Lounais-Suomen metsäohjelma

Transkriptio

1 Lounais-Suomen metsäohjelma

2 Metsäkeskus ja maakunnalliset metsäneuvostot ovat laatineet metsäohjelmia vuodesta 1997 lähtien. Lounais-Suomen alueellinen metsäohjelma on yksi neljästätoista alueellisesta metsäohjelmasta (AMO), jotka pohjautuvat maakuntajakoon. Ohjelmien tavoitteet nousevat maakuntien omista kehittämistarpeista ja kansallisen metsästrategian tavoitteista. Ohjelmassa sovitetaan yhteen taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset tavoitteet. Alueellinen metsäohjelma toimii alueen koko metsäsektorin kehittämissuunnitelmana ja työohjelmana. Lounais-Suomen alueellisen metsäohjelman sisältö on hyväksytty maakunnallisessa metsäneuvostossa Julkaisija: Suomen metsäkeskus 2016, metsäohjelmavastaava Tapio Nummi Ulkoasu: Ilme Oy Kuvat: Suomen metsäkeskus ISBN Alueelliset metsäohjelmat verkossa:

3 Sisällys YHTEENVETO. 4 1 JOHDANTO. 6 2 METSÄALAN NYKYTILA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TULEVAISUUS Valtakunnallinen metsäalan nykytila Lounais-Suomi OHJELMAN VISIO JA STRATEGISET LINJAUKSET METSÄALAN KEHITTÄMISTAVOITTEET JA TOIMENPITEET Tavoitteet ja toimenpiteet Kärkihankkeet LIITYNNÄT MUIHIN KEHITTÄMISOHJELMIIN OHJELMAN RAHOITUS JA RESURSSIEN KOHDENTAMINEN OHJELMAN VAIKUTUKSET OHJELMAN TOIMEENPANO JA SEURANTA. 44 LIITTEET. 46

4 Yhteenveto Lounais-Suomen metsäohjelma on Satakunnan ja Varsinais-Suomen metsäalan ja maakuntien yhteinen ohjelma, jonka visioksi on kirjattu: Lounais-Suomen metsät tuottavat kestävästi puuta, hyvinvointia ja turvaavat luonnon monimuotoisuuden. Metsäohjelma on laadittu yhteistyössä maakuntien toimijoiden kanssa. Ohjelma on laadittu maa- ja metsätalousministeriön ohjeistuksen perusteella ja se toteuttaa Kansallista metsästrategiaa. Ohjelma ulottuu yli toimiala- ja hallinnonalarajojen. Sen tehtävänä on luoda mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä sekä antaa suuntaviivat alueen metsien hoidolle, käytölle ja suojelulle, puun käytölle ja jatkojalostukselle sekä metsäekosysteemipalveluiden tuottamiselle. Vuoteen 2020 tähdätään kuuden strategisen linjauksen mukaisesti: Hakkuita kasvatetaan kestävästi ja puun käyttö lisääntyy. Metsänhoitotöitä tehdään lisääntyvästi, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Metsäekosysteemipalvelut tiedostetaan ja niistä saadaan enemmän hyvinvointia ja tuloja. Metsien monimuotoisuus turvataan ja vesiensuojelua parannetaan. Metsänomistajat saavat monipuolisen tiedon metsiensä mahdollisuuksista ja tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä käytöstä. Metsäalan toimijoiden ja sidosryhmien yhteistoiminta metsäohjelman toteuttamiseksi lisääntyy. Metsäohjelman runkopuun hakkuutavoite on 6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja se vastaa suurinta kestävää hakkuumahdollisuutta. Hakkuutavoite on 30 % suurempi kuin viime vuosina toteutunut hakkuumäärä. Alueen puun käyttö on 7 miljoonaa kuutiota. Teollisuuslaitosten puunhankinta-alueiden tiivistymisen ja investoinnit uusiin puuta käyttäviin energialaitoksiin luovat hyvät edellytykset hakkuumäärien kasvulle. Puun käytön tavoitellaan kasvavan energiakäytön lisäksi myös puutuoteteollisuudessa ja uusissa biotaloustuotteissa. Jotta hakkuumahdollisuudet säilyvät tulevaisuudessakin korkealla tasolla, metsänhoitotöihin tavoitellaan %:n kasvua viime vuosina toteutuneeseen verrattuna. Puun kuljetuksille tärkeiden teiden korjausmäärärahoihin tavoitellaan merkittävää lisäystä. 4

5 Metsien tilakokoa halutaan kasvattaa ja kehittää metsänomistusta ammattimaisemmaksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi monipuolisen metsätiedon välittäminen metsänomistajille ja digitaaliset palvelut korostuvat. Metsäohjelman tavoitteena on, että metsien ekosysteemipalveluita tuotettaisiin ja käytettäisiin enemmän sekä tietoisuus niistä kasvaa. Tavoitteena on myös ekosysteemipalveluiden tuottamisesta saatavien tulojen lisäys. Metsätalouden toimenpiteissä tulee ottaa aiempaa enemmän huomioon riistan elinolosuhteet. Talousmetsien toimenpiteissä otetaan monimuotoisuus ja vesiensuojelu entistä paremmin huomioon. Suojelualueita lisätään vapaaehtoisuuden pohjalta, mutta niiden määrän kasvu on hidasta johtuen valtiontalouden heikosta tilanteesta. Heikkotuottoisia soita jätetään ennallistumaan ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusta lisätään myös vesiensuojelutavoitteiden saavuttamiseksi. Luonnonhoidon toteutustavoitteet ja toimenpiteet on kuvattu tarkemmin metsäohjelman liitteenä olevassa luonnonhoidon alueellisessa toteutusohjelmassa. Metsäohjelman toteuttamisessa ja resurssien hankkimisessa tarvitaan kaikkien metsänomistajien ja toimijoiden yhteistyötä. 5

6 1 Johdanto Alueelliset metsäohjelmat on annettu Suomen metsäkeskuksen tehtäväksi ja ne perustuvat metsälakiin ja -asetukseen. Ensimmäiset alueelliset metsäohjelmat laadittiin vuonna 1998 ja seuraavat vuosille , ja Alueellinen metsäohjelma on koko metsäalan ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten ohjelma. Kansallisen metsästrategian 2025 tavoin myös alueelliset metsäohjelmat luovat metsien kestävän hoidon ja käytön avulla kasvavaa hyvinvointia alueilleen. Ohjelma ulottuu yli toimialaja hallinnonalarajojen. Se luo mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä sekä antaa suuntaviivat alueen metsien hoidolle, käytölle ja suojelulle, puun käytölle ja jatkojalostukselle sekä metsien monikäytölle. Metsäala nähdään siten laajasti metsäbiotaloutena ja ohjelmalla tuetaan taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ekologista kestävyyttä, alueen tasapainoista kehittymistä ja koko valtakunnan metsäalan menestymistä. Sisällössä korostuvat kunkin alueen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet. Kansallinen metsästrategia 2025 valmistui alkuvuodesta Alueelliset metsäohjelmat ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa Kansallisen metsästrategian kanssa, ja metsäohjelman tavoitteena on jalkauttaa kansalliset tavoitteet alueen erityispiirteet huomioon ottaen maakuntiin. Kansallisen metsästrategian ohella toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toteutusohjelmaa (METSO-ohjelma). Työja elinkeinoministeriön perustaman ja vuonna 2015 päättyneen Metsäalan strategisen ohjelman keskeisenä tehtävänä oli käynnistää ja toteuttaa metsäalan kilpailukykyä ja uudistumista edistäviä muutosprosesseja. Suomi on asettanut tavoitteekseen olla biotalouden johtava maa Euroopan unionin alueella vuoteen 2030 mennessä. Metsäsektorin merkittävimmät lähivuosien kasvumahdollisuudet arvioidaan olevan bioenergiassa ja biopohjaisissa polttoaineissa sekä puutuotteissa ja puurakentamisessa. Vuonna 2014 valmistuneen Suomen biotalousstrategian keskeiset päämärät ovat kilpailukykyinen biotalouden toimintaympäristö, uutta liiketoimintaa biotaloudesta, vahva osaamisperusta biotaloudelle ja biomassojen käytettävyys ja kestävyys. Biotalous on hallituksen merkittävin kärkihanke. Siihen panostetaan yhteensä 300 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Lounais-Suomen metsäohjelma kattaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat. Edelliseen metsäohjelmaan verrattuna alue on laajentunut kattamaan Varsinais-Suomen Kemiönsaaren ja Paraisten ruotsinkieliset kunnat. Lounais-Suomen metsät ovat olleet pisimpään ihmistoiminnan vaikutuksen kohteena. Luonto on myös Suomen monipuolisinta. Merkittävä osa alueen ihmisistä asuu edelleen metsien ja peltojen muovaamassa asuinympäristössä, mikä asettaa metsien monikäytön muuta maata merkittävämpään rooliin. Alueella käytetään puuta merkittävästi enemmän kuin metsistä on mahdollista hakata. Energiapuun käyttö on lisääntymässä. Lounais-Suomen metsäneuvosto on ohjannut metsäohjelmatyötä ja hyväksynyt sen. Metsäneuvoston jäsenet on lueteltu liitteessä 1. Metsäohjelman vastuuhenkilönä on toiminut elinkeinopäällikkö Tapio Nummi. Metsäohjelman laatimiseen on osallistunut lisäksi kolme työryhmää, joissa oli 23 jäsentä. Mielipiteitä on kartoitettu myös 21 vastaajan internet-kyselyllä sekä kahdessa työpajassa 30 osallistujan voimin. Ohjelmaluonnos kävi laajalla lausuntokierroksella marras-joulukuussa Metsäneuvosto hyväksyi ohjelman koko metsäalan yhteiseksi toimintaohjelmaksi Lounais-Suomen metsäneuvosto kutsuu kaikki toimijat mukaan eturiviin toteuttamaan tätä ohjelmaa alueen parhaaksi. 6

7 7 Lounais-Suomen metsäohjelma

8 2 2 Metsäalan nykytila, toimintaympäristö ja tulevaisuus 2.1 Valtakunnallinen metsäalan nykytila Metsä puineen ja muine hyvinvoinnin lähteineen on Suomen biotalouden vankka perusta. Puuston kokonaistilavuus on valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan miljoonaa kuutiometriä. Puuston kasvu on 105,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Kasvu on lisääntynyt noin miljoonalla kuutiometrillä joka vuosi 40 vuoden mittaisella ajanjaksolla. Vuonna 2014 kokonaispoistuma metsistämme oli 79,2 milj. m³ ja runkopuun hakkuumäärä noin 65 milj. m³. Tämän lisäksi oksia ja kantoja korjattiin energiapuuksi 3,4 miljoonaa kuutiometriä. Raakapuun käyttö oli vuonna ,4 miljoonaa kuutiometriä, josta vajaat 9 miljoona kuutiometriä oli tuontipuuta. Suomen metsäalan liikevaihto on vähintään 35 miljardia euroa vuodessa. Tästä on metsäteollisuuden osuus noin 26 miljardia euroa. Puun käyttö energian tuottamiseen on vahvassa kasvussa. Kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäyttö oli vuonna 2014 yhteensä 25,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Suoraan metsästä tulevan metsähakkeen osuus tästä on 8,2 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Metsillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Metsien puuston ja maaperän vuotuinen hiilinielu on noin 30 miljoonaa tonnia CO ² -ekvivalentteina. Eteläisen Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa METSOa oli toteutettu vuoteen 2014 mennessä yhteensä hehtaarin alalla. Valtaosa puuraaka-aineesta korjataan yksityismetsistä. Tilakoko on suhteellisen pieni; yli 50 hehtaarin kokoisia tiloja on pinta-alasta 56 prosenttia. Yhteismetsien osuus yksityismetsistä on 4 prosenttia. Metsällisiin tapahtumiin osallistui vuonna 2013 yhteensä lasta ja nuorta. He ovat jo lähitulevaisuuden metsien omistajia ja mielipiteen muodostajia. Toimintaympäristö Maailmantalous kasvaa noin kolmen prosentin vuosivauhdilla. Suomen bruttokansantuote supistui 0,2 prosenttia vuonna Metsäteollisuuden viennin arvo on ollut 2010-luvulla noin 11 miljardia euroa vuodessa. Se on viidesosa koko tavaraviennin arvosta. Tässä tilanteessa metsätaloudella on erittäin suuri merkitys suomalaiselle hyvinvoinnille. 8

9 Metsäsektori työllistää ihmistä ja epäsuorasti vielä enemmän. Työllisten määrä on ollut lievässä laskussa. Yksityismetsänomistajien saamat bruttokantorahatulot olivat vuonna ,9 miljardia euroa. Puupolttoaineita käytettiin vuonna 2014 yhteensä 93 TWh. Tämä oli neljäsosa energian kokonaiskulutuksesta. Metsät ovat laajuutensa johdosta merkittävä elinympäristö. Suomessa tunnetuista noin eliölajista liki puolet elää metsissä. Luonnon monimuotoisuudesta ja lajistosta huolehditaan pääasiassa talousmetsissä, vaikka merkittävä osa metsistä onkin eri tavoin suojeltua. Suomen metsä- ja kitumaan pinta-alasta 13 prosenttia on suojeltua tai rajoitetussa metsätalouskäytössä. Tiukasti suojeltuja metsiä on yhdeksän prosenttia. Osuus on kansainvälisestikin vertaillen erittäin korkea. Metsät ovat merkittävä virkistyksen sekä fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin lähde sekä omistajilleen itselleen että jokamiehen oikeuden ansiosta kenelle hyvänsä. Suomessa kulutettiin matkailuun vuonna 2012 arviolta 13,3 miljardia euroa. Luontomatkailun painoarvo tästä on noin neljännes. Puolet Suomen yksityismetsistä on sellaisia, että joku omistajaperheen jäsenistä metsästää. Suomalaisten luontosuhde on läheinen asuinpaikasta riippumatta. Ihmisten metsää koskevat arvot ja asenteet ovat yhä vaihtelevampia ja yksilöllisempiä. Metsäpoliittisen selonteon 2050 mukaan tärkeimpiä maailmanlaajuisia muutosvoimia ovat muun muassa väestön kasvu, kaupungistuminen, elintason nousu, luonnonvarojen, mukaan lukien energian, kysynnän kasvu, uusien teknologioiden käyttöönotto, eräiden luonnonvarojen niukkeneminen, luonnon monimuotoisuuden taantuminen, ilmastonmuutos, globalisaatio, informaatioteknologian kehitys sekä maailmantalouden rakennemuutos. Useat näistä megatrendeistä ovat sidoksissa toisiinsa ja saavat voimansa väestön kasvusta ja teknologian kehityksestä. Kansainväliset muutokset vaikuttavat Suomeen. Uusiutuvien raaka-aineiden, kuten puun merkitys kasvaa. Väestön kasvu lisää energian käyttöä. Ruoan ja veden tarve lisääntyvät. Suomen biotalousstrategiassa todetaan seuraavasti: Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Kasvava kysyntä aiheuttaa luonnonvarojen niukkuutta ja niiden hinnan nousua. Siksi raaka-aineiden saatavuudesta ja käytön tehokkuudesta muodostuu uusi kilpailuetu. Lisäksi voimistuva ympäristötietoisuus ja tiukkeneva lainsäädäntö ohjaavat vähemmän ympäristöä kuormittavien tuotteiden valmistukseen. Metsäteollisuus on ollut pitkään kiertotalouden edelläkävijä. Sahojen sivutuotteet ohjautuvat sellutehtaiden ja energialaitosten raaka-aineeksi. Sellutehtaat muuttavat jo nyt noin puolet käyttämästään puusta energiaksi ja jatkossa tämä osuus tulee kasvamaan biotuotetehtaiden myötä. Energiantuotannossa syntyvän tuhkan hyötykäyttö kaipaa kuitenkin kehittämistä. Ilmaston lämpeneminen jatkuu päästöjen vähentämistoimista huolimatta. Tästä seuraa mm. myrskyjen, tulvien ja hyönteisten aiheuttamien tuhojen kasvava riski ja puunkorjuuolosuhteiden vaikeutuminen. Toisaalta ilmastonmuutos lisää metsien kasvua ja lehtipuiden kilpailukykyä havupuihin verrattuna. Metsillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä, koska puun kasvu sitoo ilmakehästä hiilidioksidia pitkäksi ajaksi, ja ne säilyvät huomattavina hiilinieluina myös lähitulevaisuudessa. Tietotekniikan, paikkatietoaineistojen ja sähköisten palveluiden kehittäminen kiihtyy. Kaikki tämä mahdollistaa paremmat palvelut myös metsäalalle. Samalla paperin käyttö vähenee ainakin kehittyneissä valtioissa. Ihmisten osaamistarve ja koulutustarve lisääntyvät. Palveluiden tarve lisääntyy ja tuotteiden jalostusastetta nostetaan. Tulevaisuus Metsien hiilinielun on arvioitu kasvavan lähivuosikymmeninä, vaikka hakkuita lisättäisiinkin. Hiilen varastoiminen puutuotteisiin, mm. rakentamisessa, edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Puun energiakäytön lisääminen on ilmaston kannalta hyödyllistä, jos sillä korvataan fossiilisten energialähteiden käyttöä. Heikosti kasvavissa metsissä voi sitä vastoin olla järkevää keskittyä metsien muiden käyttötavoitteiden, kuten matkailun, virkistyskäytön ja monimuotoisuuden edistämiseen. Erityisesti osassa suometsiä on ilmasto- ja vesistöhyötyjen sekä taloudellisen tehokkuuden näkökulmasta järkevää sitoa hiilidioksidia metsiin ja maaperään sen sijaan että metsää hyödynnettäisiin puuntuotannossa. 9

10 Suomen biotalousstrategian lähtökohtana on, että Suomi on matkalla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Tuoreimmassa hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi on biotalouden edelläkävijä. Biotalousstrategian mukaan biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Lisäksi biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista. Biotalousstrategiassa todetaan rohkaisevasti, että Suomella on runsaat metsävarat, joiden kasvu on vuosikymmenten ajan ylittänyt poistuman. Näin biotaloudelle on runsaita kasvumahdollisuuksia. Hallitusohjelman mukaan päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosentin ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin. Tämä perustuu erityisesti bioenergian tarjonnan lisäämiseen. Ohjelmassa linjataan edelleen muun muassa, että metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito ja että puretaan rakentamismääräyksiä, jotka rajoittavat puun käyttöä. Lisäksi hyödynnetään tehokkaammin metsävaratietoja ja sähköisiä palveluja sekä suunnataan julkisia investointeja perustienpitoon. Hallitusohjelmassa edellytetään, että metsien suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin. Lisäksi hallitus aikoa laatia metsien ja vesialueiden virkistys- ja matkailukäyttöä koskevan selvityksen, joka tähtää hyvinvointivaikutusten ja niihin liittyvän liiketoiminnan kasvuun Lounais-Suomi Nykytila ja toimintaympäristö Lounais-Suomen metsäohjelman alue käsittää Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat. Alueella on 46 kuntaa. Väestöä on henkeä eli 13 % koko maan väestöstä. Alueen osuus on 12 % koko maan BKT:sta. Metsäsektorin osuus alueen BKT:sta on vain 2,5 %, mikä on maan toiseksi alhaisin. Metsänomistus Metsätalousmaata on 1,2 miljoonaa hehtaaria. Siitä yksityiset omistavat 79 %, yhteisöt 10 %, yhtiöt 5 % ja valtio 6 %. Valtion maat ovat pitkälti suojelu- tai virkistyskäytössä. Puusto Pinta-ala- ja puustotiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointiin (VMI 11), jonka maastotyövuodet ovat Metsätalousmaasta 5 % ei ole puuntuotannossa ja 13 % on rajoitetussa puuntuotannossa. Soiden osuus on 20 % ja niistä on ojitettu 74 %. Tulosten mukaan viidessä vuodessa puusto on lisääntynyt 4 % ja kasvu 10 %. Varttuneiden ja uudistuskypsien metsien osuus on noussut 57 %:iin, mikä merkitsee runsaita hakkuumahdollisuuksia lähivuosikymmeninä. Uudistuskypsät metsät painottuvat Varsinais-Suomeen. Taimikoita tulisi inventoinnin mukaan hoitaa yli kaksinkertaisesti ja ensiharvennusta tehdä 1,5-kertaisesti toteutuneeseen nähden seuraavalla 5-vuotiskaudella. Yksityismetsänomistajien rakenteen erityispiirteitä Lounais-Suomessa ovat: omistetun metsän keskipinta-ala on maan alhaisin 18,2 ha omistajat asuvat muuta maata yleisemmin maaseudulla (64 %) ja tilalla (56 %) metsänomistajilla on peltoa omistuksessaan eniten koko Suomessa, mikä on johtanut aikaisiin sukupolvenvaihdoksiin ja maan nuorimpaan metsänomistajien keski-ikään (59 vuotta) 10

11 Taulukko 1. Lounais-Suomen metsävarat valtakunnan metsien inventoinnin ( ) mukaan. YKSIKKÖ LOUNAIS- SUOMI MUUTOS, % TAI %-YKSIKKÖÄ SATAKUNTA VARSINAIS- SUOMI Maa-pinta-ala ha Metsätalouden maa ha Puuntuotannossa ha Soiden osuus % 20 Puusto milj. m³ 164 4, Puusto, metsä- ja kitumaa m³/ha Mänty % 48 1 Kuusi % 34-1 Koivu % 14 0 Muu lehtipuu % 4 0 Kasvu milj. m³/v 7,3 10,3 3,6 3,7 Kasvu m³/ha/v 6,3 6,6 6,1 Yli 80-vuotiaiden metsien osuus % ,5 22,2 Lahopuun määrä m³/ha 3,3 11 3,0 3,3 11

12 Puun käyttö Lounais-Suomessa käytettiin vuonna 2014 runkopuuta 7 miljoonaa kuutiota ja lisäksi hakkuutähteitä ja kantoja 0,3 miljoona kuutiota. Lisäksi metsäteollisuuden sivutuotteita käytettiin toiseen kertaan 2,6 miljoonaa kuutiota sellu- ja paperitehtaissa ja energiantuotantoon. Taulukko 2. Puun käyttö Lounais-Suomessa, miljoonaa kiintokuutiometriä. Metsäteollisuus 7,3 Lämpö- ja voimalaitokset 1,7 Pientalot 0,9 raakapuu 6,0 kotimainen raakapuu 5,3 (tukki 2,9 ja kuitu 2,4) tuontipuu 0,7 sivutuotteet ja jätepuu 1,3 metsähake 0,6 runkopuu 0,3 hakkuutähteet ja kannot 0,3 sivutuotteet ja jätepuu 1,1 energiapuu 0,7 jätepuu 0,2 Eniten puuta käyttävät Raumalla sijaitsevat sellu- ja paperitehtaat, jotka käyttävät lähes kaiken alueen kuitupuun. Suurimmat sahat sijaitsevat Merikarvialla, Porissa, Luvialla, Pöytyällä, Koskella ja Laitilassa. Lounais-Suomen metsien terveydentila on heikentynyt. Vuoden 2011 Tapani-myrsky kaatoi 2,5 3 miljoonaa ja Seija-myrsky vuonna 2013 vajaat miljoona kuutiota puuta. Tämän seurauksena kirjanpainajakannat ovat runsastuneet merkittävästi ja aiheuttaneet terveiden kuusien kuolemista. Tuhoja on torjuttu lisäämällä vanhojen kuusikoiden avohakkuita. Hirvieläimet ovat alentaneet puuston laatua 2,7 %:lla metsämaan pinta-alasta. Lounais-Suomen metsien monimuotoisuutta on kuvattu Luonnonhoidon toteutusohjelmassa. Monimuotoisuuden kehittymisestä on saatavissa niukalti seurantatietoa. Valtakunnan metsien inventoinnista saadaan kuitenkin selville seuraavia monimuotoisuuteen vaikuttavia tekijöitä: lahopuun määrä on kasvanut 3,3 kuutioon hehtaarilla ja suurin osa inventoinnin maastotöistä ajoittui ennen vuoden 2011 Tapanimyrskyä, joten määrän voi olettaa olevan todellisuudessa suurempi lehtipuiden määrä on kasvanut, mutta niiden osuus puustosta on säilynyt ennallaan suojellun ja rajoitetussa käytössä olevan metsä- ja kitumaan osuus on lisääntynyt, mutta tarkat tiedot on saatavissa vasta vuonna Lounais-Suomi on ollut luonnonarvokaupan kokeilualueena ja asenne metsien vapaaehtoiselle suojelulle on hyvä. Myös talousmetsien metsänomistajalähtöinen luonnonhoito on kehittymässä. Lounais-Suomessa on runsaasti muinaisjäännöksiä ja liito-oravia, joiden turvaaminen asettaa omat haasteensa paikkatietojärjestelmille ja hakkuiden suunnittelulle. Kaavoitus vaikuttaa metsätalouden toimintaan. Eräissä Turun ympäristön kunnissa pääosa metsämaasta on yleiskaavoitettu. Merkittävimmin hakkuita vaikeuttavia maisematyölupia vaaditaan yleiskaavoissa kuitenkin melko vähän. 12

13 13 Lounais-Suomen metsäohjelma

14 Tulevaisuus Metsä- ja energiateollisuuden käynnissä olevat investoinnit lisäävät puun kysyntää merkittävästi Lounais-Suomessa. Naantaliin rakenteilla oleva monipolttoainevoimala ja muut hankkeet lisäävät metsähakkeen käyttöä arviolta kuutiometriä vuodessa. Äänekosken biotuotetehtaan sekä Kuusankosken ja Varkauden tehtaiden investoinnit tiivistävät Raumalla sijaitsevien sellu- ja paperitehtaiden hankinta-alueen merkittävästi nykyistä pienemmäksi ja puuta täytyy siten hankkia Raumalle Lounais-Suomesta entistä enemmän. Tämä helpottaa erityisesti mäntykuitupuun hakkuusäästöjen purkamista. Edellytykset myös nykyisten sahojen tuotannon lisäämiselle ovat olemassa, kun puunhankinnan yhteydessä tulevalle kuitu- ja energiapuulle sekä sahojen sivutuotteille tulee lisää kysyntää. Tuotannon lisäämisen haasteena on kilpailukyky vientimarkkinoilla. Tiedossa olevat investoinnit merkitsevät aines- ja energiapuun kysynnän kasvua Lounais-Suomessa miljoonalla kuutiometrillä, ja enemmänkin, mikäli puun korjuun ja kuljetusten infrastruktuuria saadaan parannettua ja puun tarjonta vakiinnutettua pysyvästi korkeammalle tasolle. Biotaloudessa on odotettavissa metsäteollisuuden sivutuotteisiin perustuvaa kemian tuotteiden ja biopolttoaineiden valmistusta. Nämä lisäävät metsäsektorin arvonmuodostusta ja parantavat ensiasteisen puunjalostuksen kannattavuutta. Metsänomistajien keski-ikä on kasvamassa ja omistajat asuvat yhä useammin kaukana metsistään, jos mennyt kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa. Sukupolvenvaihdoksia ja yrittäjämäistä metsänomistusta lisäämällä kehitystä voidaan saada käännettyä. Lounais-Suomeen on rakennettu ja tullaan rakentamaan runsaasti tuulivoimaloita. Valmiina on 45 tuulivoimalaa ja maakuntakaavat mahdollistavat noin 700 voimalan rakentamisen. Kaavojen varauksista vain osa toteutuu, koska vain jo melko pitkälle edenneet hankkeet ehtivät syöttötariffin piiriin. Tuulivoimayhtiöiden metsänomistajille maksamat vuokrat ylittävät moninkertaisesti metsätalouden tuotot. Rakentamisen yhteydessä rakennettavat tai perusparannettavat tiet parantavat myös metsätalouden kuljetusolosuhteita. Metsät vähentävät tuulivoimaloiden melu-, maisema- ja välkehaittoja, ja maisema-arvokauppa voisi turvata näiden suojavaikutusten pysyvyyden. Metsien tuottamat ekosysteemipalvelut ovat jo nyt merkittäviä Lounais-Suomessa ja niiden hyödyntäminen on lisääntymässä. Sekä kotimaiset että ulkomaiset matkailijat lisäävät luontomatkailupalveluiden kysyntää. Reititetyn, opastetun ja tuotteistetun luonnossa liikkumisen arvioidaan lisääntyvän ja niihin perustuvien palveluiden kysynnän kasvavan. Esimerkkejä tästä ovat maastopyöräily, melonta, vaellus, geokätköily sekä metsästykseen liittyvät palvelut. Maakuntaliitot ja ELY-keskukset ovat vahvasti sitoutuneet biotalouden kehittämiseen omissa strategioissaan. Investoinnit lisäävät puun kysyntää merkittävästi. 14

15 15 Lounais-Suomen metsäohjelma

16 3 Ohjelman visio ja strategiset linjaukset Visio Lounais-Suomen metsät tuottavat kestävästi puuta, hyvinvointia ja turvaavat luonnon monimuotoisuuden. Vision lähtökohtana on metsien kestävä hoito ja käyttö. Sillä tarkoitetaan metsien ja metsämaiden hoitoa ja käyttöä siten, että säilytetään niiden monimuotoisuus, tuottavuus, uusiutumiskyky, terveys ja elinvoimaisuus sekä mahdollisuus toteuttaa nyt ja tulevaisuudessa merkityksellisiä ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia toimintoja paikallisilla, kansallisilla ja maailmanlaajuisilla tasoilla, sekä siten, ettei aiheuteta vahinkoa muille ekosysteemeille. Käsite pitää sisällään myös metsien suojelun. Strategiset linjaukset A. Hakkuita kasvatetaan kestävästi ja puun käyttö lisääntyy. B. Metsänhoitotöitä tehdään lisääntyvästi, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. C. Metsäekosysteemipalvelut tiedostetaan ja niistä saadaan enemmän hyvinvointia ja tuloja. D. Metsien monimuotoisuus turvataan ja vesiensuojelua parannetaan. E. Metsänomistajat saavat monipuolisen tiedon metsiensä mahdollisuuksista ja tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä käytöstä. F. Metsäalan toimijoiden ja sidosryhmien yhteistoiminta metsäohjelman toteuttamiseksi lisääntyy. 16

17 17

18 4 Metsäalan kehittämisen avaintavoitteet ja toimenpiteet Kehittämistavoitteiden lähtökohtana on valtakunnan metsien inventoinnin suurin kestävä hakkuumahdollisuus 6 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa. Muut metsien käyttömuodot tulee ottaa aiempaa paremmin huomioon hakkuita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Valitulla hakkuumäärällä metsien puumäärä kasvaa. Metsäteollisuuden puunkäytön lisääntyminen muualla Suomessa ja lisääntyvä puun energiakäyttö lisäävät merkittävästi puun kysyntää. Tasapainoinen puumarkkinatilanne on edellytyksenä tavoitteen saavuttamiselle. Metsäteollisuuden käyttöön menevän teollisuuspuun hakkuutavoite on 5,0 miljoonaa kuutiota. Seuraavassa yhteenveto hakkuumahdollisuuksista ja valitusta toimintalinjasta (luvut koskevat runkopuuta ja sen hakkuukertymää): VMI AMO Kasvu Hakkuumahto (nettotulojen nykyarvon maksimointi) Suurin kestävä kertymäsuunnitelma Vuosien hakkuukertymä Kertymätavoite - tukki - kuitu - energiapuu Poistuma 7,3 milj. m³ 9,8 milj. m³ 6,0 milj. m³ 4,6 milj. m³ 6,0 milj. m³ 2,5 milj. m³ 2,5 milj. m³ 1,0 milj. m³ 7,0 milj. m³ 18

19 Metsänhoito- ja perusparannustöiden tavoitteet on mitoitettu vastaamaan hakkuutavoitetta. Metsänuudistamiseen liittyvät tavoitteet on johdettu metsän uudistamispinta-aloista. Nuoren metsän hoito- ja kunnostusojitustavoitteiden saavuttaminen ovat edellytyksenä sille, että hakkuukertymän taso voi säilyä jatkossakin vähintään samansuuruisena. Metsätieverkon ja muiden yksityisteiden kunnossapito on edellytyksenä häiriöttömälle puuhuollolle. Hakkuiden lisääminen kohdistuu myös turv le, ja hakkuiden yhteydessä tulee huolehtia myös kunnostusojituksista ja kulkuyhteyksistä. Pitkäjänteisen metsätalouden toimenpiteet sopeutetaan ilmastonmuutokseen ja metsätuhojen kasvavaan riskiin. Metsien suojelua lisätään Metso-ohjelman keinoin vapaaehtoisin menetelmin. Ohjelman rahoituksen vähentyminen kuitenkin hidastaa tavoitteiden saavuttamista. Metsätaloudessa on panostettava lisääntyvien hakkuiden ja metsänhoitotöiden aiheuttamien ekologisten haittojen vähentämiseen. Keskeisimmät toimet ovat: leimikoiden suunnittelijoilla on entistä tarkemmat ja kattavammat tiedot ekologisesti arvokkaista alueista vesiensuojelu tulee ottaa huomioon entistä paremmin hakkuissa, maanmuokkauksessa ja ojituksessa. Kertymätavoite 6 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa. 19

20 4.1 Tavoitteet ja toimenpiteet Metsien hakkuumahdollisuudet hyödynnetään kestävästi Hakkuukertymätavoite on 6,0 miljoonaa kuutiota. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää puun tarjonnan ja kysynnän voimakasta lisääntymistä sekä puunkorjuukaluston lisäämistä. YKSIKKÖ NYKYTASO Tavoite Runkopuun hakkuukertymä milj. m³/v 4,6 6,0 Kantojen ja hakkuutähteiden energiakäyttö milj. m³/v 0,39 0,5 Metsähakkeen käyttö milj. m³/v 0,67 1,6 (2020) Metsähake koostuu lämpö- ja voimalaitoksille menevästä runkopuusta sekä kannoista ja hakkuutähteistä. Hakkuutavat ja puutavaralajit on eritelty liitteessä 2. Toimenpiteet: Toimitamme metsänomistajille tiedon metsiensä hakkuumahdollisuuksista Kannustamme metsänomistajia metsien monipuoliseen hyödyntämiseen tiedotuksella ja kohdennetulla neuvonnalla Tiedotamme energiapuun korjuun vaikutuksista Edistämme sähköisten puumarkkinapaikkojen toimintaa Edistämme puun energiakäyttöä lämpö- ja voimalaitoksissa ja kiinteistöissä sekä lämpöyrittäjyyttä Toimijat: Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyrittäjät, MTK, puun ostajat, energia-alan yritykset, metsäoppilaitokset 20

21 Metsien puuntuotantoa lisätään oikea-aikaisilla ja kustannustehokkailla metsänhoitotöillä Lisääntyvät hakkuut edellyttävät myös tulevien hakkuumahdollisuuksien turvaamista lisäämällä metsänhoitotöitä. Taimikonhoidossa on merkittäviä rästejä, joita pitää lähteä nopeasti purkamaan. Taimikonhoidon tavoitteet vastaavat PEFC-sertifioinnin tavoitetta. Vuonna 2015 voimaan tulleessa Kemera-laissa on uutena työmuotona taimikon varhaishoito, jonka odotetaan nostavan taimikoiden hoidon määrää. Mittarit YKSIKKÖ NYKYTASO Tavoite Taimikon varhaishoito ha/v 5000 Nuoren metsän hoito ha/v 9700 (taimikonhoito) 9400 Hirvieläinvahingot ei nouse Toimenpiteet: Toimitamme metsänomistajalle tietoa taimikonhoitotarpeista ja neuvomme häntä töiden toteuttamisessa Edistämme koneellisen metsänhoidon yleistymistä tiedotuksella Turvaamme työvoiman saatavuuden metsänhoitotöihin edistämällä omatoimisuutta ja metsäalan koulutukseen hakeutumista Edistämme metsänhoitopalvelujen saatavuutta ja riittävyyttä Varaudumme ilmastonmuutokseen metsänhoitotöiden puulajivalinnoilla Varaudumme metsätuhojen kasvuun varautumissuunnitelmilla, seurannalla ja nopealla reagoinnilla Säätelemme hirvieläinkantoja niin, että metsätaloudelle aiheutuvat vahingot eivät nouse vuosien tasosta Toimijat: Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyritykset, koneyrittäjät, konevalmistajat, puun ostajat, Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus 21

22 Ojitettujen suometsien kasvu ylläpidetään kannattavasti ja hakkuumahdollisuudet hyödynnetään Ojitettujen turvemaiden osuus hakkuukertymästä on 13 %, joten myös niiden hakkuita on lisättävä kokonaishakkuutavoitteen kasvaessa. Useimmissa tapauksissa turvemaiden hakkuut liittyvät kunnostusojitukseen. Suometsien hoidon tavoitetta on alennettu edellisen metsäohjelman 3400 hehtaarista 2500 hehtaariin. Perusteena ovat metsäorganisaatioiden muutos sekä tiukentuneet Kemera-ehdot. Metsälaki mahdollistaa heikosti kehittyneiden ojitusalueiden jättämisen ennallistumaan. Mittarit YKSIKKÖ NYKYTASO Tavoite Suometsän hoito ha/v (kunnostusojitus) Toimenpiteet: Teemme suometsän hoidon edistämisohjelman ja kokeilemme hakkuiden ja ojituksen tehokasta yhteensovittamista Kehitämme pehmeille maille soveltuvaa puunkorjuukalustoa koneyrittäjien ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä Jätämme heikkotuottoiset ojitusalueet ja tiedossa olevat monimuotoisuuden tai metsätalouden vesiensuojelun kannalta herkimmät alueet kunnostusojittamatta. Toimijat: Metsänhoitoyhdistykset, Otso, puun ostajat, koneyrittäjät, konevalmistajat, Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskus Puukuljetusten infrastruktuuri paranee Hakkuiden ja bioenergian käytön lisääntyminen sekä puutavara-autojen lisääntyneet painot aiheuttavat entistä korkeampia vaatimuksia alempiasteisen tieverkon kunnolle. Myös puu- ja bioenergiaterminaalien tarve kasvaa. Mittarit YKSIKKÖ NYKYTASO Tavoite Metsäteiden perusparannus km/v Uuden metsätien rakentaminen km/v Rahoitus alemman asteiseen tieverkostoon (ELY) /v 14,1 milj. ( ) Kasvaa 30 % Toimenpiteet: Aktivoimme tiekuntia ja kehitämme tieisännöintiä Parannamme puuhuoltoa palvelevan alemman asteisen tieverkon kuntoa Suuntaamme käytettävissä olevia määrärahoja puukuljetuksia palvelevien teiden ja painorajoitteisten siltojen korjaamiseen Varaamme kaavoituksessa paikkoja puu- ja bioenergiaterminaaleille sekä edistämme niiden rakentamista ja niihin liittyvää yritystoimintaa Vaikutamme Liikennevirastoon rautateiden kuormauspaikkojen säilyttämiseksi Toimijat: Metsänhoitoyhdistykset, Otso, ELY-keskus, maakuntaliitot, Suomen metsäkeskus, MTK, tiekunnat 22

23 Puu- ja bioenergiaterminaalien tarve kasvaa. 23

24 Puun käyttö lisääntyy ja puuta jalostavien yritysten toimintaedellytykset turvataan Tavoite toteuttaa metsä- ja biotalousstrategiaa ja hallitusohjelmaa. Puun käyttöä rakentamisessa ja puutuotteiden jalostusta on tarpeen lisätä. Metsäteollisuuden vakaa puun käyttö mahdollistaa myös puun energiakäytön lisäämisen. Uudet biotaloustuotteet parantavat koko ketjun toimintaedellytyksiä. Mittarit YKSIKKÖ NYKYTASO Tavoite Metsäteollisuuden liikevaihto milj. /v 1662 ( ) Kasvaa Metsäteollisuuden puunkäyttö milj. m³ 6,2 Kasvaa Toimenpiteet: Kehitämme puumarkkinoita tavoitteina vuosittain ja kuukausittain entistä tasaisempi puun tarjonta ja kysyntä Edistämme puumarkkinoiden siirtymistä verkkoon Edistämme puurakentamista erityisesti kerrostaloissa ja julkisessa rakentamisessa Edistämme puupohjaisten kemian tuotteiden sekä biopolttoaineiden tuotantoa Kehitämme puunjalostusyritysten toimintaympäristöä ja yhteistyöverkostoja Tuemme metsäteollisuuden toimintaa maakunnallisten toimijoiden yhteistyönä Tuemme erikoispuun kasvatusta, talteenottoa ja jalostusta Toimijat: Maakuntaliitot, ELY-keskukset, Suomen metsäkeskus, puumarkkinaosapuolet, metsäoppilaitokset 24

25 Metsänomistus kehittyy aktiivisemmaksi ja kannattavammaksi Tavoite on Kansallisen metsästrategian ja hallitusohjelman mukainen. Tavoitteena on siirtää metsänomistusta aktiivisille omistajille, jotka pystyvät metsävaratiedon avulla tekemään aktiivisia päätöksiä metsäomaisuutensa käytöstä ja tekemään omatoimisesti metsätöitä. Tavoitteena on kannustaa metsänomistajia yrittäjämäiseen metsänomistukseen, jolloin myös metsätalouden kannattavuus paranee. Mittarit YKSIKKÖ NYKYTASO Tavoite Keskipinta-ala (yli 2 ha tilat) ha 21,6 Kasvaa Yli 50 ha:n tilojen osuus % pinta-alasta Kasvaa Yhteismetsien pinta-ala ha (2015) Lisääntyy 10 % Yksityismetsien sijoitustuotto (puun hinnan muutokset mukana) % -1,6 2 Toimenpiteet: Jaamme tietoa metsänomistajille metsävaroista, hakkuumahdollisuuksista, hoitotarpeista, metsän monimuotoisuudesta ja monikäyttömahdollisuuksista sekä kannustamme heitä aktiivisiin metsää koskeviin päätöksiin Parannamme metsänomistajien osaamista koulutuksella Kannustamme tiedotuksella ja hankkeilla metsänomistajia siirtämään metsät seuraavalle sukupolvelle nykyistä aikaisemmin, myymään metsät tai purkamaan kuolinpesät Kannustamme yhteismetsiä laajentumaan ja ottamaan uusia osakkaita sekä edistämme uusien yhteismetsien syntymistä. Toteutamme metsätalouden kannattavuuden parantamiseen tähtääviä kehityshankkeita. Toimijat: Suomen metsäkeskus, MTK, metsänhoitoyhdistykset, puun ostajat, metsäkiinteistöjen välittäjät, yhteismetsät 25

26 Tietoisuus metsäekosysteemipalveluista ja metsien hyvinvointivaikutuksista lisääntyy ja niitä hyödynnetään aiempaa enemmän Metsien ekosysteemipalvelujen merkityksen tiedostaminen on tärkeää metsänomistajille, alueen asukkaille ja päätöksentekijöille. Alueen asukkaiden hyvinvointia voidaan parantaa metsässä liikkumisella ja luonnontuotteiden lisääntyvällä keruulla. Mittarit YKSIKKÖ NYKYTASO Tavoite Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijämäärät käyntiä/v Pienriistan metsästyspäivien lukumäärä (Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueet) pv/v Kasvaa Hyvinvointipolkujen määrä kpl 0 6 Osallistuminen metsäsuunnitteluun (kysely kunnille) % Selvitään kyselyllä Kasvaa Toimenpiteet: Tiedotamme ekosysteemipalveluiden ja metsien hyvinvointivaikutusten merkityksestä Käynnistämme kehittämishankkeita ekosysteemipalveluiden tuottamisen edistämiseksi Edistämme keruutuotteiden talteenottoa Kehitämme, ylläpidämme ja markkinoimme retkeilyreittejä sekä lähivirkistysalueita Tuemme metsissä tapahtuvaa harrastustoimintaa Kannustamme metsänomistajia tuottamaan omien tavoitteidensa mukaisia ekosysteemipalveluita metsissään Kannustamme kuntia ja seurakuntia tuottamaan aiempaa enemmän alueen asukkaiden toiveiden mukaisia ekosysteemipalveluita metsissään ja tiedottamaan niistä Käynnistämme haastekampanjoita metsien marjojen ja sienten keruun lisäämiseksi Hyödynnämme sosiaalista mediaa ekosysteemipalvelujen käytön edistämisessä Toimijat: Suomen metsäkeskus, Metsähallitus, Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus, metsänhoitoyhdistykset, oppilaitokset, kunnat, seurakunnat, maakunnalliset matkailuorganisaatiot, Arktiset Aromit, harrastusjärjestöt 26

27 Metsäekosysteemipalveluiden tuottamisesta syntyy lisätuloa metsänomistajille ja yrityksille Metsäekosysteemipalvelut ovat pääosin ilmaisia ja vapaasti kaikkien hyödynnettävissä. Osasta metsäekosysteemipalveluita on kuitenkin saatavissa lisätuloa metsänomistajille ja yrityksille. Mittarit YKSIKKÖ NYKYTASO Tavoite Voimassa olevat maisema- ja virkistysarvokauppasopimukset kpl 0 10 Luonto- ja metsästysmatkailu- sekä luonnontuoteyritysten määrä kpl Selvitetään Yritysten määrä kasvaa viidellä vuosittain Toimenpiteet: Edistämme luonto- ja metsästysmatkailua, keruutuotteiden talteenottoa ja kauppaa, maisema- ja virkistysarvokauppaa ja metsien luomusertifiointia Edistämme ekosysteemipalveluita tuottavien yritysten verkostoitumista keskenään ja metsäalan toimijoiden kanssa ja sopimista metsien käytöstä Käynnistämme kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen ja niistä saatavien tulojen kasvattaminen Käynnistämme pilottihankkeen kehittämään ja sovittamaan yhteen metsästysmatkailua, metsästysmaiden vuokrausta ja kylien kehittämistä Toimijat: Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus, MTK, metsänhoitoyhdistykset, matkailun edistämisorganisaatiot, metsäoppilaitokset, luontomatkailuyritykset Riistan elinolosuhteet otetaan aiempaa paremmin huomioon metsätaloudessa Riistatalous on arvoltaan puuntuotannon jälkeen merkittävin metsien käyttömuoto. Melko pienillä metsätalouden toimenpiteillä voidaan vaikuttaa riistan viihtyvyyteen metsissä. Metsästysmatkailu on kasvussa. Mittarit YKSIKKÖ NYKYTASO Tavoite Metsäkanalintujen yhteistiheys riistakolmiolaskennoissa Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla yks./km², viiden vuoden keskiarvo 19,7 Kasvaa Toimenpiteet: Jalkautamme riistametsänhoidon suosituksen käytännön metsätalouteen erityisesti reunavyöhykkeiden, riistatiheiköiden ja ennallistuvien suoalueiden osalta Edistämme riistakolmiolaskentoja Tiedotamme riistan elinolosuhteiden huomioonotosta metsätaloudessa Käynnistämme kehittämishankkeita riistatalouden edistämiseksi Toimijat: Suomen riistakeskus, metsästysseurat, riistanhoitoyhdistykset, Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, puun ostajat, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, metsäoppilaitokset, Suomen luonnonsuojeluliitto 27

28 Talousmetsien monimuotoisuus lisääntyy Lähivuosinakin kaikista metsistä yli 95 % tulee olemaan talousmetsiä. Useimpien metsissä elävien lajien tulevaisuus ja uhanalaistumiskehitys ratkaistaan sillä, miten talousmetsiä käsitellään. Mittarit YKSIKKÖ NYKYTASO Tavoite Lahopuun määrä m³/ha 3,3 4,0 (2020) VMI:ssa milj.m³ 7,285 7,5 Muun lehtipuun määrä (ei sisällä koivua) % 6 8 Eri-ikäisrakenteisuuteen tähtäävien hakkuiden määrä % hakkuupintaalasta 0,61 (2015) Kaksinkertaistuu tasosta Yksityismetsänomistajien omaehtoinen metsäluonnonhoito lisääntyy Raportoitujen hankkeiden määrä, kpl Kasvaa Kulotus ha 2 10 Toimenpiteet: Toteutamme monimuotoisuuden huomioonottamisen läpäisyperiaatteella talousmetsien hoidossa Säilytämme metsien käsittelyssä monimuotoisuudelle tärkeät rakennepiirteet (mm. lahopuu, järeät lehtipuut) korostamalla monimuotoisuuden huomioimista metsänomistajien ja toimijoiden koulutuksessa ja neuvonnassa Toteutamme Luonnonhoidon alueellisen toteutusohjelman Koulutamme toimijoita luonnonhoitohankkeiden toteuttamiseen Hyödynnämme aluekehitys- ja valtakunnallisten hankkeiden mahdollisuudet Kerromme metsänomistajille eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusmahdollisuuksista siihen soveltuvilla kohteilla Sitoudumme noudattamaan kullakin kiinteistöllä voimassa olevan sertifiointijärjestelmän kriteereitä ja tehostamme niistä annettavaa koulutusta Perustamme yksityismetsänomistajien luonnonhoitoverkoston Edistämme kulotusta ja säästöpuuryhmien polttoa Toimijat: Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, puun ostajat, Koppelo ry, luonnonhoidon toimijat, Suomen luonnonsuojeluliitto 28

29 Suojellun metsän osuutta lisätään vapaaehtoisin keinoin ja metsälain 10 :n arvokkaiden elinympäristöjen määrä Metsäkeskuksen tietokannassa kasvaa Suojellun metsän määrää on edelleen tarpeen lisätä vapaaehtoisin keinoin laajemmilla yhtenäisillä alueilla viihtyvien ja lahopuuta suosivien lajien turvaamiseksi. Luontokohteiden kattavuutta on tarpeen lisätä Metsäkeskuksen tietokannassa, josta ne välittyvät metsänomistajille ja toimijoille. Metsien nykyisestä suojelutilanteesta saadaan tarkka tieto 2016 keväällä. Mittarit YKSIKKÖ NYKYTASO Tavoite Suojeltu pinta-ala metsä- ja kitumaalla (1+2a: tiukasti suojeltu ja suojellut metsät, jossa varovaiset hakkuut mahdollisia) % 3,3 (arvio) 0,1 %-yksikön lisäys 2015 tilanteeseen Metsälain 10 :n kohteiden pinta-ala Metsäkeskuksen tietokannassa ha 3344 Kasvaa METSO-ohjelman toteuttaminen Suomen metsäkeskus ja ELY-keskus, uudet sopimukset) ha/v Toimenpiteet: Hyödynnämme METSO-ohjelman tarjoamat resurssit täysimääräisesti Tiedotamme muista mahdollisuuksista suojella metsää Täydennämme metsälain 10 :n arvokkaiden elinympäristöjen, luonnonsuojelulain ja uhanalaislajien tietoja paikkatietojärjestelmiin kaavojen ja luontoselvitysten tulevien ilmoitusten avulla Toimijat: Suomen metsäkeskus, ELY-keskus, Suomen luonnonsuojeluliitto, muut toimijat 29

30 Metsätalouden vesistökuormitus vähenee Metsätalouden vesiensuojelua on syytä tehostaa hakkuumäärien kasvaessa. Vesiensuojelu tehdään pääsääntöisesti kunnostusojitusten ja hakkuiden yhteydessä. Muuttuvat metsänkäsittelymenetelmät avaavat uusia mahdollisuuksia vesistövaikutusten vähentämiseen herkillä alueilla. Vesiensuojelu palvelee usein myös muuta monimuotoisuutta. Mittarit YKSIKKÖ NYKYTASO TAVOITE Ei vesiensuojelupoikkeamia metsäsertifioinnin auditoinnissa poikkeamia, kpl 0,75 0 Toteutettujen vesiensuojelurakenteiden määrä kasvaa kpl Kasvaa Toimenpiteet: Toteutamme vesiensuojelun luonnonhoitohankkeita Luonnonhoidon toteutusohjelman mukaisesti Tarjoamme vesiensuojelukoulutusta ojitusta, maanmuokkausta ja puunkorjuuta suunnitteleville ja toteuttaville toimijoille Toteutamme pilottihankkeen vesiensuojelullisesti herkkien alueiden erityishuomioinnista metsätaloudessa Toimijat: Suomen metsäkeskus, ELY-keskus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Pyhäjärvi-instituutti, muut toimijat Vesiensuojelu palvelee usein myös monimuotoisuutta. 30

31 31

32 Läpileikkaavat toimenpiteet Seuraavat avaintoimenpiteet palvelevat useiden tavoitteiden saavuttamista, ja niille on sen vuoksi perusteltua asettaa tavoitetasot. A Metsänomistajan saatavilla on Metsään.fi-palvelun kautta ajantasaiset metsävaratiedot sekä luontoja kaavoitustiedot Tavoite 95 % pinta-alasta Metsään.fi-palvelussa vuonna 2020 (nyt 72 %) Luonto- ja kaavatiedot ovat näkyvissä ja vaikuttavat metsänkäsittelyehdotuksiin Metsään.fi-palvelussa Metsänomistaja voi ilmoittaa tavoitteensa Metsään.fi-palveluun Toimijat: Suomen metsäkeskus ELY-keskus, maakuntaliitot, kunnat B Metsäalan toimijoiden ja sidosryhmien yhteistyö kehittyy Tavoite 2 yhteistyötilaisuutta vuodessa Järjestetään metsäalan yhteistyöfoorumeita Kehitetään yhteistyömuotoja metsäalan ja sen sidosryhmien välillä erityisesti kaavoituksessa Kerätään tiedot metsäalan toimijoista ja niiden palveluista yhteen paikkaan Toimijat: Suomen metsäkeskus, metsäalan toimijat, metsäalan sidosryhmät C Työvoiman saanti turvataan Alueen metsäoppilaitoksista valmistuu vähintään 125 metsäalan opiskelija vuodessa (112 vuonna 2014) Työvoiman määrä metsäsektorilla kasvaa Metsäalalle hakeutumista kannustava tiedotus Kouluyhteistyötä tehdään metsäalan toimijoiden ja nuorisojärjestöjen yhteistyönä ja siihen varataan riittävät resurssit Selvitetään maahanmuuttajien työllisyysmahdollisuudet metsäalalla Toimijat: Metsäalan oppilaitokset, Suomen metsäkeskus, 4H, muut metsäalan toimijat D Aluekehityshankkeet tukevat metsäohjelman toteuttamista Metsäalan kehittämishankkeiden määrä on vähintään euroa vuodessa Valmistelemme hankehakemukset hyvässä yhteistyössä metsäalan toimijoiden kesken Metsäohjelman tavoitteet vaikuttavat aluekehittämishankkeiden valmisteluun ja valintaan Painopisteinä hanketoiminnalle ovat metsänhoito ja ensiharvennukset, puun energiakäyttö, puurakentaminen, ekosysteemipalvelut ja vesiensuojelu Toimijat: ELY-keskukset, maakuntaliitot, metsäalan hanketoimijat 32

33 4.2 Kärkihankkeet Lounais-Suomen metsäneuvosto valitsi tavoitteiden toteutumista edistävät lähivuosien kärkihankkeet, joiden toteuttamiseen panostetaan ja toteutumista seurataan KÄRKIHANKE TOTEUTUS- TAPA RESURSSITARVE, JA HTV VETOVASTUU JA MUUT TOTEUTTAJAT Puun energiakäytön ja sen saatavuuden edistäminen Hanke ,2 htv Suomen metsäkeskus, Pro Agria, MTK, metsänhoitoyhdistykset, energia-alan yritykset, oppilaitokset Hirvikantojen säätely niin, että metsävahingot eivät nouse Jatkuva toiminta Riistaneuvostot, Suomen metsäkeskus, MTK Puuhuoltoa palvelevan alemman asteisen tieverkon korjausvelan pienentäminen Hallituksen kärkihankkeiden toteuttaminen 60 milj. ELY-keskus, Suomen metsäkeskus, MTK, metsäteitä rakentavat organisaatiot Puumarkkinoiden siirtyminen verkkoon ja tasainen puuntarjonta Uuden palvelun perustaminen, tiedotus, hanke ,5 htv MTK, puun ostajat, Suomen metsäkeskus Puurakentamisen edistäminen Hanke htv Prizztech, Suomen metsäkeskus Suomen metsäkeskus, MTK, Ekosysteemipalveluiden tuottamisen lisääminen ja kaupallistaminen Hanke htv metsänhoitoyhdistykset, oppilaitokset, Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus, yritykset Hyödynnämme METSO-ohjelman resurssit täysimääräisenä Jatkuva toiminta Suomen metsäkeskus /v ELY-keskus 1,5 milj. /v Metsäkeskus, ELY-keskukset, SLL, metsänomistajia neuvovat organisaatiot Pilottihanke vesiensuojelullisesti herkkien alueiden erityishuomioinnista metsätaloudessa Hanke ,5 htv Suomen metsäkeskus, ELY-keskus, Pyhäjärvi-instituutti, SLL Metsänhoitotöiden ja ensiharvennusten määrän lisääminen ja metsänhoitotöiden laadun ja tuottavuuden parantaminen Hanke htv Suomen metsäkeskus, MTK, metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyritykset Jalkautamme riistanhoidon suositukset käytäntöön Hanke htv Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus, metsänhoitoyhdistykset, puun ostajat Täydennämme metsä- ja luonnonsuojelulain sekä uhanalaislajien tietoja kaavojen ja luontoselvitysten tiedoilla Hanke htv Suomen metsäkeskus, ELY-keskus 33

34 5 Liitynnät muihin kehittämisohjelmiin Alueellinen metsäohjelma on maakunnan metsäalan ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma. Ohjelma ulottuu yli toimiala- ja hallinnonalarajojen. Se luo mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä sekä antaa suuntaviivat alueen metsien hoidolle, käytölle ja suojelulle, puun käytölle ja jatkojalostukselle sekä monikäytölle. Alueellisen metsäohjelman on määrä toteuttaa sekä valtakunnallisten ohjelmien että maakunnallisten ohjelmien tavoitteita. Vastaavasti on tärkeää, että alueellisen metsäohjelman tavoitteet otetaan huomioon muissa alueellisissa ohjelmissa ja toiminnassa. Metsäohjelmassa on otettu huomioon seuraavat alueelliset strategiat: Varsinais-Suomen maakuntastrategia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ohjelma Lounais-Suomen ympäristöohjelma Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan ilmasto- ja energiastrategia Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia Varsinais-Suomen ja Satakunnan maaseutustrategiat Maakuntakaavat ja vaihemaakuntakaavat Edellä mainittujen strategioiden ja metsäohjelman keskeisimpiä yhteisiä päämääriä ovat puuhun perustuvien elinkeinojen edistäminen, alueen uusiutuvien luonnonvarojen ja uusiutuvan energian käytön lisääminen, biotalous, alemman asteisen tieverkon kunnossapito, ilmastonmuutoksen hillintä, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja vesistöjen tilan parantaminen. 34

35 35

36 6 Ohjelman rahoitus ja resurssien kohdentaminen Kestävän metsätalouden rahoituksella (Kemera) tuetaan sekä yksityismetsätalouden puuntuotantoa että luonnonhoitoa. Metsäohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan seuraava rahoitus (Kemeratuet laskettu joulukuun 2015 tukitasoilla): 36

37 Taulukko 3. Metsäohjelman toteuttamiseen tarvittava rahoitus. RAHOITETTAVA TOIMINTA VALTION TUKI RAHOITUSLÄHDE Y KSITYINEN YHTEENSÄ /V, ALV 0 % METSÄNHOITO- JA PARANNUSTYÖT: Metsänuudistaminen ja uudistamisen varmistaminen Taimikon varhaishoito 640 Kemera Nuoren metsän hoito 1495 Kemera Pienpuun kerääminen 330 Kemera ** 330 Suometsien hoito* 590 Kemera Metsätien tekeminen 80 Kemera Metsätien perusparannus 610 Kemera LUONNONHOITO: Ympäristötuki 190 Kemera, lh-mom ** 190 Luonnonhoitohankkeet 50 Kemera, lh-mom 50 Vapaaehtoisen suojelun korvaukset METSO, ELY-keskus ** Alempiasteisen tieverkon kunnostus ELY-keskus EU-HANKERAHOITUS: Kestävän metsätalouden neuvonta 150 Maaseuturahasto 150 Ympäristö, riista, vesiensuojelu, ekosysteemipalvelut Puutuotealan neuvonta 90 Muut hankerahastot 90 Puuenergian neuvonta ja investoinnit RAHOITUS YHTEENSÄ * Suometsien hoito sisältää myös terveyslannoituksen ** Metsänomistajien omarahoitusosuutta ei ole otettu huomioon 37

38 7 Ohjelman vaikutukset Lounais-Suomen metsäohjelman vaikutusten arviointi on toteutettu maa- ja metsätalousministeriön ohjeen mukaisesti. Metsäohjelman taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset sekä tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavat epävarmuustekijät on sisäisesti arvioinut Pirkanmaan metsäohjelmavastaava Ari Lähteenmäki. Ohjelman ulkoisen arvioinnin on tehnyt Lounais-Suomen metsäneuvosto. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet oletetaan toteutuvan ja niiden vaikutuksia verrataan siihen, että ohjelmaa ei olisi. Vaikutusten arvioinnin periaatteet Lounais-Suomen metsäohjelmassa on runsaasti sidosryhmien kanssa yhteisesti valittuja tavoitteita ja toimenpiteitä. Arvioinnilla pyritään selvittämään pääpiirteissään ohjelmaan valittujen keskeisten tavoitteiden ja toimenpiteiden taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset. Taloudellisilla vaikutuksilla ymmärretään metsätalous ja metsäteollisuuden tuotanto, mukaan lukien toimialan tuotanto sektorin ulkopuolella, ja arvonlisäys. Aluetalousvaikutuksissa huomioidaan myös metsäsektorin työllistävyys. Työvoiman riittävyyttä ja työvoimatarpeeseen liittyviä kysymyksiä käsitellään sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa. Sosiaaliset vaikutukset kattavat mm. metsäteollisuuteen ja metsätalouteen liittyvän työllisyyden. Sosiaalisiin vaikutuksiin lukeutuvat myös ekosysteemipalvelut kuten metsien monikäyttö ja virkistysmahdollisuudet, maisema- ja kulttuuriarvot, ihmisten metsätuntemus ja osallistumismahdollisuudet sekä metsäalan innovatiivisuus. Ekologisilla vaikutuksilla tarkoitetaan tässä ohjelmassa valittujen toimenpiteiden vaikutusta metsäluonnon monimuotoisuuteen ja uhanalaisiin lajeihin, vesien laatuun, muihin ekosysteemeihin sekä ilmasto- ja ympäristöhyötyihin. 38