plus Lasaretti 2/2008 Tyytyväisiä potilaita Potilaat saavat sairaaloissamme hyvää tai erinomaista hoitoa. Lääkäreiden ja hoitajien ammattitaitoon luotetaan ja potilaiden havaitsemiin epäkohtiin puututaan. Tämä kävi ilmi potilastyytyväisyystutkimuksesta, johon vastasi 2701 potilasta. Jonojen purkamisessa kaikki keinot käyttöön s. 4 Käytävältä oikeaan hoitopaikkaan s. 6 Dagkirurgi på patientes villkor s. 8 Lapsettomuushoitoja tehdään entistä enemmän s. 9
2 TOIMITUSTIEDOT PÄÄKIRJOITUS Saitko hyvää palvelua sairaalassa? Jos sinulta kysytään lentomatkan jälkeen: Saitko hyvää palvelua?, ymmärrät kysyjän todennäköisesti tarkoittavan henkilökunnan käytöstä, istuimesi polvitilaa, tarjotun ruuan laatua jne. Samanlainen tilanne syntyy jos sinulta polvileikkauksen jälkeen kysytään sama kysymys. Ajattelet kenties lääkäreiden ja hoitohenkilöstön ystävällisyyttä, potilashuoneen viihtyisyyttä ja vastaavia asioita. Palvelu-käsitteellä on laaja merkitys. Taloustieteessä palvelulla tarkoitetaan esimerkiksi kampaajan tekemää työtä, lääkärin antamaa hoitoa, lentomatkaa, tilitoimiston suorittamaa työtä. Palvelutuotannon vastakohta on tavaratuotanto. Tavara on käsin kosketeltavaa, aineellista, siirrettävää ja varastoitavaa. Palvelua ei voida valmistaa varastoon. Sen tuotanto perustuu vuorovaikutukseen palvelun tuottajan ja saajan välillä. Tällä tavalla ymmärrettynä lentomatkan varsinainen palvelu on se, että pääset siirtymään turvallisesti ja nopeasti paikasta A paikkaan B. Polvileikkauksen varsinainen palvelu on se, että polvesi muuttuu leikkauksella toimivaksi ja kivuttomaksi ilman komplikaatiota. Tätä kutsutaan myös ydinpalveluksi, jota oheispalvelu täydentää. Oheispalvelua ovat juuri alussa mainitut asiat kuten henkilökunnan ystävällisyys, miellyttävä ympäristö ja maukas sairaalaruoka. On itsestään selvää, että ydinpalvelu on tärkein asia. Lentomatkustajaa ei helpota ilmainen viinitarjoilu, jos lentoyhtiö ottaa kohtuuttomia turvallisuusriskejä tai koneet jatkuvasti myöhästelevät eikä potilasta helpota hoitajien ystävällinen hymy, jos leikkaus toistuvasti peruutetaan tai sen yhteydessä tapahtuu hoitovirhe. Molemmissa edellä kuvatuissa esimerkeissä lähtökohtana on se, että ydinpalvelun laadun tulee olla virheetöntä. Tähän me sairaalassakin tinkimättömästi pyrimme. Tästä sairaalatoiminnan perustuslaista seuraa kuitenkin helposti se, että emme kiinnitä tarpeeksi huomiota oheispalveluun. Se, että arvostamme korkeatasoista tieteellistä ja teknistä osaamista, voi johtaa muiden asioiden väheksymiseen. Olen viime aikoina kuullut pari erinomaista esitelmää, joissa kokeneiden ja arvostettujen suuyritysten johtajien suulla on todettu, että myös itse palvelutapahtuman kokemiseen eli juuri näihin pehmoasioihin tulee kiinnittää julkisessa terveydenhuollossa enemmän huomiota. Saman ovat todenneet minulle monet sairaaloidemme potilaat. Milloin he ovat ehdottaneet osastoille mukavampaa valaistusta tai potilaille kauniimpia vaatteita. Aikataulujen pitävyys ja sairaalaruoka ovat palautteiden kestoaiheita. Kukaan heistä ei kyseenalaista sitä, että terveen lapsen syntymä tai sydämen pallolaajennuksen onnistuminen on kaikkein tärkein asia, mutta tämän lisäksi myös muilla asioilla on merkitystä silloin kun puhumme hyvästä palvelusta. Mielestäni näihin asioihin tulee kiinnittää enemmän huomiota. Toki tiedän, että puutteiden yhteydessä helposti vedotaan riittämättömiin resursseihin. Jos ei rahaa tunnu olevan tarpeeksi henkilökunnan palkkaamiseen, niin miksi sitä pitäisi käyttää uusiin potilasvaatteisiin? Rohkenen kuitenkin puolustaa palvelumme näitäkin puolia. Julkinen terveydenhuolto saa tulonsa veronmaksajilta. Kyllä sillä, miten potilaat (=veronmaksajat) kokevat saamansa palvelun on vaikutusta heidän halukkuuteensa rahoittaa näitä palveluita. Sitä paitsi ystävällisyys ja täsmällisyys eivät edellytä lisää rahaa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri haluaa kehittää palvelujaan kokonaisvaltaisesti. Hoidon korkean teknillisen laadun lisäksi kiinnitämme huomiota potilaan kohteluun ja muihin hyvän palvelun osatekijöihin. Aki Linden sairaanhoitopiirin johtaja Pehmoasioihin tulee kiinnittää julkisessa terveydenhuollossa enemmän huomiota. LEDARE Fick du bra service på sjukhuset? Om man frågar dig efter en flygresa: Fick du bra service?, tolkar du sannolikt att frågaren avser personalens uppförande, hur mycket utrymme du hade för benen, kvaliteten på maten o.s.v. En likadan situation uppstår då man frågar samma fråga av dig efter en knäoperation. Du tänker kanske på hur vänliga läkarna och vårdpersonalen var, hur trivsamt patientrummet var och på andra motsvarande saker. Begreppet service har en omfattande betydelse. Inom ekonomin avser man med service till exempel arbetet som frisören gjort, läkarvården, flygresan, arbetet som revisionsföretaget gjort o.s.v. Motsatsen till serviceproduktionen är produktionen av gods. Gods är konkreta, materiella, flyttbara och kan lagras. Man kan inte producera tjänster för lagring. Serviceproduktionen baserar på interaktion mellan produceraren och mottagaren av tjänsten. På detta sätt förstått är flygresans egentliga service att du snabbt och säkert kan flyttade dig från plats A till plats B. Knäoperationens egentliga service är att ditt knä genom operation blir smärtfri och fungerande utan komplikationer. Detta kallas även för kärntjänst, vilken kompletteras av kringtjänster. Kringtjänsterna är just de saker som nämnts i början, så som personalens vänlighet, angenäm miljö och smaklig sjukhusmat. Det är självklart att kärntjänsten är den viktigaste saken. Flygresenären värms inte av gratis vin, om flygbolaget tar orimliga säkerhetsrisker eller om flygen hela tiden är försenade. Patienten värms inte av skötarnas vänliga leende, om operationen upprepade gånger annulleras eller det sker en felbehandling i samband med operationen. I båda exemplen som beskrivits ovan utgår man från att kvaliteten hos kärntjänsten skall vara felfritt. Vi eftersträvar detta ovillkorligen även i sjukhuset. Denna sjukhusverksamhetens grundlag leder dock lätt till att vi inte fäster tillräckligt med uppmärksamhet på kringtjänsterna. Att vi värdesätter högklassigt vetenskapligt och tekniskt kunnande kan leda till undervärdering av andra saker. På senaste tiden har jag hört ett par ypperliga föredrag, där erfarna och aktade direktörer i storföretag har konstaterat att man inom offentlig hälsovård bör fästa mer uppmärksamhet vid upplevandet av själva servicehändelsen, d.v.s. vid just dessa mjuka värden. Många patienter i våra sjukhus har sagt samma till mig. Ibland har de föreslagit angenämare belysning till avdelningarna eller vackrare kläder åt patienterna. Hur tidtabellerna håller och sjukhusmaten är återkommande teman i responserna. Ingen av dem ifrågasätter att födseln av ett friskt barn eller att en kardiologisk ballongutvidgning lyckas är de allra viktigaste sakerna, men förutom det har även andra saker betydelse då vi talar om god service. Jag anser att man måste fästa mer uppmärksamhet på dessa saker. Visst är jag medveten om att man lätt hänvisar till otillräckliga resurser i samband med brister. Ifall det inte verkar finnas tillräckligt med pengar för anställning av personal, varför skulle man då använda det till nya patientkläder? Jag törs dock försvara även dessa sidor av vår service. Den offentliga hälsovården får sina intäkter från skattebetalarna. Visst har det, hur patienterna (=skattebetalarna) upplever servicen de erhåller, effekt på deras vilja att finansiera dessa tjänster. Dessutom kräver inte vänlighet och punktlighet mera pengar. Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt vill utveckla sina tjänster holistiskt. Förutom den tekniska kvaliteten i vården fäster vi uppmärksamhet på bemötandet av patienten och de andra delfaktorerna inom god service. Aki Linden sjukvårdsdistriktets direktör Lasaretti Plus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotuslehti asukkaille Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts informationsblad till invånarna. Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Päätoimittaja Aki Lindén, toimituspäällikkö Esa Halsinaho. Toimitus ja taitto: Pramedia Oy. Toimituskunta: Aki Lindén (pj.), Esa Halsinaho, Anne Hedman, Hannele Heine, Marko Marsala, Päivi Nygren, Turkka Tunturi, Paino: I-print Oy, Vaasa, 2008. Jakelu: Itella Oyj, julkisena tiedotteena Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kaikkiin talouksiin, noin 238.000 kpl. Julkaisijan yhteystiedot: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Lasaretti-lehden toimitus, PL 52, 20521 Turku. Puh. (02) 3131 083, telefaksi (02) 3133 613, sähköposti tiedotus@tyks.fi. Palautetta voi lähettää myös Internetin kautta, www.vsshp.fi/yhteydet/palaute.
3 Teksti: Pirkko Soininen Kuvat: Mikael Soininen Pöpöt kuriin Noin 800 suomalaista kuolee vuosittain sairaalainfektioon ilman, että heillä on kuolemaan johtavaa perustautia. Suurin osa tartunnan saaneista pystytään kuitenkin hoitamaan ja infektioiden eteneminen ennaltaehkäisemään. Paras tapa ennaltaehkäistä on käsihygieniasta huolehtiminen. Osa sairaalainfektioista on väistämättömiä, eivätkä ne ole sairaalan aiheuttamia. Näin esimerkiksi syöpähoidossa, kun toimenpiteet heikentävät potilaan immuunipuolustusta ja altistavat hänet infektioille tai tehohoidossa, jossa letkut ja kanyylit avaavat mikrobeille suoran tien elimistöön, kertoo infektiotautien erikoislääkäri Reijo Peltonen. Suhteellisen vaaratonkin bakteeri voi aiheuttaa vakavan infektion, jos potilaan vastustuskyky on rankan hoidon takia heikentynyt. Vähän epidemoita Oma lukunsa ovat sairaalabakteerit, jotka elävät ja tarttuvat sairaalassa. Useat niistä ovat tulleet vastustuskykyisiksi antibiooteille. Infektioiden eteneminen osastoilla pystytään tehokkaasti pysäyttämään, kun huolehditaan tilojen eristämisestä, suojauksesta sekä käsi- ja pintadesinfioinnista. Tällöin tartunnan kantaja ei tartuta infektiota muihin hoidettaviin ja epidemiat saadaan kuriin, Peltonen kertoo. Yleisimmille antibiooteille vastustuskykyinen MRSA- eli stafylokokki-bakteeri aiheutti TYKSissä epidemian 1991 1993. Tänä vuonna sairaanhoitopiirin sairaaloista ei ole tavattu epidemiaa, mutta pitkäaikaishoitolaitoksissa on ollut kolme epidemiaa. Kun sairaalapotilaalta löydetään infektio, esimerkiksi MRSA, kartoitetaan vuoden ajalta kaikki ihmiset, jotka ovat olleet kosketuksissa kyseisen potilaan kans- saan. Yhden potilaan kohdalla tämä voi merkitä jopa satojen kontaktien tutkimista ja hoitamista. Seulomme erittäin tarkasti kaikki epäilyttävät tapaukset. Tämä merkitsee luonnollisesti sitä, että löydämme myös enemmän tapauksia kuin sairaanhoitopiirit, jotka eivät seulo yhtä tarkkaan. Toisaalta pitää muistaa, että meidän sairaanhoitopiirissämme on esimerkiksi MRSA-tapauksia siltikin paljon vähemmän kuin muissa maamme sairaanhoitopiireissä. Sairastuneita oli viime vuonna 100 000 asukasta kohti 13, kun maan keskiarvo oli 25. Hygienia avainasemaan Sairaalainfektioiden torjunta alkaa sairaalan suunnittelusta, koskee huolto- ja korjaustoimia sekä kattaa hygieniset näkökohdat kaikessa sairaalan toiminnassa leikkaussalien puhtaudesta ja käsihygieniasta välinehuoltoon, pesulatoimintaan ja jätehuoltoon. Tehokkain yksittäinen keino torjua sairaalainfektioita on käsihygienia, sillä tavallisin sairaalainfektion tartuntatapa on kosketustartunta, jossa henkilökunta siirtää taudinaiheuttajia potilaasta toiseen, Peltonen muistuttaa. Hoitohenkilökunnan tuleekin käyttää käsihuuhdetta aina ennen ja jälkeen yksittäisen potilaan kosketusta. TYKSin sairaalahygieniaprojekti, jossa yksi tärkeimpiä kohteita oli käsihygienian tehostaminen, leikkasi infektioiden määrää TYKSissä 2000-luvun alussa 40 prosenttia. Kätilö Jaana Heiskarille käsien pesu ja desinfiointi on tuttua puuhaa synnytysvuodeosastolla. SAIRAALAINFEKTIO Sairaalainfektioilla tarkoitetaan sellaisia infektioita, joita potilaalla ei ole hoitoon tullessaan, vaan ne johtuvat hoidosta tai syntyvät hoidon aikana. Noin 5 10 prosenttia eli 50 000 potilaista saa sairaalainfektion Suomessa vuosittain. Tyypillisimpiä sairaalainfektioita ovat hengitystieinfektiot, leikkausalueen infektiot ja virtsatieinfektiot. Suomessa kuolee yli 800 potilasta vuodessa infektioihin, ilman että heillä on muuta perustautia USA:ssa kuolee vuosittain 80 000 potilasta sairaalainfektioihin eli kaksi kertaa enemmän kuin liikenteessä. Infektiotautien erikoislääkäri Reijo Peltonen kertoo, että ulosteensiirto tehoaa erittäin hyvin vaikeisiin antibioottiripuleihin. Antibioottiripulia hoidetaan ulosteensiirrolla TYKSissä on hoidettu tänä talvena ja keväänä epidemiaksi puhjennutta vaikeaa ripulitautia ulosteensiirroilla. Ulosteensiirtoja on käytetty Clostridium difficile -bakteerin 027-kannan aiheuttamaan vaikeaan ripulitautiin. Hoidettavat ovat olleet erityisesti potilaita, joilla tauti on uusinut jo useamman kerran. Ensimmäinen Clostridium 027-tyyppiä oleva tapaus diagnosoitiin TYKSissä viime vuoden marraskuussa. Kyseistä bakteeria on tavattu ennenkin, mutta nyt löydetty kanta on tavanomaista ärhäkämpi ja se tuottaa yli kymmenkertaisen määrän myrkkyä. Talven ja kevään aikana 220 potilasta on sairastunut. Näistä potilaista yli kymmenen on menehtynyt. Kuolleet ovat olleet yleensä moni- ja pitkäaikaissairaita ja vanhuksia, kertoo infektiotautien erikoislääkäri Reijo Peltonen. Ripulin hoitoon on käytetty erittäin vaikeissa ta- pauksissa hoitona ulosteensiirtoa. Ulosteensiirrossa potilaan suoli tyhjennetään ja veteen sekoitettu uloste ruiskutetaan tähystyksessä ylös paksusuoleen. Siirrettävä uloste on tähän asti saatu sairastuneen omaisilta, sillä varsinaista ulostepankkia veripankin tapaan ei Suomessa vielä ole, vaikka perustamisesta onkin keskusteltu, Peltonen toteaa. Ulosteensiirto on raskas toimenpide, joka tehdään vain erittäin vaikeissa tapauksissa, kun tautia ei saada muuten kuriin. Hoito tehoaa erittäin hyvin, lähes sata prosenttia paranee täysin, kertoo Peltonen. Ihmisen suolistossa elää satoja bakteerilajikkeita, jotka painavat noin 1,5, kiloa. Bakteerin aiheuttama ripuli liittyy aina antibioottihoitoon, jonka seurauksena elimistön omat niin sanotut ystävälliset bakteerit tuhoutuvat. Tämän jälkeen bakteeri pääsee tuhoamaan suoliston limakalvoa.
4 Tekstit: Kaisa Riikilä Kuvat: Mikael Soininen Kaikki keinot käyttöön hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi Terveydenhuollon oikeusturvakeskus TEO on antanut Varsinais-Suomen ja Kanta- Hämeen sairaanhoitopiireille sekä Kainuun maakunta-kuntayhtymälle uhkasakolla tehostetun määräyksen huolehtia siitä, että hoitoon pääsy toteutuu lainmukaisissa määräajoissa viimeistään kesäkuun loppuun mennessä. Lain mukaan potilaan on päästävä tarpeelliseksi todettuun hoitoon erikoissairaanhoidossa kuudessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta. Uhkasakkojen suuruudet ovat Varsinais-Suomelle 1 000 000 euroa, Kanta-Hämeelle 500 000 euroa ja Kainuulle 150 000 euroa. Vsshp:n johtajaylilääkäri Turkka Tunturi: Tahtoa on paljon, mutta riittävätkö keinot Johtajaylilääkäri Turkka Tunturin mielestä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri poimittiin uhkasakon saajien listalle melko kevyin perustein. Täällä ei hänen mukaansa ollut sen pidempi jono kuin muuallakaan. Toki on niin, että meidän jonotustilanteemme kääntyi viime kevään ja kesän aikana huonompaan suuntaan, mutta tilanteemme on silti parempi kuin maassa keskimäärin. Teimmekin TEO:n päätöksestä valituksen Turun hallinto-oikeudelle, josta emme ole vielä saaneet päätöstä. Valitus tehtiin, koska Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri koki joutuneensa uhkasakkolistalle väärin perustein, mutta Turkka Tunturi korostaa kuitenkin sitä, että sairaanhoitopiirin keskeisin tavoite on saada potilaat hoidetuksi ja jonot pikimmiten poistetuiksi. Työtaistelu pahensi tilannetta Vuosi sitten jonot alkoivat pidentyä, koska leikkaussalien henkilökuntapulan vuoksi jouduttiin sulkemaan leikkaussaleja kevään ja kesän aikana. Syksyllä Tehyn irtisanoutumisuhka ja ylityökielto pahensivat tilannetta. Ja vaikka irtisanoutumiset eivät lopulta toteutuneetkaan, kesti jonkin aikaa ennen kuin toiminta saatiin jälleen normaaliksi, minkä vuoksi osa potilaiden leikkauksista jäi hoitamatta. Sitten tuli joulu ja sen jälkeen henkilöstön talvilomakausi. Kaikkien näiden syiden yhteisenä seurauksena yli kuusi kuukautta jonossa olleiden määrä pääsi kasvamaan niin, että pahimmillaan jonossa oli tuhat potilasta, Turkka Tunturi myöntää. Siinä vaiheessa tilanteeseen tartuttiin ponnekkaasti. Jokaisen jonossa olevan potilaan tilanne on käyty läpi ja heille tehdään räätälöity toimintasuunnitelma, jossa todetaan hoidon tarve. Jos heille ei pystytä takaamaan hoitoa kuuden kuukauden sisällä omassa talossa, hoito ostetaan talon ulkopuolelta. Tällainen toimintaohje meillä on tosin ollut jo vuoden 2006 joulukuusta asti, mutta sitä ei ole pantu kaikissa hoitoyksiköissä täytäntöön. Se johtuu varmasti ainakin siitä, että ostopalveluiden käyttöön ei löydy budjetista riittävästi rahaa ja toisaalta tietysti meilläkin on tavoitteena noudattaa budjettikuria, Tunturi selventää. Myös toiminnan tehostamisella on koetettu parantaa jonotustilannetta, mutta Tunturi muistuttaa, että sairaaloissa on ennestäänkin nyörit vedetty jo melkoisen tiukille. Kun nyt kuitenkin olemme laittaneet niin sanotusti kaikki verkot veteen potilas potilaalta, oli toukokuun puoliväliin mennessä jonot saatu supistumaan 275 henkilöön. Vaikka lakonuhan päättymisen jälkeen työt saatiin varsin nopeasti käyntiin, jonot pääsivät Tunturin mukaan kasvamaan inhimillisesti ottaen liian pitkiksi. Lisäleikkauksia ja ostopalveluita Meillä tehdään vuodessa noin 40 000 leikkausta eli kuukaudessa noin 3 500. Leikkauksia jäi tekemättä lakon aikana 370, joka on kuukauden kokonaismäärästä vain 10 prosenttia, mutta henkilömääränä jonossa se on kuitenkin iso. Yksiselitteinen tavoitteemme on tietenkin päästä yli kuuden kuukauden jonoista eroon kokonaan ja lopullisesti, Tunturi vakuuttaa. Tällä hetkellä tehdään mahdollisimman paljon lisäleikkauksia iltaisin ja viikonloppuisin sekä käytetään ostopalveluja niin paljon kuin tarvitaan. Tähän mennessä sairaanhoitopiiri on ostanut Tampereen Koskiklinikalta sata ortopedistä leikkausta ja noin 70 rintasyöpäpotilaiden plastiikkakirurgista leikkausta yksityisestä Sairaala Cordiasta Kuopiosta. Jonon purkamiseen liittyviä ongelmia on erityisesti rintarauhasen plastiikkakirurgisissa leikkauksissa. Näitä leikkauksia tekevistä lääkäreistä on koko maassa huutava pula, sillä suuri osa plastiikkakirurgeista työskentelee yksityispuolella kosmeettisen kirurgian parissa. Meillä on esimerkiksi TYKSissä alalla vain 4 5 erikoislääkärin työpanos, Tunturi huomauttaa. Tilanne huolestuttaa Tunturia, sillä sairaanhoitopiirin yllä leijuu miljoonan euron uhkasakko, jos jonoa ei ole saatu nollille kesäkuun loppuun mennessä. T Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi korostaa, että keskeisin tavoite on saada potilaat hoidetuksi. 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitoon pääsyajoista saa jatkuvasti ajantasaista tietoa internetistä osoitteesta: www.vsshp.fi ja sieltä löytyvästä linkistä: hoitoonpääsytilastot. tilannekohtaisesti 2.1-07 VSSHP:n sairaaloissa yli 6 kk toimenpiteeseen pääsyä odottaneiden lukumäärän kehitys 2007 2008 1.3. 2.5. 2.7. 4.9. 1.11. TEO:n lakimies Leena-Maija Vitie Sakot harkitaan erveydenhuollon oikeusturvakeskus TEO pyysi tammikuussa Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireiltä ja Kainuun maakunta-kuntayhtymältä helmikuun loppuun mennessä uhkasakkolain ja hallintolain mukaiset selitykset hoitoon pääsytilanteesta ja suunnitelmista puutteellisuuksien korjaamiseksi. TEO pyysi asianomaisilta lääninhallituksilta myös lausunnot selityksistä. Selityksistä kävi ilmi, että Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa jonot olivat lyhentyneet lokakuusta, mutta tilanne oli edelleen lainvastainen. Kainuussa jonot olivat hieman pidentyneet. Selityksessään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri katsoi pääsevänsä tavoitteeseen plastiikkakirurgista toimintaa mahdollisesti lukuun ottamatta. TEO:n lakimiehen, Leena- Maija Vitien mukaan sairaanhoitopiirien päätyminen listalle oli puhdasta matematiikkaa. Mukana ovat ne piirit, joissa yli kuusi kuukautta jonossa olleita oli yli viisitoista kymmentätuhatta asukasta 2.1.-08 11.2. 3.3. 12.4. 30.4. 15.5. kohden. TEO harkitsee uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi sen jälkeen, kun se on saanut tiedon, millainen tilanne hoitoon pääsyssä Kanta-Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Kainuussa on kesäkuun lopussa. Me katsomme kesäkuun lopussa tilannetta sairaanhoitopiireittäin varsin huolellisesti. Ei se ainakaan niin tule menemään, ettei yli kuusi kuukautta jonossa olleita potilaita voi olla yhtäkään. Uhkasakon toteutuminen ja myös sen määrä arvioidaan todellisuudessa vasta kun nähdään, millaiseksi tilanne on kehittynyt, Leena-Maija Vitie toteaa. Vitien mukaan on kuitenkin selvää, että tilanteen täytyy olla selvästi parantunut siitä, kun uhkasakko määrättiin, jotta jonkinlaiselta rangaistukselta säästyttäisiin. Emme ole vielä keskustelleet kovinkaan tarkasti, miten määräajan umpeutumisen jälkeen toimitaan. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kohdalla jatkotoimenpiteistä sovitaan vasta hallinto-oikeuden tekemän päätöksen jälkeen, Vitie kertoo.
5 Tekstit: Kaisa Riikilä Kuvat: STM ja Mikael Soininen Hyvä terveys parantaa elämänlaatua ja kansantaloutta Turkulainen Maija Perho toimii sosiaali- ja terveysministeriön Terveyden edistämisen politiikkaohjelman ohjelmajohtajana. Nelivuotinen ohjelma antaa mahdollisuuden vahvistaa ja täydentää terveydenedistämistyötä yli hallintorajojen. Terveyden edistämisen yhteiskunnalliset, taloudelliset ja yksilölliset hyödyt ovat kiistämättömät. Siksi terveyden edistämisen näkökulma on omaksuttava kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, palvelujärjestelmässä, elinkeinoelämässä, työpaikoilla, järjestöissä ja yksityiselämässä, toteaa Maija Perho. Tavoitteena on väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventaminen. Kun vaikutetaan keskeisien kansansairauksien syihin, voidaan hillitä terveydenhuollon palveluista, sairauspoissaoloista ja varhaisesta eläkkeelle joutumisesta aiheutuvia huomattavia kustannuksia. Rakenteet ja elinolosuhteet kuntoon Ohjelman tavoitteena on kirjata valmisteltavassa terveydenhuoltolaissa sekä Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli Paras-hankkeen jatkovalmistelussa selkeät terveyden edistämisen vastuut ja velvoitteet. Viestinnän ja koulutuksen tavoitteena on vaikuttaa niin, että terveyden edistämisen yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja työelämässä. Tietoa halutaan välittää myös suoraan kansalaisille ja järjestöille. Terveydenedistämisestä puhutaan runsaasti ja paljon hyvää ja hyödyllistä työtä on tehty jo pitkään. Saavutettujen tulosten entistä parempi hyödyntäminen onkin keskeinen osa meidän ohjelmamme tavoitteita. Terveyden edistämisen tuloksellisimmat hankkeet, työkäytännöt ja toimintamallit on tuotteistettava, levitettävä ja juurrutettava laajasti osaksi käytännön toimintaa, Maija Perho huomauttaa. Ongelmien ehkäisy on aina halvempaa kuin sairauksien hoito. Aivan pienilläkin elintapojen muutoksilla voidaan huomattavasti parantaa ihmisten hyvinvointia. Painonhallinta, terveellinen ravinto ja liikunta ovat keskeisessä osassa terveellistä elämää. Niillä voidaan ratkaisevasti vaikuttaa esimerkiksi aikuisiän eli 2-tyypin diabeteksen ehkäisyyn. Alkoholin riski- ja kokonaiskulutuksen vähentäminen sekä tupakasta vieroittaminen ovat tärkeitä tavoitteita sosiaalisten, terveydellisten ja yhteiskunnallisten haittojen minimoinnissa. Elinolosuhteilla on ratkaisevampi merkitys terveyden edistämiseen kuin sinänsä tärkeillä terveyspalveluilla. Siksi ohjelmaa toteutetaan poikkihallinnollisesti. Esimerkiksi kaavoituksessa ja rakentamisessa on arvioitava vaikutukset ihmisten elinoloihin, suunniteltava turvalliset kevyen liikenteen väylät, ulkoilureitit ja lähiliikuntapaikat sekä kehitettävä koulujen pihoja välituntiliikuntaan kannustaviksi. Työelämässä on satsattava monipuoliseen työhyvinvoinnin edistämiseen, Maija Perho luettelee. Kivijalkana perusterveydenhuolto Toimiva ja tehokas perusterveydenhuolto on terveyden edistämisen kivijalka. Ohjelman linjausten mukaisesti neuvolatoimintaa kehitetään perhekeskusten suuntaan ja yhteistyötä päivähoidon kanssa lisätään. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat avainasemassa koulu- ja opiskeluikäisten terveyttä edistettäessä, Maija Perho luettelee. Työpaikoilla halutaan kiinnitettävän erityistä huomiota psyykkisen terveyden edistämiseen, varhaiseen puuttumiseen, hoitoon sekä kuntoutukseen. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltoon luodaan toimintamalli terveyskeskusten, kuntayhtymien ja työvoiman palvelukeskusten käyttöön. Sairaanhoitopiirissä työn alla terveyden edistämisen toimintasuunnitelma Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on parastaikaa työn alla terveyden edistämisen toimintasuunnitelman laatiminen. Sairaanhoitopiiri kuuluu Suomen terveyttä edistävien sairaaloiden verkostoon ja sitä kautta myös kansainväliseen WHO:n alaiseen Health Promoting Hospitals -ketjuun. Äkkiseltään saattaa kuulostaa siltä, että kaikki sairaalat automaattisesti edistävät terveyttä, mutta Vsshp:ä Suomen terveyttä edistävien sairaaloiden verkostossa edustava ylihoitaja Anne Laapotti-Salo kertoo, että nyt on kyse entistä aktiivisemmasta toiminnasta. Perinteisesti on ajateltu, että erikoissairaanhoito keskittyy sairauksien hoitamiseen ja ennaltaehkäisy on enemmänkin perusterveydenhuollon tehtävä. Tämän ohjelman tavoitteena on, että myös erikoissairaanhoidossa sitoudutaan potilaiden kokonaisterveyden edis- tämiseen. Verkosto tukee sairaaloita terveyden edistämisessä. Sitä varten on kehitetty kansainväliset laatustandardit, joiden avulla toiminnan mitattavuutta voidaan edesauttaa. Käytössä on viisi päästandardia. Ensinnäkin sairaalaorganisaatiolla on oltava virallinen terveyden edistämisen toimintasuunnitelma, jollaista Vsshp:ssä ollaan siis parhaillaan laatimassa. Standardeihin kuuluvat myös potilaan kokonaistilanteen arviointi, potilaan informointiin ohjaus, terveellisen työympäristön kehittäminen ja jatkuvuuden varmistaminen niin, ettei potilas jää hoitojakson jälkeen yksinään sairautensa kanssa. Se edellyttää ainakin entistä tiiviimpää yhteistyötä perusterveydenhuollon ja jatkohoitopaikkojen kanssa. Toimintasuunnitelman laatimiseksi kartoitamme ensin koko sairaanhoitopiirin tämänhetkiset käytännöt. Tavoitteena on löytää jo käytössä olevat, hyödylliset toimintatavat ja saattaa ne kaikkien tietoon ja käyttöön. Tällä hetkellä meneillään on valmisteluvaihe ja syyskuun alusta saamme työtä varten myös nimettyjä resursseja. Pyrimme siihen, että toimintasuunnitelma olisi melko valmiina vuoden loppuun mennessä, Anne Laapotti- Salo kertoo. Hänen mukaansa tarkoitus on, että suunnitelman ansiosta Vsshp:n terveyttä edistävät palvelut olisivat entistä joustavampia ja yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa kiinteämpää. Erikoissairaanhoidosta pitäisi antaa perusterveydenhuollon yksiköille entistä enemmän informaatiota, ja myös suoraan potilaille ja suurelle yleisölle täytyisi pystyä välittämään tietoa nykyistä tehokkaammin, Anne Laapotti-Salo asettaa työlle päämääriä. Tavoitteena on, että myös erikoissairaanhoidossa sitoudutaan potilaiden kokonaisterveyden edistämiseen. Ennaltaehkäisy ei ole pelkästään perusterveydenhuollon tehtävä, toteaa ylihoitaja Anna Laapotti-Salo, joka edustaa sairaanhoitopiiriä terveyttä edistävien sairaaloiden verkostossa.
6 Teksti: Pirkko Soininen Kuvat: Mikael Soininen Kesäkuun alusta lähtien sairaanhoitopiiri on siirtänyt sairaaloidensa osastoilta sellaiset potilaat, jotka eivät enää ole erikoissairaanhoidon tarpeessa, oman kotikuntansa perusterveydenhuoltoon jatkohoitoon. Näin toimimalla pyritään eroon erikoissairaanhoidon käytäväpaikoista. Ilkka Ollilla joutui sairaalaan suolitukoksen takia ja vietti vuorokauden kirurgisen osaston käytävällä. Ylilääkäri Juha Grönroos keskusteli potilaan kanssa ennen kotiuttamista. Käytävältä oikeaan hoitopaikkaan Sairaanhoitopiirin sairaalat antavat lain mukaan erikoissairaanhoitoa. Tästä huolimatta sairaaloissa on tähän asti hoidettu runsaasti erikoissairaanhoidon piiriin kuulumattomia potilaita. Potilaita on jouduttu hoitamaan käytävillä, päivähuoneissa, kansliatiloissa ja jopa varastoissa. Tämän seurauksena potilasturvallisuus kriittisimpien potilaiden kohdalla on vaarantunut, kiireellisen hoidon laatu heikentynyt, hoitotakuun toteutuminen vaikeutunut ja henkilökunta on ylikuormittunut, toteaa TYKSin ensiavun ylilääkäri, kirurgian dosentti Juha Grönroos. Noin vuosi sitten aloitettu siirtoviivemaksun periminen näytti alkuun korjaavan tilannetta, mutta talven ja kevään kuluessa ongelma paheni uudelleen jopa lähtötilannetta vaikeammaksi. Nyt luodun uuden ohjeistuksen ensimmäisen vaiheen myötä erikoislääkäri on jo huhtikuun alusta lähtien tutkinut kaikki päivystykseen tulevat potilaat ja päättänyt, onko osastohoitoa tarvitsevan potilaan oikea hoitopaikka erikoissairaanhoidon vai perusterveydenhuollon vuodeosasto. Ketään ei jätetä heitteille. Pyrimme uudistuksellamme tarjoamaan potilaille entistä parempaa hoitoa heille parhaiten soveltuvassa hoitopaikassa, Grönroos korostaa. Ohjeistuksen toinen vaihe astui voimaan kesäkuun alussa. Sen jälkeen on erikoissairaanhoidon vuodeosastoilta siirretty kuntien perusterveydenhuollon vuodeosastoille sellaisia potilaita, jotka eivät enää tarvitse erikoissairaanhoidon palveluita, mutta eivät vielä ole kotiutettavissa. Lähtökohtaisesti potilaat toki pyritään hoidon jälkeen suoraan kotiuttamaan, mikäli he yleistilansa puolesta selviävät kotona. Näin saadaan sairaaloihin tilaa juuri niille potilaille, jotka sairautensa puolesta tarvitsevat erikoissairaanhoitoa. Tällaiset potilaat voidaan nyt siirtää käytäväpaikoilta tarkoituksenmukaisiin potilashuoneisiin, Grönroos sanoo. Lisää hoivapaikkoja Olemme toistaiseksi pystyneet melko hyvin sijoittamaan potilaat kaupunginsairaalan vuodeosastolle tai kotikuntien terveyskeskuksien vuodeosastoille. Täällä päivystyksessä voimme pitää potilaita vain sen ajan joka hoitopäätöksessä tarvittaviin tutkimuksiin kuluu, mutta ei yli yhtä vuorokautta, kertoo Turun terveyskeskuksen päivystyksen ylilääkäri Katariina Korkeila. Terveyskeskuksen päivystyksessä hoidetaan vuosittain yli 50 000 potilasta ja tarkkailuosastolla yli 12 000 potilasta. Ainoa todellinen ratkaisu löytyy vasta sitten, kun kaupunki järjestää pitkäaikaissairaille vanhuksille lisää hoitopaikkoja, joihin heidät voidaan sijoittaa. On kaikkien etu, että potilaat hoidetaan oikeassa paikassa. Väestön ikääntyessä pitkäaikaishoitopaikkojen määrää on nyt ja jatkossa edelleen lisättävä, jotta hoitoketju saadaan toimimaan niin, ettei potilasturvallisuus vaarannu, Korkeila toteaa. Kesä tulee olemaan terveyskeskuksessa haasteellista aikaa, sillä sijaisia on ollut vaikea saada ja siirtopotilaat rasittavat jo ennestään kiireistä päivystystä. Pitkä päivä käytävällä Mahakirurgian osastolla on toukokuisena torstaina neljä potilasta käytäväpaikalla. Turkulainen Ilkka Ollila on tullut edellisenä päivänä päivystyksen kautta osastolle suolitukoksen takia ja odottelee jo kotiuttamista. Minun on ollut tässä käytävällä ihan hyvä olla, koska kipuja ei ole ollut paljon. Voin kuitenkin kuvitella, kuinka ikävä olisi maata tässä, jos kärsisi kovista tuskista, Ollila sanoo. Hänkin myöntää, että aamulla käytävällä on käynyt kova vilinä ja vilske, ja lepäämisestä ei ole tullut mitään. Aamusiivouksen, ruoan jakelun ja lääkärikierron aikana oli aika levotonta, Ollila toteaa. Osaston käytävillä on ollut pahimmillaan yli kymmenenkin potilasta. On varmasti helppo kuvitella, kuinka vaikea on tehdä esimerkiksi lääkärinkiertoja, kun joudumme pujottelemaan kiertokärryjen kanssa, Juha Grönroos huomauttaa.
Hoitoketjut kuntoon Potilaiden turha siirtely on huhtikuun alun jälkeen vähentynyt, mikä on tietysti heidän kannaltaan hyvä asia. Potilaidenkin näkökulmasta hoitoketju on selkeytynyt, toteaa sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Turkka Tunturi. Uudet toimintaohjeet ovat pakottaneet kaupungin muuttamaan omia käytäntöjään. Olemme jättäneet kaupunginsairaalassa enemmän potilaspaikkoja tyhjäksi yöksi, jotta terveyskeskuspäivystäjän sairaalahoitoon seulomat potilaat mahtuisivat osastolle. Se on tietysti hidastanut hiukan TYKSistä jatkohoitoon tulevien potilaiden pääsyä osastolle. Näin toimien potilaat ovat alun perin oikeammassa paikassa, toteaa Turun terveystoimen tulosaluejohtaja, kaupunginsairaalan ylilääkäri Päivi Rautava. Ennen kesäkuun alkua kaupungilla oli edelleen hoidossa noin 20 vanhainkotiin ja tehostettuun palveluasumiseen jonottavaa potilasta. Saman verran potilaita oli TYKSin käytäväpaikoilla odottamassa pääsyä jatkohoitoon. Vanhusten hoitotilanteen parantamiseksi ja siirtoviivemaksun välttämiseksi kaupunginhallitus velvoitti toukokuussa sosiaalitoimea ja terveystoimea ryhtymään kiireellisiin toimenpiteisiin tilapäisten lisäpaikkojen saamiseksi tehostetussa palveluasumisessa, vanhainkotihoidossa ja pitkäaikaissairaanhoidossa. Näin kaupunginsairaalassa jonottavat saadaan siirretyksi oikeaan hoitopaikkaan On tärkeää tervehdyttää tilanne siten, että potilaat hoidetaan aina oikeassa hoitopaikassa. He eivät saisi kärsiä siitä, että hoitoketjut eivät toimi, Turkka Tunturi korostaa. Lisäksi kaupunki aikoo selvittää kotona asuvien asiakkaiden tarvitsemat ehkäisevät palvelut. Kotiutusprosesseja aiotaan parantaa ja selvittää tarvittavien kuntoutuspalvelujen riittävyys ja palvelusetelin käyttöönoton tilanne kotisairaanhoidossa ja asumispalveluissa, kertoo Päivi Rautava. Syksyllä tilanne helpottuu jonkun verran, kun pitkäaikaissairaala Kaskenlinna valmistuu. Kotiutuskoordinaattori Tuija Skarp (vas.), osastonhoitaja Satu Jaatinen ja ylihoitaja Anne Hedman ovat satsanneet kotiuttamisen turvalliseen jouduttamiseen. Salo vähensi käytäväpaikkoja tehostetulla kotiuttamisella Salon aluesairaalassa oli aikaisemmin päivittäin keskimäärin seitsemän potilasta odottamassa jatkohoitopaikkaa. Heistä osa joutui olemaan käytäväpaikalla sisätautien ja kirurgian osastoilla. Pahimpina maanantaiaamuina sisätautiosaston käytävällä oli peräti kuusitoista potilasta. Se aiheutti hirvittävän kaaoksen. Potilasturvallisuus ja viihtyvyys vaarantuivat, potilailla ei ollut omaa rauhaa ja hoitohenkilökunnan työ vaikeutui, kertoo sisätautien osaston osastohoitaja Satu Jaatinen. Tällä hetkellä Salossa on keskimäärin yksi potilas päivässä käytäväpaikalla, joten ongelmaan on löydetty hyviä ratkaisuja. Ratkaisuja on etsitty tiiviissä yhteistyössä kuntien ja Salon aluesairaalan kanssa. Kunnat ovat sitoutuneet siihen, että ne järjestävät kotiutettaville riittävästi turvaa ja palveluita kotiin tai he ovat huolehtineet väliaikaisten siirtoviivehoitopaikkojen perustamisesta, kertoo aluesairaalan ylihoitaja Anne Hedman. Pyrimme ensi sijassa kotiuttamaan potilaat. Jollei kotiuttaminen onnistu, potilaalle järjestetään väliaikaista hoivahoitoa kunnasta riippuen esimerkiksi vanhainkodeissa tai palveluasumispaikoissa, joita on remontoitu hoivapaikoiksi. Hoitojaksot hoivapaikoissa kestävät yleensä vain muutaman päivän, kotiutuskoordinaattori Tuija Skarp kertoo. Vuodepaikkoja on käytetty myös yli kuntarajojen. Salolainen on voitu lähettää esimerkiksi Perniön terveyskeskuksen vuodeosastolle toipumaan. Kotiuttaminen helpommaksi Yksi askel oli se, että Salon terveyskeskukseen nimettiin henkilö kotiutuskoordinaattorin tehtävään. Hänen tehtävänään on muun muassa huolehtia potilaiden joutuisasta kotiuttamisesta mahdollisuuksien mukaan, tarvittaessa lisäapujen turvin. Ensimmäiseksi perehdyn kotiutettavan potilaan tilanteeseen ja keskustelen hänen omaistensa kanssa. Mietimme yhdessä, mikä olisi potilaalle parasta. Jos päädymme siihen, että hänet voidaan kotiuttaa, mietimme, miten arki kotona saadaan sujumaan. Kuka huolehtii lääkkeistä, pesuista ja ruoasta? Onko liikkuminen esteetöntä? Mitä apuvälineitä tarvitaan? Ovatko turvaratkaisut toimivia? Tarvitaanko kotipalvelun, kotisairaanhoidon tai muita palveluita? kertoo Skarp. Perusteellinen keskustelu käydään mahdollisimman monen potilaan kohdalla. Se auttaa myös potilaita ja omaisia sitoutumaan päätökseen. Ketään ei jätetä heitteille, vaan kotiutujille pyritään järjestämään riittävä määrä palveluita ja turvaa, jotta kotona oleminen tuntuu hyvältä. Suurin osa potilaista lähteekin mielellään kotiin. Teksti ja kuva: Esa Halsinaho Laskutus yleistyy potilasmaksujen perinnässä Potilaiden käyntimaksut peritään yhä useammin laskulla käteismaksun sijasta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloissa. Sekä vuodeosastoilla että poliklinikoilla hoidettavana tai tutkittavana käyvät potilaat voivat lähteä sairaalasta suoraan kotiinsa. Lasku seuraa perässä eikä potilaiden tarvitse huolehtia riittävän käteismäärän pitämisestä mukana sairaalakäynnillä. Näin välttyy myös mahdolliselta jonottamiselta maksuluukulla. Maksun voi kyllä edelleen suorittaa myös maksutoimistoon, jos potilas niin haluaa. Talouspalvelupäällikkö Vesa Kosken mukaan laskutukseen siirtymisellä tavoitellaan sujuvampaa asiakaspalvelua. Olemme samalla muuttaneet käytäntöjä siten, että potilaat tulevat nyt suoraan poliklinikalle, eivätkä käy enää ilmoittautumassa maksutoimistossa. Hoidamme potilasmaksujen perinnän keskitetysti koko sairaanhoitopiirissä. Koski kertoo, että laskutus säästää sairaaloilta henkilötyöaikaa, joka voidaan nyt käyttää tärkeämpiin tehtäviin kuin käteisen rahan käsittelyyn. Käteisen rahan väheneminen on myös turvallisuustekijä. Jo noin kaksi kolmasosaa maksuista saadaan laskuttamalla, kun pari vuotta sitten laskutuksella kerättiin runsas puolet maksuista. Samanlainen suuntaus on vallalla muussakin palvelutoiminnassa. Potilasmaksut nousevat elokuussa Tällä hetkellä potilas maksaa poliklinikkakäynnistä 22 euroa ja vuodeosaston hoitopäivästä 26 euroa. Maksukaton ansiosta potilaalta voidaan laskuttaa vuoden aikana korkeintaan 590 euroa; poikkeuksena on lyhytaikainen laitoshoito, josta peritään 12 euroa hoitopäivältä maksukaton täyttymisen jälkeenkin 18 vuotta täyttäneiltä. Psykiatrisessa avohoidossa ei peritä poliklinikkamaksua. Päiväkirurgisesta toimenpiteestä peritään 72 euroa. Jos potilas otetaan toimenpiteen jälkeen hoidettavaksi vuodeosastolle, peritään häneltä lisäksi vuodeosaston hoitopäivämaksu seuraavilta hoitopäiviltä. Julkisen terveydenhuollon potilasmaksuista säädetään asetuksella. Niitä ei ole muutettu vuoden 2000 jälkeen, mutta elokuussa ne nousevat. Eduskunta hyväksyi toukokuussa esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta. Asiakasmaksulain muutos heijastuu asiakasmaksuasetukseen siten, että esimerkiksi terveyskeskus-, poliklinikka- ja päiväkirurgian maksuja korotetaan keskimäärin noin 17 prosenttia. Kunnat päättävät asiakasmaksujen suuruudesta asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa säädetyissä rajoissa. Laissa säädetään erikseen osa palveluista maksuttomiksi. Näitä ovat terveysneuvonta, neuvolapalvelut, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, terveyskeskusten mielenterveyspalvelut sekä lasten ja nuorten avosairaanhoidon lääkäripalvelut ja heidän suun terveydenhuoltonsa. Lisätietoja potilasmaksuista saa sairaanhoitopiirin internetsivulta www.vsshp.fi/potilasinfo. Sairaalakohtaisia tietoja asiasta saa sairaaloiden omilta nettisivuilta, joille pääsee helposti edellä mainitun sivun kautta. Tiedot on koottu Potilasinformaatio -valikkoon. 7 Loimaan seudulla panostetaan vanhusten jatkohoitoon Loimaalla on lyöty viisaat päät yhteen ja mietitty moniammatillisessa työryhmässä, miten vanhusten kotiuttamisen ja jatkohoidon palveluketju saataisiin entistä toimivammaksi. Tavoitteena oli parantaa kotiutuksen sujuvuutta niin, että kotiutus voisi tapahtua esimerkiksi suoraan johonkin hoitokotiin, jos potilaan tilanne sen sallii. Näin vältettäisiin väliaikaiset hoitojaksot aluesairaalassa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla, kertoo työryhmän puheenjohtaja ja sairaanhoitopiirin operatiivisen hoidon tulosryhmän ylihoitaja Tuija Lehti. Pyrimme eroon turhista väliportaista. Ei ole kohtuullista, että potilaita kuljetaan väliaikaisesta hoitopaikasta toiseen, Lehti sanoo. Usein kyseessä on ollut tiedonpuute. Hoitajat eivät ole välttämättä tienneet, mitä palveluita sosiaalipuolen hoivapaikoissa voidaan antaa. Voidaanko esimerkiksi tiettyä lääkitystä tarjota tietyssä hoitopaikassa? Voidaanko kuntoutustarpeisiin vastata? Onko lääkäripalveluja saatavilla? Pystytäänkö liikuntarajoitteista vanhusta hoitamaan kyseisessä paikassa? Nyt vanhusten kotiuttamisen ja jatkohoidon palveluketju on kuvattu ja mallinnettu. Kaikkien alueen kuntien laitosten ja hoitokotien valmiudet ja palvelutarjonta on kirjattu ylös alueellisina ohjauskriteereinä. Uusi malli on kaikkien terveydenhuollon työntekijöiden käytössä Hoitoreitit-sivustolla intranetissä osoitteessa http://hoitoreitit.vsshp.fi Seuraavana haasteena on palveluketjulähtöisen kotiuttamisen toimintamallin jalkauttaminen arjen työhön. Jatkossa toivomme, että vastaava malli saataisiin myös muille sairaanhoitopiirin osavastuualueille, Lehti muistuttaa. Rauni Kokko-Äärilä asioi toukokuussa TYKSin U-sairaalan maksutoimistossa kysyäkseen, tuleeko tästä käynnistä laskua ja sai Erika Lehmukselta kuulla, että tätä kertaa ei tarvitse erikseen maksaa. Tietokonetomografiassa käynyt Kokko-Äärilä pitää laskulla maksamista mukavampana tapana kuin käteisen käyttöä. Netin kautta se on helppoa ja sitä paitsi maksutoimisto sulkeutuu melko aikaisin, hän totesi.
8 Teksti ja kuvat: Mathias Luther Dagkirurgi på patientens villkor Harri Backman (t v ) tar i juni över chefsskapet i operationssalen i Åbolands sjukhus efter Ulle Isberg. Dagkirurgi innebär att patienten inte behöver stanna en enda natt på sjukhus. Det kan vara idealiskt för alla parter patienten, sjukhuset och skattebetalaren. Men det finns en gräns och det är patienten som sätter den, säger kirurgerna vid Åbolands sjukhus. Vårddygn på sjukhus kostar. Men det är inte samhällets kassakista som läkaren vaktar då man avgör om en patient skall kunna åka hem efter ett ingrepp på sjukhus eller om han eller hon behöver en natt på sjukhuset. Vi brukar vara flexibla och lyssna ganska mycket på vad patienterna själva tycker, säger ortopeden Ulle Isberg som har arbetat på Åbolands sjukhus sedan 1986. Om det finns det minsta tvivel om att patienten reder sig hemma så är vi beredda att ta in henne eller honom över natten istället. Nästa morgon kan allt redan förefalla mycket klarare. När det gäller Åbolands sjukhus måste man dessutom beakta att resan hem kan vara lång. Patienten kanske skrivs ut vid gott mod här klockan sju men då han är hemma i Mossala fyra färjor och fyra timmar senare känns det kanske inte mera så bra. Då värker det av bara tusan och man blir orolig. Så man tar en taxi tillbaka till Åbo och kommer hit frampå morgonkvisten. Efterfrågan ökar Isberg startade den dagkirurgiska verksamheten 1997. Vi kom snabbt igång och vi hade redan en klar uppfattning om vad vi vill göra dagkirurgiskt. Det verkar som om efterfrågan på dagkirurgi bara skulle öka. Ungefär en tredjedel av kirurgin på Åbolands sjukhus görs dagkirurgiskt. Det är lite mindre än det nationella genomsnittet, delvis beroende på de långa resorna till skärgården. Räknar man in till exempel starroperationerna så ligger Åbolands sjukhus över det nationella medeltalet. Urolog Harri Backman blir i juni överläkare i kirurgi vid Åbolands sjukhus då Ulle Isberg går i pension med väl förrättat värv. Backman har varit jobbat i huset sedan 1998. Han säger att vissa patienter kommer mycket smärtfritt igenom processen. Snabbast går det för en man som steriliseras ett besök på sjukhuset med remiss från hälsocentralen räcker (till Åbolands sjukhus kommer f ö alla patienter bara med remiss). Men Backman är skeptisk till att skicka en prostatahyvlad patient hem samma kväll, fastän sådant görs annanstans. Det är nog ganska tufft att komma hem blödande och med en kateter insatt, säger han. Då är det bättre att vila ut på kirurgiska bäddavdelningen. Men många ingrepp kan göras med laparoskop genom små hål i bukhinnan. Det gäller till exempel kvinnlig sterilisering och gallstensoperationer. Efter en titthålsoperation kan man nu leva och arbeta normalt efter en vecka då man efter en öppen operation först kom ut från sjukhuset vid den tidpunkten. Normala dagkirurgiska ingrepp är också artroskopi av skadade knän och endoskopi av urinblåsa och prostata. Bråckoperationer kan göras dagkirurgiskt säger Backman. Det har sina sidor såret är ofta ganska sjukt. Dessutom har män en tendens att glömma att de inte får lyfta någonting på en tid. Operationsresultatet har förbättrats av att man numera använder stödnät. Knä men inte axel Fotbollsspelare råkar ofta ut för skador på meniskerna, ledytor i knäna. För att skilja det från en vanlig försträckning behövs ibland en magnetröntgenundersökning. Själva operationen görs genom 2-3 öppningar som är bara omkring en halv centimeter långa. Skadade delar av menisken putsas bort. Vanligen återställs funktionsförmågan ganska bra och patienten kan spela fotboll igen om en månad eller så, säger Isberg. Om det är korsbanden som är skadade i knäet så kan operationen bli mera omfattande. Utomlands görs också operationer av axelleden som dagkirurgi, till exempel en bristning i muskelmanschetten (rotator cuffruptur) eller utvidgning av en trång axel (impingement). Men det är lite större ingrepp och enligt Isberg görs de inte dagkirurgiskt på Åbolands sjukhus. Lämpligt snabbt Operationer som inte är brådskande kan man få vänta på men sjukhuset försöker alltid hålla en liten reservkapacitet för de gånger en hälsovårdscentral har en brådskande patient. Om de ringer och säger att de har en man som urinerar blod så kan jag be dem skicka honom hit, säger Backman. Vid endoskopi av urinblåsan kan man med en gång se vad som är fel och kanske också åtgärda en eventuell tumör. Men det är inte heller alltid bra att vara snabb. Det finns faktiskt vissa åkommor som läker av sig själva. Ofta behöver också patienten mogna och vänja sig vid tanken på ingreppet och dess följder, säger Isberg och Backman. Hur snart patienten kan åka hem avgörs slutligen först efter operationen. Man vet ju inte med säkerhet i förväg hur stort ingreppet blir. Hemfärden beror också på vad för hjälp patienten har hemma. Sjukhusets rekommendation är att en dagkirurgisk patient alltid avhämtas vid sjukhuset av en vuxen person och också har en vuxen hos sig åtminstone till följande morgon. Också då de fysiska spåren är små kan patienten vara omtöcknad av bedövning och premedicinering. Montör Christer Johansson från Pargas har fått högra knäets menisker putsade. Ulle Isberg kommer för att kontrollera hur patienten mår innan han får åka hem. ORDLISTA De medicinska termerna är ofta svåra att härleda mellan svenska och finska. Här några av de vanliga i sammanhanget: Axelimpingement eller trång axel olkapinne, ahdasolka. Artroskopi tähystys(leikkaus) Bråck tyrä Cuffruptur kiertäjäkalvosinrepeämä Kirurgiskt (nylon)stödnät tukiverkko, verkkoplast. Korsband ristiside Ljumskbråck nivustyrä Menisk polvikierukka Rotatorcuff eller muskelmanschett (i axeln) kiertäjäkalvosin Dagkirurgi i siffror I fjol gjordes 396 stycken eller 34 procent av de 1156 kirurgiska ingreppen på Åbolands sjukhus dagoperativt. Medeltalet i landets alla sjukhus är 40 procent. Medräknat starroperationer, gynekologiska ingrepp och öroningrepp gjordes det 2147 ingrepp i fjol på Åbolands sjukhus, av dem 1265 eller 59 procent dagoperativt. Medeltalet i hela landet är 49 procent. Av starroperationerna är 99 procent dagoperativa. Varje öga räknas som en operation, också då patientens båda ögon opereras i en följd. Åbolands sjukhus har en dagavdelning med tio bäddplatser för de dagkirurgiska patienterna.
9 Teksti: Kaisa Riikilä Kuvat: Mikael Soininen ja futureimagebank Lapsettomuushoitoja entistä enemmän Hedelmöityshoitojen määrä lisääntyy edelleen. Suomessa tehtiin viime vuonna noin 13 300 hedelmöityshoitoa, mikä on 9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Lapsen syntymään johtaa noin joka viides koeputkihedelmöitys tai pakastetun alkion siirto Suurin osa hoidoista tehdään omilla sukusoluilla, mutta vuosittain aloitetaan noin tuhat hoitoa, joissa käytetään luovutettuja sukusoluja tai alkioita. Syyskuussa 2007 voimaan tullut hedelmöityshoitolaki muutti suuresti luovutuskäytäntöjä, mutta tämän muutoksen vaikutusta hoitojen määriin ei voida vielä arvioida. Hoitoihin pääsee nopeasti Hoitotakuun myötä lapsettomuushoidot ovat saavuttaneet virallisen hyväksynnän julkisen terveydenhoidon osana. Hoitotulosten parantumisen ja yksityissektorin tarjonnan lisääntymisen myötä lapsettomuushoitoihin pääsy on ollut Turun seudulla helppoa jo pitkään. Ensimmäiselle käynnille pääsyä joutuu odottamaan noin kolme kuukautta, mutta tämän jälkeen tutkimukset ja hoito etenevät ripeästi ilman hoitojonoja, kertoo TYKSin Naistenklinikan gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Varpu Jokimaa. Varpu Jokimaan mukaan lapsettomuusongelman taustalla on usein samanaikaisesti sekä äidistä että isästä johtuvia tekijöitä. Tyypillisiä syitä ovat ongelmat munasolun vapautumisessa, sperman heikko laatu tai kohdun limakalvosairaus eli endometrioosi. Melko usein lapsettomuudelle ei tutkimuksista huolimatta löydy selkeää syytä. TYKS edelläkävijä Lapsettomuuden hoitoon on nykyisin käytettävissä monia keinoja. Turun yliopisto ja Turun yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikka ovat kehittäneet lapsettomuushoitoja merkittävällä tavalla jo vuosikymmeniä. Turun yliopistossa aloitettiin vuonna 1973 ensimmäisenä Suomessa spermapankkitoiminta, jonka alkuperäinen tarkoitus oli tutkimuksellinen, mutta johon nopeasti yhdistyivät hoidolliset tavoitteet. Luovutetuilla siittiöillä hoidetaan pariskuntia, joiden lapsettomuuden syy on miehen siittiötuotannon Ongelman taustalla on usein samanaikaisesti sekä äidistä että isästä johtuvia tekijöitä. puute. Lisäksi spermapankin tärkeimpiä tehtäviä on syöpää sairastavien miesten hedelmällisyyden turvaaminen pakastamalla siemennestettä ennen hoitoja, Jokimaa kertoo. Pakastettua tai tuoretta siemennestettä voidaan käyttää inseminaatiohoidoissa, joissa puhdistettua siemennestettä laitetaan suoraan kohtuonteloon munasolun vapautumispäivänä. Inseminaatiot ovat oivallinen hoito lapsettomuudessa, jonka taustalla on lievä siemennestevika, lievä endometrioosi tai joku tuntematon tekijä. Uusia luovuttajia kaivataan Nykyisen hedelmöityshoitolain mukaan sukusolun luovuttajan henkilötiedot annetaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ylläpitämään luovutusrekisteriin. Siellä olevat tiedot voidaan luovuttaa hoidon tuloksena syntyneelle hänen täytettyään 18 vuotta, mikäli hän niitä pyytää. Lain voimaantulon myötä luovuttajien määrä on ollut laskussa. Luovutettu siittiö tai alkio on varmasti suurin lahja, jonka ihminen voi toisella antaa. Toivomme kovasti, että uusia siemennesteen luovuttajia löytyisi, Varpu Jokimaa toivoo. Koeputkihedelmöitys tehokkain Lapsettomuushoidoista tehokkain on koeputkihedelmöitys eli in vitro fertilisaatio (IVF). Sitä voidaan käyttää, kun taustalla on munatorvien tukkeutuminen, vaikea siittiövika tai mikäli kevyet hoidot ovat olleet tuloksettomia. Turun yliopistollinen keskussairaala oli Suomessa ensimmäisiä hoitomuodon käyttöönottajia ja kehittäjiä. Hoidot aloitettiin Turussa 1982, ensimmäiset raskaudet alkoivat 1983 ja ensimmäinen lapsi syntyi 1984, pari viikkoa Helsingin ensimmäisen koeputkessa hedelmöitetyn lapsen jälkeen. Kolme Suomen neljästä ensimmäisestä IVF-lapsesta sai alkunsa Turussa. Vuonna 1995 TYKSissä aloitettiin mikrohedelmöityshoidot, joissa hedelmöitys varmistetaan viemällä siittiö ohuella lasineulalla munasolun sisälle. Mikrohedelmöityksen avulla voidaan tehokkaasti hoitaa hyvinkin vaikean siemennestevian aiheuttamaa lapsettomuutta. Yhden munasolun hedelmöittämiseen tarvitaan yksi siittiö, joka voidaan tarvittaessa eristää jopa kiveskudoksesta. Monisikiöraskaudet vähentyneet Alkiopakastukset aloitettiin Turussa vuonna 1987. Niiden ansiosta kerrallaan siirrettävien alkioiden määrää voitiin pienentää ja vähentää näin monisikiöraskauksien riskiä. Hyvin toimivan pakastusohjelman avulla olemme onnistuneet nopeasti lisäämään yhden alkion siirtojen osuutta ilman hoitotulosten huonontumista, Jokimaa kertoo. Nykyisellään suurin osa TYKS issä tehtävistä alkiosiirroista on yhden alkion siirtoja ja kaksosraskauksien määrä on saatu putoamaan noin 10 prosenttiin aiemmasta 20 25 prosentista. TYKSin Hedelmöityshoitotiimissä työskentelevät laborantti Oili Korhonen, laboratoriohoitaja Sinikka Mäenpää, erikoislaboratoriohoitaja Heli Wendelin, kätilö Leena-Kaisa Koskela, toiminnasta vastaava erikoislääkäri Varpu Jokimaa, erikoislääkäri Rauni Klami, kätilö Aila Häkkinen, biologi Harri Mankonen, sairaanhoitaja Hanna Alitalo. Heistä jokaisella on tärkeä rooli hoitojen onnistumisessa. Tiivistä tiimityötä TYKSin naistenklinikan hedelmöityshoitoyksikköön kuuluu kaksi erikoislääkäriä, kolme sairaanhoitajaa, biologi ja kaksi laboratoriohoitajaa. Lisäksi Turun yliopiston spermapankissa työskentelee laborantti. Hedelmöityshoidoissa tiimityö on korostetun tärkeää: jokaisella työntekijällä on oma korvaamaton tehtävänsä hoitojen toteuttamisessa ja hyvien hoitotulosten saavuttamisessa. TYKSin naistenklinikan lapsettomuusyksikössä on vuosittain noin 3 600 kuntalaskutteista potilaskontaktia. Koeputkihedelmöityksiä tehdään vuodessa noin 200 ja näistä joka kolmannessa hedelmöitys varmistetaan mikrohedelmöityksellä. Noin kahdessa hoitokerrassa kolmesta pystytään myös pakastamaan alkioita tulevaa käyttöä varten. Pakastealkion siirtojen avulla päästään siihen, että noin puolet munasolukeräyksistä johtaa ennemmin tai myöhemmin raskauden alkamiseen. Uudet säädökset teettävät työtä Hedelmöityshoitoja, joissa käsitellään sukusoluja tai alkioita, säätelee syyskuun alussa viime vuonna voimaan tulleet hedelmöityshoitolaki ja uudistettu kudoslaki sekä kolme EU-direktiiviä. Näiden myötä toiminta on tullut luvanvaraiseksi sekä TEO:n ja Lääkelaitoksen valvonnan piiriin. Suomalaiset lapsettomuuslääkärit ovat toiminnassaan noudattaneet korkeaa etiikkaa, mistä on osoituksena muun muassa se, että yhden alkion siirtopolitiikka on Suomesta lähtöisin ja yleistynyt täällä nopeasti ilman viranomaisten ohjausta. Lakien ja viranomaissäädösten voidaan toivoa tuovan mukanaan paljon hyvää antamalla selvät raamit toiminnan edellytyksille ja linjoille. Ne tuovat mukanaan myös varsin paljon resursseja sitovaa byrokratiaa, Jokimaa toteaa. Voimavaroja vaatii myös TYK- Sin fertiliteettilaboratorion tilojen saattaminen uusien määräysten mukaisiksi ja laboratorion laajaalaisen ja pitkäkestoisen arkistointivaatimuksen täyttävien uusien atk-ohjelmien kehittäminen. Uskomme, että tarvittavat resursoinnit kantavat hedelmää parantamalla entisestään hyviä hoitotuloksiamme. Motivaatiota pitää yllä ajatus siitä, mikä on toimintamme tavoite: auttaa lapsettomia pariskuntia saamaan terveitä lapsia.
10 Teksti: Tuija Leinonen, Marjo Kauppila Kuvat: Mikael Soininen Potilaiden palaute sairaaloille: Hyvää hoitoa ja kohtelua, tilojen toimivuudessa parantamista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloiden vuodeosastoilla ja poliklinikoilla kerättiin viime syksynä potilaspalautetta Stakesin hallinnoimilla kyselylomakkeilla. Tarkoituksena oli kartoittaa potilaiden käsityksiä ja kokemuksia saamastaan hoidosta sekä verrata vuosien välisiä tuloksia toisiinsa ja Stakesin ylläpitämään kansalliseen vertailuaineistoon. Yhteensä 2701 potilasta vastasi kyselyyn ja vastausprosentit nousivat korkeiksi. Loimaan aluesairaalassa ja Vakka- Suomen sairaalassa vastausprosentit vuodeosastoilla olivat yli 90 prosenttia ja Loimaan poliklinikalla peräti 97 prosenttia. Keskimäärin 78 prosenttia koko kohdejoukosta täytti vastauslomakkeen. Potilaspalaute vuodeosastoille Potilaiden mielestä he olivat saaneet vuodeosastoilla pääosin hyvää tai erinomaista hoitoa. Vastaanotto oli ollut tehokasta ja yksilölliset tarpeet huomioon ottavaa. Potilaiden mahdollisten ongelmien huomioon ottaminen ja henkilökunnan yhteistyö oli myös onnistunut hyvin. Potilaat kohdistivat jonkin verran kritiikkiä tiedonsaantiin ja ohjeisiin, missä tavoitetaso (= 80 prosenttia potilaista valitsee vaihtoehdon hyvä tai erinomainen ) jäi täpärästi saavuttamatta. Tämä tulos oli myös jonkin verran edellistä mittauskertaa ja kansallista vertailuaineistoa heikompi. Potilaat arvioivat hoitajien ja lääkäreiden ammattitaidon, voinnin tarkkailun ja käytöksen erittäin hyväksi. Lisäksi hoitajat olivat vastanneet potilaskutsuihin nopeasti ja lääkäreiltä saatu tieto sairaudesta ja hoidosta oli ollut pääsääntöisesti hyvää tai erinomaista. Vuodeosastoilla olleet potilaat arvioivat myös muun sairaalahenkilökunnan, laitoshuoltajat, laboratorio-, röntgen- ja fysioterapiahenkilökunta, työn ja kohtelun korkeatasoiseksi. Potilaat kohdistivat jonkin verran kritiikkiä vuodeosastojen ilmapiirin levollisuuteen, tiloihin ja sairaalarakennukseen yleensä. Vaikka näissä kysymyksissä jäikin tavoitetaso saavuttamatta, oli selkeää edistymistä tapahtunut vuosien aikana, mikä on loogista suhteessa uudisrakentamiseen ja saneerauksiin. Potilaiden kotiuttamisessa, jatkohoito-ohjeissa ja sairaalahoidon vaikutuksessa saavutettiin tavoite, vaikkakin vertailuaineistosta ja edellisten vuosien tuloksista jäätiin hieman jälkeen. Positiivista oli, että 97 prosenttia vastanneista tulisi uudestaan hoitoon samaan sairaalaan. Potilaiden myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia vuodeosastohoidosta kartoitettiin kahdella avoimella kysymyksellä. Myönteisiä kokemuksia oli kertynyt huomattavasti kielteisiä enemmän. Erityisen myönteisenä koettiin ystävällinen, avulias ja osaava henkilökunta, sekä hyvä ja luotettava hoito. Kielteisinä koettiin ympäristön rauhattomuus, melu ja ahtaus. Potilastovereiden matkapuhelinten soiminen ja käyttö potilashuoneissa koettiin häiritsevänä. Tiedon saantia vaikeutti se, etteivät potilaat aina tienneet keneltä kysyä asioista. Potilaspalaute poliklinikoille Potilaspalautteen perusteella myös poliklinikoilla oli saatu pääasiassa hyvää tai erinomaista hoitoa. Potilaat kohdistivat jonkin verran kritiikkiä odotusajan pituuteen lähetteen saamisesta siihen, kunnes olivat päässeet poliklinikalle. Poliklinikalta etukäteen saadut ohjeet arvioitiin selkeiksi ja riittäviksi. Lisäksi poliklinikalle ilmoittautuminen oli sujunut hyvin. Odotusajat lääkärin ja hoitajan vastaanotoilla sekä röntgenissä ja laboratorioissa koettiin lyhyemmiksi kuin vertailuaineistossa ja edellisellä mittauskerralla. Siitä huolimatta ei ihan saavutettu omaa tavoitetta lääkärin vastaanotoilla ja laboratorioissa. Poliklinikoilla henkilökunnan käytös oli ollut ystävällistä, kohteliasta ja potilasta arvostavaa, eikä tiedon saannissa nähty ongelmia. Potilaan osallistuminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan hoitoonsa oli poliklinikoilla mahdollistunut hyvin. Jatkohoito-ohjeiden selkeyteen ja riittävyyteen sekä vuorovaikutukseen oltiin erittäin tyytyväisiä. Vastaanottokäynnin pituus oli potilaiden mielestä ollut pääsääntöisesti hyvä tai erinomainen kaikilla vastaanotoilla (lääkäri, hoitaja, röntgen ja laboratorio). Toimitilojen viihtyisyyteen ja opasteiden sekä ohjeiden selkeyteen kohdistui kritiikkiä erityisesti isoissa sairaaloissa, vaikka tulos oli hieman vertailuaineistoa parempi ja huomattavasti parempi vuoteen 1998 verrattuna. Lääkärin ja hoitajan vastaanotoilla käyneet potilaat olivat erittäin tyytyväisiä hoitoonsa poliklinikalla. Melkein kaikki potilaat arvioivat palvelun poliklinikalla niin hyväksi, että he voivat kehua sitä perheelleen ja ystävilleen. Marjo Kauppila (vas.) ja Tuija Leinonen keräsivät potilaspalautteen ja kävivät sen yhdessä läpi. Paperia kertyi vino pino. Poliklinikalla käyneet potilaat kertoivat avoimilla vastauksilla myönteisistä ja kielteisistä kokemuksistaan. Erityisen myönteistä potilaille oli kuulluksi tuleminen ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen. Kielteisenä koettiin pitkä odotus vastaanotolle ajanvarauksesta huolimatta. Kehitettävää riittää yhä Johtopäätöksenä voidaan todeta hoidon olevan potilaiden mielestä pääosin hyvää tai erinomaista. Potilaat antoivat positiivista palautetta erityisesti poliklinikoille ja kehitystä oli tapahtunut edelliseen mittauskertaan ja kansalliseen vertailuaineistoon nähden. Vuodeosastoilla ei vastaavaa positiivista kehitystä ollut tapahtunut. Vuodeosastojen toiminnan kehittämisessä kiinnitetään jatkossa huomiota potilaiden informointiin ja rauhallisen ilmapiirin luomiseen. Poliklinikoilla odotusajat lääkäreille ja laboratorioon tulisi saada lyhyemmiksi. Lisäksi erityisesti isojen yksikköjen tulee aika-ajoin tarkistaa omien opasteiden ajantasaisuus sekä kiinnittää huomiota tilojensa viihtyisyyteen. Lämpimät kiitokset kaikille palautetta antaneille potilaille, ja aurinkoista kesää. Tuija Leinonen, esh, TtT, asiantuntijasairaanhoitaja Marjo Kauppila, esh, TtM, asiantuntijasairaanhoitaja Teksti: Pirkko Soininen Kuvat: Mikael Soininen Olen tyytyväinen Riitta Kajanderille sairaala ja henkilökunta ovat tulleet tutuksi yli kolme vuotta kestäneiden syöpähoitojen aikana. Täällä on ihania hoitajia, joilla on aina aikaa pysähtyä juttelemaan. Myös lääkäreiltä olen aina saanut vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin, solumyrkkyhoitoon saapunut potilas kertoo iloisesti. Kajander on kokenut tunnelman osastolla rauhalliseksi. Minulla on koko ajan ollut sellainen olo, että minusta välitetään. Ilmapiiri on ollut positiivinen ja kannustava. Olen kokenut, että minua on hoidettu hyvin ja ammattitaitoisesti, Kajander hymyilee. Hän pitää tärkeänä sitä, että potilastyytyväisyystutkimuksia tehdään. On hyvä, että hoitohenkilökunta saa positiivista palautetta, sillä sitä ei aina muista antaa, vaikka olisi syytäkin, hän sanoo. Riitta Kajander myötäilee potilastyytyväisyystutkimuksen tuloksia. Hän on saanut omasta mielestään erinomaista hoitoa.
11 Tekstit: Esa Halsinaho Psykiatrian palveluja sairaanhoitopiiriltä Salon kaupungille Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalue siirtää asumis-, työ- ja päivätoimintapalvelut Halikon sairaalan kuntoutusvastuualueelta 1.1.2009 alkaen Salon kau- Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri selvittää mahdollisuuksia eräiden jäsenkuntiensa perusterveydenhuollon järjestämiseksi. Kyseessä olisi kuntien muodostama uudentyyppinen kokonaisuus, joka järjestäisi kuntien perusterveydenhuollon sairaanhoitopiirin avulla. Selvitys liittyy kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä tehtäviin kuntaliitoksiin, joiden seurauksena Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntien lukumäärä Sairaanhoitopiiri selvittää perusterveydenhuoltoa vähenee 55 kunnasta melkein puoleen. Kuntien pitäisi muodostaa vähintään 20 000 asukkaan perusterveydenhuollon kokonaisuuksia. Sairaanhoitopiiri kutsui selvitystä kannattavat kunnat neuvotteluun toukokuun lopussa. Kokouksessa päätettiin perustaa ohjausryhmä selvittämään alustavasti uuden mallin toteuttamismahdollisuuksia. Ohjausryhmään asettavat edustajansa Paimio, Sauvo, Somero, Pöytyä, Masku, Laitila, Vehmaa ja pungille. Siirto ei kuitenkaan koske sairaalan osastolla olevia potilaita. Siirrettävät palvelut muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, johon kuuluu psykiatrinen kotikuntoutus, kuntouttava työtoiminta ja kuntoutuskoti, joissa on yhteensä seitsemän työntekijää. Palvelut siirretään perusteilla olevaan uuteen Salon kaupunkiin muodostettavaan Psykososiaaliset palvelut -yksikköön, jonka tehtäväkenttään kuuluu muun muassa perustason mielenterveyspalvelujen kehittäminen ja tuottaminen. Siirto toteutetaan niin sanottuna liikkeenluovutuksena, jossa sairaalan osasto tai vastaava yksikkö luovutetaan toiselle työnantajalle siten, että luovutettava osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Luovutustilanteessa voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät toiminnan uudelle harjoittajalle. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi siirtoa koskevan suunnitelman 20. toukokuuta. Liikkeenluovutussopimus tuodaan hallituksen hyväksyttäväksi erikseen. sairaanhoitopiiri. Ohjausryhmälle annettiin aikaa lokakuun loppuun, jonka jälkeen se luovuttaa selvityksen tuloksen siitä kiinnostuneiden kuntien käyttöön. Mikäli hanke etenee, pidetään todennäköisimpänä toteuttamistapana kunnallista liikelaitosta, joka huolehtisi mukaan tulevien kuntien perusterveydenhuollosta ja sitä lähellä olevista sosiaalipalveluista. Uusi organisaatio voisi aloittaa toimintansa aikaisintaan vuonna 2011. Sairaaloissa 40 000 leikkausta vuodessa Sairaanhoitopiirin sairaaloiden ja muiden yksiköiden palveluja käytti viime vuonna peräti 170 137 eri henkilöä. Se on kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2006 ja tarkoittaa, että useampi kuin joka kolmas varsinaissuomalainen asioi vuoden mittaan piirin sairaaloissa. Vuodeosastohoitoa saaneiden potilaiden hoitoon käytettiin 78 367 hoitojaksoa ja 353 672 hoitopäivää. Luvut ovat edellisvuotta pienemmät, koska sairaaloissa suositaan avohoitoja vuodeosastohoidon sijasta. Niinpä avohoitokäyntien määrä kasvoikin edellisestä vuodesta ja vuoden 2007 aikana tehtiin 555 708 avohoitokäyntiä. Sairaaloissa tehtiin runsaat 40 000 leikkausta, joista 26 000 vuodeosastohoidossa ja yli 14 000 päiväkirurgisesti. Keskimäärin siis joka päivä 110 potilaalle tehtiin jokin leikkaustoimenpide. Psykiatria ei sisälly edellä oleviin lukuihin. Psykiatriassa tuotettiin 3 394 hoitojaksoa ja 76 260 hoitopäivää sekä 110 361 avohoitokäyntiä. Varsinais-Suomen kunnat maksoivat asukkaidensa saamista erikoissairaanhoidon palveluista noin 326 miljoonaa euroa. Se on vajaa viisi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäksi kunnat maksoivat sairaanhoitopiirille 26 miljoonaa euroa kalliin hoidon tasausmaksuja ja 22 miljoonaa euroa erityisvelvoitemaksuja. Kuntien laskutukseen sisältyi 2,1 miljoonan euron edestä ns. siirtoviivemaksun korotettua osaa. Potilaat maksoivat saamistaan hoidoista ja tutkimuksista itse yhteensä 18,3 miljoonaa euroa, joka vastaa noin viittä prosenttia koko hoitolaskutuksesta. Potilailta saatujen tulojen osuus on laskenut jo pitkään, koska maksuja ei ole korotettu moneen vuoteen. Jo ennen viime vuoden loppua oli nähtävissä, että sairaanhoitopiirille oli kertymässä ennakoitua enemmän tuloja. Koska sairaaloiden tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, sairaanhoitopiiri antoi jäsenkunnilleen ja Satakunnan sairaanhoitopiirille yhteensä noin 7,4 miljoonan euron hyvitykset hintojen alennuksina. Kun kaikki tulot ja menot lasketaan yhteen, jäi sairaanhoitopiirin tulos viime vuodelta noin 96 700 euroa alijäämäiseksi. Tulos on hieman ennakoitua parempi, sillä talousarviossa tavoitteena oli 751 000 euron alijäämä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalat ja muut toimipaikat Sairaalat Turun yliopistollinen keskussairaala www.tyks.fi TYKS Kantasairaala Puh: (02) 313 0000 Fax: (02) 313 1164 Kiinamyllynkatu 4 8, PL 52, 20521 Turku T-sairaalan käyntiosoite: Savitehtaankatu 1, Turku TYKS Kirurginen sairaala Puh: (02) 313 0000 Luolavuorentie 2, PL 28, 20701 Turku TYKS Paimion sairaala Puh: (02) 313 0000 Fax: (02) 313 4300 Alvar Aallon tie 275, 21540 Preitilä TYKS Raision sairaala Puh: (02) 313 0000 Fax: (02) 313 8573 Sairaalakatu 5, PL 43, 21201 Raisio VSSHP:n laboratorion, Tykslabin näytteenottopaikat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin asiakkaat voivat mennä antamaan näytteen mihin tahansa VSSHP:n laboratoriotoiminnoista vastaavan Tykslabin toimipaikoista. Tulokset lähetetään siihen hoitopaikkaan, josta tutkmimusyyntö on tullut. Ajanvarauksen kautta näytteenottoon pääse jonottamatta sovittuna aikana. Ajanvarauksen voi tehdä maksutta internet-osoitteessa www.tykslab.fi tai puhelimitse pvm:n hinnalla numerosta (02) 313 6321 (ma pe klo 7.00 15.00). TYKS, U-sairaala, os. 931 Kiinamyllynkatu 4-8, Turku TYKS, C-siipi, os. 933 Kiinamyllynkatu 4-8, Turku TYKS, T-sairaala, os. 933 T Savitehtaankatu 1, Turku Kaupunginsairaala, os. 131 Kunnallissairaalantie 20, Turku Pääterveysasema, os. 131 Luolavuorentie 2, Turku Turun kaupungin terveysasema, os. 132 Käsityöläiskatu 2 A, Turku Varissuon terveysasema, os. 133 Nisse Kavon katu 3, Turku Turun Työterveystalo, os. 136 Hämeenkatu 10, Turku Turunmaan sairaala, os. 185 Kaskenkatu 13, Turku Runosmäen terveysasema Signalistinkatu 2, Turku Alastaron terveyskeskus Virttaantie 6, Alastaro Hirvikosken terveysasema Kanta-Loimaantie 3, Hirvikoski Kosken terveysasema Ikkarmäentie 5, Koski Kustavin terveysasema Kivimaantie 8, Kustavi Härkätien terveyskeskus, os. 137 Hyvättyläntie 7, Lieto Liedon aseman terveystalo Elotie 3, Lieto as. Loimaan aluesairaala, os. 183 Seppälänkatu 15 17, Loimaa Marttilan terveysasema Kirkkotie 1, Marttila Maskun terveysasema, os. 180 Ruutontie 2 4, Masku Mellilän terveysasema Melliläntie 109, Mellilä Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen palvelupisteet Mynämäen terveyskeskus, os. 181 Kuivelantie 10, Mynämäki Oripään terveysasema Lennonpellontie 2, Oripää Paimion sairaala, os. 130 Alvar Aallon tie 275, Preitilä Paimion-Sauvon terveyskeskus, os. 138 Terveyskeskuksentie 1, Paimio Perniön terveyskeskus Sairaalantie 7, Perniö Raision aluesairaala, os. 139 Sairaalakatu 5, Raisio http://kuvantamiskeskus.vsshp.fi Salon aluesairaala, os. 184 Sairaalatie 9, Salo Sauvon terveyskeskus Hakkistie 4, Sauvo Taivassalon terveysasema Apulanpolku 1, Taivassalo Tarvasjoen terveysasema Hämeen Härkätie 617, Tarvasjoki TYKS Vakka-Suomen sairaala, os. 186 Terveystie 2, Uusikaupunki Vehmaan terveysasema, os. 182 Margaretantie 15, Vehmaa TYKS Vakka-Suomen sairaala Puh: (02) 314 1000 Fax: (02) 314 2766 Terveystie 2, PL 12, 23501 Uusikaupunki www.vakkasuomensairaala.fi Turunmaan sairaala Puh: (02) 271 600 Fax: (02) 271 6100 Kaskenkatu 13, PL 663, 20701 Turku www.abolandssjukhus.fi Turunmaan mielenterveyskeskus Puh: (02) 454 5130 Vapparintie 15, 21600 Parainen Loimaan aluesairaala Puh: (02) 314 3000 Seppälänkatu 15 17, PL 17, 32201 Loimaa www.loimaanaluesairaala.fi Salon aluesairaala Puh: (02) 314 4000 Fax: (02) 314 4419 Sairaalantie 9, 24130 Salo www.salonaluesairaala.fi Paimion röntgen, os. 140 Puh. (02) 313 4241 TYKS Paimion sairaala, Alvar Aallon tie 275, 21540 Preitilä TKS-röntgen, os. 141 Puh. (02) 313 6371 TYKS Kirurginen sairaala, Luolavuorentie 2 PL 28, 20701 Turku Käsityöläiskadun röntgen, os. 142 Puh. (02) 313 6614 Käsityöläiskatu 2, 20100 Turku Halikon sairaala Lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatria Puh: (02) 314 5000 Märyntie 1, 25250 Halikko Kaarinan mielenterveyskeskus Puh: (02) 276 6866 Kiesikatu 4, 20780 Kaarina Kaarinan lasten- ja nuorisopsykiatrian pkl Puh: (02) 276 6842 Oskarinaukio 5 C, 20780 Kaarina Raision röntgen, os. 143 Puh. (02) 313 8491 TYKS Raision sairaala, Sairaalakatu 5, PL 43, 21201 Raisio Uudenkaupungin röntgen, os. 146 Puh. (02) 314 1700 TYKS Vakka-Suomen sairaala, Välskärintie 2, PL 12, 23501 Uusikaupunki Loimaan röntgen, os. 147 Puh. (02) 314 3379 Loimaan aluesairaala, Seppälänkatu 15-17, PL 17, 32201 Loimaa Suomenkielisen psykiatrian yksiköt Liedon psykiatrian poliklinikka Puh: (02) 314 5970 Hyvättyläntie 10, 21420 Lieto Loimaan aluesairaala Lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatria Puh: (02) 314 3400 Seppälänkatu 15-17, PL 17, 32201 Loimaa Raision aikuispsykiatrian poliklinikka Puh: (02) 313 8512 TYKS Raision sairaala, Sairaalakatu 5, PL 43, 20201 Raisio Salon röntgen, os. 148 Puh. (02) 314 4276 Salon aluesairaala, Sairaalantie 9, 25130 Salo Turunmaa-Åboland röntgen, os. 149 Puh. (02) 271 6260 Turunmaan sairaala, Kaskenkatu 13, PL 663, 20701 Turku Paraisten röntgen, os. 151 Puh. (02) 454 5240 Paraisten terveyskeskus, Vapparintie 15 A, 21600 Parainen Raision lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikka Puh: (02) 313 8550 Raisiontori 1 B, 21200 Raisio Salon aluesairaala Yleissairaalapsykiatrian pkl Puh: (02) 314 5256 Sairaalantie 9, 24130 Salo Salon mielenterveyskeskus Puh: (02) 314 5711 Vilhonkatu 17, 24240 Salo A-röntgen, os. 940 Puh. (02) 313 1940 TYKS Kantasairaala, Kiinamyllynkatu 4 8 (Sisäänkäynti 4A (A-sairaala) PL 52, 20521 Turku Hammasröntgen, os. 944 Puh. (02) 333 8269 Lemminkäisenkatu 2 (TY hammaslääketieteen laitos), PL 52, 20521 Turku U-röntgen, os. 945 Puh. (02) 313 1945 TYKS Kantasairaala, Kiinamyllynkatu 4 8 (Sisäänkäynti 3A, U-sairaala), PL 52, 20521 Turku Salon lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikka Puh: (02) 314 5747 Turuntie 8 B, 24800 Salo TYKSin lasten- ja aikuispsykiatria Puh: (02) 313 0000 TYKS Kantasairaala, Kiinamyllynkatu 4-8, PL 52, 20520 Turku TYKSin nuorisopsykiatria Puh: (02) 313 1722 Kunnallissairaalantie 20, 20700 Turku Angiologian osasto, os. 946 Puh. (02) 313 1959 TYKS Kantasairaala, Kiinamyllynkatu 4 8 (Sisäänkäynti 4A, A-sairaala), PL 52, 20521 Turku T-röntgen, os. 947 Puh. (02) 313 2071 TYKS Kantasairaala, Savitehtaankatu 1 (Sisäänkäynti 18F, T-sairaala), PL 52, 20521 Turku Uusikaupunki Lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatria Puh: (02) 314 1000 Terveystie 4, PL 12, 23501 Uusikaupunki
12 Teksti: Pirkko Soininen Kuva: Mikael Soininen Piirrokset: Leena Itkonen Hymyä huuleen sairaalassa Sairaalaklovnit ovat tuttu näky TYKSin käytävillä. Klovnitohtorit ilahduttavat lapsipotilaita aina tiistaisin Lastenklinikan eri osastoilla. Sairaalaklovnit-toiminta alkoi vuonna 2001 ja toiminta pyörii täysin lahjoitusvaroin. Tällä kertaa TYKSin käytävällä musisoivat ja hauskuuttivat Tri erikois-saparonhoitaja Possukka Perä-Prötkölä (Heidi Fredriksson) ja Tri Pitkäjalka (Bror Österlund). Mikä sana muodostuu pystyriville? Mikä näistä tarvikkeista kuuluu lääkärille? Kuvat näyttävät samanlaisilta, mutta niissä on viisi eroavaisuutta, mitkä? Kerromme oikeat vastaukset 10.6. alkaen internet-sivulla www.vsshp.fi/fi/julkaisut/plusratkaisut