Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen 26.1.2012

Samankaltaiset tiedostot
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020

Metsät EU:ssa takarivistä politiikan eturiviin

Soiden hiilitase ja ilmastonmuutos

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Kansallinen metsästrategia 2025

Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Metsänomistajien kansainvälinen metsäedunvalvonta

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP)

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Joensuun tulevaisuusfoorumi

Pariisin ilmastosopimus

Luku 8 Energiankäytön ympäristövaikutukset

Metsätilakoon ja rakenteen kehittämishanke

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

HELENIN AURINKO-OHJELMA OHJELMA JA ENERGIAN VARASTOINTI. SAS - ABB Pitäjänmäki Atte Kallio,

Etelä-Suomen metsäverkkohanke

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

ETELÄ- JA POHJOIS-SAVON MAANKÄYTTÖSEKTORIN KASVIHUONEKAASUTASE

Paikkatietoinfrastruktuuri Kauppalehden Tietopalveluiden taustalla

Kuluttaminen, hankinnat ja jakamistalous Markus Lukin Johanna af Hällström

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.

Jyväskylän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

Puun tarjonta yksityismetsistä selvitys Risto Päivinen Päivi Mäki Jouko Lehtoviita

Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala

Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Puurakentaminen päästöjen vähentämisessä Henrik Heräjärvi

OTSO Metsäpalvelut Metsänparannusmarkkinoilla. Timo Pisto Kajaani

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Metsien monikäytön arvottaminen

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Julkinen puurakentaminen. ä mahdollisuudet. Projektipäällikkö Päivi Myllylä, Puuinfo Oy Päivi Myllylä

Globaalit trendit uudistavat metsäsektoria

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Kuka maksaa ympäristöverot, ketkä tuottavat päästöt? Niina Autio

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kestävän kehityksen toimikunta Metsät globaalina ympäristö- ja kehityskysymyksenä

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari Tomi Salo, metsäjohtaja

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Ilmastonmuutoksen hyödyt ja kustannukset - kommentti. Markku Ollikainen Taloustieteen laitos, ympäristöekonomia

Metsän biotalous Suomessa, Euroopassa ja globaalisti

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Soiden hiilivarastojen kehitys

Maailma tarvitsee Metsää

Eduskunnan talousvaliokunta Saara Lilja-Rothsten Maa- ja metsätalousministeriö

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Kaupunkisuunnittelun seminaari II Oulu Kestävä kaupunki

Kainuun metsäohjelma

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Metsien käytön tulevaisuus Suomessa

Näkymiä puunkäyttöön ja investointeihin

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

Julkiset rakennukset puusta

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

Hirsitaloteollisuus r.y.

Transkriptio:

Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.

Katsauksen sisältö: 1. Tausta 2. Nykytila 3. Keinot 4. Tietotarpeet 2

1. Ilmastonmuutoksen hillintä perustuu kestävään metsätalouteen Metsien kestävään käyttöön perustuvat elinkeinot ja näiden tuotteet ja palvelut toimivat hiilen sitojina ja korvaavat ilmaston kannalta haitallisempia raaka-aineita Bioenergiavarat ovat valtaosin metsissä Kestävä metsätalous = aktiivinen metsien hoito Metsätalous on ainoa yhteiskunnan sektori, joka omalla aktiivisella toiminnallaan voi lisätä ilmakehästä sitoutuvan hiilen määrää suuressa mittakaavassa 3

2. Suomen metsien rooli ilmastonmuutoksessa 2005-2010 metsien sitoma CO 2 on vaihdellut välillä 29-36 m.t. Päästöoikeuden hinta on vaihdellut välillä 7-30 /t Metsien hiilinielun laskennallinen arvo on vastaavasti ollut 200-1000 m. 4

2. Durbanin seuraukset Metsäalan pienenemisen kompensoinnin muutos ongelmallinen Suomelle metsäisenä maana rakentaminen, infrastruktuurin kehitys ja pellonraivaus pienentävät Suomen metsäalaa 20 000 ha/v Tästä aiheutuu 3,8 milj. tonnin CO 2 -päästöt Hiilinieluilla voidaan kompensoida vain n. 2,5 milj. tonnia CO 2 :a metsäalan pienenemisen päästöistä Suomen metsien laskennalliset päästöt 1,3 milj. tonnia CO 2 :a Korvaus n. 10-40 miljoonaa euroa/vuosi (hinnalla 7 ja 30 ) Samaan aikaan Suomen metsien todellinen hiilinielu on 30-40 milj. tonnia vuodessa Durbanissa metsien biologinen hiilinielu muuttui laskennalliseksi päästöksi Tarvitaan hiilinielujen laskentamalleja, jotka perustuisivat metsien todelliseen hiilinieluun ja loisivat kannustimen kasvattaa hiilinieluja. Tutkimuksen tulisi kehittää vaihtoehtoisia malleja kansainvälisen metsäsopimuksen laadinnan tueksi, jotka perustuvat biologiaan eikä keinotekoisiin sääntöihin ja palkitsevat niitä, joilla metsät toimivat hiilinieluina 5

3. Vastuullisen, kestävän metsätalouden keinoja ilmastonmuutoksen hillinnässä Metsien hyvä ja aktiivinen hoito Hyvin kasvavat metsät sitovat parhaiten hiiltä Lannoitus, nuorten metsien hoito, metsien terveys Viljeltävien puulajien alkuperä ja valinta Hoito- ja kasvatuskäytännöt Metsäenergian käytön tehostaminen Ekotehokas hajautettu sähkön ja lämmön tuotanto Puurakentamisen edistäminen Liian vähän käytetään puuta Luonnontuotteet ja luontopalvelut Uudet biojalostamotuotteet kaikkia ei edes tunneta 6

4. Kestävä ja vastuullinen metsätalous tarvitsee seuraavia toimenpiteitä (1/2): RATKAISUJA tuottavaa tutkimusta ja uutta teknologiaa Tilatasolla toteuttavia ja taloudellisesti mahdollisia toimintamalleja Laaja yhteistyö: tutkimus, metsätalous, neuvonta, tuotekehitys, politiikka (ml. kv-politiikka) Julkisia ja yksityisiä investointeja ja investointivaroja Pitkäjänteistä politiikkaa Tutkimuksella on tärkeä rooli Esteiden raivaamista puun käytön edistymiseltä Ajantasaista TIETOA ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvien riskien leviämisestä esim. hyönteistuhot, myrskyt, sienet 7

4. Kestävä ja vastuullinen metsätalous tarvitsee seuraavia toimenpiteitä (2/2): Metsänhoidon ja kasvatuksen tehostamista hiilinielujen kasvattamiseksi Lisää tutkimusta metsänjalostuksesta, metsänhoitovaihtoehdoista, puunkorjuuolosuhteista Puurakentamista on suosittava ja edistettävä, otettava huomioon julkisissa hankinnoissa Kestävän metsätalouden ottamista osaksi Suomen kehityspolitiikkaa metsäkadon vähentämiseksi Metsäkadon kasvihuonekaasupäästöt on saatava niiden sektoreiden taseisiin joista kato johtuu, mm. rakentaminen 8

KIITOS MIELENKIINNOSTA MUKAVAA TALVEN JATKOA 9