Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toiminta

ISSN 1725-5341 Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toiminta EUMC vuosikertomus 2004/2005 Osa 1

MYYNTI JA TILAUKSET Julkaisutoimiston toimittamat maksulliset julkaisut ovat saatavissa myyntiedustajiltamme kautta maailman. Miten jonkin julkaisun voi hankkia? Myyntiedustajien luettelosta valitaan sopiva edustaja, johon otetaan yhteys tilauksen jättämiseksi. Mistä myyntiedustajien luettelon saa? Joko julkaisutoimiston Internet-sivustosta osoitteesta http://publications.eu.int/ tai pyytämällä sitä faksitse numerosta (352) 29 29-42758, jolloin se toimitetaan painettuna versiona.

Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskuksen toiminta EUMC vuosikertomus 2004/2005 Osa 1

Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Uusi yhteinen maksuton palvelunumero: 00 800 6 7 8 9 10 11 Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu.int). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2005 ISBN 92-95008-77-4 Euroopan yhteisöt, 2005 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Italy PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE

Esipuhe Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus (EUMC) on tyytyväinen voidessaan esittää vuoden 2004 toimintakertomuksensa EUMC:n hallintoneuvoston hyväksyttyä sen maaliskuussa 2005 pidetyssä kokouksessaan. Vuosikertomuksen ensimmäisessä osassa kerrotaan EUMC:n toiminnasta ja saavutuksista vuoden 2004 aikana. Marraskuussa 2005 julkaistavassa vuosikertomuksen toisessa osassa selvitetään yleisesti rasismin ja muukalaisvihan tilannetta yhteisössä ja sen jäsenvaltioissa. Vuonna 2004 EUMC jatkoi toimintaansa seuraavilla viidellä alueella: rasismin ja muukalaisvihan seuranta keräämällä, tallentamalla ja analysoimalla tietoa kaikista EU:n jäsenvaltioista tiedonkeruusta vastaavista kansallisista koordinointikeskuksista muodostuvan Euroopan rasismia ja muukalaisvihaa koskevan tietoverkon (Raxen) koordinointi ja kehittäminen menetelmien kehittäminen tietojen vertailukelpoisuuden, objektiivisuuden ja luotettavuuden parantamiseksi EU:n tasolla päätelmien laatiminen ja suositusten antaminen EU:lle ja sen jäsenvaltioille sellaisten rakenteiden ja järjestelmien kehittäminen, joilla koordinoidaan tietojen, lausuntojen ja päätelmien vaihtoa ja levitystä EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen sekä yleisön välillä. EU:n kaikissa 25 jäsenvaltiossa tehdyssä tiedonkeruutyössä keskityttiin vuonna 2004 syrjintään, rasismiin, muukalaisvihaan, antisemitismiin ja islamofobiaan työllisyydessä, koulutuksessa ja asumisessa. Työn toisena painopisteenä olivat lainsäädännön kehitys sekä rasistinen väkivalta ja rasistiset rikokset. EUMC jatkoi vuonna 2004 työtään tietojen vertailtavuutta parantavien tieteellisten tutkimusvälineiden kehittämiseksi. Virallisista tilastotiedoista on pulaa, koska monissa jäsenvaltioissa ei ole käytössä riittäviä tiedonkeruujärjestelmiä rasismin ja muukalaisvihan ilmenemismuotojen tilastoimiseksi. Siksi EUMC pyrkii aktiivisesti kehittämään sopivia menetelmiä ja välineitä, joiden avulla rasistisesta väkivallasta ja rasistisista rikoksista voitaisiin kerätä tietoja suoraan käyttämällä kaikissa jäsenvaltioissa yhteisiä menetelmiä. 3

Lisäksi EUMC on alkanut käyttää aktiivista lähestymistapaa sidosryhmiensä tarpeiden määrittämisessä. Se on kehittänyt viestintästrategian, jonka tavoitteena on tuottaa oikeita tuotteita oikeaan aikaan kullekin kohderyhmälle niin, että voidaan tukea politiikan kehitystä ja tietoisuuden lisäämistä EUMC:n yleisen tavoitteen mukaisesti. Kansallisten koordinointikeskusten laatimien 15 kansallisen raportin ohella EUMC julkaisi vuonna 2004 suurehkot koulutusta ja lainsäädäntöä käsittelevät vertailuraportit. Raxen-verkon kansallisia koordinointikeskuksia pyydettiin toimittamaan tietoja antisemitismin ilmenemismuodoista EU:n 15 jäsenvaltiossa vuosina 2002 ja 2003. Niiden pohjalta EUMC laati vuoden 2004 alussa laajan raportin antisemitismistä Euroopan unionissa. EUMC:n alustavat huomautukset Euroopan komission tiedonannosta, joka koski EUMC:n tehtävän laajentamista ja sen muuttamista perusoikeusvirastoksi, korostivat kahta seikkaa: tehokkaan ja riittävillä resursseilla toimivan perusoikeusviraston kehittämistä ja sitä, että rasismin ja muukalaisvihan torjunta on säilytettävä yhtenä viraston työn painopisteistä. Näiden muutosten huomioon ottamiseksi EUMC järjesti joulukuussa viidennen pyöreän pöydän konferenssin, jossa avaintoimijat keskustelivat sen tehtävän laajentamisesta. Haluamme kiittää EUMC:n hallintoneuvostoa ja henkilökuntaa sekä Raxen-verkon kansallisia koordinointikeskuksia siitä työstä ja sitoutumisesta, jonka ansiosta EUMC on jälleen kerran voinut tehostaa toimintaansa rasismin ja muukalaisvihan kaikkien muotojen torjunnassa Euroopassa. Anastasia Crickley Hallintoneuvoston puheenjohtaja Beate Winkler Johtaja 4

Sisältö 1. Varsinainen toiminta 7 1.1. Raxen 7 1.1.1. Kehitys vuonna 2004 7 1.1.2. Kansallisten koordinointikeskusten tehtävät 9 1.1.3. Pharen Raxen_CC-hanke 13 1.2. Pyöreän pöydän kokoukset 14 1.2.1. Kansallisten pyöreän pöydän kokousten tavoitteet 14 1.2.2. Kansalliset pyöreän pöydän kokoukset vuonna 2004 15 1.2.3. EU:n pyöreän pöydän konferenssi vuonna 2004 16 1.3. Asiakirjat ja kirjasto 17 1.3.1. Elektroninen arkisto ja EUMC:n verkkotietokanta 17 1.3.2. Kirjasto 17 1.4. EUMC:n tutkimushankkeet 18 1.4.1. Maahanmuuttajien kokemuksia rasismista ja syrjinnästä 18 1.4.2. Vertailevat tutkimukset 18 1.4.3. Valtaväestön asenteet maahanmuuttajia ja vähemmistöjä kohtaan 20 1.4.4. Antisemitismin ilmenemismuodot EU:ssa vuosina 2002 2003 20 1.5. EUMC:n työpajat 21 1.5.1. Aihepiirikohtaisen verkon työpaja 22 1.5.2. Suurkaupunkityöpaja 22 1.5.3. Raxen-kokoukset 22 1.5.4. Phare-kokoukset 23 1.5.5. Ihmisoikeusasioiden dokumentoinnista vastaava koordinointikomitea 23 1.5.6. Paikallisyhteisöt 23 1.5.7. Rasismi ja urheilu 23 1.6. Yhteistyö EU:n toimielinten, kansainvälisten järjestöjen ja jäsenvaltioiden kanssa 24 1.6.1. Yhteistyö EU:n toimielinten kanssa 24 1.6.2. Yhteistyö Euroopan komission kanssa 25 1.6.3. Yhteistyö Euroopan parlamentin kanssa 27 1.6.4. Yhteistyö alueiden komitean kanssa 28 1.6.5. Yhteistyö Euroopan unionin neuvoston kanssa 29 5

1.7. Yhteistyö kansainvälisten järjestöjen kanssa 29 1.7.1. Yhteistyö Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission (ECRI) ja sen maahanmuutto- ja romaniasioiden jaoston kanssa 29 1.7.2. Yhteistyö ETYJ:n kanssa 30 1.7.3. Yhteistyö YK:n järjestelmän kanssa 30 1.8. Yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa 31 1.8.1. Suhteet EU:n jäsenvaltioiden hallituksiin 31 1.9. Yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa 32 1.9.1. Yhteistyö Euroopan rasisminvastaisen verkoston (ENAR) kanssa 32 1.9.2. Kansalliset ihmisoikeusjärjestöt 32 1.10. Tiedotus, pr-toiminta ja media 33 1.10.1. Vuosikertomuksen 2003/2004 osa 2 33 1.10.2. Equal Voices -lehti ja EUMC newsletter -tiedotuslehtinen 34 1.10.3. Media 34 1.10.4. EUMC:n julkaisut 34 1.10.5. EUMC:n verkkosivusto 36 2. Hallintoneuvosto ja johtokunta 37 2.1. Jäsenet ja tehtävät 37 2.1.1. Hallintoneuvosto 37 2.1.2. Johtokunta 39 3. Henkilöstö, organisaatio ja varainhoito 41 3.1. Henkilöstöä koskevaa tietoa 41 3.1.1. Hallinnollisia tietoja 41 3.2. Sisäinen organisaatio 41 3.3. Talousarvio- ja varainhoitoasiat 42 3.3.1. Tulot 42 3.3.2. Menot 42 6

1. Varsinainen toiminta 1.1. Raxen Perustamisasetuksensa mukaisesti EUMC perusti vuonna 2000 Euroopan rasismia ja muukalaisvihaa koskevan tietoverkon (Raxen). Verkko on ainutlaatuinen, sillä se koostuu kansalaisyhteiskunnan toimijoista, jotka seuraavat jatkuvasti rasismia, muukalaisvihaa ja antisemitismiä koskevia ilmiöitä kaikissa jäsenvaltioissa ja auttavat EUMC:tä sen ennakkovaroitustoiminnassa sekä luotettavan ja objektiivisen tiedon keruussa. Ottamalla kansalaisyhteiskunnan mukaan toimintaansa EUMC edistää Euroopan unionin toimielinten demokraattisuutta ja avoimuutta. Raxen-tietoverkko on tiedonkeruun keskeinen väline, jonka kautta EUMC saa tarvittavaa aineistoa voidakseen laatia Euroopan unionille ja unionin jäsenvaltioille vertailevia raportteja rasismiin, muukalaisvihaan ja antisemitismiin liittyvistä ilmiöistä Euroopassa. Raxen-verkkoon on toukokuusta 2004 lähtien kuulunut 25 kansallista koordinointikeskusta, joita on yksi kussakin jäsenvaltiossa. Koordinointikeskukset ovat kansallisella tasolla toimivia EUMC:n yhteyspisteitä, joiden tehtävänä on kerätä tietoja. Päätökset Raxen-verkossa kerättävien tietojen aiheista tehtiin vuonna 2004 EU:n painopisteiden mukaisesti. Raxen-verkko keräsi vuonna 2004 tietoja erityisesti EU:n syrjinnänvastaisten direktiivien saattamisesta osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä. 1.1.1. Kehitys vuonna 2004 Vuosi 2004 oli Raxen-verkon viides toimintavuosi. Sen kuluessa otettiin käyttöön uusi strateginen lähestymistapa, jossa keskitytään EUMC:n kohderyhmien tarpeiden määrittelyyn ja niiden täyttämiseen soveltamalla kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Rinnakkain tämän prosessin kanssa aloitettiin Raxen-verkon laajentaminen järjestämällä avoin tarjouskilpailu, jonka tavoitteena oli kansallisten koordinointikeskusten määrän kasvattaminen 25:een. Vuonna 2004 laajennusprosessia tuki Phare-ohjelmassa vuonna 2003 alkanut erityishanke. Prosessi saatiin päätökseen helmikuussa 2004. Kansalliset koordinointikeskukset edustavat hyvin erilaisia organisaatioita. Joissakin maissa ne ovat tutkimuslaitoksia tai asiantuntijaelimiä, kun taas toisissa maissa johtavana organisaationa toimii jokin kansalaisjärjestö. Nykyisin monet 25 kansallisesta koordinointikeskuksesta ovat eri organisaatioiden muodostamia kumppanuuksia ks. EUMC:n verkkosivusto osoitteessa http://eumc.eu.int 7

Belgia Tšekki Tanska Saksa Viro Kreikka Espanja Ranska Irlanti Italia Kypros Latvia Liettua Centre for Equal Opportunities and Opposition to Racism (CEOOR) People in Need Documentation and Advisory Centre on Racial Discrimination (DACoRD) European Forum for Migration Studies (EFMS) Legal Information Centre for Human Rights (LICHR) ANTIGONE - Information & Documentation Centre on Racism, Ecology, Peace and Non Violence Movement for Peace and Liberty (MPDL) Agency for the Development of Intercultural Relations (ADRI) National Consultative Commission on Racism and Interculturalism (NCCRI) + Equality Authority (EA) Co-operation for the Development of Emerging Countries (COSPE) Cyprus Labour Institute (INEK/PEO) Latvian Centre for Human Rights and Ethnic Studies (LCHRES) Institute for Social Research (ISR) Luxemburg Centre d Etudes de Populations, de Pauvreté et de Politiques Socio-économiques / International Network for Studies in Technology, Environment, Alternatives, Development (CEPS/INSTEAD) Unkari Malta Alankomaat Itävalta Portugali Puola Slovenia Slovakia Suomi Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta Centre of Migration and Refugee Studies, Institute of Ethnic and Minority Studies of the Hungarian Academy of Sciences (CMRS) Jesuit Centre for Faith and Justice (JCFJ) Dutch Monitoring Centre on Racism and Xenophobia (DUMC) Ludwig Boltzmann Institute of Human Rights + Department of Linguistics at the University of Vienna + Institute of Conflict Research Númena - Research center on human and social sciences Helsinki Foundation for Human Rights (HFHR) Peace Institute - Institute for Contemporary Social and Political Studies People Against Racism (PAR) + Institute for Public Affairs Ihmisoikeusliitto ry Expo Foundation Commission for Racial Equality (CRE)2.1.2 8

1.1.2. Kansallisten koordinointikeskusten tehtävät Kansalliset koordinointikeskukset ovat kansallisella tasolla toimivia EUMC:n yhteyspisteitä, jotka keräävät tietoa ja myös rasismia, muukalaisvihaa ja antisemitismiä koskevia hyviä toimintatapoja. Monet koordinointikeskukset ovat saaneet kansallisesti paljon tunnustusta luotuaan epävirallisen kansallisen tietoverkon tekemällä yhteistyötä tärkeimpien rasismia, muukalaisvihaa ja antisemitismiä käsittelevien toimijoiden kanssa. Ne voivat olla esimerkiksi valtion virastoja, kansalaisjärjestöjä, tutkimuslaitoksia, asiantuntijaelimiä tai työmarkkinaosapuolia. Vuonna 2004 kansalliset koordinointikeskukset hoitivat seuraavia keskeisiä tehtäviä: kansallisen koordinointikeskuksen verkostoituminen EUMC-Raxen-tietokannan päivittäminen ja parantaminen maakohtaisten tietolehtisten suunnittelu yhdessä EUMC:n kanssa kansallisen osuuden laatiminen EUMC:n vuosikertomukseen 2003 kansallisen raportin laatiminen erityistutkimuksen laatiminen nopean reagoinnin tehtävä tarkastustehtävät. 1.1.2.1. Kansallisen koordinointikeskuksen verkostoituminen Kansallisten koordinointikeskusten tehtävänä on koordinoida tiedonkeruuta jäsenvaltiossa. Täyttäessään tätä tehtävää niiden on pidettävä säännöllisesti yhteyttä julkisiin viranomaisiin, tutkimuslaitoksiin ja muihin organisaatioihin, kuten kansalaisjärjestöihin, jotka ovat keskeisiä toimijoita rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin alalla, ja toimittava yhteistyössä niiden kanssa. EUMC on helpottanut tätä yhteydenpitoa useilla eri tavoilla. Tulos: EUMC:lle laaditut kolme neljännesvuosittaista raporttia, jotka käsittelivät keskusten verkostoitumistoimintaa, tiedonkeruuta tai muita asioita. 1.1.2.2. EUMC-Raxen-tietokannan päivittäminen ja parantaminen EUMC:n kansallisille koordinointikeskuksille jakamaan kansalliseen Excel-työkirjaan lisättiin tietoja tai korjattiin niitä. Työkirja sisältää kolme laskutaulukkoa ( Organisaatio, Toiminta ja Julkaisut ), joihin on liitetty tarkat kuvaukset ja ohjeet. Tiedonkeruutoiminnalla oli kaksi painopistettä vuonna 2004: EUMC-Raxen-tietokannan päivittäminen viemällä siihen uudet tiedot 1. joulukuuta 2003 lähtien EUMC:n täsmentämien vaatimusten mukaisesti 9

EUMC-Raxen-tietokantaan jo tallennettujen tietojen laaduntarkastus EUMC:n kehittämien standardien mukaisesti. Tulos: Päivitetty ja parannettu EUMC-Raxen-tietokanta ja päivitetyt Raxen4- analyysiraportit. 1.1.2.3. Maakohtaiset tietolehtiset Maakohtaisten tietolehtisten (Info-Sheets) laatiminen on yksi Raxen5-vaiheen aikana aloitetuista uusista tehtävistä. EUMC kehitti verkkosivun mallikehykseksi keskeisille rasismia, muukalaisvihaa ja syrjintää koskeville maakohtaisille tiedoille, kuten tilastoille, lyhyille kuvauksille syrjinnän torjunnasta vastaavista elimistä, hyvistä toimintatavoista, lainsäädännöstä jne. Kansallisia koordinointikeskuksia pyydettiin toimittamaan tietoja EUMC:n erityisohjeiden mukaisesti tätä varten suunniteltua web-työkalua käyttäen. Kansalliset koordinointikeskukset saivat koulutusta tämän välineen käytössä. Kansallisten koordinointikeskusten tuotoksissa keskityttiin vuonna 2004 väestötietoihin ja maahanmuuttotilastoihin. Tulos: tietosarjat 25 jäsenvaltion maakohtaisissa tietolehtisissä. 1.1.2.4. Kansallisen osuuden laatiminen EUMC:n vuosikertomukseen 2003/2004 Raxen-verkon laatimista kansallisista osuuksista tuli tärkeä tietolähde EUMC:n vuosikertomukseen 2003/2004. EUMC:ltä saamiensa tarkkojen ohjeiden mukaisesti kansalliset koordinointikeskukset esittelivät vuoden 2003 tilannetta varta vasten EUMC:n vuosikertomukseen laatimissaan teksteissä, joissa tarkasteltiin EUMC:n seurantatoiminnan viittä pääaluetta (koulutusta, lainsäädäntöä, rasistista väkivaltaa ja rasistisia rikoksia, työllisyyttä ja asumista). Vuonna 2003 tilannetta käsiteltiin erityisesti koulutuksen näkökulmasta. Tulos: 25 jäsenvaltion kansalliset osuudet EUMC:n vuosikertomukseen 2003/ 2004. 1.1.2.5. Kansalliset raportit vuodelta 2004 Myös kansallisissa raporteissa käsiteltiin EUMC:n viittä pääaihetta, ja ne sisälsivät linkkejä EUMC-Raxen-tietokantaan vietyihin tietoihin. Tärkeimpien viidellä pääalalla havaittujen kehityssuuntausten kuvauksen lisäksi kansallisten koordinointikeskusten esityksissä tarkasteltiin syrjinnän ja rasismin eri ilmenemismuotojen torjunnassa noudatettavia hyviä toimintatapoja ja etenkin kussakin jäsenvaltiossa toteutettuja EU:n aloitteita. Tulos: 25 kansallista raporttia. 10

1.1.2.6. Erityistutkimukset Erityistutkimukset ovat uusi väline, jonka EUMC otti käyttöön Raxen5-vaiheen aikana. EUMC pyysi kansallisia koordinointikeskuksia laatimaan perusteellisen tutkimuksen jostakin EUMC:lle ja Euroopan kansalaisille erityisen tärkeästä aiheesta. Laajentumisen jälkeen aiheeksi valittiin Roma, Sinti, Gypsies and Travellers in public education (Romanit ja kiertolaiset julkisissa oppilaitoksissa). Tähän selvitykseen tarvittiin jo tehtyjen tutkimusten keruuta ja perusteellista analysointia, ja sen tavoitteena on auttaa lukijaa ymmärtämään aihetta syvällisemmin. EUMC kehitti tutkimusta varten erityisohjeet laajassa konsultointiprosessissa, johon osallistui kansallisten koordinointikeskusten edustajia, useiden Euroopan maiden asiantuntijoita sekä kansainvälisten ja eurooppalaisten järjestöjen ja romaniyhdistysten edustajia. Näiden 25 erityistutkimuksen täydennykseksi laaditaan vertailuanalyysi vuonna 2005. Tulos: 25 erityistutkimusta. 1.1.2.7. Nopea reagointi Nopean reagoinnin ansiosta EUMC voi tutkia lyhyessä ajassa EU:n käsiteltäviksi tulevia kiireellisiä asioita. Näin EUMC voi toimia ennakkovaroitusjärjestelmänä Euroopan unionin tärkeinä pitämissä asioissa. Nopean reagoinnin ansiosta se voi niin ikään vastata nopeasti tiettyä aihetta koskeviin pyyntöihin sekä paikata tiedonkeruun aukkoja jo kerätyissä mutta välitöntä päivittämistä vaativissa tiedoissa. Vuonna 2004 EUMC käytti nopean reagoinnin menettelyä seuraavissa asioissa: NOPEA REAGOINTI 1: EUMC:N SUOSITUSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO EU: N JÄSENVALTIOISSA Tulos: uuden menettelyn käyttöönotto suositusten seurantaa varten. Tätä ensimmäistä nopean reagoinnin menettelyä varten EUMC pyysi kansallisia koordinointikeskuksia laatimaan selvitykset niistä maidensa toimivaltaisista laitoksista tai viranomaisista, jotka vastaavat EUMC:n vuosikertomuksessa 2002 esitettyjen ehdotusten ja suositusten sekä raportissa Antisemitismin ilmenemismuodot EU:ssa vuosina 2002 2003 julkaistujen suositusten täytäntöönpanosta kyseisessä jäsenvaltiossa. Koordinointikeskusten toimittamia tietoja käytetään yhteydenpidossa näihin viranomaisiin sekä tietojen pyytämisessä täytäntöönpanosta ja siihen liittyvistä kysymyksistä. NOPEA REAGOINTI 2: RASISTISTEN RIKOSTEN JA RASISTISEN VÄKIVALLAN VALVONTA Kansallisia koordinointikeskuksia pyydettiin raportoimaan EUMC:n laatiman kyselylomakkeen avulla maidensa toiminnasta seuraavilla aloilla: (a) poliisin reagointi rasistisiin rikoksiin ja rasistiseen väkivaltaan, (b) erityinen koulutus- 11

toiminta ja (c) kansalaisyhteiskunnan osallistuminen. Tuloksia täydennetään vuonna 2005 laadittavalla vertailuanalyysillä. NOPEA REAGOINTI 3: ALANKOMAIDEN TILANTEEN KEHITYS Van GoghIN MURHAN JA USKONNOLLISiin rakennuksiin kohdistuneiden hyökkäysten jälkeen Alankomaiden tapahtumista erityisen huolestunut EUMC pyysi marraskuussa Alankomaiden kansalliselta koordinointikeskukselta selvitystä Alankomaiden tilanteen kehittymisestä Van Goghin murhan ja uskonnollisiin rakennuksiin tehtyjen hyökkäysten jälkeen. Alankomaiden koordinointikeskus laati tapahtumista kronologisen kuvauksen, jossa kuvailtiin murhaa ja sitä seuranneita etnisiä jännitteitä ja uskonnollisiin rakennuksiin kohdistuneita hyökkäyksiä. Lisäksi esitettiin lyhyt analyysi muslimiyhteisön tilanteen kehityksestä ja suuntauksista sekä erityisesti islamofobisen ajatusmallin vaikutuksesta Alankomaiden yhteiskuntaan. Tätä nopean reagoinnin menettelyä tuettiin muille 24 koordinointikeskukselle toimitetulla kyselytutkimuksella siitä, esiintyikö muissa jäsenvaltioissa jälkireaktioita islamofobisina tai muslimeille tai maahanmuuttajille vihamielisinä välikohtauksina. NOPEA REAGOINTI 4: KANSALLISTEN RAPORTTIEN PÄIVITTÄMINEN EUMC pyysi joulukuussa kansallisia koordinointikeskuksia toimittamaan uusia tietoja tammikuun ja lokakuun 2004 väliseltä ajanjaksolta toimitettujen kansallisten raporttien päivittämiseksi. Koska EUMC:n raportointijaksona on kokonainen kalenterivuosi, kansallisia koordinointikeskuksia kehotettiin täydentämään kansallisten raporttiensa tietoja 31. joulukuuta 2004 asti. 1.1.2.8. Tarkastustehtävät Kansalliset koordinointikeskukset tarkastivat maataan käsittelevät EUMC:n painotuotteet ennen niiden julkaisemista. Vuonna 2004 kansalliset koordinointikeskukset tarkastivat maakohtaiset tiedot kahdesta EUMC:n teettämästä vertailevasta tutkimuksesta. Ne olivat Comparative Report: Migrants, Minorities and Legislation: Documenting Legal Measures and Remedies against Discrimination in 15 Member States of the European Union (Vertaileva raportti: maahanmuuttajat, vähemmistöt ja lainsäädäntö: syrjinnänvastaisten oikeudellisten toimenpiteiden ja oikeussuojakeinojen dokumentointi Euroopan unionin 15 jäsenvaltiossa) ja Comparison of the reports on national strategies for minority schooling prepared by the National Focal Points of the Central and Eastern European Candidate Countries (Vähemmistöjen koulutusta koskevista kansallisista strategioista KIE-maissa laadittujen kansallisten koordinointikeskusten raporttien vertailu). 2.1.2.9. Raxen6-vaiheen valmistelu vuonna 2004 Raxen-verkon toiminta on jatkuvaa oppimisprosessia. Koska tiedonkeruuta vastaavanlaisen verkon avulla - varsinkin nyt EU:n laajennuttua 25 jäsenvaltioon - ei 12

ole kokeiltu koskaan aikaisemmin, Raxenin ohjeita, prosesseja ja tuotteita parannetaan jatkuvasti vuorovaikutuksessa kansallisten koordinointikeskusten, EUMC: n ja sen tärkeimpien kohderyhmien sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. EUMC: n toiminta keskittyy yhä enemmän sen tärkeimpien kohderyhmien tarpeisiin. Viimeistään Alankomaiden etnisten ryhmien välisiä yhteenottoja seuranneet reaktiot ja niistä virinnyt julkinen keskustelu osoittivat tällä raportointikaudella, että rasismin ja syrjinnän torjunnasta on erittäin tärkeää käydä Euroopan tason keskustelua, ja sitä varten tarvitaan välttämättä luotettavia taustatietoja. EUMC osallistuu tähän Euroopan laajuiseen keskusteluun Raxen-verkon ja etenkin kahden uuden tai parannetun välineen avulla. Nämä ovat seuraavat: EUMC voi pyytää lyhyellä varoitusajalla yksittäistä kansallista koordinointikeskusta tai koordinointikeskusten ryhmää käynnistämään tietyssä kysymyksessä nopean reagoinnin menettelyn; hyvä esimerkki siitä on Alankomaiden koordinointikeskuksen nopea reagointi. Raxen6-raportointikaudella EUMC alkaa julkaista kahdesti kuukaudessa ilmestyvää Raxen Bulletin -lehteä. Kansalliset koordinointikeskukset ryhtyvät raportoimaan rasismiin, muukalaisvihaan, antisemitismiin ja islamofobiaan tai maahanmuuttajien, pakolaisten tai turvapaikanhakijoiden syrjintään liittyvistä merkittävistä kysymyksistä, joista on käyty raportointikauden aikana julkista keskustelua kyseisessä jäsenvaltiossa. 1.1.3. Pharen Raxen_CC-hanke EUMC sai 29. helmikuuta 2004 päätökseen hankkeensa Raxen_CC Information Network on Racism and Xenophobia in the Central and Eastern European Candidate Countries (CEECs) (Raxen_CC rasismia ja muukalaisvihaa Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasvaltioissa (KIE-maat) koskeva tietoverkko). Hanketta tuki Phare-ohjelmaan kuuluva usean edunsaajan ohjelma, joka koskee Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasvaltioiden osallistumista yhteisön erillisvirastojen toimintaan vuonna 2003. Hankkeen yleistavoitteena oli valmentaa KIE-maita osallistumaan EUMC:n tulevaan toimintaan. Tarkalleen ottaen hankkeessa pyrittiin aloittamaan rasismia ja muukalaisvihaa koskevan tietoverkon (Raxen_CC) muodostaminen KIE-maihin ja laajentamaan siten Raxen-verkkoa 25 jäsenvaltioon. Tämä tavoite saavutettiin vuoden 2004 aikana, ja Raxen-verkkoon kuuluu nyt 25 kansallista koordinointikeskusta. Neljä Raxen_CChankkeen kuluessa valituista kahdeksasta kansallisesta koordinointikeskuksesta hyväksyttiin myös Raxen5-vaiheeseen. Lisäksi valittiin kansalliset koordinointikeskukset Kyprokselle ja Maltalle. Seuraavalla laajentumiskierroksella unioniin liittyvien ehdokasvaltioiden, Romanian ja Bulgarian, integroitumista valmistellaan vuodeksi 2005 seuraavan monen edunsaajan Phare-ohjelman tuella. Pharen Raxen_CC-hankkeesta tuli ratkaiseva askel kohti uusien jäsenvaltioiden integroitumista EUMC:n toimintakehykseen. EUMC:n yhteydet kansalaisyhteiskunnan toimijoihin näissä maissa perustuvat pitkälti Raxen_CC-hankkeen kulu- 13

essa tehtyyn kartoitustyöhön. Vähemmistöjen koulutusta koskevista kansallisista strategioista KIE-maissa laadittua kartoitusta ja raporttia käytettiin yhtenä tärkeimmistä tietolähteistä, kun laadittiin vähemmistöjä ja koulutusalaa kymmenessä liittymisneuvotteluja käyvässä valtiossa käsittelevä luku EUMC:n vuosikertomuksen 2003/2004 osaan 2 Rasismi ja muukalaisviha EU:n jäsenvaltioissa Suuntaukset, kehitys ja hyvä käytäntö. Raxen_CC-hankkeessa laadittiin yhteenvetoraportti Evaluation of available data on anti-semitism in the 10 Candidate Countries of Eastern and Central Europe (CEECs), jossa arvioidaan kymmenestä Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasvaltiosta (KIE-maat) saatuja antisemitismiä koskevia tietoja. Siinä esitettiin yleiskatsaus antisemitismin torjunnan tärkeisiin toimijoihin ja tehtiin selkoa maakohtaisista lainsäädäntö- ja insitutionaalisista järjestelmistä ja niiden kehityksestä. EUMC aikoo hyödyntää tätä arviointia tulevassa toiminnassaan antisemitismin torjumiseksi EU:n 25 jäsenvaltiossa. 1.2. Pyöreän pöydän kokoukset 1.2.1. Kansallisten pyöreän pöydän kokousten tavoitteet Kansallisten pyöreän pöydän kokousten tärkeimmät tavoitteet ovat seuraavat: saattaa kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten edustajat vuoropuheluun keskenään ja edistää yhteistyötä ottaa esiin eri jäsenvaltioiden tärkeimmät kysymykset ja erityisnäkökohdat tiedottaa rasismin ja muukalaisvihan kehityksestä vaihtaa hyviä toimintatapoja koskevaa tietoa jäsenvaltioiden välillä tiedottaa tekemästään työstä EUMC:lle, muille kansallisille pyöreän pöydän kokouksille ja Raxen-verkon jäsenille korostaa erilaisten yhteisöjen, erityisesti maahanmuuttajaryhmien ja etnisten vähemmistöryhmien, sekä rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission (ECRI) ja Euroopan rasisminvastaisen verkoston (ENAR) osallistumisen merkitystä omaksua neuvoa-antava rooli ja tehdä suositusehdotuksia EUMC:n työohjelmaan ja vuosikertomukseen. Pyöreän pöydän kokouksissa keskitytään analysoimaan ja arvioimaan rasismitilannetta jäsenvaltioissa. Kokouksissa keskustellaan ja vaihdetaan tietoja rasismin torjunnan hyvistä toimintatavoista eri jäsenvaltioissa. Niissä arvioidaan nykytilannetta ja tulevaa kehitystä tarkoituksena kehittää alan keskeisten toimijoiden yhteinen strategia. 14

Kansalliset pyöreän pöydän kokoukset eroavat toisistaan organisaatioltaan ja rakenteeltaan. Näin on otettu huomioon kunkin jäsenvaltion erityistilanne ja se toiminta-ajatus, että on pyrittävä välttämään päällekkäisyyttä jo olemassa olevien rakenteiden kanssa. Kansalliset pyöreän pöydän kokoukset helpottavat tietojen (esimerkiksi hyvien toimintatapojen) vaihtoa paikallisella, kansallisella ja EU:n tasolla. Kokouksissa saatuja tietoja voidaan käyttää eri aloja koskevia EUMC:n suosituksia laadittaessa ja jäsenvaltioissa tapahtunutta kehitystä kuvaavaa EUMC:n vuosikertomusta laadittaessa. Pyöreän pöydän kokoukset ovat foorumi, jolla rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin torjunnassa toimivat keskeiset organisaatiot ja vastuuhenkilöt voivat kokoontua. Niiden ansiosta EUMC voi sitoutua lähestymistapaan ja toimintaan, joka ulottuu ruohonjuuritasolta keskushallinnon eri osiin saakka. Pyöreän pöydän kokouksissa asioita käsitellään Euroopan unionin näkökulmasta. Kokoukset myös tukevat osanottajien verkottumista, sillä harvoilla näistä on muita mahdollisuuksia osallistua vuoropuheluun. 1.2.2. Kansalliset pyöreän pöydän kokoukset vuonna 2004 Kansallisia pyöreän pöydän kokouksia järjestettiin ympäri vuoden. Niissä käsiteltiin monia eri kysymyksiä, joista osa liittyi itse EUMC:n toimintaan ja osa EUMC: n tehtäväkentän laajentamiseen ihmisoikeusasioihin. Irlanti järjesti pyöreän pöydän kokouksen 9. kesäkuuta Dublinissa. Kokous sisällytettiin Irlannin puheenjohtajakauden toimintaan. Siellä keskusteltiin entistä osallistavamman, monikulttuurisen Euroopan kehittämisestä politiikan ja käytännön keinoin. Itävalta järjesti pyöreän pöydän kokouksen 5. marraskuuta Grazissa. Kokouksessa keskusteltiin EUMC:n tehtäväkentän laajentamisesta ihmisoikeusasioihin. Saksa järjesti pyöreän pöydän kokouksen 23. marraskuuta Berliinissä. Keskeiset aiheet olivat esitys EUMC:n tehtävän laajentamisesta perusoikeus-/ihmisoikeusasioihin, Saksan maahanmuuttolakiehdotus ja kansallisen toimintasuunnitelman ajantasaistaminen Durbanin rasisminvastaisen maailmankonferenssin seurantaa varten. Suomi järjesti pyöreän pöydän kokouksen 10. joulukuuta Helsingissä. Keskeiset aiheet olivat Romanien asema Euroopassa ja Suomessa, Vähemmistöjen vähemmistöt moniperusteinen syrjintä, Moninaisuusajattelu ideologisissa organisaatioissa ja Tasavertaisuus kansalaistoiminnassa. Romanien asemaa Euroopassa ja Suomessa käsitelleen pyöreän pöydän kokouksen tärkein suositus oli romanien ruohonjuuritason toimintarakenteiden lujittaminen paikallistason toiminnan helpottamiseksi. Suomessa EUMC esitteli tehtäviään ja jakoi osallistujille tietoa Raxen-verkon käytöstä ja tiedonkeruumenetelmistä. Samalla se tiedotti tehtäväkenttänsä laajentamisesta ihmisoikeus-/perusoikeusasioihin. 15

1.2.3. EU:n pyöreän pöydän konferenssi vuonna 2004 EU:n viides pyöreän pöydän konferenssi järjestettiin 16. ja 17. joulukuuta 2004 Wienissä. Vuoden 2004 konferenssissa käsiteltiin erityiskysymyksiä, jotka liittyvät EUMC:n tehtävän laajentamiseen ihmisoikeus-/perusoikeusasioihin. Konferenssiin tuli 58 osanottajaa unionin 18 jäsenvaltiosta. Konferenssin tavoitteena oli ottaa kantaa käynnissä olevaan Euroopan perusoikeusvirastoa koskevaan kuulemisprosessiin. Lähinnä konferenssissa keskityttiin pohtimaan sitä, miten perusoikeuksien painoarvoa voitaisiin lisätä EUMC:n nykyistä rasismin ja muukalaisvihan torjuntaan keskittyvää toimintaa väheksymättä. Konferenssi tarjosi EUMC:lle tilaisuuden kuulla eri sidosryhmien, myös jäsenvaltioiden hallitusten edustajien (16 kansallisen yhteyshenkilön) ja kansalaisjärjestöjen näkemyksiä. Konferenssin pääpuhujina olivat Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja Euroopan rasisminvastaisen verkoston (ENAR) edustajat. Puheenvuoroissa esitettiin eri näkökulmia siihen, miten uuden viraston työtä voitaisiin kehittää perusoikeuksien alalla, ja pohdittiin erityisesti sitä, miten kansallisten elinten, kansainvälisiä yleissopimuksia hallinnoivien elinten ja kansalaisyhteiskunnan lisäarvoa voitaisiin kasvattaa. Esitysten jälkeen kokoonnuttiin työryhmiin, joiden tulokset olivat konkreettisia päätelmiä. Työryhmissä käsiteltiin muun muassa seuraavia keskeisiä aiheita: Virastolle olisi määriteltävä laaja tehtäväkenttä, jonka yhtenä painopisteenä tulisi olla rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin torjunta. Viraston tehtäväkentän muut painopisteet tulisi määritellä hallintoneuvoston strategisessa ohjauksessa. Viraston toiminnan olisi keskityttävä EU:n jäsenvaltioihin. Vielä ei kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen siitä, pitäisikö tehtävä ulottaa myös liittymisneuvotteluja käyviin valtioihin ja unionin ulkopuolisiin valtioihin. Seurantaa (tiedon kerääminen ja analysointi) tulisi pitää yhtenä viraston päätehtävistä, ja siihen olisi sisällytettävä lainsäädännön, politiikan ja käytännön vaikutusten arviointi. EUMC:n tapaan viraston tulisi levittää tietoa hyvistä toimintatavoista ja laatia suosituksia yhteisölle ja jäsenvaltioille. Näitä tehtäviä voitaisiin täydentää ihmisoikeuskasvatukseen liittyvällä roolilla ja koulutusyhteistyöllä/teknisellä yhteistyöllä kansallisten viranomaisten kanssa. Virasto voisi tukea politiikan ja käytännön seurantaa, painottaa entistä enemmän lainsäädäntöaloitteiden, politiikan ja käytännön vaikutusten arviointia sekä tukea indikaattorien ja kriteerien kehittämistä ja perusoikeuksien valtavirtaistamista politiikan eri aloilla. Eri organisaatioiden (muun muassa Euroopan neuvoston, ETYJ:n ja YK:n) kanssa olisi kehitettävä tehokkaita yhteistyömekanismeja. 16

Osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että uusi virasto tarvitsisi tämän lisätehtävän hoitamiseen merkittävästi enemmän varoja. Hallintoneuvoston riippumattomuus on varmistettava, ja erityisesti kansalaisyhteiskunta on otettava mukaan päätöksentekoon. Koska monet konferenssiin osallistuneista organisaatioista olivat parhaillaan valmistelemassa riippumattomia kannanottoja perusoikeusvirastoa koskevaan julkiseen kuulemisprosessiin, nämä päätelmät eivät edusta konferenssin virallista kantaa, vaan ne on tarkoitettu yleisiksi virikkeiksi Euroopan komissiolle, Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille. 1.3. Asiakirjat ja kirjasto 1.3.1. Elektroninen arkisto ja EUMC:n verkkotietokanta EUMC:n tietokanta on vapaasti yleisön käytettävissä EUMC:n verkkosivustolla osoitteessa http://eumc.eu.int. Tietokanta sisältää yleistä tietoa kaikkien jäsenvaltioiden organisaatioista, jotka ovat mukana rasismin, muukalaisvihan ja antisemitismin vastaisessa toiminnassa, tietoa hyvistä toimintatavoista ja muusta toiminnasta, kuten muun muassa kenttätyöhankkeista, kampanjoista ja tutkimuksista, sekä tietoa asiaan liittyvistä julkaisuista ja audiovisuaalisesta aineistosta. Raxen-verkon kartoitustyön sekä työllisyyttä, rasistista väkivaltaa, koulutusta, lainsäädäntöä ja asumista koskevan tiedon keräämisen tulokset ovat olleet tärkeimpiä tietolähteitä. EUMC aloitti vuonna 2004 tiedonkeruun EU:n uusissa jäsenvaltioissa ja jatkoi pääasiassa virtuaalisen arkiston parantamista. Tietoja on päivitetty ja tarkistettu, ja tietokantaan on syötetty Raxen5-vaiheen aikana kerättyjä uusia tietoja. Uusi tietokanta otettiin käyttöön vuonna 2004 heti maakohtaisten tietolehtisten valmistuttua. Nämä EUMC:n tietolehtiset sisältävät yleistietoa kunkin jäsenvaltion ja liittymisneuvotteluja käyvän valtion tilanteesta rasismin, muukalaisvihan ja kulttuurisen, uskonnollisen ja etnisen syrjinnän alalla. Raportointikauden aikana Raxen-verkon kansalliset koordinointikeskukset keräsivät erityisesti väestötilastollisia tietoja (muun muassa etnisistä/kansallisista vähemmistöistä, ulkomaalaisista, uskonnollisista ryhmistä) sekä maahanmuuttoa ja turvapaikanhakua koskevia lukuja. EUMC laati käyttöoppaan ja järjesti koulutusta kansallisille koordinointikeskuksille. 1.3.2. Kirjasto Kirjastoon on lisätty aineistoa. Sinne on hankittu erityisesti virallisia kansallisia tilastoja ja EU:n tilastoja sekä sanakirjoja ja lisäksi rasismia, muukalaisvihaa, antisemitismiä ja islamofobiaa koskevaa uusinta kirjallisuutta ja asiaan liittyviä tieteellisiä aikakauslehtiä. On myös tilattu lisää tätä aihetta ja siihen läheisesti liittyviä aiheita koskevia online-aikakauslehtiä. 17

1.4. EUMC:n tutkimushankkeet Raxen-verkossa tehtävän tiedonkeruun lisäksi EUMC käynnistää tutkimushankkeita analysoidakseen ja tutkiakseen rasismia, muukalaisvihaa ja antisemitismiä sekä itse ilmiönä että sen eri ilmenemismuodoissa ja löytääkseen niitä koskevia hyviä toimintatapoja. Vuonna 2004 saatiin valmiiksi kuusi tutkimusta, julkaistiin viisi raporttia ja aloitettiin kahdeksan uutta tutkimusta. EUMC julkaisee loppuraportit verkkosivustollaan osoitteessa http://eumc.eu.int/. Raportteja voi tilata myös postitse. 1.4.1. Maahanmuuttajien kokemuksia rasismista ja syrjinnästä EUMC on jatkanut Migrants Experiences of Racism and Racial Discrimination -tutkimushankettaan, jossa tarkastellaan maahanmuuttajien kokemuksia rasismista ja rotusyrjinnästä. Tutkimushanke alkoi vuonna 2001. Hankkeen tavoitteena on saada vertailukelpoista tietoa maahanmuuttaja- ja vähemmistöryhmien jokapäiväisistä rasismi- ja syrjintäkokemuksista käyttämällä mahdollisimman yhtenäisiä tiedonkeruun ja tiedon analysoinnin menetelmiä. Ruotsissa tehtyä tutkimusta (joka oli samanlainen kuin Tanskassa ja Suomessa tehdyt tutkimukset) käytettiin mallina hankkeessa. EUMC:n tutkimukset Italiassa, Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Itävallassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa valmistuivat vuosina 2002 ja 2003. Vastaavat tutkimukset Saksassa ja Kreikassa saatiin valmiiksi marraskuussa 2004. Vuoden 2004 puolivälissä EUMC tilasi neljä muuta tutkimusta, jotka koskevat Ranskaa, Irlantia, Luxemburgia ja Portugalia. Näin saadaan kattava kuva 15 jäsenvaltion EU:sta. Lisäksi EUMC pyysi vuonna 2004 ulkopuolista toimeksisaajaa laatimaan synteesiraportin kaikista 15 kansallisesta tutkimuksesta, valmistelemaan tuloksista Euroopan laajuisen vertailevan katsauksen ja esittämään arvioita tietojen vertailtavuudesta. Loput neljä tutkimusta ja synteesiraportti valmistunevat viimeistään vuoden 2005 lopussa. 1.4.2. Vertailevat tutkimukset Raxen-verkon kunkin 15 jäsenvaltion kansalliset koordinointikeskukset laativat (toukokuuhun 2004 mennessä) kansalliset raportit työllisyydestä, koulutuksesta, lainsäädännöstä, rasistisesta väkivallasta ja rasistisista rikoksista. EUMC antoi kyseisten alojen asiantuntijoille tehtäväksi koota aineiston yhteen ja laatia siitä vertailevia raportteja. Asiantuntijoiden tuli yhdistää aineistoon teoriapohja ja käyttää raporteissa omaa asiaan liittyvää kirjallisuusaineistoaan. Raporteissa tuli kuvata yhteisiä aiheita, tuoda esiin maiden välisiä eroja ja huomauttaa tiedoissa mahdollisesti havaituista puutteista. Ensimmäiseksi ilmestyi työllisyysraportti vuonna 2003. Se julkaistiin sekä paperiversiona että sähköisessä muodossa EUMC:n verkkosivustolla. VERTAILEVA TUTKIMUS Migrants, Minorities and Education: Documenting Discrimination and Integration in 15 Member States of the European Union 18