Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Metsäkeskus ja maakunnalliset metsäneuvostot ovat laatineet metsäohjelmia vuodesta 1997 lähtien. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma on yksi neljästätoista alueellisesta metsäohjelmasta (AMO), jotka pohjautuvat maakuntajakoon. Ohjelmien tavoitteet nousevat maakuntien omista kehittämistarpeista ja kansallisen metsästrategian tavoitteista. Ohjelmassa sovitetaan yhteen taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset tavoitteet. Alueellinen metsäohjelma toimii alueen koko metsäsektorin kehittämissuunnitelmana ja työohjelmana. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellisen metsäohjelman sisältö on hyväksytty maakunnallisessa metsäneuvostossa 16.12.2015. Julkaisija: Julkaisija Suomen metsäkeskus 2016, metsäohjelmavastaava Yrjö Ylkänen Ulkoasu: Ilme Oy Kuvat: Suomen metsäkeskus ISBN 978-952-283-041-8 Alueelliset metsäohjelmat verkossa: www.metsakeskus.fi/alueelliset-metsaohjelmat

Sisällys YHTEENVETO. 4 1 JOHDANTO. 6 2 METSÄALAN NYKYTILA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TULEVAISUUS. 8 2.1 Valtakunnallinen arvio. 8 2.2 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäalan nykytila, toimintaympäristö ja tulevaisuus. 10 2.3 Alueellisen metsäohjelman 2012-2015 toteutuminen. 12 3 OHJELMAN VISIO JA STRATEGISET LINJAUKSET. 18 3.1 Visio. 18 3.2 Strategiset linjaukset. 18 4 METSÄALAN KEHITTÄMISTAVOITTEET JA TOIMENPITEET STRATEGISTEN LINJAUSTEN KAUTTA. 20 5 LIITYNNÄT MUIHIN KEHITTÄMISOHJELMIIN. 32 6 OHJELMAN RAHOITUS JA RESURSSIEN KOHDENTAMINEN. 34 7 OHJELMAN VAIKUTUKSET. 38 8 OHJELMAN TOIMEENPANO, SEURANTA JA MITTARIT. 42 8.1 Mittarit. 44 LIITTEET. 46 ALUEELLISEN METSÄOHJELMAN VALMISTELUN TUEKSI KOOTUT TYÖRYHMÄT JA NIIHIN KUTSUTUT TAHOT. 46

Yhteenveto Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellisen metsäohjelman 2016-2020 tarkoituksena on antaa kokonaisnäkemys alueen metsäalan tilasta ja kehittämistarpeista. Ohjelman valmistelussa on ollut mukana suuri joukko alan toimijoita ja sidosryhmiä, joiden odotetaan jatkossa osallistuvan ja ottavan vastuuta myös ohjelman toimeenpanosta. Metsäneuvosto haluaa kiittää kaikkia ohjelman valmisteluun osallistuneita aktiivisuudesta, asiantuntemuksesta ja hyvästä yhteishengestä ohjelman laatimisessa. Ohjelmalla tuetaan taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ekologista kestävyyttä, alueen tasapainoista kehittymistä ja koko valtakunnan metsäsektorin menestymistä. Ohjelman sisällössä korostuvat alueen omat kehittämistavoitteet ja toimenpiteet. Ohjelma toimeenpanee omalta osaltaan Kansallista metsästrategiaa 2025. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelman visio on Elinvoimaa etelä- ja keskipohjalaismetsistä. Ohjelman strategiset linjaukset ovat seuraavat: Alueellisen metsäohjelman hakkuutavoite on suurin kestävä hakkuumäärä Puun riittävyys myös tulevaisuudessa turvataan oikea-aikaisilla, kustannustehokkailla ja riittävillä metsänhoitotöillä Puun tasaista markkinoille tuloa edistetään uudistamalla puukauppakulttuuria ja kehittämällä ympärivuotista puunkorjuuta Digitalisaation ja uusien teknologioiden mahdollisuudet otetaan käyttöön tehokkaasti Alueellista puun käyttöä lisätään erityisesti bioenergian tuotannossa, puurakentamisessa ja puutuoteteollisuudessa Metsäalaan perustuvia elinkeinoja, metsien ekosysteemipalveluja ja alueellista maankäytön suunnittelua kehitetään monipuolistamalla metsätalouden ja sitä sivuavien alojen yhteistyötä Metsien luontoarvot turvataan huomioiden metsänomistajien omat tavoitteet Etelä- ja keskipohjalaisten tietoisuutta metsien luontoarvoista lisätään ja alueen kansalaisten luontosuhdetta vahvistetaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäneuvosto hyväksyi alueellisen metsäohjelman 16.12.2015 ja kutsuu alueen kaikki toimijat mukaan toteuttamaan ohjelmaa maakuntien parhaaksi. Metsäneuvosto toteaa edelleen, että käynnistyvässä aluehallintouudistuksessa on tärkeää huolehtia metsäelinkeinojen edistämistoiminnan säilymisestä. 4

5 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelma 2016 2020

1 Johdanto Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsätalouden ensimmäinen alueellinen metsäohjelma (AMO) laadittiin vuosille 1998-2002, ja se tarkistettiin vuonna 2000 Kansallisen metsäohjelman 2010 (KMO) linjausten mukaisesti. Toinen ohjelma laadittiin vuosille 2001-2005. Kolmas ohjelma kattoi vuodet 2006-2010, ja se tarkistettiin vuonna 2008 KMO 2015 ja METSO-toimenpideohjelman linjausten mukaiseksi. Neljäs alueellinen metsäohjelma, joka edellisen tapaan sisälsi liitteenä olevan Etelä- ja Keski-Pohjanmaan METSOn toteuttamisohjelman, kattoi vuodet 2012-2015. Ohjelmassa määritellyt tavoitteet on osittain saavutettu, osittain on edetty tavoitteiden suuntaan. Tiivistetty tarkastelu 2012-2015 ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta on esitetty tämän ohjelman luvussa 2.3. Maa- ja metsätalousministeriö päätti vuonna 2015, että maakunnallisten metsäneuvostojen on vuoden 2015 loppuun mennessä laadittava toimialueilleen uudet alueelliset metsäohjelmat vuosille 2016-2020. Päätöksen mukaan kukin metsäneuvosto laatii ja hyväksyy alueelleen metsäohjelman ja Metsäkeskus nimeää valmistelusta vastaavat henkilöt jokaiselle AMO-alueelle. Alueellinen metsäohjelma on koko metsäalan ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten ohjelma. Kansallinen metsästrategia 2025:n mukaisesti alueelliset metsäohjelmat luovat metsien kestävän hoidon ja käytön avulla kasvavaa hyvinvointia alueilleen. Ohjelma ulottuu yli toimialaja hallinnonalarajojen. Se luo mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä sekä antaa suuntaviivat alueen metsien hoidolle, käytölle ja suojelulle, puun käytölle ja jatkojalostukselle sekä metsien monikäytölle. Metsäala nähdään siten laajasti metsäbiotaloutena, ja ohjelmalla tuetaan taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ekologista kestävyyttä, alueen tasapainoista kehittymistä ja koko valtakunnan metsäalan menestymistä. Sisällössä tulee korostua kunkin alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet. Ohjelma asettaa alueen metsäalalla toimiville uusia ja monipuolisia tavoitteita. Alueellisessa metsäohjelmassa määritellyt tavoitteet ja toimenpiteet voidaan saavuttaa ja toteuttaa vain toimijoiden hyvällä ja toimialarajat ylittävällä yhteistyöllä. Nyt laaditulle ohjelmalle luo erityisiä odotuksia ja mahdollisuuksia pääministeri Sipilän strateginen hallitusohjelma, jonka yhtenä biotalouden kärkihankkeena on puun käytön monipuolistaminen ja lisääminen 15 miljoonalla 6

kuutiometrillä vuodessa, puun jalostusarvon kasvattaminen sekä metsätilakoon kasvattaminen tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito. Nelivuotiskaudelle 1.5.2015 30.4.2019 vahvistetussa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellisessa metsäneuvostossa ovat jäseninä: Timo Lankila, metsäneuvoston puheenjohtaja, metsänomistaja, Kokkola Timo Hongisto, EPM Metsä Oy Reijo Hongisto, kansanedustaja Paula Jylhä, Luonnonvarakeskus Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Rauno Kuhalampi, LUVA - Luonnonvarat ry Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan liitto Markus Peltola, MTK Metsälinja Pekka Rajala, UPM-Kymmene Oyj Teppo Rekilä, Keski-Pohjanmaan liitto Antti Saari, metsänomistaja, Lapua Hannu Saari, SLL Pohjanmaan piiri Jorma Tukeva, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu Jukka Vainionpää, Koneyrittäjien liitto ry Kari Wuolijoki, Keitele Forest Oy Metsäneuvostossa tehdyn valmistelutyön tueksi Metsäkeskus kokosi valmisteluun mukaan kolme työryhmää (wood, nonwood ja environment), joihin kutsuttiin edustajia metsäalan toimijoista ja sidosryhmistä. Työryhmätyöskentelyn tausta-aineiston hankkimiseksi Metsäkeskus toteutti ennen ryhmien kokoontumista alan toimijoille ja sidosryhmille suunnatun Webropol-kyselyn, jolla selvitettiin metsäalan toimijoiden, sidosryhmien ja suuren yleisön näkemyksiä metsäalan tärkeimmistä kehittämistavoitteista ja -toimenpiteistä. Tämän ohjelman valmistelutyöryhmiin kutsutut organisaatiot on lueteltu ohjelman liitteessä 2. 7

2 Metsäalan nykytila, toimintaympäristö ja tulevaisuus Tässä luvussa esitellään arvio metsäalan nykytilasta, toimintaympäristöstä ja tulevaisuudesta valtakunnallisesti sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan näkökulmasta tarkasteltuna. Luvussa esitellään myös tiivistelmä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan edellisen alueellisen metsäohjelman 2012 2015 toteutumisesta. 2.1 Valtakunnallinen arvio Metsä puineen ja muine hyvinvoinnin lähteineen on Suomen biotalouden vankkaa perustaa. Puuston kokonaistilavuus on valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan 2 356 miljoonaa kuutiometriä. Puuston kasvu on 105,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kasvu on lisääntynyt noin miljoonalla kuutiometrillä joka vuosi 40 vuoden mittaisella ajanjaksolla. Vuonna 2014 kokonaispoistuma metsistämme oli 79,2 milj. m³. Runkopuun hakkuumäärä vuonna 2014 oli noin 65 milj. m³. Tämän lisäksi oksia ja kantoja korjattiin energiapuuksi 3,4 miljoonaa kuutiometriä. Raakapuun käyttö vuonna 2014 oli 73,4 miljoonaa kuutiometriä, josta vajaat 9 miljoona kuutiometriä oli tuontipuuta. Puun käyttö energian tuottamiseen on vahvassa kasvussa. Kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäyttö vuonna 2013 oli yhteensä 25,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsähakkeen osuus tästä oli kahdeksan miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi käytettiin oksia ja kantoja energiapuuksi. Metsillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Metsien puuston ja maaperän vuotuinen hiilinielu on noin 30 miljoonaa tonnia CO -ekvivalentteina. Eteläisen Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa METSO toteutettiin vuonna 2013 yhteensä 57 000 hehtaarin alalla. Tämän rahoitus jakautui likimain tasan maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön kesken. Valtaosa puuraaka-aineesta korjataan yksityismetsistä. Tilakoko on suhteellisen pieni; yli 50 hehtaarin kokoisia tiloja on kaikkien tilojen pinta-alasta 56 prosenttia. Yhteismetsien osuus yksityismetsistä on 2,2 prosenttia. 8

2.2 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäalan nykytila, toimintaympäristö ja tulevaisuus Yleistä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellisen metsäohjelman 2012-2015 laatimishetkeen verrattuna alueen metsätalouden toimintaympäristössä ja alueella sinänsä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vuonna 2015 valmistuneen valtakunnan metsien inventoinnin (VMI 11) tuloksista ilmenee: Puuston kokonaistilavuus on kasvanut 140 miljoonasta kuutiometristä (99,4 m³/ha) 142 miljoonaan kuutiometriin (107,0 m³/ha) Puuston kasvu on lisääntynyt 6,3 miljoonasta kuutiometristä 6,5 miljoonaan kuutiometriin vuodessa Suurin kestävä hakkuumäärä on noussut 4,7 miljoonasta kuutiometristä 5,0 miljoonaan kuutiometriin vuodessa Suurimmasta kestävästä hakkuumäärästä 75 % kertyy uudistushakkuista Metsien kehitysluokkarakenteessa varttuneiden ja uudistuskypsien metsien osuus on Etelä-Pohjanmaalla ylittänyt puolet (51,4 %) metsämaan pinta-alasta; Keski-Pohjanmaalla niiden osuus on alle puolet (41 %) Taimikonhoitotarpeita on kaksinkertaisesti tehtyihin verrattuna Ensiharvennusten tarve on Keski-Pohjanmaalla kaksinkertainen toteutuneeseen verrattuna; Etelä-Pohjanmaalla lisäystarve on 30 % AMO-alueen rakenteessa on myös tapahtunut muutoksia. Aiemmin Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelmaan sisältyivät myös Pohjanmaan maakunnasta Kyrönmaan kunnat (Isokyrö, Vähäkyrö ja Laihia) ja toisaalta ohjelma-alue ei kattanut ns. kanta-kokkolan aluetta. Tässä AMOssa Kyrönmaa ei enää sisälly ohjelma-alueeseen, sen sijaan Kokkola sisältyy kokonaisuudessaan. Jatkossa alueellisten metsäohjelmien luvut eivät ole täysin verrannollisia aiempiin. Aluemuutosten vaikutus on vertailujen kannalta kuitenkin vähäinen. Nykytila ja toimintaympäristö Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla metsäalan tilanne nähdään melko hyvänä maan yleisestä taloustilanteesta huolimatta. Metsäalan yleinen hyväksyttävyys on alueella korkealla tasolla ja alaan kohdistuu positiivisia odotuksia. Alan yleinen ilmapiiri koetaan vapaaksi ja monimuotoisuus alaan kohdistuvissa tavoitteissa ja käytännön toiminnassa hyväksytään. Alueella vallitsee myös yrittämisen ilmapiiri ja maaseudun asukkaita työllistäviä puuta käyttäviä pk-yrityksiä on molemmissa maakunnissa runsaasti. Metsien talouskäytön ohella myös metsien luontoarvot on maakunnissa tunnistettu ja tunnustettu. Vastakkainasettelu metsien talouskäytön ja suojelun välillä on vähäistä. Erityisesti vapaaehtoisuuteen perustuvan METSO-ohjelman onnistunut toteutus on lisännyt metsien luontoarvojen suojelun hyväksyttävyyttä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Positiivisesta ilmapiiristä huolimatta Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäalalla on myös haasteita. Alueen metsien hakkuumäärä on kehittynyt viime vuosina parempaan suuntaan, mutta metsien hakkuumahdollisuuksien vajaakäyttö on edelleen merkittävää, n. 1,4 miljoonaa kuutiota vuodessa. Myös puunkorjuun olosuhteet ovat maakunnissa keskimääräistä vaikeammat. Merkittävin syy tähän on suometsien suuri osuus alueen metsistä, n. 43 %, mutta myös alempiasteisen tiestön kunto sekä metsien tilus- ja omistusrakenne vaikeuttavat puunhankintaa ja metsänhoitoa maakunnissa. Yhteistyö metsätalouden toimijoiden kesken on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla perinteisesti hyvällä tasolla. Sen sijaan yhteistyössä metsätalouden ja muiden metsää hyödyntävien elinkeinojen ja metsänkäyttömuotojen välillä nähdään alueella merkittävää kehittämistarvetta. Toimialarajat ylittävän yhteistyön tarvetta on esimerkiksi kaavoituksessa, matkailussa, luontoyrittäjyydessä ja metsien muussa monikäytössä sekä metsien suojelussa. Metsät tarjoavat monia mahdollisuuksia myös ns. kolmannen sektorin toimijoille, ja yhteistyötä tulisi kehittää myös heidän suuntaan. Esimerkiksi metsien mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa ei ole alueella hyödynnetty. 10

Tulevaisuus Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäalan positiivisten tulevaisuuden näkymien taustalla on arvio siitä, että kysyntä alueen tuottamalle puulle säilyy ja kasvaa tulevaisuudessa. AMO-kauden lopulla vuonna 2020 nykyiset alueen puuta hyödyntävät tehtaat käydä ryskyttävät ja päätetyt uudet investoinnit lisäävät puun kysyntää nykyisestä. Esimerkiksi Äänekosken biotuotetehtaan investoinnin arvioitu lisäys ohjelma-alueen puun kysyntään on n. 0,5 miljoonaa kuutiota kuitupuuta. Lisääntyvät kuitupuun hakkuut tuovat mukanaan markkinoille myös kasvavan määrän tukkipuuta, jonka sahaus on sekä haaste että mahdollisuus alueen pk-sahoille. Biotalouden ja uusien puupohjaisten tuotteiden ja polttoaineiden esiinmarssin odotetaan näkyvän myös Eteläja Keski-Pohjanmaalla. Paikkatiedon käytön kehittyminen ja lisääntyminen nähdään alueella merkittävänä metsäalan mahdollisuutena. Digitalisaatio ja erilaiset sähköiset palvelut lisääntyvät kaiken aikaa. Tässä kehityksessä on alueen pysyttävä mukana ja myös osallistuttava uusien, alueen tarpeita vastaavien, palvelujen kehittämiseen. Etelä- ja keskipohjalaisten metsänomistajien arvot, tarpeet ja tavoitteet monipuolistuvat tulevaisuudessa entisestään. Samoin metsänomistajien tietoisuus metsäasioista vaihtelee jatkossa nykyistä enemmän. Metsänomistajien omien tavoitteiden ja tarpeiden selvittäminen ja niihin vastaamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa, jos kaikki alueen metsänomistajat halutaan pitää mukana aktiivisina metsätaloustoimijoina. Tarvitaan uutta kokonaisvaltaista ja ratkaisukeskeistä metsänomistajille suunnattua palvelutoimintaa. Valtion Kemera-tuki metsänhoitotöihin ja suojeluun supistuu lähitulevaisuudessa. Tällöin on tärkeää, että käytettävissä olevat varat kohdennetaan erityisesti sinne, missä ne hyödyttävät metsätaloutta kaikkein eniten. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla Kemera-tuet tulisi kohdistaa metsätalouden kannattavuuden ja tuottavuuden turvaamiseksi erityisesti taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon, suometsien hoitoon sekä metsäteiden perusparannukseen. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla tarvitaan myös tulevaisuudessa osaavia metsäalan työntekijöitä. Erityisesti fyysisen metsätyön tekijöistä voi tulla tulevaisuudessa pulaa. Osaavaa työvoimaa tarvitaan jatkossa kaikkiin muihinkin metsäalan työtehtäviin. Tästä syystä metsäalan koulutuspaikkojen turvaamiseen ja koulutuksen kehittämiseen on kiinnitettävä alueella erityistä huomiota. Metsäalan ammattilaisten lisäksi myös maakunnan metsänomistajien koulutusta on tarpeen lisätä tulevaisuudessa. Metsien suojelussa ja luonnonhoitotöissä on tulevaisuudessa erityishuomio kiinnitettävä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle ominaisten luontoarvojen turvaamiseen ja vesiensuojeluun. Työkaluja tähän tarjoavat käytettävissä olevat mutta supistuvat Kemera-varat ja METSO-ohjelma. Jotta alueen talousmetsien luontoarvot saataisiin turvattua, on supistuvien Kemera-varojen lisäksi otettava tehokkaasti käyttöön muitakin keinoja kuten esimerkiksi EU:n Life-rahoitus. Esimerkiksi vasta uudistetun metsälain mahdollistamat hakkuutavat tarjoavat tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia erityiskohteiden luontoarvojen turvaamiseen. Metsien vapaaehtoista suojelua ja luonnonhoitotöitä voidaan tulevaisuudessa lisätä alueella myös edistämällä sektori- ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä ja hanketoimintaa talousmetsien luontoarvojen turvaamisessa. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla on useita eri toimijoita, jotka tekevät metsäalaan liittyvää tai sitä sivuavaa tutkimusta. Alueellisten toimijoiden lisäksi metsäalaan liittyvää merkittävää tutkimusta tehdään myös muualla Suomessa. Tulevaisuudessa on tärkeää lisätä alueen metsäalan ja eri tutkimuslaitosten yhteistyötä, jotta tehtävä tutkimus tukisi AMOn toimeenpanoa nykyistä paremmin. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäalan tarkemmat kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet kuvaillaan tämän ohjelman luvussa 4. 11

2.3 Alueellisen metsäohjelman 2012 2015 toteutuminen Edellisen alueellisen metsäohjelman strategisten linjausten ja niihin liittyvien toimenpiteiden toteutumisesta voidaan todeta seuraavaa: Hakkuut Hakkuukertymätavoitteena 4,71 milj. m³ - toteutunut määrä vuosina 2012 2014 keskimäärin 3,69 milj. m³ eli 78 % Kokonaishakkuupinta-alatavoitteena 59 000 ha toteutunut metsänkäyttö-ilmoitusten mukaan keskimäärin 41 800 ha eli 71 % Kasvatushakkuutavoitteena 45 500 ha toteutunut metsänkäyttöilmoitusten mukaan keskimäärin 30 000 ha eli 66 %. Todellinen toteutumisaste on noin 75 %, jos huomioidaan ilman metsänkäyttöilmoitusta tehdyt kasvatushakkuut. Uudistushakkuutavoitteena 13 500 ha toteutunut metsänkäyttöilmoitusten mukaan keskimäärin 9 400 ha eli 70 % Yksityismetsätalouden liiketulos tavoitteena 105 e/ha toteutunut keskimäärin 70 e/ha eli 67 % Edellisen AMO:n hakkuukertymätavoite oli suurin kestävä hakkuumäärä, joka perustui silloisen tuoreimman valtakunnan metsien inventoinnin (VMI10) tuloksiin. Toteutunutta hakkuumäärää alensi metsäteollisuuden selvästi vähentynyt puunkäyttö lähinnä Etelä-Pohjanmaan alueella (Kaskisten sellutehtaan lopettaminen, sahojen lopetukset ja seisokit), mutta osittain myös metsänomistajien alentunut puun tarjonta. Kasvatushakkuumetsänkäyttöilmoitustilastoista puuttuu arviolta 3000-5000 ha sellaisia kasvatushakkuita, joista ei tehdä metsänkäyttöilmoitusta (kotitarvehakkuut ja pieniläpimittaisten ensiharvennusten hakkuut). Kasvatushakkuiden määrää on ylläpitänyt energiapuun hyvä kysyntä ko. vuosina. Uudistushakkuiden määrä nousi kahtena viimeisenä vuonna 2013-2014 hieman yli 10 000 hehtaarin tason, kun ne olivat vuosina 2008 2012 jääneet todella alhaiselle, noin 7 500 hehtaarin tasolle. Hakkuusäästöjä on viime vuosina jäänyt hieman enemmän uudistushakkuisiin kuin kasvatushakkuisiin. Metsien hoito ja perusparannus Taimikonhoidon ja nuoren metsän yhteinen hoitotavoite 23 000 ha toteutunut keskimäärin 19 400 ha eli 84 % Metsänviljelyn tavoite 12 000 ha toteutunut keskimäärin 6 000 ha eli 50 % Kunnostusojitustavoite 12 000 ha toteutunut keskimäärin 9 700 ha eli 81 % Metsäteiden perusparannustavoite 210 km toteutunut keskimäärin 227 km eli 108 % Uusien metsäteiden rakentamistavoite 60 km toteutunut keskimäärin 23 km eli 38 % Lannoitustavoite (terveys- ja kasvatuslannoitus) 5 000 ha toteutunut keskimäärin 2 800 ha eli 46 % Juurikäävän torjuntatavoite 3 300 ha toteutunut keskimäärin 5 700 ha eli 173 % Kulotustavoite 200 ha - toteutunut keskimäärin 18 ha eli 9 % 12

Metsänviljelyn kaikkien omistajaryhmien kokonaistavoitemäärästä (12 000 ha) on jääty jokaisena vuonna kauas, koska uudistushakkuut olivat Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla vuosina 2009-2012 erittäin alhaisella tasolla. Eri metsänviljelytapojen osuudet ovat vakiintuneet siten, että männyn osuus metsänviljelystä oli seurantavuosina noin 60 % ja kuusen ja muiden puulajien 40 %. Maanmuokkaustavoissa eri mätästystekniikat ovat vuosi vuodelta vallanneet alaa äestykseltä. Maanmuokkauksen ja metsänviljelyn laatu on parantunut huomattavasti takavuosista. Taimikonhoidon puolella rästit ovat pääosin taimikon varhaisperkauksen puolella, johon uuden vuonna 2015 voimaan tulleen Kemera-lain toivotaan tuovan muutoksen parempaan suuntaan. Kunnostusojituksen kokonaistyömäärät olisivat nousseet lähes tavoitteeseen, jos ojitusalueiden hakkuut olisivat onnistuneet paremmin. Ojalinjahakkuiden ongelmana ovat viime vuosina olleet lämpimät ja lyhyet talvet. Jatkossa kunnostusojituksen määrät alenevat, koska suurimmat ja edullisimmat kunnostusojitusalueet on hoidettu kuntoon. Metsäteiden perusparannusmäärät ovat viime vuosina ylittäneet AMOn tavoitemäärän. Perusparannusten kysyntä on jatkunut hyvänä, ja työmäärät olisivat olleet vieläkin suuremmat, mikäli Kemera-varoja olisi käytössä tarvetta vastaavasti. Uusien teiden rakentamismäärä on vakiintunut noin 20 kilometrin tasolle. Runsaasti kasvaneiden juurikäävän torjunnan työmäärien taustalla ovat metsäsertifioinnin vaatimukset ja männyn juurikäävän torjunnan Kemera-tuen laajeneminen Etelä-Pohjanmaan alueelle. Puuenergian käyttö Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueelle on rakentunut varsinkin ohjelmakauden alussa useita puuta polttoaineenaan käyttäviä sähköä ja/tai lämpöä tuottavia laitoksia. Myös lähialueelle, Vaasaan, on investoitu kivihiiltä korvaava puukaasutin Vaskiluodon Voima Oy:n toimesta. Nämä lisäsivät merkittävästi alueen metsäenergian kysyntää. Valitettavasti kannustinjärjestelmiä muutettiin vuoden 2013 alusta metsäenergialle epäedulliseen suuntaan, mikä on vähentänyt ohjelmakauden lopulla metsäenergian käyttöä suurissa voimalalaitoksissa. Investointivaiheen aikana metsäenergian kysynnän voimakas nousu loi alueelle metsäenergian pariin runsaasti yritystoimintaa kuten korjuuketjuja, haketus- ja kuljetusyrittäjyyttä. Lisäksi alueelle rakennettiin energiapuuterminaaleja. Metsänomistajatkin tarjosivat puuta innokkaasti myyntiin, kun pienpuulle sai kantohintaa lisääntyneen kysynnän ansioista. Alueen energiahankkeet toimivat aktivaattoreina energiapuuhun liittyvässä yritystoiminnassa ja metsäenergian markkinoille saattamisessa. Vuosi 2013 vähensi isojen laitosten puunkäyttöintoa ja lisäsi tuontihiilen käyttöä. Palattiin energiapuun käytön suhteen 0,9 miljoonasta kuutiosta 0,7 miljoonaan kuutioon vuositasolla. Tästä määrästä perustan luovat yksityistalouksien puunkäyttö, maatilat ja lämpöyrittäjät, joiden puunkäyttö on ollut lievästi nousevaa. Ainoastaan isojen laitosten energiapuutoimitukset ovat alentuneet viime vuosina. 13

Puutuotteet ja puurakentaminen Puunkäytön lisäämistä puutuotealalla ja puurakentamisessa edistettiin edellisellä AMO-kaudella erityisesti aluekehityshankkeiden kautta. Palvelevat puuyritykset -hankkeessa edistettiin yritysten liiketoimintamallien kehittymistä palveluliiketoiminnan ja avaimet käteen -ratkaisujen suuntaan. Puurakentaminen kasvuun Etelä-Pohjanmaalla ja PuuHubi -hankkeissa koulutettiin puutuote- ja rakennusalan yrityksiä ja Puurakentamisen asiamies -hankkeessa kuntia ja muita sidosryhmiä. Hankkeet järjestivät myös yhteistyössä Pytinki-messujen kanssa Seinäjoella kolme kertaa valtakunnalliset puurakentamisen kontaktipäivät. Seinäjoen asuntomessujen kanssa kehitettiin messujen puuteemoja. Lisäksi AMO-kaudella rakentui Seinäjoelle rakentamishetkellään Suomen korkein viisikerroksinen puukerrostalo. Aluekehityshankkeiden myötävaikutuksella koottiin alueelle myös yritysryhmä, joka kehitti Timanttipihatto-tuotemerkillä myytävän puurakenteisen kotimaisen navettaratkaisun maataloustuottajien tarpeisiin. Tutkimus- ja kehittämistoiminta, koulutus sekä lasten ja nuorten metsävalistus Metsäsektorin tutkimus- ja kehitystoimintaa on edellisen AMOn puitteissa tehty ja edistetty erityisesti aluekehityshankkeiden avulla. Metsäalaa edistäviä AMOa toimeenpanevia t&k-hankkeita ovat olleet mm. koneellisen istutuksen kehittämishanke, metsähoitotöiden omavalvontahanke ja metsäenergian terminaalihanke. Lisäksi erillinen tutkimusosio on sisältynyt AMO-alueella toteutettuun bioenergiahankkeeseen ja puutuotealan kehittämishankkeeseen. Ison mittakaavan puurakentamisen tutkimuksen edistämiseksi käynnistettiin valmistelut puurakentamisen liiketoimintaprofessuurin perustamiseksi AMO-alueelle. Tähän liittyen AMO-alueella käynnistyi myös Metsäsäätiön kohdennettu keräys professuurin osarahoituksen hankkimiseen. Ohjelman loppuvaiheissa käynnistyi myös osin nykyiselle ohjelmakaudelle jatkuva kehittämishanke, jonka tavoitteena on Etelä-Pohjanmaan metsäenergiaan perustuvan lämpöyrittäjyyden osaamiskeskittymän kansainvälistäminen. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla toimii kaksi metsäalan koulutusta vakituisesti tarjoavaa opetusyksikköä. Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla Ähtärin Tuomarniemellä on nuorisolla ja aikuisopiskelijoilla mahdollisuus suorittaa metsäalan alempia tutkintoja ja erilaisia kursseja. Näiden oppilaitosten rooli on ollut ja on myös tulevaisuudessa erittäin tärkeä alueen metsäalan osaavan työvoiman saannin turvaamisessa. Metsänomistajien koulutusta on edellä mainittujen toimijoiden järjestämien koulutusten ja kurssien lisäksi järjestetty myös aluekehityshankkeiden kautta. Esimerkiksi Tiedon puut ja Metsätiedon pitkospuut -hankkeissa on järjestetty kaikille metsänomistajille suunnattua koulutusta ja lisäksi naismetsänomistajille on toteutettu oma koulutushanke. Lasten ja nuorten metsäosaamista on lisätty edellisellä ohjelmakaudella systemaattisesti. Eri toimijoista koostuvat kunnittaiset yhteistyöryhmät ovat toimineet aktiivisesti järjestäen metsäpäiviä peruskouluissa (ala- ja/tai yläaste) tai osallistumalla erilaisiin tapahtumiin metsäteemalla. Met- 14

säsertifioinnin auditointiraportissa vuoden 2013 toiminnasta todetaan mm. seuraavasti: Lasten ja nuorten metsäosaamisen edistäminen on alueella korkealla tasolla ja ohjelmaa toteutetaan hyvin. Ohjelma on tavoittanut runsaasti oppilaita, opettajia ja harjoittelijoita. Metsävisa on järjestetty vuosittain perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilaille. Siihen on osallistunut 24-26 koulua ja 1250-1540 oppilasta/vuosi. Metsäpäivien ja -visan kautta myös opettajilla säilyy tuntuma metsään. Lisäksi maakunnallisissa metsänomistajien metsätaitokilpailuissa on ollut nuorten sarja, samoin metsänhoitoyhdistysten järjestämissä paikallisissa kilpailuissa. Metsäluonnon monimuotoisuus, vesiensuojelu ja metsien virkistyskäyttö AMO-alueella on tehty vuosina 2008 2014 MET- SO ohjelman ympäristötukisopimuksia 1506 hehtaarille, ja maanomistajat ovat saaneet niistä korvauksia yli kaksi ja puoli miljoonaa euroa. Sopimuksia on tehty eniten pienvesiympäristöihin, suoelinympäristöihin, runsaslahopuustoisiin kangasmetsiin ja kallioalueiden metsiin. METSO-ohjelman tavoitteisiin verrattuna lehtoja, pienvesien lähimetsiä ja metsäluhtia on tullut sopimusten piiriin varsin hyvin. Jatkossa tavoitteena on saada ympäristötuen piiriin lisää puustoisia elinympäristöjä, erityisesti lehtoja, puustoisia soita ja pienvesien lähimetsiä. METSO ohjelman ympäristötuen hehtaaritavoitteista on vuoden 2014 loppuun mennessä saavutettu kokonaisuutena noin 25 prosenttia (Tavoite 6006 ha). Kemeran mukaisia luonnonhoitohankkeita on vuosina 2008-2014 tehty yhteensä 75 kpl. Hankkeet ovat liittyneet maisemanhoitoon ja virkistyskäyttöön, elinympäristöjen hoitoon sekä erityisesti vesiensuojeluun. Useissa hankkeissa on otettu metsäluonto kokonaisuudessaan huomioon. Vesiensuojeluhankkeet ovat olleet metsätalouden vesistövaikutusten pienentämiseen tähtääviä valuma-aluekohtaisia hankkeita. Monimuotoisuushankkeet ovat olleet pääosin elinympäristöjen kunnostuksia, mm. lähteiden ja muiden pienvesien kunnostusta sekä suoelinympäristöjen vesitalouden ennallistamista. Elinympäristöjen kunnostuksessa on painotettu harvinaisia elinympäristöjä. Luonnonhoitokohteet on valittu METSO-ohjelman elinympäristöjen ja uhanalaisten luontotyyppien selvityksen perusteella. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on tehnyt vuosina 2008-2014 METSO-ohjelman puitteissa suojelusopimuksia yhteensä 1275 hehtaarille (hankittu valtiolle 970 ha ja perustettu 305 ha yksityismaiden suojelualueita). METSO ohjelmakauden tavoite on yhteensä 5131 ha. Suojelualueiden hankintaan on käytetty vuosittain 0,2-1,3 miljoonaa euroa. Elinympäristötyypeistä on suojeltu eniten runsaslahopuustoisia kangasmetsiä ja puustoisia soita. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella Metsäkeskuksessa on käytetty vuosittain noin 4,5 henkilötyövuotta luonnonhoitoon, josta noin 3,5 henkilötyövuotta on rahoitettu valtionavulla. Valtionavun lisäksi luonnonhoitoon on saatu rahoitusta MMM:n rahoittamien valtakunnallisten luonnonhoitohankkeiden ja EU:n aluekehityshankkeiden kautta. 15

Metsien tilus- ja omistusrakenne Ohjelmakaudella panostettiin vahvasti ohjelman yhtenä strategisena linjauksena olleeseen metsien tilus- ja omistusrakenteen kehittämiseen. EU-hankerahoituksella toteutetun laajamittaisen yhteismetsätiedotuksen tuloksena alueelle syntyi useita uusia yhteismetsiä. Etelä-Pohjanmaalla yhteismetsätiedotukseen panostettiin Metsänomistus toimivaksi -hankeen puitteissa. Metsäkeskuksen hallinnoima hanke keskittyi erityisesti kuntakohtaisten suurten yhteismetsien perustamisiin. Keski-Pohjanmaalla toimi samaan aikaan Metsänhoitoyhdistyksen hallinnoima yhteismetsien perustamista edistänyt hanke, joka sekin saavutti hyviä tuloksia. Metsänomistus toimivaksi -hankkeen aikana 2012-2015 syntyi neljä uutta kuntakohtaista yhteismetsää. Näiden yhteispinta-alaksi perustamisvaiheessa muodostui reilut 4000 hehtaaria. Hankkeen myötävaikutuksella perustettiin myös useita suvun ja perheen yhteismetsiä, joiden pinta-ala on yhteensä noin 1000 hehtaaria. Keski-Pohjanmaalla toteutetun metsätilojen sukupolvenvaihdoshankkeen puitteissa perustettiin myös useita yhteismetsiä. Muun muassa Toholammille syntyi kuntavetoinen yhteismetsä, jonka pinta-ala on noin 730 hehtaaria. Metsänomistus toimivaksi -hanke järjesti runsaasti tiedotusta sukupolvenvaihdosten edistämiseksi ja kuolinpesämuotoisen metsänomistuksen vähentämiseksi. Näistä aiheista järjestettiin ohjelmakaudella yhteensä 29 tiedotustilaisuutta. Sukupolvenvaihdosteeman mukainen tiedotus huipentui hankkeen organisoimaan ja metsäalan toimijoiden yhdessä Seinäjoella toteuttamaan messutapahtumaan, joka tavoitti noin 450 nykyistä ja jatkavaa metsänomistajaa. Metsänomistus toimivaksi -hanke tiedotti kuolinpesiä omistusmuodon muutosmahdollisuuksista ja muista mahdollisista järjestelyistä. Tämän lisäksi hanke järjesti 23 iltatilaisuutta, joihin kutsuttiin pelkästään kuolinpesien osakkaita. Kuolinpesille suunnatun tiedotuksen tuloksena lähes 300 kuolinpesän omistuspohjassa tapahtui muutoksia. Hankkeen lisäksi myös muut metsäalan toimijat, erityisesti alueen metsänhoitoyhdistykset ja metsäyhtiöt, edistivät kuolinpesien omistusjärjestelyjä omassa toiminnassaan. Kuolinpesien omistuspohjissa tapahtuneet positiiviset muutokset parantavat kuolinpesien päätöksentekokykyä ja ehkäisevät tilojen pirstoutumista. Yleisesti ottaen kuolinpesien omistuspohjan selkiintyminen luo jatkossa paremmat edellytykset metsätalouden harjoittamiselle. Hankkeiden tuloksena syntyneet kuntavetoiset yhteismetsät ovat laajenemishaluisia. Pisimpään toiminnassa olleet Kauhavan ja Kauhajoen yhteismetsät ovat jo ehtineet aloittaa laajentumisen. Pinta-alaa pyritään kasvattamaan tilaostoin ja ottamalla mukaan uusia osakkaita. Metsäkeskus on tukenut laajenemista muun muassa järjestämällä tiedotuskampanjan yhdessä Kauhajoen yhteismetsän kanssa. Kaiken kaikkiaan metsänomistajien tietoisuus yhteismetsästä omistusmuotona on lisääntynyt huomattavasti. Tätä voidaan pitää aktiivisen tiedotustoiminnan tuloksena. Yleistä tiedotusta asiasta tarvitaan edelleen, ja henkilökohtainen neuvontatarve etenkin suvun yhteismetsissä näyttää lisääntyvän. Yhteismetsien perustamisen lisäksi toinen edellisen ohjelmakauden painopistealue metsien tilus- ja omistusrakenteen kehittämisessä oli metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen ja kuolinpesien purkaminen. 16

3 Ohjelman visio ja strategiset linjaukset 3.1 Visio Suomessa on vakiintunut pyrkimys taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen metsien hoidossa ja käytössä. Taloudellinen kestävyys: Metsiä hoidetaan ja käytetään siten, että metsien uusiutumiskyky ja tuottavuus säilyvät. Näin taataan mahdollisuudet hyödyntää metsiä taloudellisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Ekologinen kestävyys: Metsiä hoidetaan ja käytetään siten, että luonnon biologinen monimuotoisuus säilyy. Talousmetsissä ylläpidetään elinolot mahdollisimman monipuolisen ja runsaan eliöstön säilymiselle. Sosiaalinen kestävyys: Metsiä hoidetaan ja käytetään siten, että metsien suomat työmahdollisuudet sekä virkistysja kulttuuriarvot säilyvät. Metsäneuvosto on valinnut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäohjelman visioksi: Elinvoimaa etelä- ja keskipohjalaismetsistä. 3.2 Strategiset linjaukset Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäneuvosto on päättänyt alueellisen metsäohjelman 2016-2020 strategisiksi linjauksiksi seuraavat: A. Alueellisen metsäohjelman hakkuutavoite on suurin kestävä hakkuumäärä B. Puun riittävyys myös tulevaisuudessa turvataan oikea-aikaisilla, kustannustehokkailla ja riittävillä metsänhoitotöillä C. Puun tasaista markkinoille tuloa edistetään uudistamalla puukauppakulttuuria ja kehittämällä ympärivuotista puunkorjuuta D. Digitalisaation ja uusien teknologioiden mahdollisuudet otetaan käyttöön tehokkaasti E. Alueellista puun käyttöä lisätään erityisesti bioenergian tuotannossa, puurakentamisessa ja puutuoteteollisuudessa F. Metsäalaan perustuvia elinkeinoja, metsien ekosysteemipalveluja ja alueellista maankäytön suunnittelua kehitetään monipuolistamalla metsätalouden ja sitä sivuavien alojen yhteistyötä G. Metsien luontoarvot turvataan huomioiden metsänomistajien omat tavoitteet H. Etelä- ja keskipohjalaisten tietoisuutta metsien luontoarvoista lisätään ja alueen kansalaisten luontosuhdetta vahvistetaan Lisäksi ohjelmassa määritellään strategisiin linjauksiin liittyvät tärkeimmät tutkimustarpeet. Tällä pyritään ohjaamaan alueella ja myös valtakunnallisesti tehtävää tutkimusta tukemaan AMOn tavoitteiden saavuttamista mahdollisimman hyvin. 18

4 Metsäalan kehittämistavoitteet ja toimenpiteet strategisten linjausten kautta A Alueellisen metsäohjelman hakkuutavoite on suurin kestävä hakkuumäärä Perustelut valitulle tavoitteelle ja siihen liittyville toimenpiteille: Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsien puumäärä on 1960-lukuun verrattuna 1,7 kertaistunut ja kasvu 1,8 kertaistunut. 1970-luvulta jatkunut metsien vajaakäyttö suhteessa metsien kestäviin hakkuumahdollisuuksiin on kasvattanut metsien puuvarastoa vuodesta toiseen. Suometsien ojitustoiminta ja alueen metsien pitkäjänteinen hyvä hoito on omalta osaltaan merkittävästi lisännyt kasvua ja tämän päivän hakkuumahdollisuuksia. Suurimman kestävän hakkuumäärän (*) saavuttamisella lisätään merkittävästi metsien AMO-alueelle tuottamia hyötyjä niin metsänomistajien ja metsäalaan perustuvien elinkeinojen kuin koko yhteiskunnan ja kansantaloudenkin kannalta. Ohjelman valmistumishetkellä alueen suurin aines- ja energiapuun kestävä hakkuumäärä on 5,0 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Hakkuumäärän nostaminen suurimmalle kestävälle tasolle tuo toteutuessaan aluetalouteen jo pelkästään kantorahatuloina ja pyöreän puun kuljetusten arvona lisää rahaa noin 84 miljoonaa euroa vuodessa. (1,4 milj. m³ x 60 euroa/m³ = 84 milj. euroa) (*) Suurimmalla kestävällä hakkuumäärällä tarkoitetaan tässä Luonnonvarakeskuksen määritelmän mukaista suurinta kestävää hakkuumäärää, joka huomioi rajoitetussa puuntuotannossa ja kokonaan puuntuotannon ulkopuolella olevat metsäalueet. 20

Toimenpiteet: Tehostamme sähköisten metsävaratietojen hyödyntämistä puun tarjonnan ja kysynnän lisäämisessä maakunta-, kunta- ja metsänomistajatasolla Jaamme metsänomistajille tietoa heidän metsiensä hakkuumahdollisuuksista ja puumarkkinoista Edistämme yrittäjämäisen metsätalouden harjoittamista metsänomistajien koulutuksen ja neuvonnan keinoin Edistämme metsänomistajille suunnattavaa ratkaisukeskeistä metsien käytön palvelutarjontaa Kehitämme metsien tila- ja omistusrakennetta Edistämme metsäpalveluyritysten perustamista ja kasvua Turvaamme metsätalouden osaavan työvoiman saannin viestimällä alan positiivisista kehitysnäkymistä ja huolehtimalla koulutustarjonnasta Toteutusvastuu: Kaikki metsäsektorin toimijat, Maanmittauslaitos, oppilaitokset Mittarit: Runkopuun hakkuukertymä (m³) Strategiset kehittämishankeaihiot: Yrittäjämäinen metsänomistus Metsien tila- ja omistusrakenteen kehittäminen Ratkaisukeskeinen palvelutarjonta metsien hyödyntämiseen Tutkimustarpeet: Metsätilojen sukupolvenvaihdosten vauhdittamisen ratkaisukeinot Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla Metsätilusjärjestelyjen käynnistämisen ratkaisukeinot Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla AMO-alueen puuvirtaselvityksen päivitys Yhteismetsien perustamisen aktivointi ja yhteismetsien suhteellisen veroedun säilyttäminen Kuolinpesien purkautumisen vauhdittaminen siten että tilakokonaisuus säilyy rikkoontumattomana Runkopuun hakkuukertymä yksityisluonteisissa metsissä (m³) 2004-2014 ja tavoiteura vuoteen 2020 5 000 000 Yksityismetsien runkopuun hakkuukertymä 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2016 2017 2018 2019 2020 21

B Puun riittävyys myös tulevaisuudessa turvataan oikea-aikaisilla kustannustehokkailla metsänhoitotöillä Perustelut valitulle tavoitteelle ja siihen liittyville toimenpiteille: Nykyiset AMO-alueen hyvät hakkuumahdollisuudet on suurelta osin saatu aikaan metsien pitkäjänteisellä hoidolla. 1960-luvulta lähtien on aktiivisesti uudistettu vajaatuottoisia metsiä, ojitettu soita ja tehty taimikonhoitotöitä. Moniin metsänhoitotöihin on metsänomistajille ollut tarjolla valtion tukea joko avustuksena tai halpakorkoisena lainana. Systemaattisilla metsänhoitotoimenpiteillä on menneinä vuosikymmeninä luotu alueen nykyisiin nuoriin ja varttuneisiin kasvatusmetsiin perustuva metsätalouden moottori, joka tuottaa tehokkaasti puuta eri tarpeisiin. Metsien hyvän puuntuottokyvyn ylläpito ja puun riittävyyden turvaaminen edellyttävät, että metsänhoidon riittävyydestä ja laadusta huolehditaan myös tulevaisuudessa. AMO-kaudella 2016-2020 on näköpiirissä valtion metsätalouteen myöntämien tukien supistuminen. Tästä syystä metsänhoidossa on kiinnitettävä nyt erityishuomio sellaisiin kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin, joilla on suuri ja pitkäkestoinen vaikutus. Metsien hakkuumahdollisuuksien lisääntyminen ja kantorahatulojen kasvu parantavat omalta osaltaan metsänomistajien investointihalukkuutta metsänhoitoon, vaikka yleinen taloustilanne on heikko. Taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito yhteensä 2004 2014 ja tavoiteura vuoteen 2020 25 000 20 000 15 000 10 000 Taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito yhteensä 2004 2014 ja tavoiteura vuoteen 2020 Taimikon varhaishoito (uusi Kemera-työlaji vuodesta 2016 alkaen) 5 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2016 2017 2018 2019 2020 22

Toimenpiteet: Metsänhoitoa koskevassa tiedotuksessa ja neuvonnassa otamme painopisteeksi metsän uudistamisvaiheen laadukkaan ja kustannustehokkaan toteuttamisen Tuotamme välineitä metsänhoitotöiden oikeaoppiseen ajoitukseen Taimikon varhaishoito uutena Kemera työlajina otetaan tehokäyttöön Jaamme metsänomistajille tietoa heidän metsiensä hoitotyötarpeista Edistämme metsänhoitopalvelujen kysyntää ja tarjontaa Edistämme metsänomistajille suunnattavaa ratkaisukeskeistä metsänhoidon palvelutarjontaa Edistämme koneellisten metsänhoitomenetelmien käyttöönottoa Kiinnitämme huomiota ja varaudumme metsätuhojen ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan Toteutusvastuu: Kaikki metsäsektorin toimijat Mittarit: Taimikon varhaishoidon vuotuinen määrä (ha) Nuoren metsän hoidon vuotuinen määrä (ha) Strategiset kehittämishankeaihiot: Kulotus kasvuun -hanke. Kulotus on viime vuosina ollut tavoitteisiin nähden heikoiten toteutunut metsänhoidon/uudistamisen työlaji. Kulotuksen lisääntyminen on hyödyllistä myös metsien luontoarvojen turvaamisen kannalta. Tutkimustarpeet: Metsänhoidon ja kasvatettavan puuston laadun parantamiskeinot metsänuudistamisessa ja taimikon varhaishoidossa Metsänhoidon tuottavuuden parantamiskeinot 23

C Puun tasaista markkinoille tuloa edistetään uudistamalla puukauppakulttuuria ja kehittämällä ympärivuotista puunkorjuuta Perustelut valitulle tavoitteelle ja siihen liittyville toimenpiteille: Puuta jalostava teollisuus tarvitsee raaka-ainetta tasaisesti ympäri vuoden. Teollisuuden toimintaedellytykset turvaava puun tasainen markkinoille tulo ja tasaisesti käyvä puukauppa ovat riippuvaisia monesta eri tekijästä. Alueellisen metsäohjelman valmistelutyön yhteydessä on tunnistettu kaksi alueelle ominaista piirrettä, joihin on mahdollista vaikuttaa AMOn toimenpiteillä. Toinen piirre on se, että varsinkin Etelä-Pohjanmaalla mutta osin myös Keski-Pohjanmaalla puukaupan sykli painottuu perinteisesti syksyyn. Monilla muilla alueilla Suomessa puukauppaa tehdään merkittävissä määrin jo alkutalvella ja keväällä. Syksyyn painottuvan puukaupan ongelmana voi olla, että puunostajien vuosittaiset ostotavoitteet ovat syksyllä jo täyttymässä ja mahdollisia puutavaralajikohtaisia tai muita ostorajoituksia asetettuna. Toinen puun tasaista tarjontaa ja korjuuta hidastava alueelle ominainen piirre on suometsien suuri osuus. On paljon leimikoita, jotka voi korjata vain maan ollessa jäätyneenä. Talvi on usein erittäin lyhyt, ja joinakin vuosina kunnollisia kantavia korjuuolosuhteita ei ole juuri lainkaan. Edellisen vuoden pystyvarantoja jää hakkaamatta huonojen korjuuolosuhteiden vuoksi, ja ne siirtyvät seuraavan vuoden hakkuuohjelmaan. Tämä rajoittaa ostajien valmiuksia ostaa puuta. Toimenpiteet: Toteutamme AMO-kauden mittaisen tiedotuskampanjan puukauppakulttuurin muuttamiseksi siten, että kaupankäynnin aloituksen painopiste siirtyy syksystä kevääseen, puukauppa käy tasaisesti läpi vuoden ja että kysyntä ja tarjonta kohtaavat nykyistä paremmin Kehitämme sähköisen metsävaratiedon, muun paikkatiedon ja eri teknologioiden hyödyntämistä puunkorjuun toteutuksessa Edistämme ja kehitämme pehmeiden maiden puunkorjuuta lisäämällä tiedotusta, koulutusta ja alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa Edistämme puutavaran rautatiekuljetusmahdollisuuksien lisääntymistä viestimällä puutavaran lastauspaikkojen tarpeesta ja aktivoimalla niiden perustamista Parannamme puunkorjuun infrastruktuuria kehittämällä alempiasteisen tieverkon kunnossapitoa ja vaikuttamalla tiestön korjausrahoituksen kohdistamiseen, lisäämällä piennarteitä ja huolehtimalla siitä, että kaavoituksessa otetaan huomioon puutavaran varastointi- ja käsittelyaluetarpeet Koulutamme tiekuntia yksityisteiden hoidossa Hyödynnämme myöhäiskesän kuivat jaksot suometsien puunkorjuussa Toteutusvastuu: Kaikki metsäsektorin toimijat, ELY-keskukset, maakuntaliitot, liikennevirasto, kone- ja laitevalmistajat, t&k-toimijat Mittarit: Metsänkäyttöilmoitusten pinta-ala turvemailla (AMO-alueen oma mittari) Strategiset kehittämishankeaihiot: Pehmeiden maiden puunkorjuun kehittäminen Keski-Pohjanmaan metsälogistiikka (tieverkko, terminaali/varastoaluetarpeet) Tutkimustarpeet: Ratkaisut puukaupan lisäämiseen Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla 24

D Digitalisaation ja uusien teknologioiden mahdollisuudet otetaan käyttöön tehokkaasti Perustelut valitulle tavoitteelle ja siihen liittyville toimenpiteille: Digitalisaation ja sen mahdollistamien uusien tekniikoiden ja palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto ovat kriittinen menestystekijä metsäalalle. Digitaalisen vallankumouksen ja automaation vaikutuksia yhteiskuntaan on verrattu höyryn ja sähkön aikoinaan mukanaan tuomiin muutoksiin. Metsäalalla ensimmäisiä askeleita digitalisaation tiellä on jo otettu, mutta yleisesti ottaen ala on vielä digitalisaation lähtökuopissa. Sähköisen metsävaratiedon, digitaalisen paikkatiedon ja monien muiden tietokantojen tehokkaampi hyödyntäminen on metsäalan uusien digitaalisten palvelujen kulmakivi ja keskeinen osa metsäalan tulevaa infrastruktuuria. Digitaalisten palvelujen hyöty on sitä suurempi, mitä nopeammin ja laajemmin uudet palvelut otetaan käyttöön. Uusien digitaalisten palvelujen kehittäminen tarjoaa ratkaisumahdollisuuksia moniin AMO-alueen kehittämistarpeisiin. Toimenpiteet: Edistämme Metsään.fi-palvelun ja muiden sähköisten palvelujen laajamittaista käyttöönottoa ja järjestämme koulutusta sähköisten palvelujen käytöstä Edistämme digitaalisten puukauppapalvelujen käyttöönottoa Kehitämme sähköistä metsävaratietoa, muuta paikkatietoa ja eri teknologioita hyödyntäviä uusia ratkaisuja ja työkaluja pehmeiden maiden puunkorjuuseen, alempiasteisen tieverkoston kunnostuksen suuntaamiseen ja muihin vastaaviin tarpeisiin sekä pilotoimme niiden käyttöönottoa Hyödynnämme Bigdatan toimintamallia ja periaatteita yhdistämällä paikkatietoa muihin tietokantoihin uuden palvelutuotannon tarpeisiin Hyödynnämme automaatiota metsänhoitotöiden tuottavuuden parantamisessa ja laadunseurannassa Käynnistämme uusien teknologioiden kehitystä ja käyttöönottoa tukevia t&k&i-hankkeita Toteutusvastuu: Kaikki metsäalan toimijat, kone- ja laitevalmistajat, t&k-toimijat Mittarit: Metsään.fi-palvelun käyttäjien määrä (AMOalueen oma mittari) Metsäalan uusien digitaalisten palvelujen/ palvelujen kehityshankkeiden määrä (AMOalueen oma mittari) Sähköisesti tehtyjen puukauppojen määrän kehitys (AMO-alueen oma mittari) Strategiset kehittämishankeaihiot: Pehmeiden maiden puunkorjuun kehittämishanke Palvelu, jossa metsänomistajat voivat ilmoittaa ja esitellä vapaaehtoisesti suojelemiaan kohteita Tutkimustarpeet: Sähköinen palvelu turvemaiden kantavuuden ennustamiseen eri toimijoiden digitaalisia paikkatietoja ja eri teknologioita yhdistelemällä. Esiselvitys mitä on jo tutkittu/kehitetty, mahdollisuudet ja kehitystarpeet. Esiselvityksen jälkeen erillinen kehittämishanke + pilotti (Metsäkeskus, Luke Kannus, Maanmittauslaitos, GTK, Ilmatieteenlaitos, UPM, MetsäGroup ym.) Alempiasteisen tiestön kunnostustöiden priorisointi sähköistä metsävaratietoa ja muuta paikkatietoa hyödyntämällä Metsätalouden paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet vesiensuojelutoiminnan suunnittelussa Kameran hyödyntämismahdollisuudet metsänhoitotöiden laadun seurannassa Bigdatan hyödyntämisen kehityshanke 25

Lisääntyvä paikallinen puunkäyttö edistää ekologista kestävyyttä alueella. E Alueellista puun käyttöä lisätään erityisesti bioenergian tuotannossa, puurakentamisessa ja puutuoteteollisuudessa Perustelut valitulle tavoitteelle ja siihen liittyville toimenpiteille: Alueellinen metsäohjelma on koko metsäalan ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten ohjelma. Ohjelmalla tuetaan alueen taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ekologista kestävyyttä, tasapainoista kehittymistä ja koko valtakunnan metsäalan menestymistä. Alueella tapahtuva puun käytön lisääminen vastaa erityisesti ohjelman taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä ekologisen kestävyyden tukemisen haasteeseen. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla on jo nyt runsaasti pieniä ja keskisuuria puuta eri tavoin hyödyntäviä yrityksiä, jotka tuovat työtä ja toimeentuloa ja sen myötä sosiaalista hyvinvointia alueelle. Metsäteollisuuden jo päättämistä investoinneista huolimatta alueen metsävarat mahdollistavat puunkäytön ja siihen perustuvan työllisyyden lisääntymisen edelleen myös jatkossa. Puun käytön lisäämisen rinnalla myös puun jalostusastetta nostamalla voidaan saada aikaan uusia työpaikkoja alueelle. Tärkeää on huolehtia siitä, että alueen yritykset ovat kilpailukyisiä ja että niiden valmiudet toimia myös vientimarkkinoilla parantuvat. Lisääntyvä paikallinen puunkäyttö edistää ekologista kestävyyttä alueella. Puupohjaisella bioenergialla voidaan korvata fossiilisia muualta tuotuja polttoaineita ja kasvattaa alueen energiaomavaraisuutta, samoin lisäämällä puun käyttöä rakentamisessa voidaan vähentää alueen hiilidioksidipäästöjä, lisätä hiilen sidontaa ja vaikuttaa myönteisesti aluetalouteen. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Etelä-Pohjanmaalla tekemän tutkimuksen mukaan julkiseen puurakentamiseen sijoitettua euroa kohden tulee kerroinvaikutuksena 2,7 euroa lisää muualle aluetalouteen, jos rakentamiseen käytetty sahatavara, puuelementit ja muut vastaavat tuotteet tulevat omasta maakunnasta. Puukerrostalojen rakentamisessa vastaava kerroinvaikutus on 2,6. 26

Toimenpiteet: Kasvatamme alueen energiaomavaraisuutta lisäämällä metsäenergian käyttöä nykyisissä potentiaalisissa käyttökohteissa ja edistämällä uusien metsäenergiaa käyttävien kohteiden rakentamista Vaikutamme poliittisiin päättäjiin, jotta metsäenergiaa koskevissa säädöksissä otetaan riittävästi huomioon metsäenergian käytön taloudellinen kannattavuus Kehitämme AMO-aluetta puuta hyödyntävien yritysten liiketoimintaympäristönä tiedottamalla alueen vahvuuksista, tekemällä investointipäätöksiä helpottavia selvityksiä ja tukemalla systemaattisesti alan startup- ja kasvuyrityksiä Jaamme puuta hyödyntäville yrityksille tietoa niiden kasvua ja kansainvälistymistä tukevista asiantuntijapalveluista ja rahoitusmahdollisuuksista Käynnistämme alan yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja puurakentamista edistäviä t&k&i-hankkeita Järjestämme tiedotusta puupohjaisen bioenergian, puurakentamisen ja puutuotteiden käytön hyödyistä Mittarit: Kiinteiden puupolttoaineiden käytön kehitys Puurakentamisen osuus uusissa rakennushankkeissa julkisessa rakentamisessa nousee 10 prosenttiyksikköä Strategiset kehittämishankeaihiot: Metsäenergian käytön lisääminen Puutuotealan ja puurakentamisen kasvun edistäminen Tutkimustarpeet: CHP-laitosinvestointien kannattavuus pk-sahoilla Metsähakkeen laadun ja toimitusvarmuuden parantaminen Puutuote- ja puurakennusalan klustereiden ennakointi, kasvun lähteet ja työkalut alan yritysten strategiseen uudistumiseen Biotalouden investointien edistäminen uusilla rahoitusmalleilla (esim. www.esir.fi, joukkorahoitus ym.) Toteutusvastuu: Kaikki metsä- ja energiasektorin toimijat, maakuntaliitot ja kunnat, ELY-keskukset, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot 27