Julkisten rakennusten paloturvallisuuden suunnittelu 3.2.2016 S A M I H Ä M Ä L Ä I N E N PA L O Ä S S Ä T O Y
Paloässät Oy Rakennushankkeiden palotekniseen suunnitteluun erikoistunut insinööritoimisto Henkilöstö 20 Toimialueena koko Suomi Muita palveluita mm. kemikaalikonsultointi ja pelastussuunnitelmat Sinimäentie 10 A (4.krs) 02630 Espoo
Luentosisältö Palotekninen suunnittelu Prosessi Arkkitehdin näkökulma Rakenteellinen paloturvallisuus Käyttötavat Paloluokat Osastointi Pintakerrokset Poistuminen Uloskäytävät ja kulkureitit Mitoitus
Paloturvallisuussuunnittelu prosessina Selvitä mitä suunnitelmassa on huomioitu ja mitä ei? Laadi alustavat määrittelyt tee tarvittavat tarkennukset => luonnosesitys Esitä luonnokset => tilaaja Neuvottelut => muut suunnittelijat, viranomainen Tee suunnitelmatarkennukset Paloturvallisuuteen liittyvien ratkaisujen hyväksyttäminen => tilaaja ja viranomainen Pelastuslaitos ja rakennusvalvonta Muutokset rakennusprosessin aikana Sovi ja varmista ennalta muutosten kelvollisuus
Rakenteellisen palontorjunnan toteuttamistavat Rakentamismääräyksien taulukot (perinteinen malli) Simulointi perustuu oletettuun palonkehitykseen Ohjelmat: FDS+ Evac, Simulex 1 2 näyttämö 4 7 10 ( ( 3 5 katsomo 8 11 ( ( 6 9
Paloteknisen suunnittelun tavoite Taata henkilöturvallisuutta Estää omaisuusvahinkoja Estää ympäristövahinkoja Estää vahinkoja kulttuuriarvoltaan merkityksellisille kohteille Turvalta edellytykset sammutus- ja pelastustoiminnalle
RAKENTEELLINEN PALOTURVALLISUUS
Rakennusten käyttötavat Tarkoituksena on eritellä eritasoiset riskit ja toisistaan poikkeavat toiminnot. Huomioitava myös muutos- ja korjaustöissä. Käyttötaparyhmittely perustuu käyttöaikaan, käyttäjiin ja toimintoihin. Rakennuksen pääkäyttötapoja ovat: Asunnot Majoitustilat Hoitolaitokset Kokoontumis- ja liiketilat (Nuorisotalo) Voiko olla muu käyttötapa? Työpaikkatilat Tuotanto- ja varastotilat Autosuojat
P1- luokan rakennus Rakennusten paloluokat Kantavat rakenteet kestävät palossa sortumatta, koko ja henkilömäärä rajoittamattomat. P2- luokan rakennus Kantavat rakenteet kevyempiä, pintakerrokset muita luokkia parempia, kerrosluku ja henkilömäärä rajoitettu. P3-luokan rakennus Rakenteille ei vaatimuksia, kerrosluku ja henkilömäärä rajoitettu. Paloluokka pitää määrittää lähtötekijänä, sillä sen perusteella määritetään rakennuksen turvallisuustasoon liittyviä vaatimuksia. Paloluokka määräytyy rakennuksen käyttötavan, koon ja henkilömäärän mukaan.
Suomen rakentamismääräyskokoelma E1
Suomen rakentamismääräyskokoelma E1
Syttymisen estäminen Huomioitava jo suunnitteluvaiheessa Vaikuttaa teknisiin asennuksiin Tulisijat, savuhormit ja lämmityslaitteiden sijoituksessa ja valinnassa. Ulkoisen syttymisen estäminen Materiaalit Valaistus Toimintojen sijoitus (jätekatos ym.)
Palo-osastointi Rakennuksen jakamista osiin, jotta: Palo ja savu ei leviä Poistuminen on palon sattuessa turvallista Sammutus- ja pelastustoimintaa helpotetaan Mahdollisesti syntyvät vahingot rajataan Palo-osastoinnin merkintä suunnitelmissa? Mistä tiedät osastoinnin rajat kulkiessasi rakennuksen sisällä?
Palo-osastoinnin tavat Kerrososastointi Eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko muodostavat yleensä erilliset palo-osastot. Pinta-alaosastointi Palo-osaston kokoa rajoitetaan siten, että osastossa syttyvä palo ei aiheuta kohtuuttoman suuria omaisuusvahinkoja. Käyttötapaosastointi Käyttötavan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat muodostaan paloosastoiksi, jos se on tarpeen henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi.
Rakennusosat ja -tarvikkeet Rakennusosat jaetaan luokkiin sen mukaan kuinka hyvin ne kestävät paloa: E = Tiiviys I = Eristävyys (estää lämpösäteilyä) W = Rajoitettu lämpösäteilyn läpäisy M = Iskunkestävyys palotilanteessa Palonkestoaika 15, 30, 45, 60, 90, 120, 180 ja 240 minuuttia Rakennustarvikkeet jaetaan luokkiin sen perusteella, kuinka ne vaikuttavat palon syttymiseen ja sen leviämiseen Luokat A-F s = Rajoitettu savunvuoto d = Palava pisarointi
Ovet, ikkunat ja luukut Vaatimus aukoille on yleensä puolet rakennusosalle vaaditusta palonkestoajasta Koskee vain alle 7 m 2 aukkoja Ovien on oltava itsestään sulkeutuvia ja salpautuvia Poikkeukset asuinhuoneistojen kerrostaso-ovissa ja hoivarakennuksien majoitushuoneissa Palo-osastoivan oven tunnistaa hyväksyntää osoittavasta kilvestä Osastoiva ovi merkitään esimerkiksi PO EI60 Pelkkä E - merkintä esim. palolasiovella E30
Osastoinnin erityiskysymykset ja poikkeukset Erityiskysymykset Sisänurkat Palo-ovien luokitusperusteet Lähelle sijoittuminen Palo- ja räjähdysvaarallista tilaa ei YLEENSÄ saa sijoittaa rakennukseen, jossa on: asuntoja, hoitotiloja, majoitustiloja tai kokoontumistiloja.
Osastointi sisänurkassa
Palo-ovet
Pintakerrokset Palotekniset ominaisuudet on tutkittu Syttyminen Palon levittäminen Lämpöarvo ja savun muodostus Suomen RakMk E1 taulukko 8.2.2 (vain osa):
POISTUMINEN
Poistumisen pääperiaatteet Rakennuksesta tulee aina päästä poistumaan kahta eri reittiä, joko omatoimisesti tai palokunnan avustamana. Uloskäytävät sijoitetaan tarkoituksenmukaisesti eri puolille rakennusta. Sallitut etäisyydet uloskäytävään eivät saa ylittyä. Uloskäytävät ovat lukumäärältään riittävät ja tarpeeksi leveät. (tarkemmin uloskäytävän mitat-osassa) Uloskäytävät johtavat välittömästi ulos turvaan kulkematta muun palo-osaston kautta.
Uloskäytävien sijoittaminen
Uloskäytävät Ovien aukeaminen ja lukitus Avauduttava poistumissuuntaan Poikkeus sallitaan alle 60 henkilön poistumisalueilla Liukuovet ja pyöröovet on oltava paniikkisaranoidut Lukitus siten, että avattavissa avaimetta poistumissuunnassa tilojen käytön aikana Opastus ja valaistus Uloskäytävät ja pääsy niille on tarvittaessa merkittävä tunnuksin varustetuin opastein tai merkkivaloin. Hissi ei ole uloskäytävä
Poistumisalue Poistumisalue on poistumisen järjestämisen kannalta yhtenäinen ja tarkoituksenmukainen rakennuksen osa, joka usein samalla on paloosasto tai kerros. Poistumisen järjestäminen ei välttämättä ole riippuvainen paloosastoinnin järjestämisestä, ei myöskään huoneistojaosta taikka tilojen hallintasuhteista. Poistumisalue voi sisältää useamman kuin yhden palo-osaston ja toisinpäin.
Kulkureitin pituus Kulkureitin pituus on etäisyys poistumisalueen kustakin kohdasta määriteltynä lyhyintä kulkukelpoista reittiä pitkin uloskäytävään. Jos kulkureitit kahteen erilliseen uloskäytävään osittain yhtyvät, yhteisen osan pituus lasketaan kaksinkertaisena Kulkureitin enimmäispituudet on määritelty käyttötavan ja lukumäärän mukaan LÄHIMPÄÄN uloskäytävään RakMk E1 taulukon 10.2.2 mukaisesti joko 30 tai 45 metriä.
Kolmiomittaus
Kolmiomittauksen esimerkki
Esimerkkejä kulkureitin pituuden määräytymisestä KULKUREITIN PITUUS HUONEEN PERÄLTÄ KULKUREITIN PITUUS OVELTA, KUN SISÄINEN KÄYTÄVÄ KULKUREITIN PITUUS, KUN YHTENEVÄ OSUUS
Kulkureitin pituus
Uloskäytävän mitat Uloskäytävän vähimmäisleveys lasketaan uloskäytävän kautta poistuvien henkilöiden lukumäärän perusteella. Henkilömääränä suurin sallittu henkilömäärä poistumisalueella, joka voidaan jakaa uloskäytävien kesken. Yhden uloskäytävän minimileveys yleensä 1200 mm Kun poistumisalueen henkilömäärä on alle 60, saa toinen uloskäytävä olla 900 mm. Uloskäytävien yhteenlaskettu minimi leveys on 1200 mm ensimmäistä 120 henkeä kohden, leveyttä lisätään 400 mm kutakin seuraavaa 60 henkeä kohti. Vapaa korkeus 2100 mm.
Taulukointi (leveys mm) Pienet tilat <60 hlö = 900+1200 60-300 hlö = 1200 +1200 300-360 hlö = 2800 360-420 hlö = 3200 Jne jne Käyttötapa Henkilömäärän arviointi pinta-alan perusteella Asunnot 10 Majoitustilat 10 Hoitolaitokset 10 Kokoontumis ja liiketilat - yleensä 3 - huvi-, taide- ja vastaavat kokoontumistilat 1 Työpaikkatilat 10 h-m 2 / henkilö Tuotanto- ja varastotilat (autosuojat) 30 HUOM. Mikäli on tiedossa tilan henkilömäärä, ei pinta-ala perusteista arviointia tällöin käytetä.
Leveyden laskenta UK-leveys Liiketilat yhdessä Muodostavat yhden poistumisalueen Liiketila 450 m 2 Hlö-tiheys 1 hlö / 1 m 2 Tai Hlö-tiheys 1 hlö / 3 m 2 Keittiö 110 m 2 Hlö-tiheys 1 hlö / 10 m 2 Yhteensä 161 / 461 Mikä on uloskäytävien leveysvaatimus?