VIESTINTÄVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2013
2 (1) VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTAKERTOMUS... 4 1.1 JOHDON KATSAUS... 4 1.2 VAIKUTTAVUUS... 5 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 5 Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu... 5 Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin... 5 Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille... 6 Viestintävirasto lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä... 7 Viestinnän peruspalveluiden saatavuus paranee... 8 Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista... 8 Viestintävirasto varmistaa posti-, puhelin-, - ja laajakaistapalvelujen vähimmäistason... 8 Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät... 9 Yleisen viestintäverkon tietoturvallisuuspoikkeamat... 9 Yleisen viestintäverkon vika- ja häiriötilanteet... 9 Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa... 9 Tietoturvallisuusjärjestelmien kansainvälisen hyväksyttävyyden tukeminen... 10 Verkkotunnuspalvelun toimintavarmuus kehittyy... 10 Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa... 10 Viestintäviraston tietoturvallisuuden selvitykset... 11 Ympäristö... 12 Kansainvälinen yhteistyö... 12 Sidosryhmäyhteistyö ja asiakkuuksien hallinta... 14 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS... 15 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 15 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus... 15 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 16 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat... 17 Erityislakien perusteella määrättävät maksut... 18 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 19 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 19 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 22 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 23 Henkilöstövoimavarojen tunnusluvut... 24 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 25 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 25 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 25 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 26 1.6.4 Tase... 26 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 27 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET... 29 1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 29 Liite 1: Kustannusvastaavuuslaskelmat tulosalueittain / maksullinen toiminta ja veronluonteinen toiminta... 30 Liite 2: Maksullisen toiminnan tuottojen vuosittainen kehitys ja erittely maksulajeittain sekä viraston kokonaiskustannusten vuosittainen kehitys... 32
3 (1) 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA... 33 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA... 35 4. TASE... 36 5. LIITETIEDOT... 38 6. ALLEKIRJOITUS... 48
4 (48) VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS Viestintäviraston toiminnan tavoitteena on varmistaa kaikille Suomessa varmaa ja vaivatonta viestintää. Tätä tavoitetta virasto toteuttaa sekä valvomalla viestintämarkkinoita että edistämällä niiden toimintaa etukäteisen ohjauksen ja sääntelyn keinoin. Vuonna 2013 viestintämarkkinoiden kehitys jatkui positiivisena. Laajakaistaliittymien määrät ja nopeudet jatkoivat kasvuaan. Vuoden 2013 lopussa Suomessa oli vajaat 1,7 miljoonaa kiinteää laajakaistaliittymää, joista 16 prosentissa nimellinen tiedonsiirtonopeus käyttäjälle päin oli vähintään 100 Mbit/s. Myös matkaviestinverkossa tiedonsiirtopalvelut vilkastuivat, sillä sekä datakäyttö että tiedonsiirtoliittymien määrä kasvoivat selvästi. Myös matkaviestinliittymien puhekäyttö kasvoi. Voimakkaimmin yleistyivät sellaiset matkaviestinverkon liittymät, joissa ei ollut tiedonsiirtokäyttöön liittyviä rajoituksia. Tällaisia liittymiä oli vuoden lopussa jo vajaat 3,4 miljoonaa kappaletta. Matkaviestinverkon koko liittymämäärä pysyi edellisen vuoden tasolla noin 9,3 miljoonassa. Vuoden 2013 merkittäviä ja myös uutisotsikoihin nousseita tapahtumia olivat Kyberturvallisuuskeskuksen perustaminen, kesäkuussa julkisuuteen tullut laajamittainen verkkourkinta, Suomessa toteutettu 800 megahertsin taajuusalueen huutokauppa ja Yleisradion tvlähetystoimintaa koskenut Lotto-päätös. Valtioneuvosto hyväksyi vuoden 2013 tammikuussa Suomen kyberturvallisuusstrategian, jonka linjausten mukaisesti Viestintävirastoon perustettiin vuoden 2014 alussa Kyberturvallisuuskeskus. Valmistelutyö käynnistyi maaliskuussa 2013 rahoituksen varmistuttua hallituksen kehysriihessä. Toiminnon tehtävänä on kyberturvallisuusuhkien seuraaminen, kyberturvallisuutta koskevan tiedon kokoaminen eri lähteistä sekä tiedon jalostaminen ja jakaminen eri toimijoille. Kyberturvallisuuskeskustoiminto perustuu viraston jo vuodesta 2001 lähtien hoitamiin CERTtietoturvatoimintoihin ja vuodesta 2011 alkaen viraston vastuulla oleviin NCSA-tehtäviin eli turvaluokitellun aineiston sähköiseen tiedonsiirtoon ja -käsittelyyn liittyviin tehtäviin lisäten CERTtoimintojen voimavaroja, analysointikykyä ja yhteistyötä yhteiskunnan eri tahojen kanssa. Kesäkuussa 2013 tiedotusvälineet kertoivat Edward Snowdenin paljastuksiin perustuen Yhdysvaltain turvallisuusviranomaisten harjoittamasta laajamittaisesta, sähköistä viestintää koskeneesta tiedustelutoiminnasta. Suomalaisille käyttäjille aiheutuvan mahdollisen tietoturvauhkan takia Viestintävirasto selvitti teleyrityksiltä näiden tuottamien ja välittämien viestintäpalvelujen tietoturvallisuutta. Suomen lainsäädäntö turvaa jokaiselle oikeuden luottamukselliseen viestintään. Teleyritysselvityksen jatkona Viestintävirasto selvitti laitevalmistajilta tietoturvallisuutta ja pyysi näiltä vakuutukset siitä, että laitteissa ei ole sellaisia toiminnallisuuksia tai komponentteja, jotka ilman käyttäjän tietoa ja suostumusta paljastavat käyttäjän luottamuksellisen viestinnän ulkopuolisille tahoille. Selvitys jatkuu vielä 2014. Televisiotoiminnan digisiirtymän seurauksena tv-lähetystoiminnalta vapaaksi jäänyt ja kansainvälisesti liikkuvan laajakaistan käyttöön sovittu 800 megahertsin taajuusalue jaettiin Viestintäviraston järjestämällä huutokaupalla kolmelle teleoperaattorille. Taajuuksia saivat TeliaSonera Finland Oyj, Elisa Oyj ja DNA Oy, jotka maksoivat taajuuksista yhteensä runsaat 108 miljoonaa euroa. 4G-verkkojen rakentaminen on lähtenyt ripeästi käyntiin. Viestintävirastolle tarkasteluvuosi oli tuloksekas. Virasto saavutti lähes kaikki sille asetetut tulostavoitteet. Taajuussuunnittelu oli laadukasta eikä taajuussuunnittelusta aiheutunut haitallisia häiriöitä. FI-verkkotunnusten toiminnalle kriittisten nimipalvelimien käytettävyys oli 100 %. Taajuuksien käyttöä koskevat lupa- ja taajuuspäätökset tehtiin noudattaen palveluaikatavoitteita. Laajakaistatukihakemukset käsiteltiin joutuisasti asetettujen tavoiteaikojen puitteissa ja kaikki vireille tulleet hakemukset käsiteltiin tavoitteeksi asetetussa kolmen kuukauden ajassa riittävien selvitysten saamisesta. Viestintäverkkojen ja -palvelujen käytettävyys oli hyvällä tasolla niin häiriölukujen kuin asiakaskyselyn perusteella. Myös käyttäjien tyytyväisyys postin yleispalvelun saatavuuteen, jonka toteutumista virasto toiminnallaan valvoo ja varmistaa, sai asiakaskyselyssä hyvän arvosanan ollen 3,9 asteikon ollessa välillä 1-5.
5 (48) Vain kahdessa tulostavoitteessa virasto jäi sille asetetuista tavoitteista. Virastolle asetettuna tavoitteena oli saada 800 MHz:n taajuushuutokauppa käytyä kesäkuun loppuun mennessä. Huutokauppa kuitenkin pitkittyi kestäen 170 vuorokautta ja 993 kierrosta. Huutokaupan pitkittymiseen vaikuttivat kova kilpailu taajuuksista ja huutokaupan säännöt, jotka mahdollistivat paluun lähtöhintaan. Ensimmäisen, vuonna 2009 järjestetyn 2,6 GHz:n huutokaupan sääntöjen käyttö oli linjattu valtioneuvoston taajuuspoliittisessa periaatepäätöksessä ja huutokauppalakia koskevassa hallituksen esityksessä. Toinen poikkeama koski postitoiminnan valvonnan taloudellista tunnuslukua, joka lievästi ylittyi. Yleinen mielikuva Viestintävirastosta säilyi hyvänä vuonna 2013. Virasto osallistui ensimmäistä kertaa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan sidosryhmätutkimukseen ja sai yleisarvosanaksi 3,7 arvosteluasteikon ulottuessa 1:stä 5:een. Viestintäviraston tärkein kriittinen menestystekijä on viraston toimintastrategian mukaisesti osaava ja aktiivinen henkilöstö. Samaisessa sidosryhmätutkimuksessa virasto sai korkeimman arvosanan 4 henkilöstön ammattitaidosta. Tarkasteluvuonna työhyvinvointi kehittyi myönteisesti nousten valtionhallinnon yhteisessä VM Baro -mittauksessa 3,6:een. Viestintämarkkinoiden edistäminen ja vaikuttava valvonta jatkuvat tiiviinä tulevanakin vuonna. Vuosi 2014 on virastolle tärkeä niin valvonta- ja sääntelytehtävien kuin sisäisen kehittämisen näkökulmasta. Viestintävirasto valmistelee ja antaa tilaajayhteysmarkkinoille kahdeksaa suurinta operaattoria koskevat enimmäishintapäätökset ja tekee huomattavan markkinavoiman markkinaanalyysin ja päätökset mobiiliterminointi- ja tv-lähetysmarkkinoista. Vuosi on viraston Kyberturvallisuuskeskuksen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi ja keskeistä on tilannekuvatoimintojen ja verkostomaisen toimintamallin kehittäminen. Taajuusasioissa valmistaudutaan vuoden 2015 maailman radioviestintäkonferenssiin ja jatketaan taajuuskoordinointia naapurimaiden kanssa tavoitteena taata 2017 alusta mobiilin laajakaistan käyttöön siirtyvän taajuusalueen tehokas ja häiriötön käyttö. Jatkuvan parantamisen periaatetta noudattaen virasto tekee vuonna 2014 CAF-itsearvioinnin, laatii sidosryhmälinjaukset sekä tunnistaa ja kuvaa toimintaprosessit osana kokonaisarkkitehtuurityötä. 1.2 VAIKUTTAVUUS 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin Viestintävirasto edisti kertomusvuonna viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolistumista puuttumalla viestintämarkkinoiden epäkohtiin, kehittämällä huomattavan markkinavoiman sääntelyä ja osallistumalla liikenne- ja viestintäministeriön laajan Tietoyhteiskuntakaari-lakihankkeen valmisteluun. Viestintäviraston joulukuussa 2012 antamat kiinteään verkkoon pääsyä (tilaajayhteysmarkkina) sekä laajakaistatukkutuotetta koskevat huomattavan markkinavoiman päätökset tulivat voimaan maaliskuussa 2013. Viestintävirasto asetti ensimmäistä kertaa kahdeksalle suurimmalle teleyritykselle velvollisuuden noudattaa tilaajayhteyksien hinnoittelussa ennalta asetettavaa hintakattoa. Päätökset ovat voimassa, vaikka osa yhtiöistä valitti päätöksistä korkeimpaan hallintooikeuteen. Enimmäishinnat on tarkoitus asettaa erillisillä, vuonna 2014 annettavilla päätöksillä. Vuonna 2013 Viestintävirasto jatkoi hinnoittelu- ja kustannuslaskentamenetelmien kehittämistä. Virasto oli käynnistänyt kuitutilaajayhteyksien hinnoittelumenetelmän kehittämisen yhteistyössä teleyritysten kanssa vuonna 2012. Vuoden 2013 aikana virasto määritteli kupariverkon vakioidut komponentit ja hinnat sekä kupari- että kuituverkon vakioiduille komponenteille. Hinnoittelumenetelmien kehittämisessä virasto otti huomioon tuoreen oikeuskäytännön, komission vaatimukset ja kehittyvän lainsäädännön. Hinnoittelumenetelmän kehittämisen lisäksi Viestintävirasto keräsi tilaajayhteyksien hintakattojen määrittämistä varten operaattorikohtaisia verkon volyymi-, ikä- ja kustannustietoja. Tietojen kerääminen osoittautui ennakoitua työläämmäksi
6 (48) ja enimmäishintojen valmistelu sekä suunniteltu kuuleminen hintojen tasosta viivästyivät. Yrityskohtaisten tietojen luotettavuuden ja asetettavien enimmäishintojen oikeellisuuden varmistamiseksi Viestintävirasto päätti tehdä alkuvuonna 2014 tarkastuksen kaikkiin kahdeksaan yritykseen, joille enimmäishinnat asetetaan. Viestintävirasto antoi sääntelyehdotuksensa kiinteästä verkosta nousevan ja kiinteään verkkoon laskevan puheliikenteen markkinoista. Viestintävirasto esitti alkusyksystä Euroopan komissiolle ehdotuksen sääntelyn purkamisesta kiinteään verkkoon laskevan puhelinliikenteen tukkumarkkinoilla. Virasto katsoi, ettei sääntelylle ole enää tarvetta. Euroopan komissio esti vetopäätöksellään sääntelyn purkamisen, ja ennakkosääntely markkinoilla säilyy siten ennallaan. Viestintävirasto arvioi alustavan arvion mukaan markkinoita seuraavan kerran vuosina 2016 2017. Sitä vastoin nousevan liikenteen markkinalla sääntely poistui vuoden 2014 alusta alkaen Viestintäviraston alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti. Vuonna 2012 aloitettu matkaviestinverkon laskevan liikenteen hinnoittelun arviointimenetelmän kehittämistyö saatiin päätökseen. Virasto kehotti matkaviestinverkkoyrityksiä käynnistämään neuvottelut laskevan liikenteen hintojen tarkistamiseksi. Yritykset pääsivät alkuvuodesta 2014 sopimukseen terminointihintojen alentamisesta. Nykyinen 2,8 sentin yhdysliikennemaksu alenee syyskuun 2014 alussa 1,87 senttiin minuutissa. Viestintävirasto jatkoi kiinteiden laajakaistapalvelujen nopeuden vaihteluvälin ilmoittamiseen liittyvää sopimusehtovalvontaa. Loppuvuodesta virasto antoi DNA Oy:lle asiaa koskevan velvoittavan päätöksen. Muiden yritysten osalta sopimusehdot olivat joko kunnossa tai yritykset sitoutuivat muuttamaan sopimusehtonsa lain mukaisiksi ilman velvoittavaa päätöstä. Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille Viestintävirasto edisti toimintavuonna taajuuksien käyttöönottoa uusille langattomille sovelluksille hoitamalla 800 MHz:n taajuushuutokaupan käytännön järjestelyt ja teknisen toteutuksen, osallistumalla maanpäällisen televisiotoiminnan seuraavaa teknologiasiirtymää valmistelevan työryhmän työhön sekä sopimalla naapurimaiden kanssa taajuuksien käytöstä. Laajakaistaverkkojen toimiluvat 800 MHz:n taajuusalueelle myönnettiin taajuushuutokaupan tuloksena. Viestintävirasto vastasi huutokaupan teknisistä käytännön valmisteluista. Huutokauppa toteutettiin sähköisen huutokauppajärjestelmän avulla ja viraston edustajat toimivat meklareina sekä vastasivat kokonaisuudessaan huutokaupan teknisestä toteutuksesta. Taajuushuutokauppa käynnistettiin tammikuussa 2013. Taajuushuutokauppa kesti huomattavasti kauemmin kuin alun perin odotettiin. Syy huutokaupan pitkittymiseen oli kova kilpailu taajuusalueista sekä huutokauppaan osallistuneiden toimijoiden tarjouskäyttäytyminen. Tarjouksia siirtämällä huutokauppaan osallistuvat toimijat pystyivät pudottamaan hinnat takaisin lähtöhintoihin, jolloin huutokauppa pitkittyi. Huutokauppa päättyi 30.10.2013 kestettyään 170 päivää. Kaikki huutokaupan kohteena olleet taajuuskaistaparit myytiin ja taajuudet jakautuivat tasaisesti kolmelle teleyritykselle. Huutokaupattujen toimilupien yhteishinta oli 108 010 000 euroa. Viestintävirasto kerää toimilupamaksut viidessä vuosittaisessa tasaerässä ja tulouttaa ne edelleen valtiolle. Toimiluvat ja radioluvat myönnettiin vuoden 2013 lopussa ja ne mahdollistivat toiminnan aloittamisen 1.1.2014. Toimintavuoden aikana virasto osallistui ja vaikutti aktiivisesti maanpäällisen televisiotoiminnan seuraavaa teknologiasiirtymää valmistelevan työryhmän työhön. Työryhmän 26.11.2013 luovuttama väliraportti sisältää tarkan suunnitelman television uuteen lähetystekniikkaan siirtymisestä sekä kuvaa media-alan tilanteen ja muutokset sekä taajuusnäkökulmat, joiden huomioiminen on olennainen edellytys maanpäällisen televisiotoiminnan siirtymälle uuteen jakelutekniikkaan. Tekniikkamuutoksen taustalla on 700 MHz:n taajuusalueen käyttötarkoituksen muutos vuonna 2012 hyväksytyn sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman ja kansainvälisten linjausten mukaisesti.
7 (48) Television antenniverkossa siirrytään uuteen lähetystekniikkaan vuodesta 2017 lähtien. Uusi DVBT2- tekniikka tehostaa taajuuksien käyttöä, kasvattaa televisiokanavien määrää ja laajentaa teräväpiirtolähetysten tarjontaa maapäällisessä antenniverkossa. Vuoden 2013 lopussa käynnistyi myös televisiotoiminnan teknologiasiirtymään liittyvä viestintäprojekti. Viraston tehtävänä on varmistaa, että televisiotoimijat yhdessä muiden viranomaisten kanssa järjestävät kuluttajille riittävät tiedostus-, neuvonta- ja opastuspalvelut ennen vuonna 2017 tapahtuvaa siirtymää ja myös sen jälkeen. Viestintähanke toteutetaan yhteistyössä viraston eri toimialojen ja sen toimijoiden kanssa ja sen kohderyhmänä ovat kuluttajat, vähittäiskauppa, antenniurakoitsijat ja yhteisantennikiinteistöt. Televisiotoiminnan resurssien turvaamiseksi Viestintävirasto jatkoi neuvotteluita naapurimaiden kanssa saavuttaen kuluneen vuoden aikana toivotun tuloksen sekä Venäjän että Viron kanssa. Viestintävirasto toteutti toimintavuonna kaupallisten radioiden peittoaluelaajennuksia. Kaupallisten radioiden toimiluvalliseen käyttöön myönnettiin 55 uutta taajuutta. Nämä mahdollistivat sekä vanhojen taajuuskokonaisuuksien täydentämisen että viidentoista uuden taajuuskokonaisuuden muodostamisen. Lisäksi kaupallisten radioiden kuuluvuutta parannettiin alueittain tehonkorotuksilla. Aalto-yliopistolla on suunnitteilla Suomen ensimmäinen satelliitti Aalto-1. Satelliittihankkeessa on mukana suomalaista avaruusosaamista myös muista yliopistoista ja teollisuudesta. Vuonna 2013 Viestintävirasto lähti viemään eteenpäin Aalto-1 satelliitin kansainvälistä taajuuskoordinointia, mikä mahdollistaa satelliitin laukaisun ja käyttöönoton mahdollisesti jo ensi vuonna. Älykkäiden radioverkkojen (kognitiivinen radio) tutkimus jatkuu edelleen. Uudet ratkaisut yhdistettynä taajuuksien käytön joustavuutta edistäviin lupamenettelyihin tuovat helpotusta halutuimpien alle 3 GHz:n taajuuksien kysyntään lähivuosina. Taajuuksien käytön joustavuutta pyritään lisäksi parantamaan sallimalla eri laitteiden käyttö useammilla taajuusalueilla muiden radiojärjestelmien kanssa yhdessä. Tämä lisää joustavuutta kansalliseen taajuuksien käytön suunnitteluun, jolloin kullekin sovellukselle voidaan osoittaa sopivin taajuusalue käyttötarpeen mukaisesti. Tällä menettelyllä pyritään vastaamaan erityisesti ohjelmantuotannon tarpeisiin (esim. radiomikrofonit ja langattomat kamerat). Viestintäviraston radiotaajuusmääräystä ja radiolaitteiden luvasta vapauttamista koskevaa määräystä päivitettiin toimintavuoden aikana. Määräykset antavat mahdollisuuden tuoda uusia sovelluksia ja teknologioita kuluttajien ja elinkeinoelämän käyttöön. Uusina sovelluksina määräyksiin sisällytettiin mm. matkaviestinverkkojen päätelaitteet 800 MHz ja 1700 MHz:n taajuusalueilla, valvontatutkat 10,5-10,6 GHz:n alueella, pienitehoiset lääketieteelliset implantit 2,4 GHz:n alueella, kiinteän satelliittiliikenteen ESOMP-päätelaitteet, SRD-laitteet 57-64 GHz:n alueella, uusia ajoneuvotutkasovelluksia 24 GHz:n alueella ja uusia SRD-sovelluksia 169 MHz:n alueella. Toimintavuoden aikana Viestintävirasto myönsi 120 lyhytaikaista radiotoimilupaa ja 14 tvtoimilupaa. Lyhytaikaisia tv-toimilupia hyödynnettiin mm. jääkiekon SM-liigan otteluiden esittämiseen rinnakkaisilla kanavilla. Viestintävirasto lisää markkinoiden läpinäkyvyyttä Viestintäviraston Tilannekuva-hankkeessa kehitettiin palvelukokonaisuus, joka tarjoaa alueellista tietoa internetin, puhelimen, tv:n ja radion toimivuudesta, laadusta ja saatavuudesta. Sen ensimmäisenä palveluna julkaistiin marraskuussa Viestintäverkkojen vika- ja häiriötilanteita kuvaava häiriökarttapalvelu. Kartta mahdollistaa teleyritysten Viestintävirastolle ilmoittamien vakavien ja erittäin vakavien vika- ja häiriötilanteiden maantieteellisen vaikutusalueen ilmaisemisen. Kartan avulla kansalaiset ja yhteisöt voivat muodostaa yleiskuvan viestintäverkkojen teknisestä toimintakunnosta. Häiriökarttapalvelun kehittämistä jatketaan vuoden 2014 aikana tilannekuvahankkeen osana. Tilannekuvahankkeessa kehitettiin myös yhdessä teleyritysten kanssa Viestintäviraston ohjaus- ja valvontatyötä sekä julkista tiedottamista palvelevien saatavuus- ja laatutietojen keräämistä. Asiakkuudet -toimiala käsitteli asiakasyhteydenottoja kaikkiaan n. 35 000 kappaletta, jotka jakaantuivat aihealueittain seuraavasti: verkkotunnukset 80 %, tietoturva n. 12 % ja
8 (48) viestintäpalvelut n. 8 %. Viestintävirasto kehitti toimialaa koskevan tiedon julkaisemista sekä keräämistä muun muassa valmistelemassa julkaisu- ja tiedonkeruusuunnitelmat. Viestinnän peruspalveluiden saatavuus paranee Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista Viestintävirasto jatkoi Laajakaista 2015 -hankkeeseen osoitettujen valtiontukien myöntämistä hajaasutusalueiden nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamiseen. Lisäksi virasto seurasi nopean laajakaistan saatavuuden kehittymistä koko Suomessa. Laajakaistahanke pääsi vuoden 2013 aikana kunnolla vauhtiin. Laajakaistahankkeen tukipäätöksiä annettiin vuoden aikana reilut 30 ja tukea myönnettiin lähes 16 miljoonaa euroa. Maksatuspäätöksiä tehtiin yli 20 ja tukea maksettiin noin 8,5 miljoonaa euroa. Lisäksi virasto antoi alueellisille ELYkeskuksille tuen myöntämistä puoltavan lausunnon 16 hankkeesta. Vuoden lopussa Viestintäviraston käytettävissä olevasta laajakaistatuesta oli myönnetty reilu kolmannes eli noin 23 miljoonaa euroa. Valokuituverkkoa on rakennettu vajaat 10 000 kilometriä ja huippunopean laajakaistan saatavuuden piiriin saatu reilut 25 000 uutta kotitaloutta hajaasutusalueella. Virasto selvitti ensimmäistä kertaa nopean laajakaistan saavuustilanteen ja sen kehityksen koko Suomen osalta. Valtakunnallisesti tarkasteltuna nopean, yli 30 Mbit/s laajakaistan saatavuus parani vuoden aikana vajaat 10 prosenttia. Valokuituverkkojen laajentumisen lisäksi tähän vaikutti nopean langattoman laajakaistan saatavuuden kehitys. Viestintävirasto varmistaa posti-, puhelin-, - ja laajakaistapalvelujen vähimmäistason Jokaisella suomalaisella kotitaloudella ja yrityksellä on oikeus perustason puhelin- ja laajakaistaliittymään. Jokaisella on oikeus myös postin peruspalveluihin. Viestintäviraston varmistaa näiden ns. yleispalveluvelvoitteiden toteutumisen tasapuolisesti kaikkialla Suomessa. Puhelin- ja laajakaistapalvelut Viestintävirasto antoi kesäkuussa 2013 uudet yleispalveluyrityksen nimeämispäätökset puhelinpalvelujen ja laajakaistayleispalvelun osalta. Puhelinpalvelujen osalta nimettiin kolme yleispalveluvelvollista yritystä yhteensä 92 alueelle. Laajakaistapalvelun osalta nimettyjä yrityksiä oli 10 ja alueita yhteensä 304. Lisäksi virasto antoi ensimmäistä kertaa päätökset puhe- ja kuulovammaisten käyttäjien yleispalveluista. Näitä palveluita ovat symmetrinen 512 kbit/s internet-yhteys sekä tekstiviestipalvelu. Vammaisten käyttäjien internet-yhteyspalvelun osalta nimettiin 10 yritystä yhteensä 304 alueelle ja tekstiviestipalvelun osalta kolme yritystä 93 alueelle. Vuoden loppupuolella käynnistettiin projekti, jonka tavoitteena on kehittää yleispalvelun nimeämismenettelyä nopeammaksi ja tehokkaammaksi. Myös yleispalvelun valvontaa uudistetaan. Yleispalveluviestintään suunnitellaan uusia keinoja, koska kansalaisten tietoisuus yleispalveluun liittyvistä oikeuksistaan on edelleen varsin heikko. Postipalvelut Lakisääteisten postitoiminnan valvontatehtävien lisäksi Viestintävirasto toteutti vuoden 2013 lopulla kuluttajatutkimuksen selvittääkseen postin käyttäjien tyytyväisyyttä postin yleispalveluihin. Tutkimuksessa kartoitettiin muun muassa kuluttajien tyytyväisyyttä hinnoitteluun, kirjeiden kulkunopeuteen ja toimipisteen etäisyyteen kuluttajan kotoa. Kuluttajat ovat kokonaisuutena varsin tyytyväisiä postipalveluihin. Kriittisimmin suhtauduttiin pakettipalvelujen hinnoitteluun. Viestintäviraston Jyväskylän toimipiste käsitteli vuoden aikana n. 126 000 Itellan perille saamatonta lähetystä, joka on lukumäärällisesti vuoden 2012 tasolla. Toimintavuoden tärkein kehityshanke oli työturvallisuutta merkittävästi lisännyt vaarallisten aineiden käsittelyn parantaminen.
9 (48) Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät Yleisen viestintäverkon tietoturvallisuuspoikkeamat Vuonna 2013 kirjatusta yhteensä 3 766 tietoturva-aiheisesta yhteydenotosta suurin osa oli vapaaehtoisuuteen perustuvia, enimmäkseen kolmannen osapuolen tekemiä ilmoituksia. Teleyritykset raportoivat vuonna 2013 Viestintävirastolle 37 tietoturvaloukkausta tai tietoonsa saamaa tietoturvauhkaa, jotka ylittivät sähköisen viestinnän tietosuojalain 21 :n ja Viestintäviraston määräyksen 9 D/2009 M mukaisen ilmoituskynnyksen. Kaikista tapauksista ei ole tiedotettu julkisuuteen. Ilmoituksista 14 johtui palvelunestoa aiheuttaneista poikkeamista, kymmeneen liittyi epäilyjä tietomurrosta, kahdeksan koski henkilötietojen tietoturvaloukkausta ja viisi puolestaan koski havaittua uhkaa tai haavoittuvuutta. Yhdessä tapauksessa kaksi henkilöä on käyttänyt samaa sähköpostiosoitetta useamman vuoden ajan. Yksittäisenä tapauksena voidaan nostaa huhtikuussa tapahtunut palvelunestohyökkäys mtv3.fi sivustoa vastaan. Lisätietoja vuoden 2013 tietoturvatilanteesta löytyy Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen www-sivuilta ja siellä saatavilla olevista tietoturvakatsauksista. Yleisen viestintäverkon vika- ja häiriötilanteet Viestintäverkkojen ja -palveluiden käytettävyys oli hyvällä tasolla 2013. tuntia kestäviä A-luokan vikoja raportoitiin vuonna 2013 kuusi kappaletta. Pitkäkestoisia, yli kuusi Vuonna 2013 teleyritykset raportoivat 218 vika- tai häiriötilanteesta, jotka ylittivät viestintämarkkinalain 129 :n ja Viestintäviraston määräyksen 57 A/2012 M mukaisen ilmoituskynnyksen. Määräyksessä kuvatun korkeimman vakavuusluokan, eli A-luokan vikoja oli 20 kappaletta ja ne koskivat televisiolähetyksiä (3), yleisradiokanavia (6), matkaviestinverkon palveluita (7) ja kiinteän verkon laajakaistapalveluita (2), sähköpostipalveluja ja muita viestintäpalveluja (3). Neljä matkaviestinverkon vikaa oli vaikutukseltaan pitkäkestoisia (yli 6 tuntia), samoin kuin Radio Vegan ohjelmansiirron häiriö. Matkaviestinverkon viat aiheutuivat Einoja Seija-myrskyn aiheuttamista sähkönjakelun häiriöistä. Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa Viestintävirastosta kehittyy monipuolisia tietoturvapalveluita tuottava ja riittävästi resursoitu kansallinen kyberturvallisuusviranomainen, jonka tehtäviin kuuluu tietoturvauhkien ja -loukkausten havainnointi ja ratkaiseminen sekä kyberturvallisuuden tilannekuvan ylläpito. Viestintävirasto varmistaa, että alan toimijat ottavat huomioon kansalliset ja kansainväliset tietoturvavelvoitteet tieto- ja viestintäjärjestelmissä. Viestintävirasto osallistui aktiivisesti kansallisen kyberturvallisuusstrategian valiokuntakäsittelyihin kevään 2013 aikana ja lisäksi laati Kyberturvallisuuskeskuksen toimintamallista ehdotuksen LVM:n Kyberturvallisuustyöryhmässä. Valtiovarainministeriön ja Viestintäviraston solmimalla sopimuksella toteutettiin pilottihankkeena valtionhallintoa ja julkista hallintoa uhkaavien tietoturvaloukkausten käsittelyn ja havainnoinnin, eli GovCERT-toiminnon järjestäminen ja GovHAVARO-järjestelmän pilotointi. Hankkeista saatujen positiivisten kokemusten perusteella hankkeita jatketaan vuonna 2014. HAVARO on Viestintäviraston toteuttama havainnointi- ja varoituspalvelu joka on aikaisemmin toteutettu Huoltovarmuuskeskuksen kanssa yhteistyössä huoltovarmuuskriittistä elinkeinoelämää varten. GovHAVARO:n pilotointi tapahtui kahdeksalle valtionhallinnon toimijalle. Vuoden 2014 aikana GovHAVARO:on liitettyjen valtionhallinnon organisaatioiden määrä kasvaa useisiin kymmeniin. Valtionhallinnon tietojärjestelmien turvallisuus Viestintävirasto suoritti osittain tai kokonaan tarkastukset kaikille hyväksynnän vaativille valtionhallinnon ja yritysten tietojärjestelmille kansainvälisten tietoturvavelvoitteiden osalta. Tarkastustoiminnan yhteydessä on noussut esiin ilmeinen tarve tietojärjestelmätarkastuksiin sekä tietoturvaloukka-
10 (48) usten ennaltaehkäisyyn ja selvittämiseen liittyvän tilannekuvan yhdistämiseen. Tietojärjestelmätarkastusten suorittamisen edellytyksenä on tieto ajankohtaisista tietoturvauhkista ja -ilmiöistä, jotta tarkastettaviin järjestelmiin kohdistuvat uhkat voitaisiin arvioida oikein. Vastaavasti tietoturvaloukkausten ennaltaehkäisyyn ja selvittämiseen tähtäävä työ tarvitsee tietoa tarkastuksissa tehdyistä havainnoista, jotta sitä voitaisiin hyödyntää tietoturvaloukkausten ennaltaehkäisemiseen muissa potentiaalisissa valtionhallinnon, elinkeinoelämän ja kansalaisten ympäristöissä. Viestintävirasto suoritti kansallisten salaustuotteiden evaluointeja niiden kansallisen ja kansainvälisen vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi. Viestintävirasto on jatkanut yhteistyössä FINAS:in kanssa vuonna 2012 aloitettua ensimmäisen tietoturvallisuuden arviointilaitoksen hyväksyntäprosessia, joka on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2014 alkupuolella. Arviointilaitokseksi hakeutumista on helpotettu julkaisemalla Viestintäviraston verkkosivuilla ohje arviointilaitoksille. Ohjeessa kuvataan tietoturvallisuuden arviointitoimintaa tekevien laitosten rooli ja tehtävät, toimintaa koskevat vaatimukset, arviointimenettelyn kulku sekä laitosten valvontaan liittyvät menettelyt. Viestintävirasto soveltaa ohjetta myös hyväksyessään uusia tietoturvallisuuden arviointilaitoksia. Tietoturvallisuusjärjestelmien kansainvälisen hyväksyttävyyden tukeminen Viestintävirasto on tehnyt yhteistyösopimuksia kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa. Sopimusten avulla mahdollistetaan kansainvälisen turvallisuusluokitellun tiedon sähköinen vaihtaminen. Lisäksi Viestintävirasto on tukenut ulkoministeriötä valtiosopimustasoisten kansainvälisten yleisten turvallisuussopimusten valmistelussa. Viestintävirasto on osallistunut tuotehyväksyntöjen laajaalaisempaan tunnustamiseen tähtääviin hankkeisiin ja osallistunut käytännön turvallisuusvaatimuksia määrittelevään työhön. Lisäksi Viestintävirasto on selvittänyt tarvetta tuotehyväksyntätoimintansa kehittämiseen, jotta se voisi tukea entistä paremmin suomalaisten salausteknisten tuotteiden pääsyä kansainvälisille markkinoille. Verkkotunnuspalvelun toimintavarmuus kehittyy Fi-verkkotunnuspalvelun toimintavarmuutta kehitettiin vuoden aikana merkittävästi. Vuoden aikana otettiin käyttöön mm. tietoturvaa parantava nimipalvelinkyselyjen lokitusjärjestelmä, jonka avulla nimipalvelinkyselyjen analysointi on entistä monipuolisempaa. Ensisijaisen nimipalvelimen A.fi toimintavarmuutta parannettiin lisäksi erilaisilla toimenpiteillä ja toinen F.fi:n palvelimista uusittiin. Virasto käynnisti myös projektin uuden fi-juuren nimipalvelimen sijoittamiseksi FICIXin yhteyteen ja tätä ennakoiden Viestintävirasto liittyi FICIX ry:n jäseneksi. Vuoden aikana fi-nimipalvelussa ei ollut palvelun saatavuuteen liittyviä häiriöitä. Vuoden loppupuolella käynnistettiin verkkotunnushanke, jossa tunnistetaan, määritellään ja toteutetaan kaikki ne muutokset, jotka tietoyhteyskuntakaaren voimaan tulo aiheuttaa fiverkkotunnustoimintaan. Kolmivuotiseen hankkeeseen kuuluu kahdeksan osaprojektia, joista yksi kattaa nykyisen verkkotunnusjärjestelmän jatkokehittämisen vastaamaan uuden välittäjämallin vaatimuksia. Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa Viestintävirasto tarkentaa ja rajaa teknistä ohjausta ja valvontaa viestintäverkkojen ja -palvelujen keskeisten toimintojen turvaamiseksi. Keskeisenä toimenpiteenä on valmistautuminen liikenne- ja viestintäministeriön valmisteleman tietoyhteiskuntakaaren voimaantuloon uudistamalla Viestintäviraston määräyksiä. Viestintävirasto on valvonut aktiivisesti lainsäädännön ja teknisten määräysten noudattamista. Viestintävirasto teki 11 teleyritystarkastusta, joissa keskityttiin erityisesti määräysten 54 (viestintäverkkojen ja -palvelujen varmistaminen), 57 (viestintäverkkojen ja -palvelujen ylläpidosta sekä menettelystä ja tiedottamisesta vika- ja häiriötilanteissa) ja 58 (viestintäverkkojen ja -palvelujen laadusta ja yleispalvelusta) valvontaan. Havaitut puutteet on pyydetty korjaamaan asetettuun määräaikaan mennessä. Viestintävirasto on saavuttanut kyseisten määräysten noudattamisen tarkastamiselle asetetut tavoitteet, eikä tarkastuksia jatketa vuonna 2014.