Sukupolvien ketjut: Sukupolvien vuorovaikutus Suomessa Mirkka Danielsbacka FT, tutkija, Väestöntutkimuslaitos Antti O. Tanskanen FT, VTT, dosentti, Turun yliopisto
M Luennon rakenne Sukupolvien ketju -tutkimushankkeen esittely Sukupolvien ketju -hankkeen yleistuloksia Isovanhempitutkimus Yhteenveto Pohdintatehtävä
Luennon oppimistavoitteet M Ydinaines (must know): Perhesukupolvien välisen avun ja yhteydenpidon yleiset linjat (avun suunta, avun sukupuolittuneisuus, muutos ajassa) Täydentävä aines (should know): Isovanhempitutkimuksen tulokset Kiinnostava lisätieto (nice to know): Onko hoivaava isovanhemmuus ihmislajin yksinoikeus?
M Tehtävä Pohdi parin kanssa onko perheen merkitys vähentynyt nyky-yhteiskunnissa? Miksi on? Miksi ei ole? Aikaa 5 minuuttia ja sen jälkeen puretaan keskustelu yhdessä
Sukupolvien ketju -hanke A Helsingin yliopiston ja Väestöntutkimuslaitoksen yhteishanke Sukupolvien ketju -tutkimushankkeen tavoitteena on kerätä kahden perhesukupolven yhteydenpito- ja auttamissuhteista pitkittäisaineistoa viiden vuoden välein toteutettavin edustavin kyselyin Sukupolvet Suuret ikäluokat (synt. 1945 1950) Suurten ikäluokkien aikuiset lapset (synt. 1962 1993) Aineistokeruut 2007 ja 2012 Kolmas aineistokeruu on tarkoitus toteuttaa 2017 Rahoitus Suomen Akatemia, Kela, Alli Paasikiven säätiö, Koneen säätiö Tulokset Yhteensä 34 tutkimusjulkaisua (pääasiassa kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä) http://blogs.helsinki.fi/gentrans/
Tutkimusryhmä A Mirkka Danielsbacka, Elina Haavio-Mannila, Hans Hämäläinen, Markus Jokela, Antti Karisto, Inka Pelkonen, J.P. Roos, Anna Rotkirch, Heikki Sarmaja ja Antti O. Tanskanen
M Sukupolvien vuorovaikutus -tutkimusraportti - Päätulokset 2012 kyselyistä - Muutos 2007 ja 2012 välillä
M Kenestä kysytty Suuret ikäluokat Lapset (ja lapsenlapset), omat vanhemmat, appivanhemmat, sisarukset (ja sisarusten lapset), serkut, tädit, sedät, enot, ystävät. Aikuiset lapset Vanhemmat, appivanhemmat, sisarukset (ja sisarusten lapset), isovanhemmat, tädit, sedät, enot, serkut, ystävät
Mistä kysytty Yhteydenpito Annettu ja saatu: Käytännön apu Taloudellinen tuki Hoiva-apu Auttamisasenteet
Sukupolvien elämänvaiheet 2012 (osa 1) Suuret ikäluokat 62 67-vuotiaita Enemmistö asuu puolison kanssa kahden Suurin osa eläkkeellä (vanhuuseläkkeellä yli 60 %) Koettu terveys hyvä tai kohtalainen (94 %) Keskimäärin 2,5 lasta ja 3,8 lastenlasta Äiti on elossa 20 ja isä 5 prosentilla Sisaruksia on tai on ollut keskimäärin 3,6 Läheiseksi koettuja sukulaisia keskimäärin 7,3 ja ystäviä 6,2 M 10
Sukupolvien elämänvaiheet 2012 (osa 2) Aikuiset lapset 19 50-vuotiaita (ka 36) Enemmistö asuu puolison ja/tai lasten kanssa (noin 80 %) Vanhempien kanssa asuu vain harva (2,3 %) Suurin osa työssä (lähes 80 %) Keskimäärin 2,2 lasta Äiti on elossa 97 ja isä 90 prosentilla Sisaruksia on tai on ollut keskimäärin 2 Läheiseksi koettuja sukulaisia keskimäärin 5,4 ja ystäviä 4,9 M 11
M Yhteydenpito Suurten ikäluokkien ja heidän lastensa sukupolvissa naiset pitävät miehiä enemmän yhteyttä sukulaisiinsa ja ystäviinsä Molemmissa sukupolvissa miehet ja naiset pitävät enemmän yhteyttä äidin kuin isän puoleisten sukulaistensa kanssa Tulokset tukevat aiempia tutkimustuloksia 12
M Hoiva-apu Molemmissa sukupolvissa suurempi osa naisista kuin miehistä antaa hoiva-apua läheisilleen Suuret ikäluokat antavat etenkin lastenhoitoapua lapsilleen 13
M Käytännön apu (osa 1) Molemmissa sukupolvissa miehistä suurempi osa kuin naisista antaa käytännön apua sukulaisilleen ja ystävilleen Oletko antanut [lapsellesi, vanhemmallesi jne.] käytännön apua viimeisten 12 kuukauden aikana? Kuinka usein? Käytännön avulla tarkoitamme avustamista muun muassa koti- ja pihatöissä, remontissa ja tekniikan käytössä. 14
Käytännön apu (osa 2) M Suurempi osa suurista ikäluokista saa lapsiltaan käytännön apua kuin antaa sitä heille Noin puolet on sekä antanut että saanut käytännön apua Suurten ikäluokkien osuus, joka saa lapsiltaan ja/tai antaa lapsilleen käytännön apua (% ja 95 % luottamusvälit) (n=1797) 15
Taloudellinen tuki M Huomattavasti suurempi osa suurista ikäluokista antaa taloudellista tukea lapsilleen kuin saa sitä heiltä Suurten ikäluokkien osuus, joka saa lapsiltaan ja/tai antaa lapsilleen taloudellista tukea (% ja 95 % luottamusvälit) (n=1797) Taloudellinen tuki kulkee kaikista avun muodoista selkeimmin sukupolvien ketjussa alaspäin (näin oli myös 2007-kyselyssä) 16
Avun suunta Ennustettu todennäköisyys sille, että suurten ikäluokkien edustaja antaa apua lapselleen/vanhemmalleen A Vakioitu: 1) Taloudellisessa tuessa: vastaajan sukupuoli ja taloudellinen tilanne sekä lapsen/vanhemman taloudellinen tilanne 2) Hoiva- ja käytännön avussa vastaajan sukupuoli, siviilisääty, koulutusaste, työllisyystilanne, koettu terveydentila, lasten ja lastenlasten määrä, vanhempien arvioitu terveydentila sekä asuin etäisyys Hämäläinen, Hans & Antti Tanskanen (2014). Autetaanko lapsia enemmän kuin vanhempia? Suurten ikäluokkien lapsilleen ja vanhemmilleen antama käytännön apu ja hoiva. Yhteiskuntapolitiikka 79 (4), 365 374. 17
Muutoksia elämäntilanteissa A Suuret ikäluokat 2007 2012 Eläkkeelle jääminen Vanhempien kuoleminen Lastenlasten syntyminen Aikuiset lapset Useammat parisuhteessa Lasten syntyminen Isovanhempien kuoleminen 18
Suuret ikäluokat ja yhteydenpito A vuosina 2007 ja 2012 Vähentynyt: Lasten kanssa (hieman) Vanhempien kanssa (vanhempien kuolema) Pysynyt ennallaan: Sisarusten kanssa Suurten ikäluokkien yhteydenpito lasten, vanhempien ja sisarusten kanssa vuosina 2007 ja 2012 (keskiarvot ja 95 % luottamusvälit) 19
Suuret ikäluokat ja lapsille annettu apu Pienempi osuus antaa: Käytännön apua Taloudellista tukea Suurempi osuus antaa: Lastenhoitoapua 2007 ja 2012 Lapsilleen apua antaneiden osuus suurista ikäluokista vuosina 2007 ja 2012 (% ja 95 % luottamusväli) Lastenlasten syntyminen: muusta avusta lastenhoitoapuun? Intensiteetti? A 20
Suuret ikäluokat ja saatu apu A 2007 ja 2012 Suurempi osuus suurista ikäluokista saa käytännön apua: Lapsiltaan ja Sisaruksiltaan vuonna 2012 kuin sai vuonna 2007 Lisäksi suuret ikäluokat saavat sisaruksiltaan aiempaa useammin taloudellista tukea 21
Auttamisasenteet vuosina 2007 ja 2012 Suurista ikäluokista entistä suurempi osuus on sitä mieltä, että: Isovanhempien velvollisuus on hoitaa lapsenlapsiaan Isovanhempien velvollisuus on edistää lastenlasten ja heidän perheensä taloudellista turvallisuutta Aikuisista lapsista useampi mieltää, että: Isovanhempien velvollisuus on hoitaa lapsenlapsiaan A 22
Tehtävä A Pohdi kenellä tulisi olla vastuu hyvinvoinnin tuottamisesta: yhteiskunnalla, markkinoilla, kolmannella sektorilla (vapaaehtoistyö, hyväntekeväisyys) vai perheellä? Pohdi itseksesi ja kirjoita itsellesi muistiinpanot. Aikaa 5 minuuttia. Tehtävä puretaan yhdessä.
M Isovanhemmat: Tärkeämpiä kuin koskaan?
Isovanhempitutkimuksen taustaa M Eliniän pidentymisen myötä isovanhemmilla ja lapsenlapsilla enemmän yhteistä aikaa kuin koskaan ennen Vähemmän lapsenlapsia, enemmän aikaa yhdelle Isovanhemmat ovat terveempiä kuin ennen ja heillä on enemmän resursseja Teknologinen kehitys on mahdollistanut yhteydenpidon pitkienkin etäisyyksien päästä
Tehtävä A Pohdi voiko hoivaavaa isovanhemmuutta olla muillakin lajeilla kuin ihmisillä? Keskustele parin kanssa, aikaa 5 minuuttia. Tehtävä puretaan yhdessä.
Video A https://www.youtube.com/watch?v=sc9u20qb WbQ
Hoivaavat isovanhemmat eivät ole A ihmislajin yksinoikeus (osa I) Satunnaista hoivaavaa isoäitiyttä on tavattu useilla kädellisillä Vapaina elävillä simpansseilla ja paviaaneilla sekä vangittuina elävillä gorilloilla Joillakin linnuilla Norsuilla Delfiineillä Pullonokkadelfiinillä hoivaava äidinisä? Hoivaavaa isänisää ei ehkä muilla kuin ihmisillä?
Hoivaavat isovanhemmat eivät ole A ihmislajin yksinoikeus (osa II) Ihmisille kenties uniikkia Isovanhemmuuden säännöllisyys Hoivaavan isoisyyden olemassaolo Naisten erittäin pitkä hedelmätön elinikä Hoivaavan isovanhemmuuden evolutiiviset hyödyt
Isovanhemmat vanhempien lastenhankinta ja lasten hyvinvointiin Aiemmissa yhteisöissä isovanhempien läsnäolo yhteydessä siihen, että vanhemmat hankkivat enemmän lapsia ja lapset pysyivät todennäköisemmin hengissä (Lahdenperä ym. 2004) Nyky-yhteiskunnissa isovanhemmilta apua saavat vanhemmat hankkivat lapsia todennäköisemmin Nyky-yhteiskunnissa isovanhempien tuki yhteydessä lasten hyvinvointiin (koulumenestys, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi jne.) (Tanskanen 2014) A Lahdenperä, M., Lummaa, V., Helle, S., Tremblay, M. & Russell, A.F. (2004). Fitness benefits of prolonged postreproductive lifespan in women. Nature, 428, 178 181. Tanskanen, A.O. (2014). Isovanhemmat, vanhempien lastenhankinta ja lasten hyvinvointi. Helsinki: Väestöliitto.
Look after grandchild Isovanhempikaava M Figure 3. Grandparental care (predicted propabilities and 95% confidence intervals) by lineage and country group 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 MGM MGF PGM PGF 0,05 0 Southern Europe (n=4,551) Eastern Europe (n=3,965) Central Europe (n=6,990) Northern Europe (n=5,263) Adjusted: Grandparent s year of birth, years of education, partnership status, self reported health, job situation, number of children, number of grandchildren, grandparent s distance to child and children s year of birth. Danielsbacka, Tanskanen, Jokela, & Rotkirch (2011). Grandparental Child Care in Europe. Evidence for Preferential Investment in More Certain Kin. Evolutionary Psychology 9, 1, 3 24.
Sukupolvien ketju -hankkeen isovanhempitutkimus M 10 artikkelia julkaistu Tutkittu Sukupuolen ja sukulinjan vaikutuksia Isovanhemman avioeron vaikutuksia Läheisyyttä omiin ja puolison vanhempiin Jne.
Lapsen saaminen lähentää pariskuntaa äidin sukuun Aikuisten lasten aineisto, n = 1,216 (parisuhteessa elävät vastaajat) Tulokset: Äidit ovat lapsettomia naisia läheisempiä oman äitinsä kanssa Isät ovat lapsettomia miehiä läheisempiä puolisonsa vanhempien kanssa Kuvio 1. Naiset Kuvio 2. Miehet 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Own mother is emotionally close (n=735) * Own father is emotionally close (n=664) ns. Mother-in-law is emotionally close (n=657) ns. Father-in-law is emotionally close (n=564) ns. no children children 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Own mother is emotionally close (n=431) ns. Own father is emotionally close (n=396) ns. Mother-in-law is emotionally close (n=405) ** Father-in-law is emotionally close (n=351) ** no children children Danielsbacka, M., Tanskanen, A.O., & Rotkirch, A. (2015). Impact of Genetic Relatedness and Emotional Closeness on Intergenerational Relations. Journal of Marriage and Family, 77, 889 907. 33
Contact frequencies Eronneilla isoisillä vähemmän yhteydenpitoa lapsenlapsiin kuin naimisissa olevilla isoisillä - Yhteydenpitoa lapsenlapsiin on mitattu 5- portaisella asteikolla (0 = ei koskaan, 1 = harvemmin kuin kerran kuussa, 2 = n. 1 3 kertaa kuussa, 3 = n. kerran viikossa, 4 = päivittäin tai useita kertoja viikossa) - Kuviossa yhteydenpidon keskiarvot - Malleissa vakioitu: isovanhemman sukulinja, maantiet. etäisyys, terveys, työtilanne, koulutus, taloudellinen tilanne, lasten ja lastenlasten lukumäärä, emotionaalinen läheisyys omaan lapseen - Naimisissa olevat ja eronneet isoäidit pitävät enemmän yhteyttä lapsenlapsiin kuin samoihin kategorioihin kuuluvat isoisät Täsmennykset Married = naimisissa (ei koskaan eronnut) Widowed = leski Remarried = uudelleen naimisissa (ei yhteistä lapsenlasta) Divorced = eronnut (ja asuu yksin) 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Grandfathers (n= 902) Grandmothers (n=1,195) Married Widowed Remarried Divorced Danielsbacka, M. & Tanskanen, A.O. (2015). Grandfather involvement in Finland: Impact of divorce, remarriage and widowhood. In: Buchanan, A. & Rotkirch, A. (eds.) Grandfathers: International perspectives. London: Palgrave Macmillan, in press. 34
Look after grandchild Eronneet isoisät hoitavat vähemmän lapsenlapsiaan kuin naimisissa olevat - Lastenhoito on mitattu kaksiluokkaisella muuttujalla (0 = Ei ole antanut lastenhoitoapua viim. 12 kk:n aikana, 1 = On antanut) - Kuviossa prosenttiosuudet apua antaneista - Mukana vain ne, joilla alle 12-vuotiaita lapsenlapsia - Malleissa vakioitu: isovanhemman sukulinja, maantiet. etäisyys, terveys, työtilanne, koulutus, taloudellinen tilanne, lasten ja lastenlasten lukumäärä, emotionaalinen läheisyys omaanlapseen - Naimisissa olevat ja eronneet isoäidit hoitavat enemmän lapsenlapsia kuin samoihin kategorioihin kuuluvat isoisät 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 Married Widowed Remarried Divorced Täsmennykset Married = naimisissa (ei koskaan eronnut) Widowed = leski Remarried = uudelleen naimisissa (ei yhteistä lapsenlasta) Divorced = eronnut (ja asuu yksin) 0 Grandfathers (n= 809) Grandmothers (n=995) Danielsbacka, M. & Tanskanen, A.O. (2015). Grandfather involvement in Finland: Impact of divorce, remarriage and widowhood. In: Buchanan, A. & Rotkirch, A. (eds.) Grandfathers: International perspectives. London: Palgrave Macmillan, in press. 35
Nuoret äidit saavat vähemmän lastenhoitoapua puolisonsa vanhemmilta, mikäli heillä on lapsia myös aiemmista liitoista - Nuoremmat naiset (keskiarvo ikä = 36 vuotta), joilla enintään 12-vuotias lapsi - Onko saanut vanhemmilta ja puolison vanhemmilta lastenhoitoapua viimeisen 12 kk aikana (0 = ei, 1 = kyllä) - Kuviossa prosenttiosuudet - Vakioiduissa malleissa on vakioitu vastaajan syntymävuosi, lasten määrä, työtilanne, nuorimman lapsen ikä, vanhempien/puolison vanhempien ikä ja maantieteellinen sekä koettu läheisyys vanhempiin/puolison vanhempiin Täsmennykset Only children children with a current partner = lapsia vain nykyisen kumppanin kanssa Children with current and previous partner = lapsia nykyisen ja entisen kumppanin kanssa Fig. 3. Predicting mothers probability to receive childcare help from parents and in-laws by type of fertility (predicted probabilities and 95% confidence intervals) Tanskanen, A.O., Danielsbacka, M. & Rotkirch, A. (2014). Multi-partner fertility is associated with lower grandparental investment from in-laws in Finland. Advances in Life Course Research, 20, 41 47. 36
A Yhteenveto (osa I) Ydinaines: perhesukupolvien välinen avunanto ja yhteydenpito on yleistä Suomessa Apu kulkee sukupolvien ketjuissa pääasiassa alaspäin Naiset antavat enemmän hoiva-apua, miehet käytännön apua (Huom! Kysymyksenasettelu) Äidin puolen sukulaisia autetaan enemmän kuin isän puolen Suuret ikäluokat antavat vähemmän taloudellista ja käytännön apua lapsilleen mutta enemmän lastenhoitoapua 2012 kuin 2007
Yhteenveto (osa II) A Täydentävä aines: isovanhempitutkimuksen tulokset Isovanhempikaava (äidinäiti>äidinisä/isänäiti>isänisä) Lasten saaminen lähentää naisen sukuun Avioero vaikuttaa negatiivisemmin isoisiin kuin isoäiteihin Mikäli äidillä lapsia aiemmista liitoista, isän puolen isovanhemmat hoitavat vähemmän Kiinnostava lisätieto: muillakin eläimillä on hoivaavaa isovanhemmuutta (mutta ihmisten isovanhemmuus monin tavoin uniikkia!)
Pohdintatehtävä M Sukupolvien ketju -kyselyt on tarkoitus toistaa vuonna 2017. Pohdi millaisia muutoksia suurten ikäluokkien ja heidän aikuisten lastensa auttamissuhteissa mahdollisesti tapahtuu ja perustele miksi luulet näin tapahtuvan. Tai jos luulet, että muutoksia ei tapahdu, niin perustele miksi.
Kiitos! Yhteystiedot mirkka.danielsbacka@vaestoliitto.fi antti.tanskanen@utu.fi http://blogs.helsinki.fi/gentrans/