleisessa kuvassa taas hevonen astuu selkeästi allensa ja yliastunta näkyy. Raviliikkeet Koottu ravi, harjoitusravi, keskiravi, lisätty ravi Ravissa ihannekuva on sellainen, jossa hevosella on liitovaihe menossa tai takajalan työntö näkyy muuten selkeästi. Hevosen askeleen ollessa könkkä se ei imartele hevosen liikettä, varsinkaan jos hevosen askel on luonnostaan lyhyt. Joustavassa ravissa könkkä - kuvakin voi olla asiallinen. 3
Vasemmassa kuvassa keskiravin vaihe on hyvä, kuvassa näkyy selkeästi takajalkojen ponnistus ja etujalan ojennus. Jälkimmäisessä kuvassa taas keskiravi ei näytä yhtään etenevän. Molemmissa kuvissa ravin vaihe on hyvä, mutta vasemmanpuoleisessa kuvassa varsinaisen kohteen takana on häiritsevästi toinen ratsukko. Kuvassa ravin vaihe on epäedustava hevosta kohtaan. Ravi näyttää lyhyeltä ja lähes pysähtyneeltä. 4
Laukka-askel Laukan kuvaaminen voi alkuun tuntua hankalalta, sillä laukan vaiheita on niin monia mistä voi saada sekä edustavia että epäedustavia kuvia. Hevonen voi näyttää monessa vaiheessa etupainoiselta vaikka todellisuus voi olla eri. Vasemmassa kuvassa laukka etenee ja laukan kolmitahtisuus näkyy, hevonen laukkaa selkeästi ylämäkeen. Jälkimmäisessä kuvassa laukka näyttää etupainoiselle ja hevonen on painunut kuolaimen taakse, laukan vaihe on tällöin huono. Piruetti, laukanvaihdot, alku- ja lopputervehdys Oikein ajoitettu kuva: Lennokas laukanvaihto Huonosti ajoitettu kuva: Laukanvaihto on vasta tapahtumassa tai jo tapahtunut 5
Piruetin hyvä ja huono vaihe: Vasemmassa kuvassa hevonen selkeästi pyörähtämässä takaosansa ympäri. Vasemmassa kuvassa liike näyttää jälleen hyvin vaatimattomalta ja pysähtyneeltä. Alku- ja lopputervehdys: hevonen seisoo tasajaloin ja ratsastaja tervehtii tuomaria. 6
Esteratsastuksen kuvaaminen Esteratsastuksen kuvaamiseen omat rajat asettavat valotuksen lisäksi ratapiirros, kuvaatko maneesissa vai ulkona ja kentän sisä- vai ulkopuolella. Usein sisäpuolelta kuvatessa kuviin saa hieman rauhallisemman taustan. Ulkokisoja kuvatessa kannattaa yrittää löytää sellainen kuvauspaikka, jossa ei pörrää jo valmiiksi kymmentä kuvaajaa. Maneesikisoissa tätä valinnanvaraa ei yleensä ole. Erityisesti esteratsastusta kuvatessa ajoitus on tärkeä. Kuvanottohetki pitää pystyä ajoittamaan niin, että hevonen on jo irtautunut maasta ja on esteen päällä. Liian aikaisin ponnistuksesta tai liian myöhään laskeutumisesta otetut kuvat ovat usein hyvinkin epäedustavia sekä hevosen että ratsastajan osalta. Yllä olevat kuvat ovat ajoitukseltaan epäonnistuneita. Vasemmanpuoleisessa kuvassa poni on jo laskeutumassa esteeltä alas ja näyttää vähän hassulta. Myös rajaus on turhan tiukka, sillä ratsastajan kypärästä puuttuu palanen. Oikeanpuoleisessa kuvassa poni on vasta ponnistamassa: Tämä asento korostaa ponin mahaa ja saa ratsastajan näyttämään hyvinkin epäedustavalta. Hyvin ajoitettu estekuva. Hevonen on juuri esteen päällä, eli irronnut kokonaan maasta, muttei vielä laskeutumisvaiheessa. Myös rajaus on kohdallaan. Tätä kuvaa otettaessa ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa taustaan, sillä voimakas auringonvalo on päättänyt kuvaajan puolesta kuvattavat esteet. 7
Hevosen kuvaaminen na yttelyissa Näyttelyissä kantakirjattavista tammoista ja oreista otetaan aina erikseen rakennekuvat, jolloin kannattaa peesata näyttelyiden virallista kuvaajaa. Varsoista kuvataan kuitenkin yleensä vain luokkiensa parhaat, jolloin saadakseen muistakin varsoista asialliset rakennekuvat pitää itse nähdä hieman vaivaa. Mikäli haluaa ottaa rakennekuvat kaikista varsoista, tulee siis yleensä kerätä rohkeutensa ja pyytää varsojen esittäjät esittämään varsat jotain hyvää ja rauhallista taustaa vasten. Vasen kuva on hyvä esimerkki huonosta näyttely-/rakennekuvasta. Hevosen jalat eivät ole asettuneet oikein, ihminen ei näy kuvassa kokonaan ja seisoo epäedustavasti, hevonen katsoo poispäin, mm. hevosen takaosan päältä näyttää kasvavan talo, ja kuvan etualalla on ylimääräisen ihmisen osa. Lisäksi maassa näkyvät varjot ovat turhan vahvoja. Oikeanpuoleisessa kuvassa esittäjä ja hevonen seisovat ryhdikkäästi ja tausta on rauhallisempi. Ulomman etujalan pitäisi näkyä kokonaan, mutta muuten hevosen asento on hyvä. Kuvassa ei myöskään ole häiritseviä valoja tai varjoja. Pääkuvia voi ottaa hyvinkin erilaisia: Lähes suoraan edestä, etuviistosta, suoraan sivulta, alaviistosta tai samalta korkeudelta. Alaviistosta kuvaamalla taustasta tulee usein rauhallisempi. Tärkeintä on kuitenkin jälleen se, että kuva on teknisesti onnistunut ja että se tuo hevosen parhaat puolet esiin. Hevosella pitäisi olla kiinnostunut ilme, jonka voi yrittää saada aikaan esimerkiksi viheltämällä tai rapistelemalla jotain. Vasemmanpuoleisessa kuvassa taustan lumi on palanut puhki, hevosen asento ja ilme ovat epäedustava, toista korvaa ei näy lähes ollenkaan, ja kuvassa näkyy palanen esittäjän kädestä. Lisäksi kuvaushetkellä vallinneet sääolosuhteet tuovat oman miinuksensa kuvaan. Oikeanpuoleisessa kuvassa hevosella on hyvä, kiinnostunut ilme. 8
Liikkeiden kuvaaminen näyttelyissä Liikekuvat kuvataan usein sivulta, mieluiten hevosen harjattomalta puolelta. Kuvattavat liikkeet ovat käynti ja ravi. Toivottavaa kuvissa olisi se että hevonen näyttäisi edustavalta ja juoksuttaja ei olisi kuvattavalla puolella. Näyttelyissä kuvatuissa kuvissa tulisi huomioida myös esittäjä niin että sekä esittäjä että hevonen kulkevat tahdissa. Ravihevosen kuvaaminen Ravihevosen liikkeen kuvaaminen on helpointa itse startissa. Verryttelytilanteessa kuvaaminen ei aina anna täydellistä kuvaa siitä, kuinka kova vauhti hevosella on. Startissa otetuista kuvista näkee tunnelman ja vauhdin. Parhaimman mahdollisen kuvan saa kun liitovaihe on kunnollinen. Vasemmassa kuvassa ravin liitovaihe on hyvä. Oikeanpuoleisessa kuvassa taas ravin vaihe on könkkä ja hevonen näyttää siltä, ettei se etene, vaan nousee ylöspäin. 9
Laiduntavan hevosen kuvaaminen Laitumella tai tarhassa olevan hevosen kuvaaminen on hyvinkin vapaata. Tietysti tässäkin pätevät pääasiallisesti valokuvauksen kultaiset säännöt, mutta muuten mennäänkin sitten kuvaajan mieltymyksen mukaan. Joku tykkää edestä kuvatuista, toinen sivulta kuvatuista, joku taas hakee laidunkuviinsa jotain aivan muuta. Jälleen kerran pääasia on se, että hevonen näyttää niin edustavalta, kuin se vapaa-aikanaan voi. 10
Hevosen aistit Teksti Vilja Rainema Kuvat Vilja Rainema ja Miia Ruuskanen Lähteet Gummeruksen suuri hevoskirja, Hevostietokeskus Nykyajan hevosen elämä ja rutiinit poikkeavat suuresti sen alkuperäisistä elinolosuhteista. Luonnossa hevonen elää laumassa, laiduntaen noin 16 tuntia vuorokaudesta. Hevosen kesyyntyminen on muuttanut rajusti sen päivärytmiä, mutta ei hevoselle luonnollisia aisteja ja käyttäytymismalleja. Saaliseläimenä se on joutunut tarkkailemaan jatkuvasti ympäristöään, jonka vuoksi hevosen aistit ovat erittäin herkät ja pitkälle kehittyneet. Hevosen silmät sijaitsevat saaliseläimelle tyypilliseen tapaan pään sivuilla, jonka vuoksi se pystyy havaitsemaan liikettä myös takaviistosta. Suoraan taakse tai eteensä hevonen ei näe lainkaan. Silmien näkökenttä leikkaa 70 asteen alueella pään edessä ja vain tällä alueella hevonen näkee kolmiulotteisesti. Tämän vuoksi hevosten on myös vaikea arvioida etäisyyksiä, jolloin se joutuu nostamaan ja laskemaan päätään tarkentaakseen paremmin. Silmien sijainnin takia molemmat silmät rekisteröivät erikseen tietoa ja toisella silmällä rekisteröity tieto ei välttämättä kulkeudu vastakkaiselle aivopuoliskolle. Hevonen suhtautuu epäluuloisesti varjoihin, koska sen silmät tottuvat hitaasti valoisuuden vaihteluihin. Verkkokalvon alla olevan kerroksen vuoksi hevonen pystyy näkemään hyvin hämärässä valossa. Hevosen värinäöstä tiedetään melko vähän. Joissakin tutkimuksissa on todettu, että hevonen erottaa parhaiten sinisen ja keltaisen sävyt, toisissa taas oletetaan keltaisen ja vihreiden sävyjen olevan hevoselle selkeimpiä, koska ne ovat ruohotasankojen sävyjä. Hevonen katsoo esteen alla olevia mustia laatikoita. Ne luovat suuren kontrastin keltaiseen ja näyttävät luultavasti kuopalta tai varjoilta. Hevosen kuuloaisti on erittäin herkkä ja sillä on suuri merkitys hevosen käyttäytymiseen. Hevonen vastaa kuultuun ääneen motoriikallaan ja liikkuukin mielellään musiikin tahtiin. Toisaalta pelkkä kova tai yhtäkkinen ääni saattaa laukaista pakoreaktion. Hevonen kuulee korkeampia ääniä kuin ihmiset ja korvan tunnelimainen muoto johtaa äänet paremmin tärykalvolle. Korvia liikuttaa 13 lihasparia jonka vuoksi ne kääntyvät 180 astetta, mikä mahdollistaa äänien vastaanottamisen laajalta alueelta. Korvilla on myös merkittävä rooli hevosen mielialan ilmaisussa. Hevosen tuntoaistin herkkyys on yksilöllistä ja riippuu karvapeitteen ja ihon paksuudesta, sekä aistinsolujen tiheydestä. Myös hevosen taustalla on merkitystä koska esimerkiksi toistuvasti tehdyt liian voimakkaat avut ratsastajalta turruttavat hevosen tuntoaistia, jolloin se ei reagoi enää niin herkästi ärsykkeisiin. Turtunutta tuntoaistia voi herkistää muun muassa hieromalla. 11
Hevonen reagoi negatiivisesti yhtäkkisiin ja voimakkaisiin kosketuksiin, kun taas silitykset ja rapsutukset se ottaa mielellään vastaan. Hevosen herkimpiä alueita ovat suu, säkä ja kyljet. Silmien ja turvan ympärillä on tuntokarvoja, joiden avulla hevonen hahmottaa asioiden etäisyyksiä päästä ja suojaa päätä kolhuilta. Huulissa olevat tuntokarvat auttavat ravinnon valitsemisessa. Tuntokarvat ovat tärkeitä aistinelimiä hevoselle, eikä niitä saisi poistaa ulkonäöllisistä syistä. Hevonen oppii kyllä elämään ilman niitä, mutta alkuun voi pää kolahdella ruokakuppiin useaan otteeseen. Sään iho on hyvin ohutta ja sen päällä kulkee useita verisuonia. Tämän vuoksi on tärkeää, ettei satula, satulahuopa tai loimi paina säkää. Hevosen hajuaisti on hyvin kehittynyt. Ne tutustuvat toisiinsa ja uusiin esineisiin haistelemalla ja erottavat toisensa hajun perusteella. Hevoset pystyvät lukemaan myös ihmisen mielentilaa hienhajun perusteella. Hevoset maistavat luultavasti kaikki perusmaut; kitkerän, makean, suolaisen ja happaman. Ne pitävät makealle maistuvasta ruuasta ja karttavat pahoja hajuja ja makuja, esimerkiksi verta. Hevonen käyttää haju- ja makuaistiaan syötäväksi kelpaavan ruuan valitsemisessa ja tulee harvoin syödyksi pilaantunutta tai myrkyllistä ruokaa. Muistoissamme 12
Toukokuu 18.5.2012 Kuopio Stakes, Kuopio Lisätiedot: www.kuopionravirata.fi Tapahtumakalenteri Teksti Noora Savolainen ja Miia Ruuskanen Kuvat Miia Ruuskanen 19.5.2012 Toto75- ravit, Kuopio Ohjelmassa mm. Tapiola Cup finaali, lisätiedot: www.kuopionravirata.fi 19.5.2012 Seurakoulukilpailut, Maaninka Maaningan ratsastusseuran järjestämät seurakoulukilpailut Lapinjärven tallilla, luokat Helppo C - Helppo A. 20.5.2012 Alue-estekilpailut, Varkaus Varkauden Urheiluratsastajat järjestää alue-estekilpailut Varkauden Ratsastuskeskuksella, luokat 80-100cm. Kilpailuissa ratsastetaan myös Itä- Suomen Powercup aluekarsinta. 25.5.2012 Osuuspankkiravit, Vieremä Lisätiedot: www.vieremanravit.net 26.5.2012 Aluekenttäkilpailut, Lapinlahti Ones Again Ridersin järjestämät aluekenttäkilpailut Lapinlahdella 26.5.2012 Seuraestekilpailut, Lieksa Pielisen ratsastajien järjestämät kilpailut Ratsastuskoulu Ahaassa, luokat 60-90cm. Kilpailukutsu osoitteessa www.pielisenratsastajat.com/ajankohtaista/kilpailukutsu-1 26. 27.5.2012 Kansalliset esteratsastuskilpailut, Iisalmi Koljonvirran Ratsastajien järjestämät kansalliset esteratsastuskilpailut. Kilpailuissa ratsastetaan Racing Noviisisarjan 3. ja junioricupin 3. osakilpailut. 27.5.2012 Kansalliset kenttäratsastuskilpailut, Lapinlahti ONES järjestää kansalliset kenttäratsastuskilpailut Lapinlahdella 27.5.2012 Seurakoulukilpailut, Keitele Ratsastusseura Taikan järjestämät kouluratsastuskilpailut, luokat Helppo C - Helppo A. Lisätiedot www.taika.webnode.com 27.5.2012 Seuraestekilpailut, Kiuruvesi Kiuruveden Ratsastajat järjestämät kilpailut, järjestyspaikkana Talli Taitavat Kaviot. Luokat ristikko- 80/90cm, kutsu osoitteessa www.tallitaitavatkaviot.fi/?q=node/100 13
Kesäkuu 2.-3.6.2012 Kansalliset kouluratsastuskilpailut, Kiuruvesi Kiuruveden ratsastajien järjestämät kouluratsastuskilpailut Hingunniemessä. Helppo B tasoiset alueluokat sekä kansalliset luokat Helppo B - Prix St. Georges. 8.-10.6.2012 Kansalliset esteratsastuskilpailut, Kuopio Kuopion Ratsastajien järjestämät esteratsastuskilpailut Kuopion Sorsasalossa. Kilpailuissa käydään myös Tapiola GP ja Nuorten GP Volkswagen Leading Rider 1. osakilpailu sekä Racing Trophy 5- ja 6-vuotiaiden sarjojen 3. osakilpailut. Lisätiedot kipa.ratsastus.fi 9.-10.6.2012 Kansalliset kouluratsastuskilpailut, Iisalmi Koljonvirran Ratsastajien järjestämät kilpailut, luokat Helppo B - Prix St. Georges. Lisätiedot kipa.ratsastus.fi 15.6.2012 Alue-estekilpailut, Kuvansi Kimmon tallilla järjestetään Yöttömän yön kilpailut kello 17 alkaen. Luokat 80-110cm, lisätiedot kipa.ratsastus.fi 16.-17.6.2012 Kansalliset kouluratsastuskilpailut, Kuopio Kuopion Ratsastajien järjestämät kilpailut Sorsasalossa. Luokat Helppo A - Vaativa A ja lisäksi kilpailuissa ratsastetaan kouluratsastuksen joukkue-sm. Heinäkuu 7.-8.7.2012 Kansalliset kouluratsastuskilpailut, Siilinjärvi Siilin Ratsastajien järjestämät kansalliset kilpailut, joissa ratsastetaan Ponicup 3., Junioricup 3., Supreme Horse Care nuorten hevosten sarjat 3. osakilpailut. Lisätiedot kipa.ratsastus.fi 14.7.2012 Aluekoulukilpailut, Pieksämäki Golden Riders järjestää aluekoulukilpailut, luokkina Helppo C - Helppo A. Lisätiedot kipa.ratsastus.fi 15.7.2012 Alue-estekilpailut, Pieksämäki Golden Ridersin järjestämät alue-estekilpailut. Seuraluokka 70cm sekä alueluokat 80-120cm. Lisätietoja kipa.ratsastus.fi 21.-22.7.2012 Aluekenttäkilpailut, Kuopio Kuopion Ratsastajien järjestämät aluekenttäkilpailut joissa luokat harraste-helppo. Kilpailuissa kilpaillaan myös Itä-Suomen Aluemestaruudesta. Lisätiedot kipa.ratsastus.fi 22.7.2012 Seuraestekilpailut, Maaninka Maaningan Ratsastajien järjestämät seuraestekilpailut Lapinjärven tallilla, luokat 60-110cm. Lisätietoja kipa.ratsastus.fi 27.-29.7.2012 Kansalliset kenttäkilpailut, Lapinlahti Ones Again Riders järjestämät kilpailut Purolan ratsastuskeskuksella. Lisätiedot kipa.ratsastus.fi 14
15
Kypärävertailu Koonnut Sara Suihkonen Kuvat Miia Ruuskanen ja Victoria Graham Merkki ja malli Plussat Miinukset Hinta Charles Owen Wellington Classic - Tyylikkään näköinen - Istuu päähän hyvin, antaa tukevuutta - Kallis hinta - Huono ilmanvaihto 269 Pikeur GPA Titium - Kestävä malli - Tyylikkään näköinen - Kallis hinta 469 Eurohunter AFS - Edullinen hinta - Perus siisti - Hyvä hintalaatu suhde - Ei asetu välttämättä jokaisen päähän 49,90 Eurolite - Suosittu hyvän hinta-laatu suhteen vuoksi. - Hieman tylsähkö n.95 16
Halorider - Edullinen hinta - Siisti - Huono istuvuus n.50 Pfiff Epsilon - Edullinen hinta - Hyvä hintalaatu suhde - Tylsähkö - Paksut toppaukset latistuvat aika nopeasti. n.65.50 Soyo CP-9566 - Edullinen hinta - Perus siisti - Kestävyys heikko - Ei välttämättä asetu kaikkien päähän. n.40-50 GPA Speed Air - Persoonallinen - Kestävä - Hyvä ilmanvaihto - Kallis hinta - Ei sovellu ulkonäkönsä puolesta esimerkiksi kouluradoille n.459 Wembley - Edullinen hinta - Hyvä ensikypärä - Hieman tylsä - Mitätön ilmanvaihto - Ei välttämättä asetu kaikkien päähän n.30-40 17
Slovenialaiset vieraina Teksti Noora Savolainen ja Miia Ruuskanen Kuvat Ella Tuokko ja Janita Kauppinen Koulullamme oli slovenialaisia vieraita helmikuun lopulla. Tällä kertaa oppilaita oli kaksi poikaa ja kahdeksan tyttöä ja heidän valvojanaan yksi opettaja. Oppilaat majoittuivat jälleen koulumme asuntolalle ja opettaja taas Hingunniemeen. Vieraamme tutustuivat suomalaiseen kulttuuriin ja pääsivät käymään Kuopion raveissa. Iltaisin he viettivät aikaa asuntolalla yhdessä suomalaisten oppilaiden kanssa. Osa slovenialaisista kävi myös keskiviikkoisella liikuntavuorolla pelaamassa muun muassa koripalloa ja heille täysin tuntematonta salibandya. Slovenialaiset osallistuivat oppitunneille ja heille järjestettiin myös omaa toimintaansa, muun muassa hiihtoratsastusta. He myös osallistuivat laskiaistiistaina oppilastoimikunnan järjestämään laskiaistapahtumaan. Siellä hekin saivat päästää taiteellisen puolensa valloilleen ja kokeilla ahkiolla laskemista. Ja kansainvälisyys jatkuu: Tällä hetkellä koululla on vierailemassa kolme unkarilaista tyttöä! 18
Tiesitkö tämän? Teksti Vilja Rainema Kuvat Vilja Rainema, www.majezticarabians.com Lähteet Gummeruksen suuri hevoskirja, Hippos Tämä palsta käsittää siis turhaa tai vähemmän turhaa nippelitietoa aiheesta kuin aiheesta. Przewalskinhevosella on tumassa enemmän kromosomeja kuin nykyhevosella ja se on ainut nykyhevosen elossa oleva kantamuoto. Maailman pienin elossa oleva hevonen on korkeudeltaan 44,5cm ja painaa 28kg. Tämä miniatyyrihevonen on nimeltään Thumbelina ja syntyi tähän maailmaan vuonna 2001. 19
20
Kouluratsastuksen arvosteleminen Teksti Elina Lehtola Lähde Kyra Kyrklund, Lytte Lemkow: Kyra ja ratsastuksen taito Kuvat Victoria Graham ja Miia Ruuskanen Kouluradalla esitetään yhdelle tai useammalle tuomarille ratsukon yhteisen taipaleen saavutus ja yhteistyön tulos. Tämä johtaa niin myönteisiin, kuin kielteisiinkin kokemuksiin. Ratsukko arvioidaan asteikolla 1-10. Voittajaa ei määrätä ajan, korkeuden tai pituuden mukaan. Ratsukon yhteisistä pisteistä lasketaan prosentti, joka määrää tuloslistalla ratsukon paikan. Kouluratsastus on arvostelulaji, kuten esimerkiksi uimahypyt tai taitoluistelu. Kouluratsastuksessa kuitenkin on kaksi osapuolta, ratsastaja ja hevonen. Arviointi tapahtuu henkilökohtaisina arvioina, johon voi vaikuttaa tuomarin historia, inhimilliset negatiiviset tekijät, puutteellinen objektiivisuus, tietoinen tai tiedostamaton ennakkoluuloisuus, joka voi olla yhtälailla positiivinen tai negatiivinen. Myös tuomarien kansalliset ja henkilökohtaiset mieltymykset vaikuttavat arviointiin. Tuomarilta vaaditaan hyvää muistia, monesti useita tunteja putkeen sekä suunnatonta keskittymiskykyä. Myöskään itsekritiikkiä, -analyysia ja -kuria ei saa unohtaa. Kaikkia tuomareita on haastava miellyttää, sillä tietty liike tai askellaji voidaan mieltää hyvin eritavalla riippuen siitä, missä kohtaa arvosteleva tuomari istuu. On olemassa tarkat vaatimukset ja määritelmät siitä miltä radalla olevan ratsukon tulisi näyttää siis ihannekuvaus ja erittäin täsmällinen kuvaus siitä, miten hevosen tulee esiintyä. Kaikille askellajeille on myös olemassa ihannekuvaus, joskaan ei aivan yhtä yksityiskohtainen ja täsmällinen kuin edellä. Kansainvälinen ratsastajainliitto FEI (Fédération Equestre Internationale) määritti nämä vaatimukset ja tavoitteet 1900-luvun alussa, kun kouluratsastuksesta tuli kansainvälinen urheilulaji. FEI täsmentää noin kolmen vuoden välein nämä vaatimukset ja tavoitteet vastaamaan kouluratsastuksen kehitystä. Vaikka meille on annettu tarkat määritteet ja ihannekuvat, niin siltikin kouluratsastuksessa esiintyy monenlaisia ongelmia. Kaikki ihmiset tulkitsevat sääntöjä ja ihannekuvia eri tavoin, jolloin eri ihmiset saavat samasta asiasta eri lopputuloksen. Eri kollegojen tulkinnat eivät ole keskenään yhteneväisiä. Kaikilla tuomareilla ei myöskään ole taitoa arvioida hevosen perusratsastusta, joka on jokaisen arvostelunumeron lähtökohta. Tuomarit myös huomaavat pieniä virheitä eri tavoin. Yksittäin tuomari voi myös arvioida radalla liikkuvaa ratsukkoa siten, kuinka tunnettu tai menestynyt se on. Historia on todistanut, että monien tuomareiden on vaikea arvostella omia maanmiehiään objektiivisesti tai vähäisemmällä tasolla ratsastajia, joihin heillä on jonkintasoinen henkilökohtainen suhde. Tuomarin tulee yrittää ratkaista, miten kaukana ihanteesta tai miten lähellä sitä esitetty suoritus on. Nämä kaksi käsitettä on laatu ja täsmällisyys. Yksittäinen tuomari saa paljon valtaa määrätä piste-eroja ja niiden myötä myös sijoituseroja. Tällöin myös painottaa suorituksen laatua tai täsmällisyyttä, tai he joutuvat itse arviomaan, paljonko virheestä tai heikkoudesta pitää verottaa pisteessä. Liian suuri epäyhtenäisyys tuomareiden keskuudessa herättää oikeutettua kritiikkiä epäyhtenäisyyden ylittäessä hyväksytyn rajan. 21
On uskomattoman vaikeaa arvioida suoritettavia tehtäviä eri kulmasta. Huonoja kulmia on esimerkiksi suoraan edestä ja vielä huonompi on suoraan takaa. Takaapäin täytyy tyytyä arvostelemaan takaa näkemänsä laadun tai puutteet ja välttää arvailemasta, miltä se, jota hän ei näe saattaisi näyttää. Esimerkiksi takaapäin et pysty arvioimaan lisätyn ravin kantavuutta, ovatko etu- ja takajalkojen liikkeet synkronisoituja ja sitä, että kantaako hevonen kaulansa ja päänsä. Takaapäin pystyy kuitenkin näkemään takajalkojen energian ja työnnön sekä sieltä näkee parhaiten onko hevonen suora. Sivulta katsottuna tehtävät näkee parhaiten ja niitä on siitä helpoin arvioida. Tällöin kykenet arvioimaan koko hevosen ryhdin, kaulan sijainnin, pään asennon, selän joustavuuden, ravin kantavuuden ja jalkatyöskentelyn koordinaation. Niinpä kaksi eri paikkoihin sijoittunutta voivat antaa täysin eri arvosanan samasta liikkeestä. Kokonaispisteetkin voivat poiketa toisistaan riippuen siitä, missä tuomarit istuvat, mutta kuitenkin kaikkien näiden sinällään erilaisten näkemysten yhdistyminen saattaa olla lähimpänä totuutta. Jos esimerkiksi kaksi vastakkaisella pitkällä sivulla istuvaa tuomaria, jotka siis näkevät suurin piirtein kaikki samasta näkökulmasta, ovat keskenään erimielisiä, silloin jokin systeemissä tai joku tuomareista on hakoteillä. Usein käykin niin, että jos toinen tuomareista on erittäin ihastunut ja antaa korkeita arvosanoja, on silloin toinen tuomari täysin erimieltä. Nämä näkemykset kompensoivat toisiaan niin, että kummankaan tulos ei ole ratkaiseva. Nämä ovat onneksi pelkkiä sattumia, eivätkä ollenkaan ihanteellista tuomarikäytäntöä. Nykyään MM- ja EM-kilpailuissa näytetään jokaisen tuomarin yksittäiset pisteet suurella valotaululla. Tekniikka kuitenkaan ei ole vielä niin kehittynyt, joten numerot tulevat taululle noin 2-4 liikettä myöhässä. Jos tekniikka oikein kangertelee, jää valotaulu jälkeen ja vain hyppää joidenkin liikkeiden yli. Huono puoli on myös se, että kun numerot eivät näy samalla hetkellä kuin ne annetaan, katsoja menettää keskittymisensä seurata itse ratsastusta, kun hän kokoajan tarkkailee, milloin tulee uusi numero ja mitä liikettä se koskee. Yleisön nähdessä arvioinnit, asennoituu tuomarikin asiaan eritavoin. Samalla näkee myös, jos yksi tai useampikin tuomari ei näe selkeää virhettä. Myöskään yleisö ei näe kirjallisia kommentteja, joka voisi selventää pistetulosta. Tuomarin tulee myös muistaa suhteuttaa ratsukko korrektilla tavalla koko luokan ratsukoihin. Avoin arvostelu ei ole tehnyt arviointia helpommaksi, koska se on nyt steppailua avoimen esiripun edessä, eikä se ole auttanut tuomareiden kunnioitusta. 22
Arviointi tapahtuu arvosteluasteikolla yhdestä kymmeneen. Nykyään on käytössä myös puolikkaat numerot, kun taas ennen saatiin käyttää vain kokonaisia numeroita. Tämä mahdollisuus suo paremmat mahdollisuudet arvioida näkemäänsä. Arvosana-asteikko on seuraava: 10 Erinomainen 9 Erittäin hyvä 8 Hyvä 7 Melko hyvä 6 Tyydyttävä 5 Välttävä 4 Heikko 3 Melko huono Hyväksytyt suoritukset ja askellajit saavat arvosanat 5-10. Ei-hyväksytyt askellajit ja suoritukset saavat arvosanan 4-0. Kokonaissuorituksen katsotaan olevan ei-hyväksytty, jos ratsukko saa alle 50 prosenttia ohjelman enimmäispisteistä. 2 Huono 1 Erittäin huono 0 Ei esitetty (täysin epäonnistunut) Kouluohjelman arvostelu alkaa, kun ratsukko lähtee radalle kohti tuomaria. Jokaisessa ohjelmassa on tietty määrä liikkeitä. Yleisesti liikkeiden määrä kasvaa, kun vaikeusaste kasvaa. Tuomari antaa jokaisesta liikkeestä oman arvosanansa, sekä lopuksi koko suorituksen päätyttyä myös yleisarvioinnin. Yleisarviointi tehdään koko radan perusteella. Yleisvaikutelmassa kerroin on kaksi. Arviointikohdat ovat askellajit (vapaus ja säännöllisyys), lennokkuus (eteenpäinpyrkimys, askeleen joustavuus, selän jäntevyys ja takaosan työskentely), kuuliaisuus (tarkkaavaisuus, luottavaisuus, sopusuhtaisuus); liikkeiden keveys, kuolaintuntuman pehmeys ja etuosan keveys, ratsastajan asento, istunta ja apujenkäytön moitteettomuus. Yksittäiset liikkeet eivät sinänsä ole tavoite, vaan kontrolli tavoitteen saavuttamisesta oikeaoppisesta tavasta ratsastaa hevosta kouluratsastussääntöjen vaatimusten ja sääntöjen mukaisesti. Samalla siis arvioidaan hevosen valmennusta ja sen tasoa. Tavoite on säilyttää hevosen oikeaoppinen perusratsastus siitä huolimatta, että liikkeet vaikeutuvat. Kyra keräsi 20 kohtaa, joihin tuomarin tulisi joka liikkeessä huomioida. Kuitenkin jotkut tuomarit painottavat eri kohtia eri tavoin. Lisäksi jotkut tuomarit ovat toisia taitavampia määrittelemään tahdikkaan askellajin, toisten silmä on kenties parempi näkemään hevosen koko perusmuodon, onko se riittävän koottu kyseiseen luokkaan vai ei. Kun radan äärellä on monta erilaista tuomaria, jotka näkevät asiat eritavoin päästäisiin puhtaasti teoreettisesti niin lähelle oikeudenmukaista ja oikeaoppista arvostelua kuin mahdollista. Mutta näin ei kuitenkaan tapahdu kouluratsastuksen maailmassa. Tuomarikollegion kokoonpanoon vaikuttavat merkittävästi kokemuksen ja ammattitaidon ohella. Tuomariston valinnasta vastaavien henkilöiden kansalaisuus tai henkilökohtaiset mieltymykset vaikuttavat tuomariston kokoonpanoon. Kyran 20 kohdasta esillä muutamia: - Hevosen askellajit ovat luonnolliset, tarmokkaat, tahdikkaat ja säännölliset - Hevonen on korrektissa peräänannossa niskastaan, kaulastaan ja selästään ja hyväksyy näin kuolaimen oikealla tavalla - Hevosen suu on kiinni, kieli on kuolaimen alla ja hevonen pureskelee kuolainta rauhallisesti - Hevosen korvien välinen kohta on korkeimpana pisteenä ja turpa hieman luotiviivan edessä tai luotiviivalla. - Ratsastaja istuu oikeaoppisesti niin, että pää, vartalo ja jalat ovat oikeassa asennossa - Liike suoritetaan korrektisti ja niin monessa askeleessa kuin vaaditaan 23
Toiset hevoset esittävät laadukkaita, mutta ei niin täsmällisiä suorituksia kuin toiset. Toiset taas ovat niiden vastakohtia, eli ovat täsmällisiä mutta ei niin laadukkaita. Parhaan hevosen esityksessä on täsmällisyyttä ja laatua. Kuitenkin esimerkiksi Saksassa asetetaan täsmällisyys ykkössijalle. Saksasta tulee tunnettu koulutusasteikko (Ausbildungsskala), eräänlainen ohjenuora. Se kertoo mihin ja missä järjestyksessä tulee keskittyä hevosen valmentautumiseen. Tämä pätee myös keskusteltaessa tuomareiden arvosteluperusteista. Koulutusasteikko: Tahti Irtonaisuus Kuolaimen hyväksyminen Jäntevyys Suoruus Kokoaminen. Skaalaa tulisi totella jokainen ratsastuskerta, siten että seuraavaan kohtaan siirrytään vasta, kun ensimmäinen toimii. Ongelmien tullessa tulee palata taaksepäin ja tarkistaa missä kohtaa tulee ongelma sekä hoitaa se pois alta, ennen kuin siirtyy eteenpäin. Ratsastajan onnistuessa näissä kaikissa kuudessa kohdassa, saa hän hevosen, joka on durchlässig (kirjaimellisesti läpipäästävä). Hevonen on siis tilassa, jossa se sallii kaiken energian siirtyä moottorista eli takaosastaan selän, kaulan ja niskan läpi ratsastajan käteen ja takasin, ilman vastustelua. Hevonen on siis täysin irtonainen niin henkisesti kuin fyysisesti. 24
Bloggaaminen on uusi muoti-ilmiö Teksti Miia Ruuskanen Blogien kirjoittamisesta eli bloggaamisesta on tullut netin uusi muoti-ilmiö. Blogit ovat pääasiallisesti nettipäiväkirjoja, jotka ovat julkisesti kaikkien nähtävillä. Moni aloittaa bloggaamisen alun perin itseään varten, onhan siitä sitten kiva seurata miten itse kehittyy tai mitä saa hevosensa kanssa aikaiseksi. Blogit ovat nykyään myös kätevämpiä kuin käsin kirjoitetut päiväkirjat, koska kuvatkin ovat tätä nykyä digimuodossa. Sanallisten muistojen ja tunteiden sekaan on helppo liittää myös tilanteeseen liittyvät kuvat. Mikäli kirjoittaminen on hallussa, ajautuu blogi kuitenkin hyvin usein siihen vaiheeseen, että lukijoita kertyy lisää ja lisää. Tämä tuottaa monille valitettavasti suorituspaineita, sillä lukijat osaavat olla vaativia, ja tietysti heitä haluaa miellyttää. Jossain vaiheessa julkisuus voi riistäytyä käsistä, jolloin kirjoittajan tekemisiä aletaan helposti ruotimaan julkisesti netissä. Tämä on valitettava haittapuoli julkisen blogin pitämisessä, mutta siitä pääsee kuitenkin eroon hyvin helposti; muuttamalla bloginsa yksityiseksi. Bloggaamalla voi myös tutustua uusiin ihmisiin ja löytää jopa elinikäisiä ystäviä. Lukijoiden joukossa on hyvin usein pelkkien uteliaiden persoonien lisäksi myös niitä samanhenkisiä ihmisiä. Mikäs sen hienompaa kuin löytää ihmisiä ympäri Suomen jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista kuin sinä, ja joilla on samoja mielipiteitä kuin sinulla. Blogin aloittaminen on helppoa, eikä sitä tarvitse arastella. Blogi on helppo väylä omien ajatuksien jakamiseen joko omalla nimellään tai anonyymisti. Blogien maailmaan voi sukeltaa helposti myös lukijana, sillä jokaiselle löytyy varmasti mieluista luettavaa. Blogeja kun löytyy laidasta laitaan puskapolleharrastajien höntsäilystä aina kansallisen, tai jopa kansainvälisen, tason ratsastajien treeniblogeihin. Mikset sinäkin siis sukeltaisi blogien ihmeelliseen maailmaan? Malliblogina Tiia Suomalaisen Voitto kotiin, jossa hän kertoo omasta ja hevosensa Voiton elämästä. Blogi on saavuttanut hurjan suosion, ja sillä on jo yli 700 lukijaa. Blogiin voit tutustua osoitteessa www.lillivoitto.blogspot.com! 25
Kuvagalleria Kuvat Victoria Graham, Miia Ruuskanen ja Vilja Rainema Orinäyttelyt järjestettiin lumisissa tunnelmissa. Tänä vuonna mukana oli myös yksi suomenhevosratsu Valon Veikka (ylhäällä oikealla ja alhaalla oikealla estekokeessa) Ylä-Savon Ammattiopiston opettajille järjestettiin VIRY päivät Salla Aario kävi jälleen valmentamassa Hingunniemessä. 26
Hingunniemessä järjestettiin pelastusharjoitukset, mutta hevosten mielestä oli tosi kyseessä.. 27