HENKILÖKOHTAISEN AVUN OPAS

HENKILÖKOHTAISEN AVUN OPAS TYÖNANTAJALLE JA AVUSTAJALLE Limingan kunta Sosiaalityö, vammaispalvelut 26.11.2014 Perusturvalautakunta 26.11.2014 89 Voimaantulo 1.1.2015 Limingan kunta, Iivarinpolku 6, 91900 Liminka kunta@liminka.fi, www.liminka.fi

SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 2 2. JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUS... 2 3. VAMMAISPALVELULAIN SUHDE MUIHIN LAKIIN... 2 4. HENKILÖKOHTAISEN AVUN JÄRJESTÄMISTAVAT... 3 5. PALVELUTARPEEN SELVITTÄMINEN JA PALVELUSUUNNITELMA... 4 6. HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET... 4 Henkilökohtaisen avun myöntäminen... 4 Vaikeavammaiset lapset... 6 Omainen avustajana... 6 Avustajan ja hänen sijaisensa hankkiminen ja palkkaaminen... 6 7. TYÖSOPIMUS JA SEN SISÄLTÖ... 7 8. HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN PALKKAUSKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN... 8 Sovellettava työehtosopimus... 8 Palkanmaksu... 8 Peruspalkkaus... 9 Työaika... 9 Työaikakorvaukset... 9 Vuosiloma ja lomaraha... 10 Perhevapaa... 10 Alle 3-vuotiaan lapsen hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa (sairastuneen lapsen hoito)... 10 Palkkauksen korvaaminen sairausloman ajalta... 11 Korvauksen maksun keskeyttäminen ja lakkauttaminen... 11 Työterveyshuolto... 11 Lakisääteinen vakuutus... 11 9. TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN... 11 Työsuhteen päättyminen... 11 Työnantajan tekemä irtisanominen... 11 Työntekijän tekemä irtisanominen... 12 Työtodistus ja palkkatodistus... 12 10. MUUT KOHTUULLISET VÄLTTÄMÄTTÖMÄT KULUT... 12 11. YHTEYSTIEDOT... 12 12. ASIAA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET JA OHJEET... 13

1. YLEISTÄ Vammaispalvelulain (voimaan 1.9.2009) tavoitteena on lisätä vaikeavammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta sekä parantaa vaikeavammaisen henkilön mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin. Vammaispalvelulain mukaan henkilökohtainen apu tuli vaikeavammaisille ihmisille subjektiiviseksi oikeudeksi. Kunnalla on erityinen järjestämisvastuu mm. koskien välttämätöntä ja kohtuullista kuljetuspalvelua, päivätoimintaa, tarvittavia asunnonmuutostöitä, palveluasumista sekä henkilökohtaista apua (Vammaispalvelulaki 89 ). Lain mukaan henkilökohtaista apua on annettava päivittäisiin toimiin sekä työhön ja opiskeluun tarpeen mukaan. Yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen laki takaa minimituntimäärän, joka on 30 tuntia vuodesta 2011 alkaen (avun tarpeen mukaan). Tässä oppaassa vammainen henkilö / avustettava tarkoittaa työnantajaa ja henkilökohtainen avustaja / avustaja tarkoittaa työntekijää. 2. JÄRJESTÄMISVELVOLLISUUS Vammaispalvelulain 8 :n 2 momentin mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Henkilökohtainen apu kuuluu kunnan erityiseen järjestämisvelvollisuuteen, joten henkilökohtaista apua järjestetään määrärahoista riippumattomana palveluna. 3. VAMMAISPALVELULAIN SUHDE MUIHIN LAKIIN Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut järjestetään ensisijaisesti osana yleistä palvelujärjestelmää mm. sosiaalihuoltolain mukaisesti. Vammaispalvelulain mukaisia palvelu- ja tukitoimia järjestetään silloin kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Vammaispalvelulaki on ensisijainen kehitysvammalakiin nähden. Kehitysvammaisille henkilöille palvelut ja tukitoimet järjestetään ensisijaisesti vammaispalvelulain nojalla siltä osin kuin ne ovat hänen palveluntarpeeseensa nähden riittäviä ja sopivia sekä muutoinkin hänen etunsa mukaisia. (VPL 4 ) Jos henkilö saa vaikeavammaisuutensa perusteella taloudellista tukea henkilökohtaisen avun hankkimiseen muun, ensisijaisen lainsäädännön perusteella, otetaan tämä huomioon päätettäessä palvelujen määrästä. Tällöin kyseeseen voivat tulla lakisääteiset tapaturman tai liikennevahingon perusteella maksettavat korvaukset.

4. HENKILÖKOHTAISEN AVUN JÄRJESTÄMISTAVAT Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua: Korvaamalla vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettaviksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut (=työnantajamalli). Antamalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen. Hankkimalla vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestämällä palvelun itse tai yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa. Henkilökohtaisen avun järjestämisestä ja järjestämistavoista päätettäessä otetaan huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne (VPL 8 d ). Järjestämistavan tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa on erityistä merkitystä vaikeavammaisen henkilön kyvyllä määritellä avun tarvettaan ja sen sisältöä. Kunta päättää henkilökohtaisen avun järjestämistavoista. Limingassa henkilökohtaista apua järjestetään ensisijaisesti korvaamalla henkilökohtaisen avustajan palkkakustannukset. Henkilökohtaisen avustajan työnantaja on vammainen henkilö ja työsopimus on henkilökohtaisen avustajan ja vammaisen henkilön välinen. Työsuhteen työehtosopimuksena käytetään henkilökohtaisia avustajia koskevaa valtakunnallista työehtosopimusta, jos työnantaja kuuluu Heta-liittoon. Mikäli työnantaja ei kuulu Heta-liittoon, niin työsuhteessa sovelletaan voimassa olevaa työlainsäädäntöä. Jos oman henkilökohtaisen avustajan palkkaaminen ei perustellusta syystä ole mahdollista, on toisena vaihtoehtona henkilökohtaisen avun saamiselle palvelun järjestäminen ostopalveluna, jolloin henkilökohtaisen avun päätöksen lisäksi tehdään sopimus avun toteuttamisesta kunnan hyväksymän yksityisyrittäjän kanssa. Lisäksi edellytetään että vaikeavammaisella henkilöllä on kyky toimia työnantajana sekä valmiudet omaan elämänhallintaan ja päätöksentekoon sekä että hänellä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa (VPL 8 c 2). Määrittelyssä voidaan käyttää apuna esim. läheisten ja henkilön hyvin tuntevien tukea. Hakijalla tulee olla kotikuntalain mukainen kotikunta Limingassa. Henkilökohtainen apu ei sulje pois kotihoidonpalveluja, vaan ne voidaan asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen yhdistää. Työnjaosta on sovittava palvelu- ja hoitosuunnitelmassa.

5. PALVELUTARPEEN SELVITTÄMINEN JA PALVELUSUUNNITELMA Palvelutarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on ottanut yhteyttä vammaispalveluista vastaavaan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Palvelutarpeen selvittäminen tapahtuu asiakasta henkilökohtaisesti tapaamalla kuten esim. kotikäynnillä. Tarvittaessa voidaan hyödyntää vammaisten henkilöiden toimintakyvyn arviointiin käytössä olevia menetelmiä. Palvelusuunnitelma on suunnitelma niistä palveluista ja tukitoimista, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä. Henkilökohtaisen avun järjestäminen perustuu palvelusuunnitelmassa todettuun avuntarpeeseen. Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi ja yhteensovittamiseksi jokaisen asiakkaan (ja tarvittaessa hänen omaistensa sekä eri viranomaistahojen kanssa) laaditaan yksilöllinen palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelma tarkistetaan tarpeen mukaan. Palvelusuunnitelmassa kuvataan asiakkaan nykytilannetta ja hänen saamiaan palveluita ja tukitoimia, kartoitetaan tarpeet ja laaditaan suunnitelma tulevaisuutta varten. 6. HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSET Henkilökohtaisen avun myöntäminen Henkilökohtaisen avun myöntämisen edellytyksenä on vaikeavammaisuus. Henkilökohtaisella avulla VPL 8 c :n mukaan tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella: 1) päivittäisissä toimissa 2) työssä ja opiskelussa 3) harrastuksissa 4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai 5) sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä Palvelu edellyttää, että vaikeavammaisen henkilön riittävä huolenpito voidaan kokonaisuudessaan turvata avohuollon toimenpitein. Jos avun ja avustamisen tarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan, siihen on vastattava muulla tavoin. Henkilökohtaisen avun myöntäminen ei ole diagnoosiperusteista, vaan avun tarvetta arvioidaan aina henkilön toimintakyvyn perusteella. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen tavanomaisissa elämän toiminnoissa eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista (VPL 8 c ). Henkilökohtainen apu kohdistuu niihin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää lähtökohtaisesti, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa.

Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan edellä mainittuja toimia suorittaessaan. Henkilökohtainen apu on välttämätöntä toisen ihmisen antamaa apua niissä tavanomaiseen elämään liittyvissä toimissa, jotka henkilö tekisi itse, muttei vamman tai sairauden vuoksi selviä niistä itse. Välttämättömästä toisen henkilön avun tarpeesta on kyse silloin, kun avun tarve on määrällisesti runsasta ja jatkuvaluonteista tai vähäisempää ja toistuvaa. Henkilökohtainen apu tukee vaikeavammaisen henkilön itsenäisyyttä ja omatoimisuutta sekä auttaa häntä toteuttamaan elämässään omia valintojaan. Myönnettävää tuntimäärää arvioitaessa otetaan huomioon henkilön yksilöllinen tarve, hänen oma näkemyksensä, toimintakyky ja rajoitukset sekä elämäntilanne kokonaisuudessaan. Henkilön saamat muut palvelut ja korvaukset, käytössä olevat ja mahdolliset saatavilla olevat apuvälineet otetaan huomioon palvelun laajuudesta päätettäessä. Henkilökohtaisen avun piiriin kuuluvan henkilön ei tule olla hoitotoimien passiivinen kohde, vaan henkilökohtaisen avun tarkoitus on tuoda henkilölle mahdollisuus toteuttaa elämässään omia valintojaan edellytystensä mukaisesti. Henkilökohtaista apua järjestetään päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä tarvitsee. Päivittäiset toimet ovat yleisesti elämässä tapahtuvia asioita kuten esimerkiksi liikkuminen, pukeutuminen, hygieniasta huolehtiminen, vaate- ja ruokahuolto, kodin siivous sekä asiointi. Niihin luetaan myös vaikeavammaisen henkilön huollossa tai hoidossa olevan lapsen päivittäisiin toimiin osallistuminen. Asumispalveluyksikössä asuvan henkilön avun tarve turvataan asumisyksikön sisällä ensisijaisesti asumisyksikön henkilökunnan avulla. Vaikeavammaisen henkilön tekemä työ voi perustua työsuhteeseen tai yritystoimintaan, jota tehdään säännöllisesti tai toistuvasti tietyin aikavälein. Järjestötoimintaa ei pidetä työnä, vaan yhteiskunnallisena osallistumisena. Korvaus työssä tarvittavaan henkilökohtaiseen apuun voidaan myöntää silloin, kun henkilökohtainen apu mahdollistaa tai helpottaa vammaisen henkilön työntekoa. Jos kyse on normaaleista yritystoimintaan liittyvistä riskeistä tai töistä, ei korvausta vammaispalvelulain perusteella voi saada. Opiskelun pitää tähdätä tutkinnon tai ammatin saavuttamiseen tai vahvistaa ammattitaitoa sekä parantaa mahdollisuuksia työllistyä. Muunlainen opiskelu katsotaan harrastukseksi. Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen henkilökohtaista apua järjestetään vähintään 30 tuntia kuukaudessa. Tuntimäärää mitoitettaessa otetaan huomioon palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Tuntimäärä voi olla 30 tuntia pienempi, jos se riittää turvaamaan välttämättömän avuntarpeen. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää viranhaltijan päätöstä, josta selviää myönnetyn avun tuntimäärä. Henkilökohtaista apua haetaan vammaispalvelun kautta hakemuksella, jonka liitteenä toimitetaan lääkärintodistus. Avun tarpeen arvioinnin lähtökohtana on henkilön toimintakyky. Henkilökohtaisen avun järjestämistapa ja avun määrä määritellään yksilöllisessä palvelusuunnitelmassa. Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä otetaan huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset, yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan.

Vaikeavammaiset lapset Vaikeavammaiselle lapselle voidaan myöntää henkilökohtaista apua, jos henkilökohtaisen avun lakisääteiset edellytykset täyttyvät. Lapsen tulee pystyä määrittelemään henkilökohtaisen avun sisältö ja toteutustapa. Henkilökohtaisella avulla on mahdollista kompensoida vamman aiheuttamaa toimintavajausta sellaisissa tilanteissa, joissa vammaton lapsi toimisi ikänsä puolesta itsenäisesti. Henkilökohtaisella avulla voidaan mahdollistaa vammaiselle lapselle samat mahdollisuudet mm. liikkumiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja harrastuksiin kuin terveille saman ikäisille lapsille. Näin edistetään lapsen itsenäistymiskehitystä. Vammaisella oppilaalla on oikeus saada peruskoulussa opetuksen edellyttämät avustajapalvelut Perusopetuslain perusteella maksutta opetustoimen kustantamana. Omainen avustajana Vaikeavammaisen henkilön henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia häneen työsuhteessa olevana työntekijänä lähiomainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavista syistä pidetä vaikeavammaisen edun mukaisena (VPL 8 d ). Tällaisia perusteita voivat olla esim. vaikeavammaisuuden aiheuttamat erityiset rajoitukset tai lyhytkestoinen/äkillinen avustajan tai sijaisen tarve. Omaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä vaikeavammaisen henkilön puolisoa, lasta, vanhempaa tai isovanhempaa. Muulla läheisellä henkilöllä tarkoitetaan avopuolisoa, tai samaa sukupuolta olevaa elämänkumppania, joka asuu samassa taloudessa vaikeavammaisen henkilön kanssa (VpL 8 d ). Avustajan ja hänen sijaisensa hankkiminen ja palkkaaminen Vammainen henkilö hankkii ja palkkaa pääsääntöisesti avustajansa ja tämän sijaisen itse ja huolehtii työnantajalle kuuluvista velvoitteista mm. kirjallisen työsopimuksen teosta sekä kuukausittaisen työtuntilistan täytöstä ja palautuksesta vammaispalveluun. Niissä tilanteissa, joissa avustettava on alaikäinen, voi jompikumpi vanhemmista toimia avustajan työnantajana. Alaikäisen lapsen kanssa työskentelemään valitun avustajan tulee esittää rikosrekisteriote. Työnantajan tulee kirjata rikosrekisteriotteen antopäivä työsopimukseen Vammaispalvelun sosiaalityöntekijä neuvoo ja auttaa tarvittaessa avustajan etsimisessä. Avustaja voi löytyä esim. vammaisen henkilön tuttavapiiristä, lehti-ilmoituksen taikka Työ ja elinkeino toimiston sivujen välityksellä www.mol.fi. Joskus myös vammaispalvelun sosiaalityöntekijällä voi olla tiedossa vapaana oleva, avustajan työtä etsivä henkilö. Itsemääräämisoikeuden toteutumisen vuoksi on kuitenkin tärkeää, että vammainen henkilö itse päättää siitä, kuka häntä avustaa. Henkilökohtaisen avustajan työajat voivat vaihdella työnantajan avuntarpeen mukaan. Työ voi olla joko säännöllistä tai epäsäännöllistä, osapäivätyötä tai kokopäivätyötä. Avustaja ja avustettava sopivat työn suorittamisen tarkan ajankohdan avustettavan tarpeiden mukaisesti. Yhdellä avustajalla voi olla myös useampi avustettava, jolloin hän tekee jokaisen avustettavan kanssa oman työsopimuksen. Kokopäivätyöstä (40 h/viikko) maksetaan avustajalle kuukausipalkka. Pienemmästä viikoittaisesta tuntimäärästä ja epäsäännöllisestä työstä maksetaan tuntipalkka. Vammaisella henkilöllä on mahdollisuus solmimansa työsopimuksen perusteella suorittaa työntekijälleen suurempaa palkkaa kuin tässä oppaassa määritellyt korvaukset kattavat. Kunta ei kuiten-

kaan vastaa näistä kustannuksista. Työnantajana toimiva vammainen henkilö voi tarvittaessa palkata useamman kuin yhden henkilökohtaisen avustajan, mikäli käytännön toimet sitä vaativat. Henkilökohtaisen avustajan työhön ei ole erillistä pätevyysvaatimusta. Henkilökohtainen avustaja ei ole työnantajansa terveydenhoitaja, eikä hän vastaa avustettavan sairaanhoidosta tai hoitotoimenpiteistä. Henkilökohtainen avustaja ei myöskään vastaa avustettavan kuntoutuksesta. Jos vaikeavammaiselle henkilölle on myönnetty palveluasuminen omaan kotiin, on hän oikeutettu saamaan henkilökohtaisen avun lisäksi myös kotihoitoa kunnan vammaispalvelun tai kotihoidon kautta (VPL 8, VPA 10 11 ). Alaikäisen lapsen saadessa henkilökohtaista apua vanhempi toimii usein työnantajana ja on näin ollen vastuussa henkilökohtaisen avun toteuttamisesta. Henkilökohtaisen avustajan työnantajana toimiminen merkitsee vastuun ottamista. Virallisesti vastuu liittyy palkasta, vakuutuksista ja ennakonpidätyksistä sekä työterveyshuollosta huolehtimiseen. Työnantajana toimiminen ja arkielämän pyörittäminen henkilökohtaisen avustajan kanssa vaatii kuitenkin aina työnantaja-työntekijä-suhteen tiedostamista. Työnantajan on muistettava, että hän on esimies ja että hänen tulee pyrkiä ratkaisemaan työsuhteessa mahdollisesti ilmenevät ongelmat. Tärkeä osa työnantajan tehtäviä ovat työntekijän työssä jaksaminen ja viihtyminen. Työnantajan vastuulla on se, että työtehtävät onnistuvat ja työntekijä viihtyy. Avain näihin molempiin on avoin keskustelu. Henkilökohtainen avustaja työskentelee hyvin lähellä työnantajaansa, ja jotta asiat sujuisivat joustavasti, on usein parempi työskennellä työparina kuin johtajana ja alaisena. Työnantajan tehtäviin kuuluu määritellä, millainen työntekijä on hänelle sopiva ja mitä työtehtäviä työntekijä tekee. Työhön rekrytoitavat ihmiset tulee valita tarkasti ja työhön opastamisen tulisi olla mahdollisimman perusteellista ja hyvin suunniteltua. Työhön opastamista ja työssä ohjaamista täytyy muistaa ylläpitää ainakin aina tilanteen muuttuessa. Henkilökohtaisen avun tarkoituksena on korvata vamman tai sairauden aiheuttamaa toimintavajetta. Henkilökohtaisen avustajan työtehtävät liittyvät erilaisissa toiminnoissa avustamiseen kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisessa, ruokataloudessa, asunnon siivouksessa ja asioiden hoidossa kotona ja kodin ulkopuolella. Henkilökohtainen avustaja ei voi työskennellä yksin ilman työnantajansa läsnäoloa, vaan tarkoitus on yhdessä toimimalla avustaa vammaista henkilöä niissä asioissa, joiden suorittamisessa hän tarvitsee toisen henkilön apua. Työnantajan ollessa esim. kuntoutuksessa tai sairaalahoidossa hänen tulee ilmoittaa viimeistään kaksi viikkoa ennen ko. ajankohtaa joko lomauttaa työntekijä ko. ajaksi tai sopia palkallisten lomien käytöstä ajalla. Työnantajan joutuessa yllättäen esim. sairaalahoitoon, avustaja on oikeutettu saamaan palkkaa sopimuksen mukaan 14 vrk. 7. TYÖSOPIMUS JA SEN SISÄLTÖ Kirjallinen työsopimus tulee aina tehdä myös määräaikaisten ja sijaisten kanssa (Työsopimusmalli liitteenä 2.) Työnantaja määrittelee itse työntekijän työtehtävät ja hänen tulee käydä ne yhdessä läpi työntekijän kanssa ennen työsuhteen alkua. Tarvittaessa vammaispalvelun sosiaalityöntekijä avustaa työsopimuksen täytössä.

Työsopimuksesta tulee ilmetä työnantajan ja työntekijän henkilötiedot; nimi, henkilötunnus, osoite ja puhelinnumero sekä työntekijän pankkitilinumero palkanmaksua varten. Lisäksi työsopimuksesta tulee ilmetä: työsuhteen alkamispäivä ja mahdollinen koeaika (enintään neljä kuukautta), jonka kestäessä sekä työnantaja että avustaja voivat purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa työsuhteen voimassaoloaika, jos työsuhde on määräaikainen, maininta määräaikaisuuden syystä voimassaoleva tuntipalkka tai kuukausipalkka pääasialliset työtehtävät työaika noudatettava työehtosopimus: Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus, jos työnantaja kuuluu Heta-liittoon vuosiloman määräytyminen vuosilomalain mukaisesti irtisanomisaika salassapitovelvollisuus silloin kun kyseessä on alaikäinen avustettava, avustajan rikosrekisteriotteen antopäivä Työsopimuslomakkeita saa kunnan internet-sivuilta tai vammaispalvelun sosiaalityöntekijöiltä, ja tarvittaessa sosiaalityöntekijä avustaa työsopimuksen teossa. Henkilökohtainen avustaja ei ole työsuhteessa Limingan kuntaan, vaan kunta toimii ainoastaan korvauksen (palkanmaksun) teknisenä toteuttajana työnantajan (vammaisen henkilön) puolesta. 8. HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN PALKKAUSKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN Sovellettava työehtosopimus Heta-liittoon kuuluvilla on oma työehtosopimus, jonka mukaan toimitaan. Muutoin henkilökohtaisten avustajien työsuhteen ehdot määräytyvät yleisen työlainsäädännön perusteella. Noudatettavia pakottavia lakeja ovat työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuutta koskevat lait, laki työterveyshuollosta, sairausvakuutuslaki, henkilötietolaki ja laki työntekijän yksityisyyden suojaamiseksi. Jos työnantaja kuuluu Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liittoon (Heta), niin työsuhteen ehtoihin sovelletaan henkilökohtaisia avustajia koskevaa valtakunnallista työehtosopimusta (liite 3). Mikäli työnantaja ei kuulu Heta-liittoon, niin työsuhteen ehdot määräytyvät voimassaolevan lainsäädännön ja tämän ohjeen mukaisesti. Palkanmaksu Edellytyksenä korvauksen eli avustajan palkan maksamiselle on, että työnantaja (tai sopimuksen mukaan työntekijä) toimittaa kopion allekirjoitetusta työsopimuksesta ja työntekijän verokortin

sekä kuukausittain kuukauden 5.päivään mennessä toimittaa sekä työnantajan että avustajan allekirjoittaman työtuntilistan kunnan kotipalveluohjaajalle. Postitse: Limingan kunta Kotihoito Anneli Suutari Tupoksentie 10 91900 Liminka Käyntiosoite: Tupoksentie 10 2.ker. Liminka Limingan kunnan sijaismaksatus hoidetaan Monetra Oy:n kautta. Vammaispalveluun kuukausittain saapuvista tuntilistoista lasketaan Monetralle tunnit/kk palkat sekä mahdolliset ilta- viikonlopputai yölisät. Palkanmaksupäivä on pääsääntöisesti kuukauden viimeinen päivä. Lyhyissä työsuhteissa palkanmaksupäivä voi olla myös 15. päivä. Palkkalaskelmat lähetään kuukausittain palkansaajille valinnan mukaan joko verkkopankkiin tai paperisena postin kautta. Varsinaisesta palkasta aiheutuvan kustannuksen lisäksi korvataan työnantajalle maksettavaksi tulevat lakisääteiset maksut ja korvaukset. Peruspalkkaus Kokopäivätyöstä (40 h/viikko) maksetaan avustajalle kuukausipalkka. Pienemmästä viikoittaisesta tuntimäärästä ja epäsäännöllisestä työstä maksetaan tuntipalkka. Peruspalkka ja siitä laskettava tuntipalkka määritetään samoin kuin palkka määritettäisiin Limingan kunnan vastaavissa työsuhteissa (KVTES hinnoittelutunnus 04PER010). Peruspalkan määrittämistä lukuun ottamatta henkilökohtaisiin avustajiin ei sovelleta kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) määräyksiä. Työaika Vaikeavammaisen henkilön välttämättömän avun tarpeen perusteella määräytyy henkilökohtaisen avustajan työaika. Työaikalain mukainen päivittäinen säännöllinen työaika voi olla enimmillään 8 tuntia/vrk ja 40 tuntia/viikko. Työaikakorvaukset määräytyvät työaikalain mukaisesti, jos vaikeavammaisen henkilön avun tarve edellyttää ilta- ja viikonloppuun ajoittuvaa työaikaa. Työaikakorvaukset Henkilökohtaisen avustajan palkkakustannuksina korvataan palkan ja työnantajan lakisääteisten maksujen lisäksi pääsääntöisesti työaikalain tarkoittamat työaikakorvaukset toteutuneen työvuoroluettelon mukaan. ( Työaikalaki 9.8.1996 / 605).

Sunnuntaisin ja arkipyhänä sekä juhannus- ja jouluaattona tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Sunnuntaityökorvauksia sovelletaan myös kirkollisina juhlapyhinä. Arkipyhät eivät ole ylimääräisiä palkallisia vapaapäiviä. Iltaisin muuna arkipäivänä kuin lauantaina klo 18.00 23.00 tehdystä työstä maksetaan korvausta 15 %:lla korotettu palkka. Työaikalaki ei määrittele ilta- ja lauantaityöstä korotettua palkkaa vaan kyseessä on harkintaan perustuva korvaus. Työaikalain mukaan työ, jota tehdään kello 23:n ja 6:n välisenä aikana, on yötyötä. Lauantaityöstä arkilauantaina klo 06.00-23.00 aikana tehdystä työstä korvataan 15 %:lla korotettu tuntipalkka. Vuosiloma ja lomaraha Työntekijän oikeus vuosilomaan loma-ajan palkkaan ja lomakorvaukseen määräytyvät vuosilomalain perusteella. Korvaus suoritetaan myös vuosilomien ajalta tarvittavan sijaisen palkkauskustannuksista. Työnantajalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta lomarahan maksamiseen. Vuosilomalakia sovellettaessa Limingan kunta ei maksa lomarahaa. Perhevapaa Työntekijän oikeus saada äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata määräytyy sairausvakuutuslain perusteella. Korvauksen maksaa Kansaneläkelaitos. Alle 3-vuotiaan lapsen hoitovapaa ja tilapäinen hoitovapaa (sairastuneen lapsen hoito) Työntekijällä on oikeus saada palkatonta hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsensa hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle hoitovapaasta ja sen pituudesta viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista. Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti, on työntekijällä oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä palkatonta hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Työnantaja ei ole työsopimuslain perusteella velvollinen maksamaan työntekijälle palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta.

Palkkauksen korvaaminen sairausloman ajalta Avustajan on sairastuessaan aina esitettävä lääkärin- tai terveydenhoitajan todistus sairaudesta. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen (9) arkipäivän loppuun enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on oikeus saada 50 % palkasta sairausajan palkkana. Korvauksen maksun keskeyttäminen ja lakkauttaminen Mikäli vammainen henkilö joutuu sairaala- tai laitoshoitoon ja avustajan työ on tämän vuoksi keskeytynyt, voidaan korvausta suorittaa enintään 14 päivältä. Edellytyksenä on, että keskeytys ei ole ollut ennalta tiedossa. Muussa tapauksessa avustaja tulee työnantajan toimesta lomauttaa noudattaen 14 päivän ilmoitusaikaa. Työterveyshuolto Työnantaja on velvollinen järjestämään kaikille työsuhteissa oleville työntekijöille työterveyshuollon. Kaikki työntekijät kuuluvat vähintään lakisääteisen työterveyshuollon piiriin. Limingan kunta korvaa työnantajalle em. työterveyshuollon kustannuksista omavastuuosuuden. Sairaanhoito ei kuulu lakisääteiseen työterveyshuoltoon, joten sairaustapauksissa avustajat käyttävät normaaleja kunnallisia tai yksityisiä terveyspalveluita. Lakisääteinen vakuutus Työnantaja hankkii avustajalle lakisääteisen tapaturmavakuutuksen haluamastaan vakuutusyhtiöstä ja kunta korvaa vakuutuksen työnantajalle. Työttömyysvakuutusmaksut peritään suoraan palkasta. 9. TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN Työsuhteen päättyminen Työnantajan on noudatettava Työsopimuslain mukaisia irtisanomisaikoja, kun työsuhde on jatkunut keskeytyksettä. Työnantajan tekemä irtisanominen Työnantajan oikeus päättää työsuhde irtisanomalla työntekijä edellyttää työsopimuslain mukaisen irtisanomisperusteen olemassaoloa. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi, että avustamisen tarve lakkaa. Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painava irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, sekä sellaisten työntekijän henkilöön

liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Työntekijän tekemä irtisanominen Työntekijä voi irtisanoa työsopimuksen noudattaen Työsopimuslain mukaisia irtisanomisaikoja. Työtodistus ja palkkatodistus Avustajan työtodistuksen laatii työnantaja. Avustajan palkkatodistukset laaditaan Monetra Oy:ssä. 10. MUUT KOHTUULLISET VÄLTTÄMÄTTÖMÄT KULUT Vammaispalvelulain mukaan kustannuksiksi luetaan myös muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Korvausta kustannuksiin työnantajan (vammaisen henkilön) tulee hakea erillisellä hakemuksella, josta sosiaalityöntekijä tekee erillisen päätöksen. Kyseessä voi olla sellaiset kustannukset, jotka ovat syntyneet avustajatoiminnasta ja ovat ehdottoman tarpeellisia. Tarpeellisiksi voidaan katsoa ne työnantajalle aiheutuneet kustannukset, joita ilman avustamiseen ei olisi voitu ryhtyä tai sitä ei olisi voitu jatkaa. 11. YHTEYSTIEDOT Sosiaalityö Vammaispalvelu Limingan kunta Tupoksentie 4 91900 Liminka Käyntiosoite: Tupoksentie 4, B-siipi, 2 kerros Sosiaalityö sosiaalijohtaja Hilkka Karttunen p. 050 433 8043, Vammaispalvelun työntekijät: Illusia Kankkonen, vammaispalvelu p. 050 409 6696 Maria-Liisa Mutanen kehitysvammaisten avohuollon ohjaaja p. 050 318 1986 Sähköposti: etunimi.sukunimi@liminka.fi Lisää tietoja henkilökohtaisen avustajan työnantajuudesta HETA-HELP p. 0248092401 arkisin klo 9-11. Tietoja voivat kysyä myös ne työnantajat, jotka eivät kuulu Heta-liittoon.

12. ASIAA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET JA OHJEET www.finlex.fi Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 759/1987 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Työsopimuslaki 55/2001 Vuosilomalaki 162/2005 Työaikalaki 605/ 1996 Työterveyslaki 1382/2001 Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002 Ohjeita ja lisätietoa Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto www.hetaliitto.fi Perus- ja ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry www.kynnys.fi Uudistuva vammaispalvelulaki. Oikeus henkilökohtaiseen apuun vahvistuu. Sanna Ahola, Juha- Pekka Konttinen. http://www.sosiaaliportti.fi/file/2d6b9364-1108-4769-85bd- 4dee62640c73/print_uudistuva_vammaispalvelulakifinal.pdf