TOIMINTA JA HALLINTO 2007:17 Tilivirasto 150:n (oikeusministeriö) tilinpäätös vuodelta 2006
OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2007:17 Tilivirasto 150:n (oikeusministeriö) tilinpäätös vuodelta 2006 OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2007
ISSN 1458-6436 ISBN 978-952-466-582-7 (nid.) ISBN 978-952-466-573-4 (PDF) Oikeusministeriö Helsinki
KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Julkaisun päivämäärä 22.3.2007 Julkaisun laji Tilinpäätösasiakirjat Toimeksiantaja Oikeusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi TILIVIRASTO 150:N (OIKEUSMINISTERIÖ) TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006 Julkaisun osat Tiivistelmä Tilivirasto 150:n tilinpäätös vuodelta 2006 sisältää oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen: 1) toiminnallista tuloksellisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvaavan toimintakertomuksen; 2) talousarvion toteutumalaskelman; 3) tuotto- ja kululaskelman; 4) taseen; ja 5) liitetiedot. Avainsanat: (asiasanat) Tiliviraston (TV 150) tilinpäätös Muut tiedot (Oskari- ja HARE-numero, muu viitenumero) OM 3/013/2007 Sarjan nimi ja numero Oikeusministeriön toiminta ja hallinto 2007:17 Kokonaissivumäärä Jakaja Oikeusministeriö Kieli suomi ISSN 1458-6436 Hinta Kustantaja Oikeusministeriö ISBN 978-952-466-582-7 978-952-466-583-4 Luottamuksellisuus julkinen
PRESENTATIONSBLAD J U S T I T I E M I N I S T E R I E T Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Utgivningsdatum 22.3.2007 Typ av publikation Bokslutshandlingar Uppdragsgivare Justitieministeriet Datum då organet tillsattes Publikation (även den finska titeln) BOKSLUT FÖR RÄKENSKAPSVERKET 150 (JUSTITIEMINISTERIET) FÖR ÅR 2006 (TILIVIRASTO 150:N [OIKEUSMINISTERIÖ] TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006) Publikationens delar Referat Bokslutet för räkenskapsverket 150 för år 2006 innehåller justitieministeriets och rättsväsendets 1) verksamhetsberättelse som redogör för resultatet av verksamheten och dess effekt på de samhälleliga verkningarna, 2) utfallskalkyl för budgeten, 3) intäkts- och kostnadskalkyl, 4) balansräkning, och 5) noter. Nyckelord Bokslut för räkenskapsverket (TV 150) Övriga uppgifter (Oskari- och HARE-numren, andra referensnumren) JM 3/013/2007 Seriens namn och nummer Justitieministeriet, Verksamhet och förvaltning 2007:17 Sidoantal Distribution Justitieministeriet Språk finska ISSN 1458-6436 Pris Förlag Justitieministeriet ISBN 978-952-466-582-7 (nid.) 978-952-466-583-4 (PDF) Sekretessgrad offentlig
SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...2 1 TOIMINTAKERTOMUS...4 1.1 JOHDON KATSAUS...4 1.2 YHTEISKUNNALLISEN VAIKUTTAVUUDEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSELLISUUDEN KUVAUKSET TEHTÄVÄALUEITTAIN...11 1.2.1 OIKEUSMINISTERIÖ... 11 1.2.1.1 Vaikuttavuus... 11 1.2.1.2 Toiminnallinen tehokkuus... 11 1.2.1.3 Tuotokset ja laadunhallinta...12 1.2.1.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen...22 1.2.2 ERÄÄT VIRASTOT...24 1.2.2.1 Oikeushallinnon palvelukeskus...24 1.2.2.2 Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus...26 1.2.2.3 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos...29 1.2.2.4 Kriminaalipolitiikan instituutti...31 1.2.2.5 Tietosuojavaltuutetun toimisto...32 1.2.2.6 Onnettomuustutkintakeskus...34 1.2.2.7 Oikeusrekisterikeskus...36 1.2.3 OIKEUDELLISET PALVELUT JA JULKINEN OIKEUSAPU...38 1.2.3.1 Vaikuttavuus...38 1.2.3.2 Toiminnallinen tehokkuus...38 1.2.3.3 Tuotokset ja laadunhallinta...40 1.2.3.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen...44 1.2.3.5 Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset...44 1.2.4 TUOMIOISTUINLAITOS...46 1.2.4.1 Tuomioistuinten vaikuttavuus...46 1.2.4.2 Tuomioistuinten toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta...46 1.2.4.2.1 Korkein oikeus...46 1.2.4.2.2 Korkein hallinto-oikeus...48 1.2.4.2.3 Hovioikeudet...49 1.2.4.2.4 Hallinto-oikeudet... 51 1.2.4.2.5 Käräjäoikeudet...53 1.2.4.2.6 Markkinaoikeus...59 1.2.4.2.7 Vakuutusoikeus... 60 1.2.4.2.8 Työtuomioistuin...62 1.2.4.3 Tuomioistuinten henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen... 63 1.2.5 ULOSOTTO JA KONKURSSIVALVONTA...64 1.2.5.1 Vaikuttavuus...64 1.2.5.2 Ulosoton toiminnallinen tehokkuus...67 1.2.5.3 Ulosoton tuotokset ja laadunhallinta...68 1.2.5.4 Ulosoton henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen...70 1.2.5.5 Konkurssiasiamiehen toimisto...70 1.2.5.6 Ulosoton ja konkurssivalvonnan tulosanalyysi ja johtopäätökset...71 1.2.6 SYYTTÄJÄLAITOS...72 1.2.6.1 Vaikuttavuus...72 1.2.6.2 Toiminnallinen tehokkuus...72 1.2.6.3 Tuotokset ja laadunhallinta...73 1.2.6.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittyminen...74 1.3 TILINPÄÄTÖSANALYYSI...75 2
1.3.1 Rahoituksen rakenne...75 1.3.2 Talousarvion toteutuminen... 75 1.3.3 Tuotto- ja kululaskelma...76 1.3.4 Tase...78 1.4 SIIRTO- JA SIJOITUSMENOJEN VAIKUTTAVUUSTIEDOT... 80 1.5 MAKSULLISEN TOIMINNAN LASKELMAT...81 1.6 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA...97 1.7 ARVIOINTIEN TULOKSET...98 1.8 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ SEKÄ TAKAISINPERINNÄSTÄ...99 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA...100 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA...104 4 TASE... 105 5 TILINPÄÄTÖKSEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT...106 6 ALLEKIRJOITUKSET...123 LIITETIEDOT LIITE A Hovioikeuksien tulostavoitteiden toteutuminen LIITE B Hallinto-oikeuksien tulostavoitteiden toteutuminen LIITE C Käräjäoikeuksien työmäärä, henkilöstö, toimintamenot, tuottavuus, taloudellisuus, asiamäärät ja käsittelyajat LIITE D Käräjäoikeuksiin saapuneet rikosoikeudelliset asiat ja siviiliasiat LIITE E Kuluttajavalituslautakuntaan saapuneet ja sen ratkaisemat valitukset LIITE F Oikeusaputoimistojen tulostavoitteiden toteutuminen LIITE G Ulosottopiirien tulostavoitteiden toteutuminen LIITE H Virastojen henkilöstövoimavarat 3
1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1JOHDON KATSAUS Oikeusturva Oikeusturvan vaikuttavuustavoitteena oli parantaa oikeusturvan joutuisuutta ja alueellista tasapuolisuutta. Oikeusturvan joutuisuuden osalta tapahtui suotuisaa kehitystä, kun tuomioistuimissa ratkaistujen asioiden keskimääräiset käsittelyajat lyhenivät korkeimmassa hallinto-oikeudessa, hovioikeuksissa ja hallinto-oikeuksissa. Myös käräjäoikeuksien laajoissa riita-asioissa ja velkajärjestelyasioissa käsittely nopeutui. Markkinaoikeudessa ja vakuutusoikeudessa asiat sen sijaan viipyivät pitempään kuin aikaisempina vuosina. Hallinto-oikeuksissa käsiteltävien yhteiskunnan ja alueiden kehittämisen kannalta merkittävien valitusten kestoon tuli kiinnittää erityistä huomiota. Yhteiskunnan kannalta merkittävät asemakaava-asiat käsiteltiin hieman nopeammin kuin edellisenä vuonna, 8,9 (10) kuukaudessa. Rakennuslupa-asioissa kesto oli 10 (9,6) kuukautta. Alueellisen tasapuolisuuden lisäämiseksi tavoitteena oli supistaa hovi- ja hallinto-oikeuksien käsittelyaikaerot viiteen kuukauteen. Erot supistuivat, mutta eivät hovioikeuksissa aivan tavoitteeksi asetetulla tavalla: 2004 2005 2006 Hovioikeuksien käsittelyaikaero, kk (maxmin) 6,1 6,1 5,5 Hallinto-oikeuksien käsittelyaikaero, kk (max-min) 6,2 5,4 4,8 Käräjäoikeuksissa tavoitteeksi oli asetettu, ettei minkään käräjäoikeuden rikosasioiden käsittelyaika ylitä maan keskiarvoa yli kolmella kuukaudella. Tavoite toteutui yhtä käräjäoikeutta lukuun ottamatta. Vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi voimavaroja kohdennettiin ruuhkautuneisiin tuomioistuimiin. Myös käräjäoikeusverkostoa kehitettiin lakkauttamalla kolme käräjäoikeutta, jolloin käräjäoikeuksien lukumäärä oli vuoden lopussa 58. Menettelyjä tehostettiin ottamalla käyttöön rikosasioiden kevennetty kirjallinen menettely, mitä koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.10.2006. Vuoden 2006 alussa tuli voimaan laki riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa. Hallinto-oikeuksien päätösvaltaisten kokoonpanojen joustavoittamista koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2007 alusta. Hovioikeuksien seulontamenettelyn tarkistamisesta annettu esitys peruutettiin eduskunnassa, samoin jäi toteutumatta esitys, jolla asioita työmäärien tasaamiseksi olisi voitu siirtää hovioikeuksien välillä. Tuomioistuintoiminnan kehittämiseksi on vuonna 2006 työskennellyt työryhmä oikeudenkäynnin kokonaiskeston ja viivästymisvaarassa olevien laajojen asioiden käsittelyn kehittämiseksi. 4
Kriminaalipolitiikka Kriminaalipolitiikan vaikuttavuustavoitteena oli vähentää erityisesti huumausaine-, väkivalta-, talous- ja uusintarikollisuutta sekä parantaa rikoksen uhrin asemaa. Lisäksi tavoitteena oli uusintarikollisuuden vähentämiseksi ottaa vankeinhoitolaitoksessa käyttöön vankikohtaiset rangaistusajan suunnitelmat ja parantaa vapautuvien vankien jälkihuoltoa. Sekä huumausaineiden käyttörikosten että huumausainerikosten poliisin tietoon tullut määrä väheni selvästi vuonna 2006. Sen sijaan törkeiden huumausainerikosten määrä nousi lähes 20 %, usean vuoden laskun jälkeen. Poliisin tietoon tulevien huumerikosten määrään vaikuttavat huomattavasti valvontaviranomaisten, poliisin ja tullin valvontatoimet. Henkirikosten laskeva trendi jatkui, ja vuoden 2006 lukumäärä oli toiseksi alin viimeisten kymmenen vuoden aikana. Sen sijaan poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä nousi jonkin verran. Törkeiden ja lievien pahoinpitelyjen määrä pysyi vuoden 2005 tasolla. Väkivaltarikoksista ilmoitettiin vuoden 2006 kansallisen uhritutkimuksen mukaan huomattavasti suurempi osa poliisille kuin edellisinä tutkimusvuosina, 1997 ja 2003. Valtioneuvosto teki joulukuussa periaatepäätöksen väkivallan torjuntaohjelmasta. Uusintarikollisuuden kehityksestä ei ole vielä saatavissa ajantasaista tietoa, mutta tietopohjaa ollaan rakentamassa Tilastokeskuksen ja Rikosseuraamusviraston tietojärjestelmien avulla. Uusi rikosvahinkolaki tuli pääosin voimaan vuoden 2006 alussa. Laki paransi tietyssä määrin rikoksen uhrien oikeutta saada korvausta vahingoistaan valtion varoista. Oikeusministeriö korotti hieman avustustaan Rikosuhripäivystykselle. Uusi laaja vankeuslainsäädäntö tuli voimaan 1.10.2006. Uusi organisaatio saatiin pääosin toimimaan hyvin ja sisällöllisesti uudistettujen säännösten mukainen työ vankiloissa käyntiin. Uusien sijoittajayksiköiden alkuun liian pienen henkilöstön vuoksi rangaistusajan suunnitelmia ei pystytty heti tekemään suunnitellussa laajuudessa, mutta tilannetta on vähitellen saatu korjattua. Oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto julkistivat yhteiset suositukset toimintaperiaatteiksi vankien ja yhdyskuntaseuraamuksiin tuomittujen tuen tarpeen huomioimiseksi kunnissa. Suosituksissa korostetaan, että valvottuun koevapauteen määrätyt henkilöt ovat julkisten hyvinvointipalvelujen piirissä. Sekä työministeriö että Kansaneläkelaitos ovat sittemmin erikseen ohjeistaneet kenttäänsä siten, että koevapaudessa oleviin sovelletaan sekä normaaleja sosiaaliturvasäädöksiä että lakia julkisista työvoimapalveluista. Sosiaali- ja terveysministeriö on niin ikään täsmentämässä ohjeistustaan toimeentulotuen myöntämiskäytännöistä. Hallituksen erillismäärärahaa kaikkein vähävaraisimpien aseman korjaamiseksi (1,7 miljoonaa euroa vuonna 2006) käytettiin erityisesti varmistamaan suunnitelmallinen vapauttaminen, tuottamaan riittävät päihdepalvelut rikoksista tuomituille sekä varmistamaan valvotun koevapauden käyttöön ottamisen edellyttämiä yksilöllisiä tukitoimia. 5
TAULUKKO. Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä eräissä rikosnimikkeissä 2002-2006 2002 2003 2004 2005 2006 Pahoinpitelyt 18 339 19 274 19 652 20 159 20 687 Törkeät pahoinpitelyt 2 145 2 108 2 270 2 094 2 100 Lievät pahoinpitelyt 7 538 7 480 7 884 8 074 8 023 Henkirikokset 131 103 144 114 112 Varkaudet 111 409 106 978 94 384 83 569 77 217 Törkeät varkaudet 2 792 2 485 2 341 2 369 2 166 Huumausainerikokset 5 821 5 202 4 672 4 596 4 229 Törkeät huumausainerikokset 760 742 582 574 680 Huumausaineen käyttörikokset 7 240 9 084 9 217 9 205 8 446 Valtioneuvoston lainvalmistelun parantaminen Vaikuttavuustavoitteena oli parantaa valtioneuvoston lainvalmistelua ja lakiehdotusten vaikutusten arviointia. Laadukas sääntely on sekä kansallinen kilpailutekijä että tärkeä osa Suomen yleistä hyvinvointi- ja kilpailukykystrategiaa. Parempaan sääntelyyn tähtäävään työhön on viime vuosina panostettu voimakkaasti niin kansallisella tasolla kuin Euroopan unionissa ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä. Kansallisella tasolla säädösvalmistelun suunnittelua, johtamista ja laadunvalvontaa koskevia yhteisiä periaatteita, menetelmiä ja rakenteita ja niiden vakiinnuttamista on pohdittu elinkeinoelämän ja valtionhallinnon edustajista koostuvassa työryhmässä. Ohjelman puitteissa on myös selvitetty ja arvioitu säädösympäristön viimeaikaista kehitystä erityisesti kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisen näkökohdista. Työryhmä luovutti mietintönsä, Paremman sääntelyn toimintaohjelman pääministeri Matti Vanhaselle elokuussa 2006. Toimintaohjelman toteuttamista ja ehdotuksia toimenpiteiden kirjaamisesta hallitusohjelmaan valmistellaan parhaillaan. Vaihtoehtojen ja vaikutusten arvioinnin laadun parantamiseksi on käynnissä oikeusministeriön asettama vaikutusalakohtaisten arviointiohjeiden yhdistämistä valmisteleva työryhmä. Työryhmä laatii ehdotuksen uudeksi, yhtenäiseksi vaikutusarviointioppaaksi ja pohtii keinoja arviointiohjeistuksen noudattamisen tehostamiseksi. Lainvalmisteluosaston tarkastustoimistossa tarkastettiin yhteensä 437 esitys- ja asetusehdotusta. Ne käsittivät 810 säädösehdotusta ja 7 506 pykälää. Tämä merkitsee, että säädöskokoelmassa vuonna 2006 julkaistuista laeista 86 % sekä laeista ja asetuksista tarkastettiin 67,7 %. Laintarkastus kesti keskimäärin 11 päivää. Maksuhäiriöiden ja niiden haittojen vähentäminen Vaikuttavuustavoitteena oli vähentää maksuhäiriöitä ja niiden haittoja. Yleinen taloustilanne on ollut viime vuosina myönteinen. Kotitalouksien velkaantuminen on kuitenkin jatkunut viime vuosikymmenen loppupuolelta lähtien. Velkaantumisaste suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin oli 90 % vuonna 2005 ja valtiovarainministeriön ennakkotietojen 6
mukaan vuonna 2006 jo 100 %. Velkaantuminen yhdessä korkokannan nousun kanssa voi muodostaa riskin, jos kuluttajan olosuhteissa tapahtuu odottamattomia muutoksia. Velkaongelmien vähentäminen: Luottotietorekisteriin merkittyjä henkilöitä oli vuoden 2006 lopussa 306 600 (lisäystä 1 %). Pitkäntähtäyksen tavoitteena on vähentää luottotietorekisteriin merkittyjen henkilöiden määrä alle 300 000:n. Luottotappioiden torjunta: Tavoitteena oli perintätuloksen parantaminen neljä prosenttia vuosien 2001-2003 tasosta. Tulos 653 miljoonaa euroa on 10 prosenttia korkeampi kuin vertailuvuosina. Hyvä tulos selittynee pitkään jatkuneella hyvällä taloudellisella tilanteella ja toiminnan tehostumisella. Velkaongelmista selviämisen edistäminen: Vuoden 2006 aikana arvioidaan veloistaan selvinneen noin 25-30 % velallisista. Velkajärjestelylain muutos tuli voimaan vuoden 2007 alusta ja yrityssaneerauslain muutos maaliskuun 2007 alusta. Näillä lain muutoksilla pyritään kannustamaan velkajärjestelyssä olevia henkilöitä lisätulojen hankintaa sekä tehostamaan oikeiden yritysten ohjautumista yrityssaneeraukseen. Hallituksen esitys ulosottokaareksi ja laiksi verojen ja maksujen täytäntöönpanosta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 83/2006 vp) annettiin eduskunnalle 29.6.2006. Merkittävänä uutuutena toteutettaisiin velkavastuun enimmäiskesto. Tavoitteena on, että velallisen asema määräajan päättymisen jälkeen on selkeä ja tukee velallisen palaamista aktiiviseksi jäseneksi yhteiskuntaan sekä siten alentaa myös yhteiskunnalle velkaongelmista aiheutuvia kustannuksia. Ulosottotoiminnan tehostamiseksi ja käytäntöjen yhtenäistämiseksi ulosottopiirien lukumäärää vähennettiin 65:stä 51:een vuoden 2006 alusta. Ulosotto-organisaatio on tarkoitus uudistaa kaksiportaiseksi vuoden 2008 alusta. Kansalaisten oikeussuhteet Henkilö- ja perheoikeuden tavoitteita ovat itsemääräämisoikeus ja heikomman osapuolen suojaaminen elämän murrostilanteissa. Nämä näkyvät vuosina 2004 2006 toteutetuissa ja vireille pannuissa lainsäädäntöhankkeissa. Edunvalvontavaltuutusta koskevat säännökset tekevät mahdolliseksi tulevaan toimintakyvyttömyyteen varautumisen. Perheen sisäisten oikeussuhteiden järjestämiseen liittyvät hedelmöityshoidosta annetut säännökset sekä elatusapujen ohjeistuksen valmistelu ja perintöoikeutta koskevien säännösten tarkastelu sekä aviovarallisuutta koskevien säännösten ajanmukaisuuden selvittäminen. Taloudellisten yhteisöjen sääntelyssä osakeyhtiölain uudistuksella on yhtäältä pyritty lisäämään yhtiöiden toimintamahdollisuuksia samalla kuitenkin turvaten velkojien ja osakkaiden asemaa. Euroopan unionin sääntelyyn perustuvilla eurooppayhtiötä ja -osuuskuntaa koskevilla säännöksillä on luotu aidosti kansainvälisiä yhtiötyyppejä. Asunto-osakeyhtiöitä koskevan lainsäädännön tarkistaminen selkeyttämällä kunnossapito- ja korjausrakentamista koskevia säännöksiä edistää jo ikääntyvän rakennuskannan kohentamista. Kuluttajariitalautakunnan menettelyjen tehostamisella ja ryhmävalituksen käyttöönotolla pyritään kuluttajan aseman vahvistamiseen yhä voimakkaammin kilpailluilla ja oikeudellisesti monimutkaistuvilla markkinoilla. 7
Euroopan oikeudellinen kehittäminen Vaikuttavuustavoitteina olivat eurooppalaisen oikeusalueen toteutumisen, Haagin toimintaohjelman toteuttamisen ja avoimuuden edistäminen sekä perusoikeussuojan vahvistaminen EU:n toiminnassa. Euroopan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittäminen perustuu Suomen edellisellä EU-puheenjohtajakaudella, lokakuussa 1999 Tampereella pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmiin sekä niiden jatkona marraskuussa 2004 hyväksytylle ns. Haagin lainsäädäntöohjelmalle. Suomi sai vuoden 2006 puheenjohtajakaudellaan tehtäväksi käynnistää keskustelu siitä, miten EU:n oikeus- ja sisäasioiden yhteistyön tavoitteet ovat toteutuneet ja miten tavoitteita pitäisi mahdollisesti tarkistaa. Lisäksi vuoden 2006 kesäkuussa EU:n jäsenmaiden päämiehet olivat Eurooppa-neuvostossa pyytäneet Suomea tarkastelemaan tässä yhteydessä myös mahdollisuuksia parantaa EU:n päätöksentekoa ja toimintaa oikeus- ja sisäasioissa. Pyynnön mukaisesti syyskuussa pidetyssä Tampereen epävirallisessa oikeus- ja sisäministereiden kokouksessa käytiin syvällinen poliittinen keskustelu oikeus- ja sisäasioiden tilasta ja päätöksenteon tehostamisesta. Tampereella käyty keskustelu johti siihen, että Haagin ohjelman täytäntöönpanoa tehostetaan erityisesti poliisi- ja rikosoikeudellisen yhteistyön osalta. Ohjelman täytäntöönpanoa koskeva toimintasuunnitelma saatetaan ajantasalle ja arviointijärjestelmää parannetaan. Joulukuun Eurooppa-neuvoston kokouksessa jäsenvaltiot sitoutuivat toteuttamaan muutokset päätöksenteon tehostamiseksi tulevan perussopimusten uudistamisen yhteydessä. Avoimuuden edistämiseksi oikeusministeriö oli aloitteellinen neuvoston istuntojen julkisuuden lisäämistä koskevassa asiassa ja sai nostettua asian valtioneuvoston yhteiseksi horisontaaliseksi tavoitteeksi Suomen puheenjohtajakaudella. Suomen kaudella neuvoston lainsäädäntöasioita koskevien julkisten keskustelujen määrä nousi dramaattisesti aiempaan verrattuna ja osasyynä oli Suomen puheenjohtajana noudattama avoimuusmyönteinen käytäntö. Myös perusoikeussuojan vahvistamisessa saavutettiin tuloksia Suomen puheenjohtajakaudella. Suomen johdolla sovittiin EU:n perusoikeusviraston perustamisesta vaikeiden neuvottelujen jälkeen. Saavutettu ratkaisu mahdollistaa viraston toiminnan poliisi- ja rikosoikeudellisen yhteistyön aloilla heti viraston perustamisesta lähtien. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että juuri näillä unionin toiminnan aloilla perusoikeuksien merkitys korostuu eniten. Yksityisoikeuden alalla EU-puheenjohtajakauden perheoikeudelliset hankkeet liittyivät elatusapuihin ja avioeroihin. Kulutusluottodirektiivin muutoshanke oli tärkein EU:n kuluttajaoikeudellinen puheenjohtajuushanke. Rahoitusjärjestelmää koski ns. maksupalveludirektiivin valmistelu ja yleistä sopimusoikeutta taas sopimuksiin sovellettavaa lakia koskeva ns. Rooma I hanke. Yhtiöoikeudessa olivat esillä osakkeenomistajan oikeudet. Kaikissa näissä hankkeissa edistyttiin merkittävästi, mutta lopulliset tulokset saadaan vasta seuraavien puheenjohtajien kausilla. Myös prosessi- ja rikosoikeuden alalla oikeudellista yhteistyötä edistettiin merkittävästi Suomen puheenjohtajuuskaudella. Asetus eurooppalaiseksi maksusuoritusmääräysmenettelyksi hyväksyttiin lopullisesti ja asetus vähäisistä vaatimuksista asiallisesti. Vankien siirtoa koskevan puitepäätöksen sisällöstä sovittiin Suomen puheenjohtajakaudella. Aikaisempien tuomioiden huomioon ottamista koskeva puitepäätös hyväksyttiin lopullisesti. 8
Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman tavoitteet koskivat kansalaiskasvatusta, kansalaistoimintaa ja -yhteiskuntaa, kansalaisten ja hallinnon vuorovaikutusta sekä edustuksellisen demokratian toimivuutta. Julkinen valta voi vaikuttaa aktiiviseen kansalaisuuteen pääasiassa luomalla vaikuttamisen edellytyksiä koulutuksen ja kansalaistoiminnan puitteiden avulla sekä toimimalla kannustavasti kansalaisten ja hallinnon vuorovaikutuksen osapuolena. Muutosprosessit ovat hitaita ja hallituskausi niissä lyhyt aika. Siksi politiikkaohjelma kehitti ajatuksellista ja organisatorista perustaa, joka mahdollistaa pitkäjänteisen demokratiapolitiikan. Tässä oikeusministeriössä toimiva uusi demokratian vastuualue ja useiden aiheen kannalta keskeisten ministeriöiden pysyvä yhteistyö ovat avainasemassa. Ohjelma tuotti perusselvityksen kansalaisvaikuttamisen indikaattoreista, mikä mahdollistaa kehityksen jatkuvan seurannan. Keskeinen ongelma on Suomen jakautuminen aktivoituviin ja passivoituviin kansalaisiin. Passivoituvia ovat alle 40-vuotiaat ja lyhyen koulutuksen saaneet. Kehitys kohti meritokraattista yhteiskuntaa johtaa siihen, ettei suuri osa ihmisistä koe itseään täysivaltaisiksi kansalaisiksi. Erityinen tarve on toimista, joissa passivoituvilla ryhmillä on tarjolla kansalaistoimintaan ja -vaikuttamiseen sosiaalistavia osallistumisen mahdollisuuksia. Näiden ongelmien ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja laaja-alaista työtä. Ohjelma käynnisti useita ja arviointien mukaan onnistuneita kansalaiskasvatuksen kehittämisprosesseja opettajakoulutuksessa, peruskoulussa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistotasolla. Maininta oppilaskunnista lisättiin lakiin perusopetuksesta. Vertaisapua ja vapaaehtoistyötä organisoivien järjestöjen asema osoittautui vaikeaksi; ohjelma ehti tuottaa tiekartan ongelmien ratkaisusta. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta valmisteltiin hallinnon ja järjestöjen vuorovaikutuksen välineeksi. Ministeriöiden kannustusta kansalaisten kuulemiseen jatkettiin; yhdeksi välineeksi uusittiin Otakantaa.fi verkkopalvelu. Ohjelman kokeilu suomalaisista ajatuspajoista synnytti useita uusia ajatuspajoja organisoimaan vakavasti otettavaa yhteiskunnallista keskustelua. Tiedotusta tehostettiin avaamalla Kansanvalta.fi sivusto, tuottamalla selkokielinen esite demokratiasta, lähettämällä äänestämiseen kannustava kirje alle 30-vuotialle äänioikeutetuille ja toteuttamalla erityinen äänestysaktiivisuuskampanja. Pääsääntöisesti demokratiaan liittyvä lainsäädäntö täyttää Suomessa vaativat kansainväliset kriteerit. Vaalien suhteellisuutta parantavista toimista tuotettiin ajatuspohja hallitusneuvotteluja varten Hallinnonalan tuottavuuden parantaminen Hallituksen tuottavuusohjelman toteuttamiseen liittyen hallituksen kehyspäätöksessä 11.3.2006 määriteltiin oikeusministeriön hallinnonalan tavoitteeksi vuosina 2007-2011 yhteensä 720 henkilötyövuoden vähentäminen. Kehyspäätöksen valmisteluun liittyen täsmennettiin hallinnonalan tuottavuusohjelmaan sisältyviä hankkeita ja toimenpidekokonaisuuksia sekä niille asetettuja tavoitteita. Tuottavuushankkeista toimeenpanovaiheeseen oli edennyt talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelujen kokoaminen vuoden 2006 alusta lukien perustettuun Oikeushallinnon palvelukeskukseen, kirjallisen menettelyn käyttöönotto vähäisissä rikosasioissa, sakon muuntorangaistuksen käytön vähentäminen sekä Vankeinhoitolaitoksen rakenneuudistus, jotka kaikki toteutettiin 1.10.2006 lukien. Näiden hankkeiden henkilöstövaikutukset toteutuvat pääosin vasta jatkovuosina, osittain liittyen myös asianomaisilla toimialoilla toteutettaviin muihin tuottavuushankkeisiin. 9
Pääosa hallinnonalan tuottavuushankkeista oli vielä vuonna 2006 selvitys- tai suunnitteluvaiheessa. Syyttäjäntoimen ja ulosoton hallinnollisen organisaation tiivistämiseen tähtäävät uudistukset on valmisteltu tulemaan voimaan vuosina 2007-2009. Käräjäoikeuksien uudistamiseen liittyviä keskeisiä tehtävärakenteen, organisaation ja muutoksenhaun kehittämistoimia on valmisteltu niin, että linjauksia voidaan täsmentää vuonna 2007. Tuottavuusohjelman tavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä on tarvittavien selvitysten ja toimeenpanosuunnitelmien valmistelu ripeässä aikataulussa sekä henkilöstömuutoksen määrätietoinen johtaminen kaikilla organisaatiotasoilla. Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittyminen Henkilöstön tukemiseksi erilaisissa muutostilanteissa oikeusministeriö antoi hallinnonalalle valtioneuvoston periaatepäätökseen liittyvän ohjeen tukitoimien toteuttamisesta. Ministeriö päätti varmistaa muun muassa tulosohjausprosessin keinoin ja muutoin seuraamalla, että virastot ovat tietoisia niille asetetuista henkilöstömuutoksen tavoitteista ja velvoitteista. Palkkausjärjestelmien uudistaminen oikeuslaitoksessa eteni vuonna 2006 siten, että oikeuslaitoksen yleinen, tuomioistuinten, oikeusaputoimistojen, syyttäjälaitoksen ja ulosottolaitoksen kansliahenkilöstöä koskeva uusi palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön 1.12.2005, ulosottomiesten palkkausjärjestelmä 1.1.2006 alkaen. Avustavien ulosottomiesten palkkausjärjestelmien valmistelu jatkuu edelleen. 10
1.2YHTEISKUNNALLISEN VAIKUTTAVUUDEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSELLISUUDEN KUVAUKSET TEHTÄVÄALUEITTAIN 1.2.1 OIKEUSMINISTERIÖ 1.2.1.1 Vaikuttavuus Vaikuttavuustavoitteiden toteutumista on kuvattu johdon katsauksessa. 1.2.1.2 Toiminnallinen tehokkuus Oikeusministeriön tehtäväalueittaiset toimintamenot ja henkilöstömäärät sekä toimintoketjuittaiset kustannukset olivat seuraavat. Toteutuma Toteutuma Toteuma Vertail u Tavoite v. 2004 v. 2005 v. 2006 ed. v. 2006 Vert ailu tavo it. MINISTERIÖN TOIMINTAMENOT (eur) 28 439 046 31 312 962 25 867 714-17 % 25 943 000 0 % * Ylin johto ja yhteiset 1 492 377 1 221 458 1 276 871 5 % 1 310 000-3 % * Kansainvälinen yksikkö 945 827 1 135 146 1 106 446-3 % 970 000 14 % * Yleinen osasto 8 487 340 * Hallintoyksikkö 5 835 441 6 086 520 4 % 5 950 000 2 % * Talousyksikkö 3 012 277 2 082 751-31 % 2 100 000-1 % * Oikeushallinto-osasto 3 286 015 3 153 163 3 195 225 1 % 3 080 000 4 % * Lainvalmistelu-osasto 4 751 340 5 285 256 5 401 676 2 % 5 510 000-2 % * Kriminaalipoliittinen osasto 1 733 244 1 791 260 1 906 066 6 % 1 900 000 0 % * Ministeriön tietohallinto 5 526 424 6 508 773 1 679 191-74 % 1 745 000-4 % * Hallinnonalan yhteiset tietohallintomenot 1 996 990 2 737 258 2 612 804-5 % 2 577 000 1 % * Komiteat, neuvottelukunnat, ym. 219 489 114 474 121 781 6 % 220 000-45 % * Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma 518 456 398 383-23 % 581 000-31 % MINISTERIÖN KUSTANNUKSET (eur) toimintoketjuittain 35 221 825 37 432 097 27 027 494-28 % Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta 2 055 942 2 353 339 14 % Säädösvalmistelu 3 127 030 2 878 760-8 % EU- ja kansainvälinen yhteistyö 3 282 691 4 040 800 23 % Hallinnonalan ohjaus 3 490 636 3 646 218 4 % Ministeriön muut (strategiset) hallintotehtävät 2 867 876 1 730 296-40 % Ministeriökohtaiset erityistehtävät (** 11 837 108 3 271 691-72 % Ministeteriön tukitoiminnot 7 718 747 6 790 379-12 % Poissaolo (palkallinen) 3 052 067 2 316 011-24 % **) Talous-, henkilöstö- ja tietohallinto sekä hallinnonalan koulutuspalvelut 11
MINISTERIÖN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ (htv) 381,8 396,9 299,8-24 % 296,0 3,8 * Ylin johto ja yhteiset (** 19,3 18,9 21,3 13 % 20,0 1,3 * Kansainvälinen yksikkö 14,8 15,2 18,3 20 % 18,0 0,3 * Yleinen osasto 109,1 0,0 * Hallintoyksikkö 48,9 48,7 0 % 46,0 2,7 * Talousyksikkö 71,4 54,2-24 % 51,0 3,2 * Oikeushallinto-osasto 46,0 46,1 47,9 4 % 47,0 0,9 * Lainvalmistelu-osasto 73,7 76,5 79,1 3 % 82,0-2,9 * Kriminaalipoliittinen osasto 23,7 24,3 25,3 4 % 26,0-0,7 * Tietohallintoyksikkö 95,2 95,4 5,0-95 % 6,0-1,0 ) sisältää kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman Ministeriön toimintamenot olivat tavoitetason mukaisia. Kansainvälisen yksikön menot ylittivät selvästi määrärahojen tavoitetason, mikä johtui lähinnä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudesta aiheutuvista kuluista. Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman menot alittivat asetetun tavoitteen, sillä osassa politiikkaohjelmaan sisältyvistä hankkeista rahoitus siirtyi vuodelle 2007. EU-puheenjohtajuuskauden vaikutus ilmenee myös ministeriön tehtäväkohtaisten kustannusten muutoksesta vuosien 2005 ja 2006 välillä. EU-asioihin ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön kohdentui toimintavuonna lähes neljäsosa enemmän kustannuksia kuin vuonna 2005. Säädösvalmisteluun ja muihin strategisiin hallintotehtäviin kohdentuneet kustannukset olivat puolestaan edellisvuotta pienempiä. Ministeriön kustannukset alenivat huomattavasti ministeriökohtaisten erityistehtävien osalta, sillä hallinnonalan talous-, henkilöstö- ja tietohallintopalvelut siirtyivät ministeriöstä palvelukeskusten hoidettaviksi. Vuoden 2006 alussa perustettiin Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus sekä Oikeushallinnon palvelukeskus, joista jälkimmäiseen ministeriön talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut siirtyivät 1.4.2006. Näiden uusien virastojen perustamisen myötä hallinnonalan ohjaukseen kohdentuvat kustannukset kasvoivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna. 1.2.1.3 Tuotokset ja laadunhallinta Oikeusturva Keskeisenä tavoitteena oli oikeusturvan saatavuuden ja laadun parantaminen. Oikeudenkäynnin julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa ja hallintotuomioistuimissa koskevan sääntelyn selkeyttämiseksi annettiin hallituksen esitykset (HE 12/2006 vp ja HE 13/2006 vp). Esitysten tavoitteena on lisätä oikeudenkäyntien avoimuutta ja parantaa tuomioistuinten toiminnan läpinäkyvyyttä. Uudistuksilla on tarkoitus parantaa tuomioistuinten mahdollisuuksia ottaa tapauskohtaisesti aikaisempaa monipuolisemmin ja joustavammin huomioon oikeudenkäynnin julkisuuden määräytymiseen vaikuttavat tekijät. Hallintotuomioistuimia koskevan uudistuksen erityisenä tarkoituksena on sovittaa yhteen eri intressit siten, että tuomioistuimen ratkaisun perusteista olisi saatavissa mahdollisimman laajasti tietoja, ja että mahdollinen tuomioistuinkäsittely ei heikennä hallinnon päätöksenteon avoimuutta. Rikosasioiden kirjallista oikeudenkäyntimenettelyä koskeva uudistus tuli voimaan lokakuussa 2006. Uudistuksen tavoitteena on tehdä rikosasioiden käsittelystä käräjäoikeudessa aikaisempaa tehokkaampaa ja tarkoituksenmukaisempaa. Uudistuksella otettiin käyttöön kirjallinen menettely 12
rikosasioissa. Tavoitteena on, että selvät rikosasiat voitaisiin käsitellä aikaisempaa nopeammin ja joustavammin asianosaisten oikeusturvasta kuitenkaan tinkimättä. Uudistuksella otettiin käyttöön myös uusia keinoja pääkäsittelyjen peruuntumisten vähentämiseksi. Tavoitteena on vähentää peruuntumisista yhteiskunnalle ja oikeudenkäyntiin osallistuville aiheutuvia kustannuksia ja muita haittoja. Hallitus antoi eduskunnalle esityksen ryhmäkannelaiksi. Esityksen tavoitteena on oikeusturvan saatavuuden parantaminen kuluttajasopimuksia koskevissa massariidoissa oikeudenkäyntijärjestelmää kehittämällä. Kannemuoto olisi käytettävissä, jos yhtäältä jokin oikeudenloukkaus on kohdistunut laajaan henkilöryhmään, mutta toisaalta yksittäinen oikeudenmenetys on sen verran pieni, että sitä ei itsenäisenä kanteena ole järkevää lähteä tuomioistuimessa ajamaan. Tavoite on, että korvausvastuu sellaisten oikeudenloukkausten osalta, joita ei tällä hetkellä saateta tuomioistuimen tutkittavaksi, toteutuisi nykyistä useammin. Näin tehostettaisiin sekä aineellisen lainsäädännön toteutumista kuluttajasuojan osalta että oikeusjärjestelmän toimivuutta. Laki toimisi myös ennaltaehkäisevästi. Ryhmäkanne tukisi tulevan kuluttajariitalautakunnan ratkaisutoimintaa. Ryhmäkannemenettely mahdollistaisi, että kuluttajariitalautakunnassa ryhmävalituksena käsitellyt vaatimukset olisi kerralla mahdollista viedä tuomioistuimen ratkaistaviksi tilanteessa, jossa ryhmävalituksen johdosta annettua suositusta ei ole noudatettu. Tämä lisäisi kuluttajariitalautakunnan antamien suositusten painoarvoa. Säädösvalmistelun kehittäminen Tavoitteena oli, että lainsäädäntöä käytetään johdonmukaisesti ja tilanteissa, joissa lainsäädäntö toteuttaa asetetut tavoitteet kokonaisuutena arvioiden parhaalla mahdollisella tavalla. Lainsäädännön laadun parantaminen edistää kansalaisten oikeuksien toteutumista ja julkisen hallinnon toimivuutta ja luotettavuutta, estää tarpeettomia kustannuksia ja edistää yritysten kilpailukykyä. Tavoitteena oli vakiinnuttaa valtioneuvoston säädösvalmistelun yhteiset toimintaperiaatteet ja työskentelytavat, joilla parannetaan säädösvalmistelun suunnitelmallisuutta ja laatua. Laintarkastuksessa tavoitteena oli tarkastuksen kattavuuden ja joutuisuuden nostaminen vähintään vuosikymmenen alun tasolle. Suomessa vuosittain annettavien säädösten määrän ja laajuuden kasvu sekä EU-lähtöisen lainsäädännön ulottuminen yhä useammalle oikeudenalalle ovat lisänneet säädösvalmistelijoiden työmäärää ja aiheuttaneet ongelmia erityisesti lainsäädännön laatuun ja hallittavuuteen. Säädösvalmistelun kehittämiseksi ja lainsäädännön laadun parantamiseksi on valtioneuvostossa kehitetty yhteisiä periaatteita, menettelytapoja ja rakenteita, jotka johdonmukaistavat lainvalmistelua ja selkeyttävät lainsäädäntöä. Säädösvalmistelun kehittäminen on kuitenkin pitkäjänteistä ja kaikkien osapuolten sitoutumista edellyttävää työtä. Oikeusministeriön asettama Paremman sääntelyn toimintaohjelma -hanke luovutti mietintönsä pääministeri Matti Vanhaselle elokuussa 2006. Toimintaohjelman ehdotuksia, jotka koskevat säädöspoliittisia periaatteita, menettelytapoja ja rakenteita, valmistellaan sisällytettäväksi hallitusohjelmaan. Säädösehdotusten vaikutusten arvioinnin kehittämiseksi ja laadun parantamiseksi oikeusministeriön keväällä 2006 asettama työryhmä valmistelee olemassa olevien vaikutusalakohtaisten ohjeiden yhdistämistä sekä opasta tukevaa koulutusta. Syksystä 2005 asti on oikeusministeriön toimesta kokoontunut valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittämistyöryhmä (SÄKE -työryhmä II), joka on jatkanut työtä hyvien säädösvalmistelukäytäntöjen kehittämiseksi ja tukenut ministeriöiden sisäistä säädösvalmistelun kehittämistyötä. 13
EU:n ja sen jäsenmaiden yhteisiä toimia sääntelyn laadun parantamiseksi jatkettiin Suomen puheenjohtajuuskaudella. Tässä työssä oikeusministeriö on toiminut tiiviissä yhteistyössä KTM:n, VM:n ja VNK:n kanssa. Oikeusministeriön tarkastustoimisto tarkasti yhteensä 437 esitys- ja asetusehdotusta, jotka yhteensä käsittivät 810 säädösehdotusta ja 7 506 pykälää. Tarkastettavien ehdotusten määrä oli selvästi suurempi kuin aikaisempina vuosina. Tästä huolimatta pystyttiin saavuttamaan tavoite, osin jopa ylittämään. Vuoden 2006 säädöskokoelmassa julkaistuista laeista tarkastettiin 86 % sekä laeista ja asetuksista yhteensä 67,7 %. Vastaavat tavoiteluvut ovat 80 % ja 70 %. Tarkastus kesti keskimäärin 11 päivää, tavoitteen ollessa 15 päivää. 75,8 % tarkastettavista viipyi tarkastuksessa enintään kaksi viikkoa. Maksuhäiriöt ja velkahallinta Tavoitteena oli hallituksen velkahallintaohjelman mukaisin toimenpitein ja kehittämällä ulosotto- ja konkurssivalvontaviranomaisten toimintaa vähentää velkaongelmia, tehostaa ja nopeuttaa maksukyvyttömyystilanteiden selvittämistä, alentaa perintäkustannuksia sekä tehostaa talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaista toimintaa. Velkajärjestelylain muutos tuli voimaan vuoden 2007 alusta ja yrityssaneerauslain muutos maaliskuun 2007 alusta. Näillä yrittäjien politiikkaohjelmankin piiriin kuuluvilla lain muutoksilla pyritään kannustamaan velkajärjestelyssä olevien henkilöiden lisätulojen hankintaa sekä tehostamaan oikeiden yritysten ohjautumista yrityssaneeraukseen. Hallituksen esitys ulosottokaareksi ja laiksi verojen ja maksujen täytäntöönpanosta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 83/2006 vp) annettiin eduskunnalle 29.6.2006. Esitys muodostaa ulosottolain kokonaisuudistuksen neljännen ja viimeisen vaiheen. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi ulosottokaari, jolla korvattaisiin nykyinen ulosottolaki. Esitys perustuu suurelta osin aiempiin ulosottolain osauudistuksiin. Merkittävänä uutuutena toteutettaisiin velkavastuun enimmäiskesto. Saatava vanhentuisi lopullisesti, kun ulosottoperusteen määräaika kuluu umpeen. Tavoitteena on, että velallisten asema määräajan päättymisen jälkeen on selkeä ja tukee velallisen palaamista aktiiviseksi jäseneksi yhteiskuntaan sekä siten alentaa myös yhteiskunnalle velkaongelmista aiheutuvia kustannuksia. Ulosoton organisaation kehittäminen: Vuoden 2006 alusta ulosottopiirien määrä väheni 14:llä. Suunnitelmien mukaan maa jakautuu vuoden 2008 alusta nykyisten 51 piirin asemesta 22 piiriin. Uudistusten tavoitteena on toiminnan tehostaminen ja yhtenäistäminen sekä perinnän painopisteen siirtäminen ulosottoa vältteleviin velallisiin (ns. vaativa perintä). Ulosotto-organisaatio uudistettaisiin kaksiportaiseksi. Ulosoton valtakunnallisena keskusviranomaisena toimisi hallintovirasto, josta säädettäisiin tarkemmin myöhemmin erikseen annettavalla lailla. Luottotietolainsäädännön kokonaisuudistusta koskeva hallituksen esitys (HE 241/2006 vp) on osa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi soveltamisalaltaan kattava luottotietolaki, jonka tavoitteena on varmistaa luotettavien luottotietojen saatavuus, turvata yksityisyyden suoja sekä luonnollisten henkilöiden ja yritysten oikeus tulla arvioiduksi oikeiden ja asianmukaisten tietojen perusteella sekä edistää hyvää luottotietotapaa. Yrityksille annettaisiin mahdollisuus tarkistaa luottotietonsa ja saada mahdolliset virheet oikaistuiksi tuomioistuinkäsittelyä halvemmalla ja yksinkertaisemmalla tavalla saattamalla asia tietosuojavaltuutetun ratkaistavaksi. Maksuhäiriömerkintöjen säilyttämisajan lyhentämisellä ja porrastamalla se riippuvaksi 14
rekisteröidyn myöhemmästä maksukäyttäytymisestä parannetaan oikeusturvaa sekä kannustetaan maksuvelvoitteiden täyttämiseen. Taloustietämyksen kehittämistä ja eri toimijoiden yhteistyön edistämistä varten perustettiin taloudenhallinnan neuvottelukunta (KTM). Henkilöstön osaamisen kehittäminen: Henkilöstön ammatillisia valmiuksia erityisesti vaativassa perinnässä parannettiin koulutuksella. Kriminaalipolitiikka Keskeisinä tavoitteina olivat rikoksentorjunnan tehostaminen, rikosten uhrien aseman parantaminen, rikosvastuun joutuisa toteuttaminen, syyttäjien kokonaisotteen vahvistaminen rikosvastuun toteuttamisessa, seuraamusjärjestelmän monipuolistaminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Oikeusministeriö edistää kriminaalipolitiikan keskeisenä vaikuttavuustavoitteena olevan rikollisuuden vähentämistavoitteen saavuttamista kehittämällä ja koordinoimalla rikoksentorjuntaa. Oikeusministeriön yhteydessä toimivana rikoksentorjunnan asiantuntija- ja yhteistyöelimenä on Rikoksentorjuntaneuvosto. Valtioneuvosto teki joulukuussa 2006 periaatepäätöksen kansallisesta väkivallan vähentämisohjelmasta. Oikeusministeriö osallistui vuoden aikana huomattavalla panoksella vuonna 2005 Järvenpäässä käynnistettyyn väkivallan vähentämistä ja ehkäisyä koskevaan pilottihankkeeseen. Oikeusministeriö myönsi avustuksena 14 paikalliseen rikoksentorjuntahankkeeseen yhteensä 110 000 euroa. Avustuksia myönnettäessä asetettiin etusijalle väkivaltarikollisuuden vähentämishankkeet. Seudullisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun tehostamiseksi täydennettiin rikoksentorjunnan paikallista yhdyshenkilöverkostoa, minkä lisäksi järjestettiin yhteistyössä Suomen kuntaliiton, sisäasiainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa turvallisuussuunnitteluseminaari. Suomi toimi EU-puheenjohtajuuskaudellaan vuoden 2006 jälkipuoliskolla Euroopan rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) puheenjohtajamaana. Suunnitelmien mukaisesti ja onnistuneesti toteutuneen puheenjohtajuuskauden merkittävin tapahtuma oli Hämeenlinnassa marraskuun lopussa järjestetty verkoston viides parhaiden rikoksentorjuntakäytäntöjen konferenssi, jonka teemana oli päihteisiin liittyvän väkivallan, rikollisuuden ja järjestyshäiriöiden torjunta. Lokakuun alussa toteutettiin vankeinhoidon lainsäädäntö- ja organisaatiouudistus, johon liittyvä säädösvalmistelu ja ohjaus on ollut ministeriön kriminaalipoliittisen osaston laajin hanke. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa Vankeinhoitolaitoksen toiminnan vaikuttavuutta luomalla entistä paremmat edellytykset uusintarikollisuuden vähentämiseen tähtäävälle suunnitelmalliselle toiminnalle. Sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö ja Suomen kuntaliitto antoivat maaliskuussa yhteisen suosituksensa vapautuvien vankien yhteiskuntaan sopeutumisen turvaamiseksi. Suositus oli lajissaan ensimmäinen tämäntyyppinen asiakirja ja merkittävä yhteistyöhalun osoitus. Lisäksi vuoden aikana valmistui vankien ja yhteiskuntaseuraamuksiin tuomittujen perusturvaetuuksia koskeva selvitys. Suositusten pohjalta toteutuneita jatkotoimia ovat mm. Kelan ja työministeriön ohjeet valvotussa koevapaudessa olevien toimeentulotuesta ja työhallinnon palveluista. Normaalisuusperiaatteen toteutumista rikosseuraamukseen tuomittujen kohtelussa konkretisoitiin 15
edelleen osana rikosseuraamusalan neuvottelukunnan toimintasuunnitelmaa. Työryhmän esitykset päihdekuntoutuksen systemaattisesta kytkemisestä yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanoon valmistuivat. Vuoden 2006 alussa valmistui sosiaali- ja terveysministeriön asettaman STM:n ja OM:n hallinnonalojen edustajista koostuneen työryhmän mietintö kriminaalipotilaita koskevien rikos- ja mielenterveyslain säännösten yhteensovittamisesta. Työryhmän ehdotuksen mukaan mielenterveyslakia muutettaisiin mm. siten, että kriminaalipotilas voitaisiin määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon tiettyjen muidenkin mielenterveydenhäiriöiden kuin mielisairauden perusteella. Lainmuutoksella varmistettaisiin, ettei rikosoikeudellisten ja mielenterveyslain mukaisten toimenpiteiden väliin jää aukkoja. Lisäksi työryhmän mietintöön sisältyy ehdotus säännökseksi kriminaalipotilaiden velvoitteisesta avohoidosta, johon määräämisestä päättäisi terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Työryhmän käsityksen mukaan velvoitteista avohoitoa käyttämällä voidaan vähentää uusintarikollisuutta. Erityisesti väkivaltarikoksen uhrin asemaa parantava ja korvauskäytäntöä selkeyttävä rikosvahinkolaki tuli voimaan vuoden alussa. Valtiokonttorille tuli vuonna 2006 yhteensä 5 235 rikosvahinkokorvaushakemusta. Määrä väheni edellisvuodesta noin 200:lla. Hakemuksista 966 oli sellaisia, joihin sovelletaan uutta lakia. Tehtyjen korvauspäätösten määrä väheni edellisvuodesta lähes 500:lla ja oli 6 664. Maksettu korvaussumma kasvoi edellisvuodesta 15 %:lla ja oli 10,2 milj. euroa. Korvauksen keskimääräinen suuruus oli 1 530 euroa eli selvästi suurempi kuin vuonna 2005, jolloin se oli 1 241 euroa. Huolestuttavana seikkana on pidettävä korvaushakemusten keskimääräisen käsittelyajan pitenemistä aiemmasta noin 7,5 kuukaudesta 9,3 kuukauteen. Oikeusministeriö myönsi rikosuhripäivystyksen järjestämiseen valtionapua 90 000 euroa eli 10 000 euroa enemmän kuin vuonna 2005. Toiminta rahoitetaan pääosin Raha-automaattiyhdistyksen avustusvaroilla. Vuonna 2006 toteutettiin kansallinen uhritutkimus, jota koskeva raportti julkaistaan vuoden 2007 puolella. Oikeusministeriö osallistui lisäksi huomattavalla panoksella vuonna 2006 valmistuneen naisuhritutkimuksen toteuttamiseen. Syyttäjälaitoksen organisaatiouudistuksen toteuttaminen viivästyi jonkin verran tavoiteaikataulusta. Muutos, jossa nykyiset syyttäjäyksiköt yhdistetään 15 syyttäjänvirastoksi, toteutuu 1.4.2007. Rikosprosessin tehostamista koskevan rikosketjuhankkeen raportin valmistuminen siirtyi vuoden 2007 puolelle. Muutamat vuonna 2006 toteuttaviksi suunnitellut selvitys- yms. hankkeet eivät ole toteutuneet suunnitellussa aikataulussa. Vanginkuljetustehtäviä koskeva kokonaisselvitys on liitetty tuottavuusohjelmaan kuuluvien toimenpiteiden valmisteluun. Nuorten rikoksentekijöiden käsittelemiseen liittyvän viranomaisyhteistyön uudistamista koskevat toimenpiteet eivät ole edenneet. Ne sisällytetään vuoden 2007 alussa valmistuvaan kriminaalipoliittiseen toimenpideohjelmaan. Elektronisen valvonnan ja puhelinvalvonnan käyttämistä koskeva selvitystyö on kesken ja jatkuu vuonna 2007. Puhelinvalvontaa on kuitenkin käytetty valvotun koevapauden toimeenpanossa suunnitellulla tavalla. Vankeinhoidon laitoskannan kehittämistä koskevan investointiohjelman valmistelu on siirretty vuoden 2007 puolelle mm. sen vuoksi, että voidaan paremmin arvioida aluevankiloiden tulevat paikkatarpeet tavoitteeksi asetettu vankimäärän väheneminen huomioon ottaen. Nykyinen investointiohjelma ulottuu vuoteen 2010. 16