Ruotuväki, PL 25, 00131 HKI MP2 Itella Oyj Lippujuhlan paraati Lappeenrannassa Sotahistoriallinen taistelunäytös keräsi suosiota uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 52. vuosikerta n:o 12 (1145) 26.6.2014 verkossa > www.ruotuvaki.fi Kuva: Ali Rinta-Jaskari Koulutusta siviilitaustaisille Maanpuolustuskorkeakoulun tarjoama siviilitaustaisille suunnattu sotatieteiden maisterin tutkinto pyrkii kehittämään viranomaisyhteistyötä. Teija Makkonen valmistui ensimmäiseltä pilottikurssilta elokuussa 2013. Majuri Marko Töhösen opinnoista on jo aikaa. uutiset, sivu 3 Suomi lähdössä mukaan Naton kyberpuolustuskeskukseen uutiset, sivu 4 Lentosotakoulu valmistautuu lopettamaan Kauhavalla kentällä, sivu 10 Vinkkejä eräharrastuksen aloittamiseen vapaalla, sivu 15
2 ruotuväki 12/2014 pääkirjoitus 26.6.2014 Tasa-arvo tekee tiimin Isot muutokset tehdään pienillä teoilla arjessa. Tänä vuonna vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki ennätysmäärä naisia, 818 henkeä. Naisten ennätyksellinen kiinnostus asepalvelusta kohtaan on positiivinen merkki siitä, että varusmieskoulutus on antoisaa ja sotilasura kiinnostaa monia. Samalla on hyvä nostaa esille puolustusvoimissa tehtävää tasa-arvotyötä ja keskustelua miesten ja naisten palveluksen järjestämisestä. Esimerkiksi käy tuore keskustelu siitä, pitäisikö naiset ja miehet majoittaa samoihin tupiin. Sekatupiin majoitetaan esimerkiksi Norjassa. Siellä on havaittu, että käytäntö korottaa yhteishenkeä (RV 4/14). Mallia voidaan toki harkita myös Suomessa, mutta samalla on hyvä huomata, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on laaja kokonaisuus merkittävä osa toimivaa, nykyaikaista maanpuolustusta. tornitouhua *** Puolustusvoimissa on tehty tasa-arvotyötä suunnitelmallisesti vuodesta 2006 asti. Valtakunnallinen puolustusvoimien tasa-arvosuunnitelma on tarkoitus päivittää jälleen ensi vuonna. Vuonna 2011 tasa-arvosta tehtiin laaja kyselytutkimus seitsemän eri joukko-osaston varusmiehille ja kaikille vapaaehtoista asepalvelusta suorittaneille naisille. Tuolloin käsitykset siitä, miten toista sukupuolta arvostetaan tai suositaan palveluksessa, erosivat miesten ja naisten välillä. Noin kymmenesosa varusmiespalvelusta suorittaneista miehistä ja pari prosenttia naisista arvioi, että naisia arvostetaan palveluksessa miehiä enemmän. Viidesosa miehistä ja puolet naisista puolestaan arvioi, että miehiä arvostetaan enemmän. Naiset siis kokivat jokseenkin selvästi, että miehiä arvostetaan palveluksessa naisia enemmän. Henkilöstön osalta tutkijat totesivat puolustusvoimauudistuksen miehistävän puolustusvoimia, mikäli tasa-arvosta ei pidetä huolta. Irtisanomiset ja ulkoistukset kun kohdistuvat usein naisvaltaisiin siviilitöihin. Puolustusvoimissa naisten osuus henkilöstöstä on pienentynyt 1990-luvun lopulta saakka. *** Olisi mielenkiintoista kuulla, miten henkilöstö ja varusmiehet arvioivat tasa-arvon toteutuvan nykyisin. Kolmessa vuodessa on voinut tapahtua paljon. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ei puolustusvoimissa ole vain juhlapuheiden asia. Isot muutokset tehdään pienillä teoilla arjessa. Jos eriarvoisuutta esiintyy, ei palvelus- tai työyhteisöstä muodostu tiivistä tiimiä. Ajoittain fyysisesti ja henkisesti vaativassa varusmiespalveluksessa kaikkien pääseminen osaksi porukkaa on ensiarvoisen tärkeää. Hyvin toteutetulla joukko-osastotason tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelulla pystytään korjaamaan havaittuja epäkohtia ja ongelmia tehokkaasti. Kiusaamiselle ja syrjinnälle on nollatoleranssi. Epäarvoistava kohtelu laskee varusmiesten palvelusmotivaatiota. Mikäli varusmies havaitsee kiusaamista tai syrjintää, hänen kannattaa ensin olla yhteydessä oman yksikkönsä henkilökuntaan. > jyrkivainio@hotmail.com nurkka Puolustusyhteistyön monet piirit Kylmän sodan jälkeisen länsimaisen puolustuspolitiikan yksi keskeisimmistä käsitteistä on ollut puolustusyhteistyö. Sodan kuvan muutos ja taloudelliset rajoitteet ovat ajaneet asevoimat muutokseen erityisesti Euroopassa. Rahoituksen sekä suorituskykyjen ylläpidon ja kehittämisen haasteiden ratkaisuksi on esitetty syventyvää puolustusyhteistyötä. Puolustusyhteistyö onkin noussut politiikan agendalle useilla eri tasoilla. Näitä tasoja ovat kansainvälinen, alueellinen ja kahdenvälinen. Poliittisissa puolustukseen liittyvissä narratiiveissa puolustusyhteistyön osin päällekkäiset rakenteet ja tasot esitetään toisiaan täydentävinä ja korostetaan, että kysymys ei ole kilpailusta. Tämä päällekkäisyys kuitenkin asettaa erityisesti pienet syvälle eurooppalaisiin ja kansainvälisiin rakenteisiin integroituneet valtiot hankalaan asemaan. Nähdään välttämättömäksi olla mukana mahdollisimman tiiviisti kaikissa rakenteissa kaikilla tasoilla. Tämä itsessään kuitenkin syö vähäisiä resursseja. Sen voidaan myös nähdä hankaloittavan välttämätöntä päätöksentekoa. *** On toki huomioitava, että puolustusyhteistyö tämän päivän muodossaan on uusi poliittinen ilmiö, jolloin suuntalinjojen hakeminen vie aikansa. Tämän päivän politiikalle ominaista on nopeiden voittojen hakeminen. Puolustuksen alalla tämä on lähes mahdotonta. Tätä hitautta voi itse asiassa korostaa viimeaikaiset maailmanpolitiikan tapahtumat. Todellisen puolustusyhteistyön vaatimus on kyky luopua, yhdistää ja jakaa suorituskykyjä. Tämä ainakin toistaiseksi kamppailee perinteisen kansallisen intressin ymmärryksen kanssa. *** Suomelle puolustusyhteistyö on välttämätöntä. Keskeinen kysymys tällä hetkellä on kuinka syvälle täytyy tai on mahdollista mennä. Suomessa ei tunnu olevan halua nopealla aikataululla lähteä yhteistyön syvimmälle asteelle eli liittoutumiseen kenenkään kanssa. Tämä kysymys on olennainen puolustuksemme uskottavuuden kannalta. Millä tavalla puolustusyhteistyö voi parantaa tätä? Mitkä ovat keskeisiä uskottavuuteen liittyviä kynnyssuorituskykyjä, jotka on kyettävä ylläpitämään itse? Voiko puolustusyhteistyö ylipäänsä olla vastaus puolustuksen resursoinnin haasteisiin? Tämä liittyy puolustusyhteistyön syvyyteen. *** Puolustusyhteistyön saralla Suomelle merkittävää voikin olla pyrkiä määrittämään mitä puolustusyhteistyöllä pyritään saavuttamaan ja kenen kanssa. Vaikka tällä hetkellä on ymmärrettävää että yhteistyö hakee muotoaan ja rajojaan kaikilla tasoilla, niin se päivä lähestyy jolloin kovia ratkaisuja joudutaan tekemään. Näistä ensimmäinen voi olla puolustusyhteistyön painopisteen määrittäminen. Siis millä tasolla ja kenen kanssa yhteistyötä oikeasti lähdetään tekemään? Tommi Sikanen Kapteeni, YTM, opettaja Strategian laitos Maanpuolustuskorkeakoulu kysymys sosiaalisesta mediasta @apajakari 11. kesäkuuta Vaikka AKT menisi lakkoon, onneksi AKT (Alueellisen Koskemattomuuden Turvaaminen) toimii 24/7. #puolustusvoimat Merivoimien tiedotuspäällikkö Annele Apajakari kommentoi Suomen merivalvontaa. @TPKanslia 9. kesäkuuta #TPNiinistö: Nato-jäsenyys ei ole nolla tai sata kysymys. Meillä on eriasteisten kumppanuuksien verkosto. #kultaranta Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi Nato-jäsenyyttä Kultaranta-keskusteluissa. @MickoJaacko 10. kesäkuuta Äsken iloitsin että enään 8 työpäivää jäljellä ja sitten ei tarvitse heräillä jatkuvasti ennen kukonlaulua, kunnes tajusin että #intti Heinäkuussa palvelukseen astuva Mikko Jaakonsaari kommentoi kesäsuunnitelmiaan. Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla ruotuvaki@mil.fi @JarnoLim 15. kesäkuuta Suomen Nato-jäsenyys nyt johtavien päättäjien toimesta nostettu aidoksi vaihtoehdoksi. Ensi vuoden hallitusneuvottelut käännekohta. #Turpo Intel Securityn kyberturvallisuusjohtaja Jarno Limnéll kommentoi Suomen Nato-jäsenyyttä. Edellisessä lehdessä kysyimme: Vaikuttaako Ukrainan kriisi Suomen turvallisuustilanteeseen? Kyllä 51% 49% Ei Seuraava kysymys: Kiinnostaako sinua Maanpuolustuskorkeakoulun siviiliopinnot? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > www.ruotuvaki.fi KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh. 0299 500 718 Seuraava numero ilmestyy 17.7.2014 ISSN 0557-4897 (painettu) ISSN 1458-8005 (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh. 0299 500 715 Fax. 0299 500 709 mikko.ilkko@mil.fi UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh. 0299 500 716 Fax. 0299 500 709 juha.heikkinen@mil.fi TUOTANTOSIHTEERI Helena Immonen Puh. 0299 500 717 Fax. 0299 500 709 helena.immonen@mil.fi LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Deniz Kaya Puh. 0299 500 718 ruotuvaki@mil.fi TOIMITTAJAT Alikersantti Sanna Närä Puh. 0299 500 739 Korpraali Teemu Kakko Puh. 0299 500 703 Kaartinjääkäri Hannes Mattila Puh. 0299 500 617 Kaartinjääkäri Joonas Välilä Puh. 0299 500 616 toimittajat.ruotuvaki@mil.fi GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Eero Ketonen graafikko.ruotuvaki@mil.fi VALOKUVAAJA Kaartinjääkäri Ali Rinta-Jaskari Puh. 0299 500 618 kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi arkisin kello 8.00 16.15 ruotuvaki@mil.fi Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2014 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, 00130 Helsinki, postiosoite: PL 25, 00131 Helsinki, puhelinvaihde: 0299 800 internet-osoite: > www.puolustusvoimat.fi/ruotuvaki
ruotuväki 12/2014 3 uutiset Koulutusta viranomaisyhteistyöhön Puolustusvoimien ulkopuolinen henkilö voi kouluttautua sotatieteiden maisteriksi Maanpuolustuskorkeakoululla. Koulutuksella halutaan vahvistaa puolustusvoimien lakisääteisiä tehtäviä. Hannes Mattila Kevään 2014 yhteishaussa siviilitaustaiset henkilöt pystyivät hakemaan Maanpuolustuskorkeakoululle sotatieteiden maisterin tutkintoon neljättä kertaa. Viranomaisyhteistyöhön painottuva koulutus kestää kaksi vuotta, ja opiskelija voi suuntautua joko kansalliseen- tai kansainväliseen turvallisuuteen. Puolustusvoimien ulkopuolelta tulevien sotatieteiden maisterin koulutus näki päivänvalon vuonna 2011, kun kaksi puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvaa virkamiestä aloitti opinnot pilottikurssilla. Tämän jälkeen koulutukseen on voinut hakea joka kevään yhteishaussa. Tämä, kuten kaikki muukin MPKK:n tarjoama koulutus lähtee vararehtorin, eversti Jyrki Heinosen mukaan puolustusvoimien omasta tarpeesta. Siviilitaustaiselle opiskelijalle sotatieteiden maisterin tutkinnon on tarkoitus tarjota asiantuntijuutta puolustusvoimien toimintatavoista ja kulttuurista, joka edesauttaa puolustusvoimien ja muiden viranomaisten välistä yhteistyötä. Puolustusvoimilla on kolme lakisääteistä tehtävää: isänmaan puolustaminen, viranomaisten tukeminen ja kriisihallinta. Tämän koulutuksen kautta saamme osaajia erityisesti kahteen viimeiseen kohtaan. Siviiliopintoja kuvaavampi nimi on viranomaisyhteistyön koulutusohjelma. Hakijamäärät ovat pysyneet tasaisina kaikissa hauissa. Kevään 2013 yhteishaussa opiskelupaikkaa haki 33 hakijaa, kun kaikkina muina vuosina hakijoita on ollut 31. Tällä hetkellä viranomaisyhteistyön koulutusohjelmaa suorittaa 14 opiskelijaa. Aiemmin siviilejä on nähty MPKK:lla tohtorintutkinnon ja joustavan opinto-oikeuden kautta. Ohjattua opiskelua Koulutusohjelman kurssinjohtajan, Inka Venhon mukaan opiskelu MPKK:lla eroaa niin upseereista kuin muista yliopistoistakin. Erona upseereiden vastaavaan koulutukseen on muun muassa aavistuksen laajempi akateeminen vapaus. Kuva: Ali Rinta-Jaskari Kosovossa rauhanturvaajana palvellut Juha Soinola innostui sotatieteiden maisterin tutkinnosta kansainvälisen linjan vuoksi. Opintopolku on monitahoisempi. Heillä ei ole pakollisia sivuaineita kuten upseereilla, vaan jokaisen opiskelijan opintopolku pyritään rätälöimäänä sen mukaan, mikä on heidän tavoitetehtävänsä, eli mihin tehtävään he tulevat valmistumaan, Venho kertoo. Huomattavin ero upseeriopiskelijoihin nähden on työtehtävissä. Opiskelu MPKK:lla laajensi näköalaa Hannes Mattila Tampereen yliopistolla hallintotieteiden kandidaatiksi opiskellut ja kymmenen vuoden uran puolustusvoimissa tehnyt Teija Makkonen valmistui sotatieteiden maisteriksi ensimmäiseltä pilottikurssilta elokuussa 2013. Olin jo puolustusvoimissa määräaikaisessa virassa, kun lähdin suorittamaan varusmiespalvelusta. Intin aikana totesin, että sotilasta minusta ei tule, mutta ala kuitenkin kiinnosti. Olin töissä Pääesikunnassa, kun tuli mahdollisuus lukea sotatieteiden maisterin tutkinto siviilitaustaisena. Päätin tarttua siihen. Alussa upseereiden joukossa pyörivät siviilit herättivät ihmetystä. Monille oli aluksi vierasta, että siviilitaustaiset opiskelivat samoilla luennoilla. Siinä missä upseereille on taattu jokin virka, viranomaisyhteistyön opiskelijoille puolustusvoimat eivät automattisesti tarjoa työpaikkaa. He saavat valmiudet ylemmän tason asiantuntijatehtäviin, ja me haluamme ilman muuta tukea heidän työllistymistään. Vaikka akateemista vapautta on enemmän kuin upseereilla, on opiskelu muita yliopistoja kurinalaisempaa. Normaaliyliopistoon verrattuna tämä on paljon strukturoidumpaa ja ohjatumpaa. Akateeminen vapaus on eri asia kuin yliopistossa, jossa voit opiskella ennalta määrittämättömän ajan. Opinnoille on annettu tietty määräaika, ja se asettaa tietyt ehdot läsnäololle. Yhdeltäkään opiskelijalta ei ole tullut huonoa palautetta, vaan sitä pidetään hyvänä asiana. Kosovosta koulunpenkille MPKK:n etuna siviiliyliopistoon nähden Makkonen näkee opintojen kurinalaisuuden. Itse pidin opiskelun järjestelmällisyydestä. Se lisää tehokkuutta. Tällä hetkellä Makkonen on mukana tekemässä puolustusvoimien henkilöstöstrategiaa määräaikaisessa virassa vuoden loppuun asti, jonka jälkeen tulevaisuus on avoin. Tämän hetkisen tehtävän kannalta Makkonen arvostaa saamansa koulutuksen tuomia uusia näkökulmia. Opiskelusta on ollut hyötyä siinä mielessä, että olen nähnyt toimintaa MPKK:lla. Hahmotan asioita nyt myös upseerien näkökulmasta. Vaikka koulutus on MPKK:lla laadukasta, tulisi puolustusvoimien Makkosen mukaan panostaa enemmän viranomaisyhteistyön koulutusohjelman opiskelijoiden urasuunnitteluun. Syksyllä 2012 opiskelunsa aloittanut Juha Soinola valmistuu sotatieteiden maisteriksi elokuussa. Hän kiinnostui viranomaisyhteistyön tutkinnosta erityisesti kriisinhalintaan painottuvan kansainvälisen turvallisuuden vuoksi. Hakuprosessi oli monivaiheinen ja haastava. Hain 2011 keväällä. Ensin oli kirjalliset kokeet, ja elokuussa kävin vielä valintahaastattelussa. Itse kurssi alkoi 2012 syksyllä, Soinola kertoo. Aiemmin logistiikka- ja turvallisuustehtävissä työskennellyt Soinola on palvellut myös rauhanturvaajana yhteensä kahden vuoden ajan. Suoraan Kosovosta koulun penkille tulleelle Soinolalle MPKK:n sotilaallinen ympäristö ei aiheuttanut kulttuurishokkia. Sotilaselämä näkyy opiskelussamme hyvin vähän. Koulutus on vastannut Soinolan odotuksia. Olen ollut todella tyytyväinen. Aluksi oli tietysti vähän outoa, kun neljä siviilitaustaista opiskelijaa pönötti siviilit päällä upseerien keskellä. Strategian laitoksella tosin on joustavan opinto-oikeuden kautta ollut siviiliopiskelijoita jo aiemmin, eli siellä hommaan oltiin totuttu. Nordefcon kurssi keräsi koiranohjaajat yhteen Kuva: Simen Rudi/Norwegian Armed Forces Teemu Kakko Pohjoismaisen puolustusalan yhteistyön Nordefcon (Nordic Defence Cooperation) sotakoiratyöryhmän kurssi tarjosi koulutusta pohjoismaisille räjähde-etsintäkoiraohjaajille. K9-kurssi kokosi sotakoirien ohjaajat yhteen harjoittelemaan ja yhdistämään toimintatapamallejaan. Nordefcon sotakoiratyöryhmän kurssilla koulutettavat suorittivat vaativia ja monimutkaisia tehtäviä. Kurssi järjestettiin 2. 13. kesäkuuta Norjassa. Kurssilla kouluttajana toimineen koiranohjaajan, ylivääpeli Jussi Virkin mukaan kurssi sujui hyvin. Kurssi alkoi peruskoulutusvaiheella, jossa harjoiteltiin muun muassa ajoneuvon tarkastuspistetoimintaa, Virkki kertoo. Kurssille osallistui yhteensä 17 koirakkoa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Naton yhteistyön piirissä kurssille kutsuttiin vieraita Belgiasta, Alankomaista, Ranskasta ja Yhdysvalloista. Muita kurssille osallistuvia suomalaisia olivat kouluttajana toiminut pursimies Mikko Majuri, ja oppilaina osallistuneet ylikersantti Heidi Heinonen ja ylikersantti Jussi Mäkelä. Vaativia ryhmätyötehtäviä Suurin kurssilta saatava hyöty oli Virkin mukaan se, että Pohjoismaat yhdistivät omia toimintatapamallejaan ja että koira ja ohjaaja pääsivät kehittämään yhteistyötään ja rakentamaan luottamusta. Tämä oli koulutettaville erinomainen tilaisuus omaksua taitoja, joita tarvitaan kansainvälisiin operaatioihin osallistuttaessa, Virkki sanoo. Kurssin toisessa vaiheessa suoritettiin muun muassa vaativia tehtäviä sisältävä jalkamarssi. Viimeisellä viikolla koulutettavat suorittivat ryhmissä esimerkiksi kokonaisten teatterirakennusten turvatarkastuksia, Virkki toteaa. Viime vuonna kurssi järjestettiin Tanskassa, edellisvuonna Ruotsissa ja sitä ennen Norjassa. Suomalaisia ohjaajia osallistui kurssille ensi kertaa kaksi vuotta sitten.
4 uutiset ruotuväki 12/2014 lyhyesti Kyberharjoitus edistää kansallista yhteistyötä Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus (PVJJK) järjesti 9. 13. kesäkuuta Kansallisen kyberharjoituksen Jyväskylässä. Harjoitus järjestettiin nyt toista kertaa ja tänä vuonna siihen osallistuu 15 eri tahoa; Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori, sen palveluiden käyttäjiä, Kansallinen kyberturvallisuuskeskus sekä muita turvallisuustoimijoita. PVJJK:n johtajan, eversti Mikko Heiskasen mukaan kyberuhkiin varautuminen vaatii toimivaa yhteistyötä eri viranomaisten ja korkeakoulujen välillä. Yhteistyön edellytys on, että eri toimijat tuntevat toisensa, ja tämä harjoitus edesauttaa sitä. DKa Vekaranjärven urheilutalo valmistuu Karjalan prikaatin peruskunnostettu urheilutalo Vekaranjärvellä pyritään ottamaan käyttöön toisen saapumiserän tuloon mennessä. Urheilutalo luovutettiin kalustettavaksi 17. kesäkuuta. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen rakennuttamisen toimialajohtajan Raimo Jokelan mukaan hallin toimintaa on monipuolistettu huomattavasti. Uimahallin lisäksi liikuntatilat on kunnostettu ja pohjakerrokseen on tehty erillinen kuntosali, Jokela kertoo. TKa Suomelle kultaa sotilaspurjehduksen PM-kisoissa Suomi voitti sotilaspurjehduksen Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa kultaa joukkuepurjehduksessa. Avoimet kilpailut pidettiin Tanskassa, ja niihin osallistuivat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Alankomaat. Suomi voitti mestaruuden nyt toista kertaa peräkkäin. Joukkueenjohtajan, komentajakapteeni Juha Lehtisen mukaan voittoputkea on tarkoitus jatkaa. Siitä lähdetään, että pidetään tämä myös ensi vuonna. Suomen joukkueeseen kuului kolme kolmen hengen venemiehistöä, johtaja ja tuomari. HMa Siviili- ja sotilaslentokoulutus yhdistetään? Siviili- ja sotilasilmailun lentokoulutuksen yhteistyömahdollisuuksia käsittelevä raportti luovutettiin puolustusministeri Carl Haglundille 11. kesäkuuta. Selvityksen mukaan olisi mielekästä yhdistää puolustusvoimien ja Suomen ilmailuopiston alkeislentokoulutusta. Tässä pyritään siihen, että verovaroin kustannettava ilmailukoulutus pystyttäisiin toteuttamaan kustannustehokkaammin, kertoo puolustusministeriön erityisasiantuntija Mika Varvikko. Työryhmä esittää myös, että rajavartiolaitoksen ja maavoimien antama alkeis- ja peruslentokoulutus yhdistetään. HMa Lippujuhlan paraati keräsi suuren yleisön Lippujuhlan paraatia Lappeenrannassa oli seuraamassa noin 10 000 ihmistä. Sotahistoriallinen taistelunäytös oli suosittu ohjelmanumero. Helena Immonen Päivä ei olisi voinut kauniimpi olla, kun puolustusvoimain lippujuhlan päivän juhlallisuudet alkoivat Lappeenrannassa keskiviikkona 4. kesäkuuta. Noin 10 000 ihmistä kerääntyi seuraamaan lippujuhlan paraatia kaupungin keskustaan. Tunnelma kaupungissa oli iloinen ja odottava, kun paraatijoukot valmistautuivat katselmukseen Kimpisen kentälle. Paraatikatselmuksen suoritti puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraaliluutnantti Mika Peltonen. Peltonen muisti juhlapuheessaan veteraaneja, ja kiitti nykyisiä asevelvollisia osallistumisesta maanpuolustuskyvyn ylläpitoon. Hän totesi, että puolustus on toistaiseksi hyvällä tasolla ja puolustustahtoa löytyy. Kovalla työllä hankittua hyvää kykyä ei kannata päästää rapautumaan. Itsenäisen hyvinvointivaltion puolustuksen taso ei voi olla rahakysymys, sen on tahtokysymys, Peltonen sanoi. Vaikka Peltonen käsittelikin puheessaan myös tulevia maapuolustuksellisia haasteita, vakuutti hän lopuksi, että puolustus pitää niin maalla, merellä, ilmassa kuin verkossakin. Kenttäpiispa Pekka Särkiö piti katselmuksen aikana kenttähartauden. Hartaudessa Särkiö muistutti kuulijoita, että sodassakaan ihminen ei aina jaksanut omin voimin apua tarvitsee joskus jokainen. Ukki oli marssimassa! Paraatia seurasi noin puolen tunnin ohimarssi, jonka Peltosen kanssa otti vastaan muun muassa Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva ja Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt. Paraatia ja ohimarssia oli katsomassa lappeenrantalainen Sara Peltomaa 7-vuotiaan Vennyn ja 5- Pauli Engblom Rakuunakilta ry:n reserviläisistä koottu ratsuosasto ilahdutti etenkin perheen pienimpiä. Vaatetuksena osastolla oli ratsuväen asepuku m/22. Suomi valmistelee osallistumista Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskuksen toimintaan lähettämällä Tallinnassa sijaitsevaan laitokseen kaksi asiantuntijaa. Puolustusministeriön erityisasiantuntija Kristian Vakkurin mukaan suomalaisupseerin on tarkoitus työskennellä strategisella osastolla doktriinikysymysten parissa ja VTT:n asiantuntijan keskuksen teknisellä osastolla. Asiantuntijat aloittavat ehkä vielä kesän aikana. Kyberpuolustuskeskuksen tiedottaja Kristiina Pennar kertoo Tallinnan keskuksen olevan yksi Naton valtuuttamista 18 osaamiskeskuksesta, joiden tehtävä on parantaa keskuksen osallistujavaltioiden ja Naton osaamista tietyn aihepiirin ympärillä. Keskus ei kuulu Naton organisaatioon. Tallinnan keskuksen on tällä hetkellä jäseninä 14 Nato-maata ja Itävalta. Täällä ei ole operatiivista toimintaa. Kyseessä on tutkimusorganisaatio, Pennar täsmentää. Juristit ja it-väki yhdessä Kyberpuolustuksen osaamiskeskuksessa on viisi osastoa: oikeudellinen ja tekninen osasto sekä koulutus-, hallinto, ja strategiaosasto. Tutkimuksen lisäksi toimintaan kuuluvat erilaiset kurssit ja koulutukset. Keskuksen tunnetuin teos on sen tuottama Tallinnan manuaali, joka käsittelee kansainvälistä oikeutta kybermaailmassa. Teos on asiantuntijoiden akateeminen mielipide siitä, milloin valtiot ovat oikeutettuja vastaamaan aseelliseen hyökkäykseen voimakeinoin ja mitä kohteita kyberavaruudessa suojellaan. Tutkija Liis Vihul työskentelee Tallinnan manuaalin seuraajaprojektin, Tallinna 2.0:n, parissa. Nyt katsomme kyberoperaatioita, joita ei lasketa aseellisiksi vuotiaan Aarnin kanssa. Sara Peltomaa kehui päivän ihanaa tunnelmaa. Tämähän on arvokas tilaisuus, ja on näin hieno sääkin, Peltomaa kommentoi hymyillen. Perhe oli saapunut seuraamaan paraatia erityisestä syystä: Parasta oli, kun ukki oli marssimassa, Venny Peltomaa tuumasi. Aarni Peltomaankaan ei tarvinut kauaa miettiä, mikä oli päivän kohokohta: Se hävittäjien ylilento oli kaikkein hienoin, Aarni sanoi viitaten Midnight Hawksin taitolentonäytökseen, jonka taitolentoryhmä suoritti Kimpisen kentän yllä ennen paraatia. Päivän aikana yleisöllä oli mahdollisuus tutustua puolustusvoimien kalustoon kalustonäyttelyssä Rakuunamäellä. Iltapäivällä Helena Immonen Ohimarssia vastaanottamassa ollut Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva kehui lippujuhlan päivän paraatia vuolaasti. On tullut paljon hyvää palautetta tapahtumasta. Kaikki järjestelyt toimivat hyvin, ja oli aurinkoinen päivä. Moni on kehunut, miten hieno kesäkaupunki Lappeenranta on, Jarva kommentoi jälkeenpäin. Mitään suurempia ongelmia ei Jarvan mukaan päivän aikana ilmennyt. Kuumuudesta johtuen muutamia pyörtymisiä tapahtui muun muassa paraatikatselmuksen aikana, mutta ensiapu toimi tilanteissa ripeästi. Paraati oli parasta mainosta, mitä kaupunki voi saada osakseen. Täällä on muutenkin paljon sotilaallisia perinteitä ja puolustusvoimat on aktiivinen toimija Lappeenrannassa. Koko tapahtuma Rakuunamäellä nähtiin myös Utin jääkärirykmentin laskuvarjohyppynäytös ja sotahistoriallinen taistelunäytös, joka keräsi yleisöltä erityisen suuret suosionosoitukset. Paraatilla iso merkitys Lappeenrannalle oli mukava kaikille kaupunkilaisille ja maakuntalaisille. Jarva kertoo olleensa positiivisesti yllättynyt suuresta yleisömäärästä. Osallistujia on arvioitu olleen noin 10 000, mutta Jarvan mukaan määrä saattoi olla jopa siitä suurempi. Porukka oli niin isolle alueelle levittäytyneenä, että on vaikea arvioida varmalla tarkkuudella osallistujien määrää, Jarva kommentoi. Suomi lähdössä mukaan Naton kyberpuolustuskeskukseen Kuva: Ali Rinta-Jaskari hyökkäykseksi tai jotka eivät ole osa aseellista konfliktia. Tutkimme, miten valtiot voivat reagoida niihin, Vihul kertoo. Keskus järjestää vuosittain Lockshield-harjoituksen, jossa puolustavat joukkueet pyrkivät puolustautumaan hyökkäävältä joukkueelta. Tänä vuonna harjoitus järjestettiin toukokuussa ja Suomi oli mukana kahdeksatta kertaa. Harjoituksessa on teknisten asiantuntijoiden lisäksi lakimiehiä, jotka tarkkailevat harjoituksen kulkua oikeudellisesti. Pyrimme laittamaan IT-asiantuntijat ja juristit työskentelemään yhdessä. Juristit eivät aina ymmärrä tietoverkkojen tekniikkaa ja ITasiantuntijoiden ehdottamat toimet voivat olla laittomia, joten yhteistyö tuottaa tuloksia, Pennar sanoo. Naton kyberpuolustuskeskuksen tiedottaja Kristiina Pennar korostaa, että kyseessä on tutkimusorganisaatio. Kuva: Ali Rinta-Jaskari
ruotuväki 12/2014 5 uutiset Puolustusvoimat irtisanoo 126 henkilöä tähtäimessä Voisiko ylijäämäruokaa myydä tai jakaa? Deniz Kaya Teemu Kakko Mannerheim-ristin ritarit saivat muistokiven Saloon. Kolmen Saloon haudatun Mannerheim-ristin ritarin kunniaksi pystytetty muistomerkki paljastettiin Salon Sibelius-puistossa lauantaina 7. kesäkuuta. Aloitteen muistomerkin hankkimisesta tehneen salolaissyntyisen tietokirjailijan Paavo Frimanin mukaan muistomerkki on kunnianosoitus kaikille Mannerheimristin ritareille. Muistokivi ei ole vain kolmelle Saloon haudatulle ritarille, vaan kaikille 191 Mannerheim-ristin ritarille. Toivon, että ihmiset muistomerkin nähdessään muistelisivat sodassa palvelleita miehiä ja naisia, Friman kertoo. Hannes Mattila Tuusulassa sijaitseva Taistelukoulu pysyy avoinna käyttäjilleen, vaikka sitä kunnostetaan kesän aikana, ja laitoksen toimintoihin tulee joitain muutoksia. Itä-Uudenmaan aluetoimisto siirtyy Lauttasaareen toukokuun loppuun mennessä lukuun ottamatta asiakaspalvelupistettä, joka säilyy Tuusulassa vuoden loppuun asti. Taistelukoulu uudistuu Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen tiedotti puolustusvoimien irtisanomisista perjantaina 6. kesäkuuta. Tiloja myös kunnostetaan. Taistelukoulun uudistustöistä vastaavan komentaja Petri Parviaisen mukaan kunnostustyöt alkavat kesällä 2014 ja jatkuvat loppusyksyyn. Kesän aikana tehdään joitain välttämättömiä rakennustöitä ja Senaatti-kiinteistöjen vastuulla olevat peruskorjaustyöt. Lisäksi tietoliikenneverkko uudistetaan vastaamaan tämän päivän tarpeita. Mannerheim-ristin ritareille muistokivi Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Mannerheim-ristin arvokkain piirre on se, että se voitiin myöntää sotilaalle sotilasarvoon katsomatta. Senaatti-kiinteistöt on valtion omistama kiinteistöyhtiö, joka omistaa valtaosan puolustusvoimien käytössä olevista toimitiloista. Taistelukoulu on puolustusvoimien entinen oppilaitos, joka lakkautettiin vuonna 1992. Perinteikkäissä tiloissa toimii kuitenkin yhä Maanpuolustuskorkeakoulun täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus. Taistelukoulu on myös puolustusvoimien suurin seminaarien järjestämiseen soveltuva tila. Pääesikunnassa 6. kesäkuuta pidetyssä tiedotustilaisuudessa puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen kertoi puolustusvoimien irtisanovan 126 henkilöä vuoden 2015 alusta alkaen. Kyseinen määrä on 6 prosenttia työtehtävien kokonaisvähennystarpeesta. Suurin osa tehtävien vähennyksistä hoidetaan muilla keinoilla, kuten tehtävien siirroilla ja eläkejärjestelyin. Neuvotteluiden tuloksena 172 henkilöä vastaanotti irtisanoutumispaketin. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa kertoi haastattelussa tiedotustilaisuuden jälkeen, että henkilöstövähennykset ovat olleet useamman vuoden neuvotteluiden tulos. Kun 2012 puolustusvoimain komentaja maan hallituksen läsnäollessa tämän ratkaisumallin kertoi, aloitettiin yt-neuvottelut valtakunnallisella tasolla eri liittojen kanssa. Neuvotteluiden jälkeen jokaiselta puolustusvoimissa työskentelevältä kysyttiin, haluaako hän jatkaa puolustusvoimissa, millä paikkakunnalla ja missä tehtävissä. Neuvotteluiden jälkeen oltiin tilanteessa, jossa 865 henkilölle ei suoranaisesti löytynyt uutta tehtävää. Heille pyrittiin löytämään uusia töitä joko puolustusvoimista tai puolustusvoimien tukemana joltakin toiselta työnantajalta. Myös irtisanoutumiskorvauksesta neuvoteltiin. Nyt meillä on tilanne, jossa joudumme irtisanomaan 126 henkilöä, Honkamaa täsmentää. Honkamaan mukaan puolustusvoimien näkökulmasta yt-neuvottelut sujuivat hyvin. Neuvotteluihin osallistuneita henkilöitä on pyritty tukemaan muun muassa työnhaussa. Nyt ilmoitetut irtisanomiset ovat osa puolustusvoimauudistusta, jossa vähennetään yhteensä noin 2 100 tehtävää puolustusvoimista. Vähennystarve koski 1 430 osalta siviitehtäviä ja loput 670 vähennettyä oli sotilastehtäviä. Suurimmat muutokset uudistuksessa kohdistuvat logistiikan ja hallinnollisten tukipalveluiden uudelleen organisointiin. Myös sotilasläänien esikuntien ja joukkoosastojen lakkautukset ovat merkittävä osa säästötavoitteita. Tiedotustilaisuudessa Puheloinen nosti esille puolustusvoimien nykytilan. Uudistuksen suurimmat muutokset ovat paraikaa käynnissä. Toiminta pyritään palauttamaan puolustusvoimauudstusta edeltäneelle tasolle vuodesta 2015 alkaen. Tämä näkyy esimerkiksi kertausharjoituksien ja maastovuorokausien lisääntyvinä määrinä. Työtehtävien vähentämisellä saavutettu vuotuinen säästö on noin 90 miljoonaa euroa. Salon Mannerheim-ristin ritarit olivat eversti Hans Olof von Essen, alikersantti Eino Laisi ja lentomestari Urho Lehtovaara. Friman tapasi Lehtovaaran nuorena henkilökohtaisesti. Siihen aikaan nuoret heittelivät paljon lennokkeja. Eräänä päivänä Lehtovaara lahjoitti minulle oman lennokkinsa, Friman muistelee. Muistomerkkiä suunniteltiin useamman vuoden ajan. Siihen saatiin rahoitus muutamilta salolaisilta yrityksiltä, Salon ystävien tukiverkoston muodostavilta yksityishenkilöiltä ja huhtikuussa pidetystä konsertista, jossa esiintyivät Seppo Hovi ja Taina Piira. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti muistomerkin paljastustilaisuudessa puheen. Niinistön mukaan muistomerkki on osoitus kiitollisuudesta Mannerheim-ristin ritareita ja heidän toimintaansa kohtaan. Kuva: Teemu Kakko Parviainen painottaa, että muutoksista huolimatta koulutus-, kurssi- ja seminaaritoiminta jatkuu tulevaisuudessakin, ja Taistelukoulua voi varata tähän käyttöön myös remontin aikana. Taistelukoulussa järjestetään tyypillisesti puolustusvoimain henkilökunnan täydennyskoulutusta. Laitoksessa järjestetään satoja tilaisuuksia vuodessa. Kuva: Deniz Kaya Joonas Välilä Esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa ylijäävän ruuan määrä aiheuttaa pään pyörityksiä. Useimmiten ruoka mätetään suoraan linjastolta roskiin. Useissa kaupungeissa on kokeiltu sekä ruuan myyntiä että jakamista ilmaiseksi. Voisiko varusmiehiltä ylijäävää ruokaa myydä tai jakaa, Leijona Cateringin liiketoimintajohtaja Elina Latvanen-Nieminen? Me myymme henkilöstölle tätä varusmiehille tarjottavaa ruokaa. Eli puolustusvoimien henkilökunta voi ostaa ylijäävä ruokaa. Mihin hintaan ruokaa voi ostaa? Erilaisille tuotteille on erilaiset hinnat. Hinta määräytyy tuotteen mukaan. Onko siviileillä mahdollisuus ostaa tätä ruokaa? Esimerkiksi varuskunta-alueen ulkopuolelle kuljetettuna? Varuskunta-alueelle pääseminen on haasteellista. Myös uutisia muualta Suomi kyberturvallisuuden edelläkävijämaa? hygienia-asiat tulevat vastaan, kun ruoka on jo kerran ollut tarjolla. Olemme erittäin tarkkoja hygieniasta. Ylijäämäruokaa pitäisi olla niin paljon, että se voitaisiin nopeasti jäähdyttää ja sitten myydä. Tiedämme hyvin tarkkaan ruokailijavahvuudet ja teemme erävalmistusta, joten ruokaa ei juurikaan jää yli. Kuinka paljon ruokaa menee hukkaan? Ihan tarkkoja määriä en pysty kertomaan. Mutta iso osa on lautashävikkiä, eli ruokaa otetaan liikaa ja ylijäävä annos heitetään roskiin. Heinäkuussa tuleville uusille varusmiehille suunnataan biojätekampanja, jolla yritetään kampanjoida, että varusmiehet ottaisivat ruokaa vain sen verran, mitä syövätkin. Tämä siksi, ettei tulisi lautashävikkiä. Valmistamme ruokaa erävalmistuksella, joten sillä pystymme säätelemään hävikin määrää. Yritämme yhdessä uuden saapumiserän kanssa vähentää tätä lautashävikin määrää. Suomen kyberturvallisuusstrategia visioi, että Suomi on kyberturvallisuuden edelläkävijämaa vuoden 2016 loppuun mennessä, kirjoittaa Viestimies-lehti. Yhtenä kantavana argumenttinä käytetään sitä, että Suomella on maailman puhtaimmat verkot. Tämä varmaan pitääkin paikkaansa, jos tavoitteena on kyetä rajoittamaan yleisesti tunnettujen haittaohjelmien toimintaa tai ilmiselvästi haitallista liikennettä. Valtiollisilla toimijoilla on kuitenkin resursseja ja kykyä suorittaa sellaisia operaatioita, jotka eivät jää antivirusohjelmistojen haaviin, eivätkä ole helposti havaittavissa ilman laajempaa kansallista valvontaa. Suomi ei ole enää lintukoto, jonka etäinen sijainti suojaa maailman ikäviltä ilmiöiltä. Suomeen, kuten muihin valtioihin, kohdistuu turvallisuusuhkia, myös kyberulottuvuuden kautta. Suomi on esimerkiksi yksi Red October -nimisen tiedusteluoperaation kohdemaa. Viestimies 2/2014 Modernisoinnin taidonnäyte Patrian koordinoima Suomen merivoimien Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjaus kantaa alusten suorituskyvyn 2020-luvulle asti, kerrotaan Patria-konsernin sidosryhmälehti Patriassa. Muutos 80-luvun lopun järjestelmien teknologiasta tähän päivään on huima. Tämän kaltaisten sota-alusten elinikä on noin 30 35 vuotta, ja Rauma-luokan alukset olivat jo ylittäneet tuon eliniän puolivälin. Elinkaaren aikana vaaditaan yksi peruskorjaus muun muassa siksi, että laitteet vanhenevat, eikä 20 vuotta sitten tehtyihin järjestelmiin ole enää saatavilla varaosia, selittää koko peruskorjauksen hankepäällikkö, komentajakapteeni Sami Rauhanummi. Patria 1/2014 Paikallisjoukot tulevat mikä muuttuu? Länsi-Uudenmaan maakuntakomppanian Nikolaus Tolpo kertoi kuukausikokouksessa, mitä tapahtuu maavoimien joukoille paikallisesti 1.1.2015 alkaen, kirjoitti Seppo Vahasalo Oltermanni-lehdessä. Puolustusvoimauudistus sopeuttaa toimintaa vastaamaan nykyisten ikäluokkien kokoa ja julkisen talouden resursseja. Käytännössä tämä merkitsee sodanajan joukkojen määrän supistamista vuoden 1997 tasosta (450 000 sotilasta) lähes puoleen (230 000). Vuoden 2015 alusta maavoimien vahvuus on 150 000 sotilasta. Niistä operatiivisiä joukkoja on 20%, alueellisia 60% ja paikallisjoukkoja 20%. Maavoimat ottaa uudelleen käyttöön paikallisjoukot. Kun operatiiviset ja alueelliset joukot keskittyvät avainalueidensa puolustamiseen paikallisjoukot vastaavat paikallispuolustuksesta ja avainkohteiden suojaamisesta. Oltermanni 2/2014 Toimittanut Deniz Kaya
6 maailmalla ruotuväki 12/2014 lyhyesti Islamistit valtasivat kaupunkeja Irakissa Islamistitaistelijat ovat vallanneet Tikritin ja Mosulin kaupungit Irakissa. Arvioiden mukaan jopa 500 000 ihmistä on paennut kaupungista. Taistelijat kuuluvat Isis-järjestöön, joka hallitsee merkittäviä alueita sisällissotaa käyvässä Syyriassa sekä Irakin länsi- ja keskiosissa. Al-Qaidasta eronneen Isis-järjestön tavoitteena on perustaa alueelle sunni-islamilainen valtio. Irakin pääministeri Nouri Maliki vannoi taistelevansa jihadisteja vastaan ja sanoi rankaisevansa niitä maan turvallisuusviranomaisia, jotka pakenivat hyökkäystä tekemättä juurikaan vastarintaa. (BBC 11.6.) PEn Veteraani hyppäsi Normandian maihinnousun muistoksi Yhdysvaltojen 101. maahanlaskudivisioonassa toisen maailmansodan aikana palvellut Jim Martin hyppäsi laskuvarjolla Normandian maihinnousun taisteluissa 70 vuotta sitten. Tänä vuonna 93-vuotias veteraani hyppäsi lentokoneesta Normandiaan uudestaan osana liittoutuneiden Natsi-Saksan valtaamaan Ranskaan kohdistetun hyökkäyksen muistotilaisuutta. Martinin mukaan laskuvarjohyppyä ei voinut verrata sodan aikaiseen, koska tällä kertaa kukaan ei ampunut häntä kohti. Haluan näyttää, ettei ihmisten tarvitse vain istua ja kuolla, kun he tulevat vanhoiksi, Martin kommentoi. (CNN 6.6.) PEn Panssarijääkäri näkee vaunun läpi Norjan puolustusvoimat testaa laajennetun todellisuuden hyödyntämistä panssarivaunun kuljettamisessa. Ajoneuvoon on asennettu neljä kameraa, jotka välittävät kuljettajan Oculus Rift -virtuaalilaseihin kuvaa ympäristöstä. Päätään liikuttamalla kuljettaja voi tarkkailla vaunun ympäristöä kuin näkisi vaunun seinien läpi. Näkymä on laajuudeltaan 360 astetta. Päähän puettavalle näytölle voidaan heijastaa esimerkiksi karttoja. Lasit on valmistanut kaupallinen Oculus Rift, jonka Facebook osti hiljattain 1,2 miljardilla dollarilla. (Tekniikka ja Talous 7.5.) PEn Häivepommittajia Eurooppaan Yhdysvallat lähetti kaksi B2-häivepommikonetta Lontoon lähellä sijaitsevaan Fairfordin lentotukikohtaan. Tutkassa näkymättömien koneiden tarkoitus on osallistua sotaharjoituksiin Euroopassa. Toimien on uskottu liittyvän Ukrainan kriisiin. Strategisten joukkojemme koulutus ja yhteistoiminta osoittaa maamme johtajille ja liittolaisillemme, että meillä on oikeanlainen valikoima lentokoneita ja ammattitaitoa mitä erilaisimpiin uhkiin ja tilanteisiin vastaamiseen, Yhdysvaltojen strategisten joukkojen komentaja, amiraali Cecil Haney sanoi Yhdysvaltain asevoimien tiedotteessa. (Verkkouutiset 9.6.) PEn Rauhanturvaajia tarvitaan vielä pitkään YK:n rauhanturvaoperaatio Unifil on jatkunut Libanonissa jo 36 vuotta. Vaikka tilanne Libanonissa on rauhallinen, loppua operaatiolle ei näy. Helena Immonen Libanonin alkukesän helle painaa luotiliivien alla. Liivien päälle on puettu Suomen puolustusvoimien maastopuku mallia helle. Rauhanturvaajat vitsailevat puvusta; vaatteet hikoiluttavat käytännössä yhtä paljon kuin tavallinen maastopuku. Suomalaiset ovat partioineet Etelä-Libanonissa ensimmäistä kertaa jo vuonna 1982. Silloin Suomi viihtyi YK:n Unifil-operaatiossa peräti 19 vuotta. Takaisin tultiin reiluksi vuodeksi 2006, ja kolmannen kerran 2012. Unifilin läntisen sektorin apulaiskomentaja, eversti Max Sjöblom oli Libanonissa operaatiossa ensimmäistä kertaa vuosina 1999 2000, jolloin hän toimi suomalaisen pataljoonan operaatiopäällikkönä 14 kuukauden ajan. Sjöblom kertoo, että asiat ovat niistä ajoista muuttuneet paljon. Tilanne on turvallisuusnäkökulmasta katsottuna totaalisesti erilainen. Silloin osapuolet ampuivat lähes päivittäin toisiaan. YK:n rauhanturvaajat olivat ammunnan kohteena, ja jopa kaksi kertaa ammuttiin suomalaisten asemalle sisään. Ulkopoliittista näkyvyyttä Sjöblom aloitti läntisen sektorin apulaiskomentajana tammikuun puolessa välissä. Keskeinen tehtäväni on tukea Helena Immonen YK:n Unifil-operaatio on ollut käynnissä vuodesta 1978 asti. Suomelle se on suurin meneillään olevista operaatioista. Miten arvioitte operaation onnistumista, ulkoministeri Erkki Tuomioja? Libanon on ollut hyvin kahtiajakautunut maa, joka on käynyt läpi vakavan sisällissodan. Maan sisällä jännitteet ovat edelleen olemassa. Syyria ei ole aina ennen sotaakaan vaikuttanut positiivisesti Libanonin vakauteen, ja nyt sieltä on tullut pakolaisia. Mutta Unifilin vaikutukset alueella on arvioitu erittäin positiivisiksi. läntisen sektorin komentajaa hänen johtamistoiminnassaan. Lisäksi tehtäväni on luoda suhteet Unifilin esikuntaan ja sitä kautta rakentaa kontakteja, joiden kautta Läntisen sektorin varakomentaja, eversti Max Sjöblom (vasemmalla) ja suomalais-irlantilaisen pataljoonan komentaja, everstiluutnantti Kari Nisula tekevät Libanonissa tiivistä yhteistyötä. Suomalainen kriisinhallintajoukko Libanonissa (SKJL) koostuu jääkärikomppaniasta, tukikomppaniasta, esikuntaosista, tukiosista sekä ylempien esikuntien esikuntaupseereista. Suomalaisjoukossa palvelee tällä hetkellä koko UNIFIL-operaatiossa yhteensä noin 350 rauhanturvaajaa. Yksi Unifilin tavoitteista on, että Libanonin asevoimat voi ottaa turvallisuusvastuun myös Etelä- Libanonissa. Milloin tämä on mahdollista? Libanonin asevoimat keskittyy nyt Syyrian vastaisen rajan vartioimiseen, minkä vuoksi läsnäolo etelässä on osittain ohentunut. Vastuun ottaminen ei tapahdu nopeasti, se vie varmasti vuosia. Jos Syyrian konflikti saadaan päättymään ja pakolaiset voivat palata koteihinsa, tämän tavoitteen toteutumiseen on paremmat mahdollisuudet. Mitä hyötyä Suomelle on osallistumisesta Unifiliin? Kansainväliseen kriisinhallintaan osallistuminen on meidän Kuva: Helena Immonen voimme vaikuttaa kansallisten tavoitteiden toteutumiseen. Nykyisellä päätöksellä Suomi osallistuu Unifil-operaatioon vuoden 2015 kesään asti. Päätös operaatiossa jatkamisesta tehdään tämän vuoden aikana. Jos halutaan ulkopoliittisesti näyttäytyä YK:n lipun alla, niin tämä on se oikea paikka. Mutta meidän pitää myös tehdä kaikki mahdollisimman hyvin, perusteellisesti ja yhteisiä pelisääntöjä kunnioittaen, Sjöblom kommentoi. Kaikkien osapuolten tuki Suomalaisten partioautot lipuvat Bint Jubaylin kylän läpi. Ikkunasta näkyy sininen moskeija. Tänne Hizbollahin taistelijat pysäyttivät Israelin hyökkäyksen vuonna 2006, kertoo autoa ajava rauhanturvaaja. 33 päivää kestäneen sodan aikana Libanonin asevoimat vetäytyi pohjoiseen. Alueen puolustaminen jäi Hízbollahille. etujemme mukaista. Se vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä, jolla pystytään ennaltaehkäisemään sekä hallitsemaan kriisien leviämästä, ylläpitää vakautta ja rauhaa. Jos näin ei ole, syntyy pakolaisuutta ja epävakautta, ja se ruokkii kansainvälistä terrorismia, jolta Suomi ei ole eristyksissä. Jatkaako Suomi operaatiossa kesän 2015 jälkeen? Mitään päätöksiä asiasta ei ole tehty, mutta lähtökohtaisesti voin sanoa, että hallituksen ja presidentin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella olemme varautuneet, että operaatio meidän osalta jatkuu ja johtovastuu voisi olla meillä myös. Heistä tuli paikallisia sankareita. YK:n rauhanturvaajilla on Libanonissa kaikkien osapuolten tuki, myös Hizbollahin, joka on yksi maan hallituspuolueista. Suomalais-irlantilaisen pataljoonan komentaja, everstiluutnantti Kari Nisula kertoo, että olosuhteet Libanonissa toimimiselle ovat hyvät. Meidän rauhallinen ja ihmiset huomioon ottava toimintatapa sopii tänne erinomaisesti. Suomalaiset osaavat kohdata tilanteet kylissä oikealla tavalla, jotta meidän työtä ymmärretään. Mutta meillä on myös paljon opittavaa muilta kansallisuuksilta, Nisula kertoo. Yksi Unifilin tehtävistä on tukea Libanonin asevoimia. Tavoite on, että jossain vaiheessa Libanonin asevoimat kykenee yksin huolehtimaan myös Etelä-Libanonin turvallisuudesta. Unifilla on rauhanturvaajia reilu 10 000, joista noin 350 suomalaisia. Tämänhetkinen mandaatti sallii maksimissaan 15 000 rauhanturvaajan läsnäolon alueella. Tavoite on, että Libanonin asevoimat on hyvin toimiva ja hyvin varustettu. Koska asevoimien painopiste on muualla kuin etelässä, sen miehitys suomalais-irlantilaisen pataljoonan alueella ei ole erityisen voimakas. Libanonin asevoimat nauttii kyllä korkeaa uskottavuutta paikallisten keskuudessa, Nisula sanoo. Tilanne Libanonissa on ollut rauhallinen jo kohta kahdeksan vuotta. Se ei Nisulan ja Sjöblomin mielestä kuitenkaan tarkoita sitä, että rauhanturvaajat voisivat poistua alueelta. Sota on nimittäin virallisesti käynnissä. Kun kahden maan välillä ei ole rauhansopimusta eikä virallista rajalinjaa, tilanne voi kärjistyä. Kun me olemme paikalla, voimme rauhoittaa tilannetta, jos jotain tapahtuu. Tietysti turvaamme myös YK:n työntekijöiden ja perheenjäsenten turvallisuutta, Sjöblom toteaa. Unifilissa mukanaolo on kansallisten etujen mukaista Ulkoministeri Erkki Tuomioja kannattaa Suomen pysymistä Unifil-operaatiossa. Kuva: Puolustusvoimat Kuva: Ruotuväki
ruotuväki 12/2014 7 reportaasi Kuvat: Otso Pohjalainen Savon jääkärien lukiolaisosaston miehet Miika Lahti (vas), Jani Grönlund, Markus Laitinen, Roope Nykänen ja Arttu Toivanen ovat harjoitelleet äkseeraamalla kuluneella viikolla Mikkelin torilla. Koulun kautta haettiin tänne vapaaehtoisia, ja kyllä tänne riemulla lähdettiin, nuoret soturit kertovat. Kuvasta puuttuu Valtteri Pekonen, jonka vastuulla on liikenteen ohjaaminen ennen taistelun alkua. Porrassalmen puolustajat heräsivät eloon Mikkelissä näyteltiin uudelleen 225 vuotta sitten käyty taistelu Ruotsin ja Venäjän välillä. Kirjoittaja taisteli vapaaehtoisena Savon jääkärinä. Otso Pohjalainen Mikkeli on liian hieno kaupunki jätettäväksi sodassa vihollisen käsiin, joten ilmoittaudun tarvittaessa puolustamaan sitä. Tähän tarjoutui tilaisuus lauantaina 14. kesäkuuta Ilkka Korhosen ohjaamassa historianelävöitysnäytelmässä. Porrassalmen taistelu oli kohtaus Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n aloitteesta syttyneessä sodassa Ruotsin ja Venäjän välillä. Vuoden 1743 Turun rauha oli tehnyt Etelä- Savosta rajaseutua, josta tuli eräs Kustaa III:n sodan päänäyttämöistä. Katastrofaalisesti edenneen Ruotsin hyökkäysvaiheen jälkeen kesällä 1789 venäläiset olivat aloittaneet hyökkäyksensä pohjoiseen kohti Mikkeliä, mikä nyt piti pysäyttää. Puolustuslinjaksi tuli Porrassalmi noin seitsemän kilometriä etelään nykyisen Mikkelin keskustasta. Savon Sotilasperinneyhdistys Porrassalmi ry on jälleen 25 vuoden tauon jälkeen päättänyt juhlistaa Porrassalmen taistelun vuosipäivää järjestämällä taistelunäytöksen. Mielestämme pääsimme historiallisuuteen tarkkuuteen tutkija Jussi T. Lappalaisen syksyllä ilmestyvän käsikirjoituksen ansiosta, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Markku Riittinen. Tuliasemat rinteessä Pohjois-eteläsuuntainen Porrassalmentie kulkee pitkin harjua, joka erottaa Iso- ja Pikku-Surnujärvet ja Kyyhkylänselän toisistaan. Alkuperäisen kahakan muistoksi mäen huipulle Porrassalmentien varteen on pystytetty muistomerkki vuonna 1923. Hieman siitä etelään Savon Sotilasperinneyhdistys Porrassalmi on nyt pystyttänyt hirsisiä puolustusrakennelmia, jotka mahdollistavat mäkeä ylöspäin pyrkivän vihollisen moukaroimisen tykki- ja kivääritulella suojaisista asemista käsin. Oikeaan sivustaan tuodaan kaksi kappaletta Uudenmaan Karoliinit ry:n tykkejä. Puolustusrakennelma viimeistellään sulkemalla sen keskellä kulkeva tie lähes koko leveydeltään ainoastaan Rakuunakillan tuomia ratsukkoja varten jätetään kulkuaukko. Minut määrätään mäen alapuolelle etumaastoon, missä saan kunnian olla ensimmäisten joukossa vastaanottamassa vihollista. Ohi kulkeva yleisö kysyy minulta useaan otteeseen ennen näytelmän alkua, ketä minä esitän. Vastaan aina: Savon jääkärien anonyymiä aliupseeria. Kustaan sodassa taistelleen tavallisten suomalaisen henkilöön on tänä päivänä enää mahdoton päästä. Hurjat lukiolaissoturit Porrassalmella taisteli ruotsalaisten riveissä 720 sotilasta, muun muassa Porin rykmentin osasto, Savon jääkäreitä ja Karjalan rakuunoita. Nyt vapaaehtoisia näyttelijöitä on tullut paikalle noin 80. Savon jääkäreiden selkärangan muodostaa ryhmä Mikkelin lukion opiskelijoita. 40 keisarillisen Venäjän miestä on puolestaan suorittanut moottorimarssin Vekaranjärveltä edellisen päivän aikana. Olemme ISVP:n huoltojoukkue. Meidät käskettiin tänne. Onpahan vaihtelua, tuumaa erikoista palvelustehtävää suorittamaan komennettu Karjalan Prikaatin viestimies Ville Hänninen venäläisessä univormussaan. Ensimmäinen laukaus muutaman metrin päässä lennättää töyhtöhattuni vinoon. Porin rykmentin eversti Jakob Karl Gripenberg (Ilkka Pietiäinen) johtaa virkaiältään vanhimpana upseerina puolustusta haavoittumiseensa saakka. Varusmiehiä nähdään myös ruotsalaisten riveissä Porin prikaatin sinikeltaisissa univormuissa, ja Sotilasmusiikkikoulusta tulleet rummun- ja torvensoittajat tahdittavat kummankin armeijan marssia. Puolustusvoimista on tullut meille merkittävää tukea. Heiltä tuli tulenkuvauspartio Etelä-Suomen aluetoimistosta, ja lisäksi saimme varusteita, muun muassa pitkät kiväärit, Riittinen kertoo. Korvat lukkoon Venäjän keisarinnan miehinä esiintyi joukko Karjalan Prikaatin varusmiehiä. Kello neljältä aamulla 13.6.1789 venäläiset aloittivat asemistaan 2 3 tuntia kestäneen tulivalmistelun, minkä jälkeen keisarinnan henkivartiokaartin krenatöörit kahlasivat Porrassalmen yli aloittaen lähitaistelun ruotsalaisia puolustajia vastaan. Modernissa versiossamme Salmen eteläpuolelle asetetuilla tykeillä synnytetään kello 13.30 alkaen komeita pamauksia, ja tulenkuvauksella nostatetaan yläilmoihin kohoavia vesipatsaita. Ennen venäläisten rynnäkköä mäkeä ylös olen muiden etumaastossa olleiden miesten kanssa irtautunut ja siirtynyt rantoja pitkin pääasemaan. Omat tykkimme ampuvat vielä useita laukauksia Uudenmaan Karoliinien innostuessa lataamaan ne yhä uudestaan. Tulen pian huomaamaan, että oma asemani kahden tykin välissä on typerästi valittu. Ensimmäinen laukaus muutaman metrin päässä lennättää töyhtöhattuni vinoon ja pamauttaa korvani lukkoon kuulonsuojauksesta huolimatta. Latausliikkeet kivääreillä tehdään piilossa suojarakennelman takana, koska aseet ovat leikisti suustaladattava. Välillä onnistun kohottautumaan rakennelman takaa ja laukaisemaan kiväärini turvallisesti yläviistoon. Tämän jälkeen alkava lähitaistelu (noin kolmen metrin varoetäisyydellä aseet poikittain) mäen rinteessä on hiottu huippuunsa mielipuolisen kovaäänistä karjuntaa myöten, ja venäläiset perääntyvät paniikissa kohti etelää. Moraalinen voitto Ruotsin hyväksi on saavutettu noin kuudenkymmenen kaatuneen ja 130 haavoittuneen sotilaan hinnalla. Näiden muistoksi yleisön läsnä ollessa yhdistys laskee vielä seppeleen muistomerkille ennen kuin tapahtuma ilmoitetaan päättyneeksi. Riittisen mukaan uusinta saattaa seurata 25 vuoden päästä, taistelun 250-vuotismuistopäivänä.
8 SOTILASSAARET ruotuväki 12/2014 Teksti Teemu Kakko Ulkoasu Eero Ketonen Kuvat Ali Rinta-Jaskari ja Jarmo Lindbergin arkisto Puolustusvoimien vuokralaisuus sotilassaarilla päättyy. Miltä saarten tulevaisuus näyttää? Tietokirjailijan, komentaja evp Ove Enqvistin kiinnostus saaria kohtaan alkoi palveluksessa Mäkiluodon linnakkeella. Puolustusvoimien vuokralaisuus monilla vanhoilla sotilassaarilla päättyy lähivuosien ien aikana. Suomen rannikoilla il la on ollut satoja pieniä saaria, ar joista viimeiset palautu- vat vuokralaisuuden loppumi- sen myötä takaisin omistajilleen Metsähallitukselle li ja Senaattikiinteistöille. inte istö töil l Vantaalaisen tietokirjailijan, j komentaja evp Ove Enqvistin mukaan linnakesaaret ovat katoavaa kansanperinnettä. Puolustusvoimilla on help- poa, sillä kun vuokrasopimus sanotaan irti, on kaikki selvää. Puolustusvoimat vastaa pilaantu- neiden maamassojen puhdistami- sesta ja räjähteiden raivaamises- ta ennen luovuttamista. Se, mitä Metsähallitus saarilla tekee, on isompi ongelma, Enqvist kertoo. Sotilassaaret siirtyivät Metsähallitukselle ja Senaatti-kiinteistöille vuosituhannen alussa. Pääosin saaret jaettiin siten, että Metsähallitus otti saarten maaalueet ja Senaatti-kiinteistöt rakennukset. Jotkin pienet saa- ret annettiin kokonaan toiselle osapuolelle, koska niitä ei ollut mielekästä jakaa. Myöhemmin puolustusvoimat on vuokrannut tarvitsemansa saaret. Saarista luopumiseen on varmasti monia syitä. Luulen, että asia juontaa juurensa jo Neuvostoliiton hajoamisesta, sillä jo silloin tehtiin hätäisiä johtopäätöksiä siitä, mitä tarvitaan ja mitä ei. Toinen syy voisi olla rannikkotykistön liittäminen merivoimiin, jolloin merivoimat halusi taloudellisista syistä ehkä vähän liian hätäisesti luopua saarista. Huoli tulevaisuudesta Enqvist on tutkinut sotilassaaria useiden vuosikymmenten ajan. Kiinnostus saaria kohtaan alkoi palveluksessa Mäkiluodon linnakkeella 1970-luvulla. Enqvist on huolissaan siitä, mitä saarten kulttuuriperinnölle käy, kun saaret siirtyvät uusille omistajille. Ihmiset eivät ole tienneet näistä saarista, koska ne ovat olleet suljettuja. Pahinta, mitä saarille voi tapahtua on se, että niiden menneisyys unohdetaan. Jälkikäteen tietoa on vaikea saada, Enqvist sanoo. Sotilassaarten tulevaisuus on Enqvistin mukaan vaikeasti ennustettava. Hän uskoo, että osa saarista tulee pysymään museon tapaisena paikkana. Vaikka saarten tuleva käyttötarkoitus on suureksi osaksi avoinna, osaavat useat saarten omistajat hänen mukaansa ottaa huomioon saarten menneisyyden. Kaikista saarista ei Enqvistin mukaan kuitenkaan voi tehdä museota. Hänen mukaansa tarvittaisiin jokin elin, joka selvittäisi, mitkä saaret ovat esimerkiksi historiansa, rakennuskantansa tai aseistuksensa vuoksi säilytettävä muistona jälkipolville. Tulevaisuudennäkymät riippuvat niin paljon siitä, mistä saaresta on kyse. Suuri ongelma on se, että saarten tulevaa käyttötarkoitusta ei ole mietitty. Mökki sotilassaarella Puolustusvoimain tuleva komentaja, kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg tarkasti kesämökkinsä kunnon. Puolustusvoimien hallinnassa säilyy vielä saaria. Saarilla on myös paljon kesäasukkaita. Yksi heistä on puolustusvoimain tuleva komentaja, kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg, jolla on kesämökki puolustusvoimien käytössä olevalla sotilassaarella. Lindberg vuokraa saarelta kesämökin kolmeksi vuodeksi. Lindberg kunnostaa kesämökkiä saarella parhaillaan. Mökissä on paljon kunnostettavaa, joten tänä kesänä se ei valmistu. Oma arvioni on, että mökki on valmis ensi kesänä. Olen tehnyt mökistä kolmen vuoden vuokrasopimuksen, Lindberg kertoo. Mökki, jota Lindberg kunnos- taa, on noin sata vuotta vanha puutalo. Ensivaikutelma mökistä ei ollut positiivinen, sillä se näytti Lindbergin mukaan illalla vesisateessa erittäin huonokuntoiselta. Kuntoarvion mukaan talo on ollut käyttämättömänä noin kuusi vuotta ja se on kärsinyt kosteusvaurioita. Vesikate on kuitenkin uusittu, joten seinät ja sisätilat ovat pysyneet kuivina. Lähiaikoina työn alla on muun muassa hilseilevän maalin raapimista, maalipintojen hiomista ja maalausta. Sisätilojen kunnostus tehdään talkootyönä sukulaisten ja ystävien avulla, Lindberg toteaa. Saarelle ei ole suunnitteilla mitään uutta. Se jatkaa puolus- tusvoimilla kuten tähänkin asti. Siksi Lindberg ei myöskään ole huolissaan saaren kulttuuriperinnöstä. Hän aikoo viettää mökillä normaalia suomalaista kesämökkielämää. En tiedä, onko saarella hyviä kalavesiä, mutta jos on, niin voin harkita kokeilevani. Muuten mökki on tavallinen suomalaismökki. Suomalaisten mökit ovat tyypillisesti työleirejä, Lindberg sanoo. Lindberg toivoo vanhoille sotilassaarille aktiivista käyttöä. Rajoittava tekijä hänen mukaansa on se, että vakituista reittiliikennettä ei välttämättä ole. Aika näyttää, miten kansalaiset löytävät saaret.
ruotuväki 12/2014 SOTILASSAARET 9 Suomenlahden luontoparatiisi Suomenlahden helmi. Samanlaisia lehtoja löytyy vain Tanskasta. Näin luonnehtii Vallisaarta valokuvaaja ja tietokirjailija, yleisesikuntaeverstiluutnantti evp Jarmo Nieminen, joka on tutkinut sotilassaaria jo kaksikymmentä vuotta. Vallisaareen ja Kuninkaansaareen Nieminen on tutustunut tarkemmin viimeiset kymmenen vuotta. Puolustusvoimista säädetyn lain nojalla tämän ja ensi vuoden suljettuna pysyvän Vallisaaren tulevaisuus on päätetty. Saaret siirretään vaiheittain Metsähallitukselle. Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelut valmistelee Vallisaaresta virkistysaluesaarta, Nieminen toteaa. Vallisaari ja Kuninkaansaari kytkeytyvät toisiinsa venäläisten rakentamalla maapenkereellä. Vallisaaresta valmistauduttiin johtamaan kylmän sodan aikana Helsingin meripuolusta, ja saarilla on toiminut muun muassa varikko, joka varastoi ja huolsi rannikkopuolustuksen sotatarvikkeita ja kenttätykistön ampumatarvikkeita. Saarilla on 220 oviaukkoa maanalaisiin tiloihin, ja maan alla on tilaa noin 10 000 neliömetriä. Maan päällä on enää kaksi tiilikasarmia ja muutama puutalo. Saarella on joskus ollut 250 asukkaan kylä. Nyt saari on tyhjä, Nieminen kertoo. Linjaukset puuttuvat Vallisaari saattaa Niemisen mukaan tulevaisuudessa olla Suo- men merkittävimpiä matkailukohteita. Saaren luonto muuttunut vuosien varrella karusta 440 kasvilajin saareksi. Nieminen ei ole huolissaan siitä, mitä saarten uudet omistajat saarille tekevät. Hän on enemmän huolissaan kansalaisista, joita on niin paljon, ettei Vallisaaren luonto kestäisi sitä, jos saaren sääntöjä ei noudatettaisi. Niemisen mukaan Suomessa on avautumassa loistavat mahdollisuudet puolustusvoimien luopuessa metsäisistä linnakesaarista. Hänen mukaansa on kyse kansallisomaisuudesta, jonka tuleva käyttö olisi saatava kokonaisvaltaisemmin palvelemaan tulevaisuutta. Valtioneuvosto ei ole linjannut, mitä vanhoille sotilassaarille tehdään. Saarten välisiä arvoja ja mahdollisuuksia ei ole luokiteltu. Nyt niitä myydään saari kerrallaan. Saaria ei pitäisi laittaa kilpailemaan keskenään, vaan tunnistaa saarten omat piirteet. Jotkut saaret sopivat matkailuun, toiset luonnonsuojelualueeksi, jotkut taas meripelastus- ja teollisuustoimintaan, Nieminen sanoo.saarten myyminen ei Niemisen mukaan ole huono asia. Hänen mukaansa on kuitenkin hätiköityä myydä saaria ilman, että niiden tulevasta käyttötarkoituksesta tiedetään. Tykkien saari 12-tuumaisen Obuhov-kaksoistykkitornin putki on vaikuttavan kokoinen. Kuivasaaren isäntä Mikko Lahtinen tietää saaren historiasta usean vuosikymmenen kokemuksella. Valkoposkihanhet kirmaavat rantakallioilla, ja Santahaminan ampumaharjoituksen äänet kiirivät vettä pitkin. Kuivasaari sijaitsee vain yhdeksän kilometrin päässä Helsingin kantakaupungista, mutta se on muihin saariin verrattuna täysin erilainen maailma. Kuivasaaren isännän Mikko Lahtisen mukaan saarella on muun muassa lajeja, joita ei tapaa missään muussa saaressa. Nuokkukohokki. Sitä on vain Kuivasaaressa, Lahtinen kertoo. Kuivasaaren linnoitustyöt aloitettiin vuonna 1914, ja ne saatiin valmiiksi ensimmäiseen maailmansotaan mennessä. Mitään toimintaa saarella ei kuitenkaan ollut. Merkittävä asia saarelle oli se, kun saksalaiset aloittivat saarella rannikkotykistökoulutuksen vuonna 1918. Lahtinen on vaikuttanut Kuivasaarella jo toistakymmentä vuotta. Täällä on tykkejä toistakymmentä. Suurin ylpeys on Obuhovin terästehtaalla valmistettu 12-tuumainen kaksoistykkitorni, Lahtinen sanoo. Nykyään saarella järjestetään joitakin leirejä. Muuten saari ei Lahtisen mukaan ole missään käytössä. Saaren rakennuksia ja muuta esineistöä pyritään pitämään kunnossa talkoovoimin. Kuivasaaren sisäosat on museoitu, ja niitä hallitsee sotamuseo. Rannikkotykistökiltalaiset yrittävät kerätä rahaa, jotta saari säilyisi. On enemmän kuin todennäköistä, että saaren kulttuuri häviäisi entistä nopeammin, jos me emme olisi sitä puolustamassa. Puolustusvoimien ei pitäisi lopettaa saarten vuokraamista ennen, kuin niille on keksitty järkevää käyttöä, Lahtinen toteaa. Kuivasaaren tulevaisuudesta ei ole minkäänlaista tietoa. Saari on vapaasti myyntilistalla, joten kuka tahansa saa ostaa sen. Saarista luopuminen on Lahtisen mukaan surullista katsottavaa, mutta toivoa on vielä. Olen tällainen optimisti. Uskon, että asiaan löytyy oikea ratkaisu ja saari voidaan pitää museona, Lahtinen kertoo.
10 kentällä ruotuväki 12/2014 lyhyesti Puolustusvoimat ja Millog Oy tiivistävät yhteistyötään Puolustusministeri Carl Haglund on esittänyt talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle, että puolustusvoimat tiivistäisi yhteistyötänsä maa- ja merivoimien kunnossapitopalveluja tarjoavan Millog Oy:n kanssa. Esityksen mukaan yhteensä 366 puolustusvoimien huoltohenkilöstön työntekijää siirtyisi Millogin alaisuuteen. Puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen Olli Suonion mukaan uudelleenjärjestelystä ei aiheudu henkilöstön irtisanomisia. Työntekijät siirtyvät Millogille nykyisillä ehdoilla, Suonio kertoo. TKa Kansainvälinen sotilasmusiikin konferenssi Helsingissä 17. 18. kesäkuuta Helsingissä järjestetyssä Sotilasmusiikki ja maanpuolustustahto -konferenssissa olivat paikalla useiden Euroopan maiden ja Kanadan ylikapelimestarit. Tapahtuman isännöi musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälä. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraali Sakari Honkamaa nosti avajaispuheessaan esille Suomessa toteutetun uudistuksen. Se mahdollistaa kansainvälisen aivoriihen, jonka avulla voidaan löytää uusia ideoita sotilasmusiikkiin. Konferenssin aikana ylikapelimestarit kävivät useita keskusteluja sotilasmusiikin asemasta, kehityksestä ja tulevaisuudesta sekä kansainvälisellä että paikallisella tasolla. DKa Kesäyön marssi marssittiin Tuusulassa Tuusulassa järjestettiin 7. 8. kesäkuuta perinteinen Kesäyön marssi. Marssi oli järjestyksessään 17. Kesäyön marssi. Osallistujia oli noin 500 henkilöä. Marssin järjestäjänä toimii Maanpuolustuskoulutusyhdistys. Marssilla oli mahdollisuus suorittaa yksi neljästä eri mittaisesta matkasta. Matkat olivat 5, 10, 30 ja 40 kilometriä. Hieno fiilis, kun homma on vihdoin paketissa, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Mats Fagerström Tuusulan Reserviläisistä kertoo. Seuraava Kesäyön marssi järjestetään Turun seudulla vuonna 2015. JVä Oikaisu Ruotuväki-lehden numerossa 11/14 ylennyksiä käsittelevässä jutussa oli virhe. Toisin kuin jutussa väitettiin, Patrian toimitusjohtajan nimi on Heikki Allonen. Sotilaskoulutus lentää Pohjanmaalta Lentosotakoulun joukko-osasto lakkautetaan vuoden lopussa. Muutos on iso haaste henkilöstölle ja Kauhavan alueelle. Taneli Kontiainen kolumni Koulutus jatkuu normaalisti vuoden loppuun saakka. Toukokuussa Kauhavalla toteutettiin viimeinen iso kansainvälinen lentoharjoitus. Itsenäisyyspäivänä 6.12.2014 Hawk-koneet lennetään Tikkakoskelle. Uutinen oli täydellinen yllätys ja shokki. Helmikuussa 2012 Lentosotakoulussa Kauhavalla jouduttiin aivan uuteen tilanteeseen, kun tieto joukko-osaston lakkauttamisesta tuli julki. Vuodesta 1929 toimineella, nykyään vuosittain 240 varusmiestä ja kokonaisuudessaan yli 3 000 lentäjää kouluttaneella joukkoosastolla oli ollut iso rooli ilmavoimien toiminnassa sekä rauhan että sodan aikana. Tämän vuoden joulukuussa toiminta loppuu, mutta koulutusta on tarkoitus jatkaa normaalisti niin kauan kun koulutettavia on. Toiminnan jatkaminen täysipainoisesti lähes loppuun saakka poikkeaa muista varuskuntalakkautuksista, sillä tavallisesti toimintojen alasajo aloitetaan aikaisemmin. Toukokuussa Kauhavalla järjestettiin Hawk-koulutusta Suomen ja Ruotsin yhteisessä Final-harjoituksessa. Kyseessä oli viimeinen iso Kauhavalla toteutettu lentoharjoitus Hawk-, Hornet-, JAS Gripen ja SK-60-koneilla. Harjoituksen jälkeen toimintojen siirtoa ryhdyttiin valmistelemaan koulutuksen ohessa. Meillä on harjoituksia vuoden loppuun saakka, mutta ne ovat pienempiä, kertoo hävittäjälentolaivue 41:n komentaja, everstiluutnantti Timo Herranen. Kansainväliset harjoitukset ovat yksi keino, jolla ilmavoimien toimintaa on viime vuosina tehostettu, ja ne ovat nykyisin tärkeä osa sotilaslentäjien koulutusta. Juuri kansainvälinen toiminta oli yksi polku, jota Kauhavalla on kehitetty siitä saakka kun Hawk-koulutus joukko-osastoon keskittyi, vuodesta 2006. Ehkä siksikin Lentosotakoulun lakkautuspäätös oli yllätys, koska henkilöstö odotti, että tätä kehitystä jatketaan tulevaisuudessakin, everstiluutnantti Herranen sanoo. 24 Hawk-konetta ja lentoupseerikoulutus siirretään Kauhavalta Ilmasotakouluun Tikkakoskelle. Vaikka muutos vaatii paljon voimavaroja ja suunnittelua, Herranen näkee siinä monia hyviäkin puolia. Vinka-alkeiskoulutus ja Hawk-hävittäjät saadaan nyt samaan paikkaan. Pystymme jatkossa tukeutumaan koulutuksessa entistä paremmin muihin aselajeihin. Miinuspuolelle lakkautuspäätöksessä jää ilmatilan riittävyys. Kun toimintaa on enemmän yhdessä paikassa, joustovarat pienenevät ja nopeiden muutosten tekeminen lentotoiminnassa vaikeutuu. Henkilöstölle muutos on suuri Palvelustoverit kultaavat muistot Ajattele, me idiootit ollaan täällä vielä täysin vapaaehtoisesti. Takanani on lähes vuoden kestänyt asepalvelus. Vuosi on ajoittain tuntunut pitkältä ja rankalta, mutta taaksepäin katsoessani se näyttäytyy kuitenkin lyhykäisenä ja positiivisena ajanjaksona aika tosiaan kultaa muistot. En aio olla teennäinen ja hehkuttaa varusmiespalvelustani yli äyräiden. Vuoteeni mahtuu nimittäin paljon sellaisiakin kokemuksia, joiden muisteleminen saa yhä kylmät väreet kulkemaan pitkin selkäpiitä. Konkreettisina esimerkkeinä mainittakoon erityisesti pakkasella ja vesisateessa tapahtuneet maastoruokailut, jalat rakoilla kilometrien marssiminen sekä liikunnan harrastaminen vain muutamia minuutteja herätyksen jälkeen. Lisäksi voin todeta, että kevyen kertasingon ja kaasunaamarin kanssa en halua olla tekemisissä enää koskaan. Edellä mainituista yksityiskohdista huolimatta takanani on kokonaisuudessaan loistava vuosi. Vaikka olen suhtautunut asepalvelukseen jatkuvasti tietynlaisella vakavuudella, on minulla ollut samaan aikaan hauskempaa kuin koskaan ennen. Siitä on kiittäminen yksinomaan palvelustovereita. Oli kyseessä sitten maastoharjoitus tai tuvan seinien suojissa rötvääminen, näiden ihmisten sarkastiset letkautukset ja ironiset huomautukset ovat kerta toisensa jälkeen piristäneet päiviäni. Huumori ei ole ainoastaan piristänyt. Tuntuu, että se on välillä jopa pelastanut. Henkilöstö joutuu lakkautuksessa koville. Lentosotakoulussa työskentelee noin 240 henkeä, ja lisäksi toiminta työllistää eri tavoin noin 80 henkeä, esimerkiksi lentokenttäpalveluissa. Noin 150 työntekijää siirtyy Tikkakoskelle. Lisäksi siirroilla muihin joukko-osastoihin ja valtionhallinnon eri sektoreille on mahdollistettu se, että irtisanottavien määrä on mahdollisimman pieni. Aluksi irtisanomisuhan alla oli 40 henkeä, kesän alussa enää viisi. Lentosotakoulun johtaja asetti alun perin tavoitteeksi sen, että ketään ei jouduta irtisanomaan, Lentosotakoulun apulaisjohtaja, everstiluutnantti Antti Koskela kertoo. Kuva: Taneli Kontiainen Puolustusvoimauudistuksen lakkautuspäätökset koettelevat etenkin siviilihenkilöstöä. Ammattiupseerit ovat tottuneet vaihtuviin sijoituspaikkoihin, mutta puolustusvoimien siviilityöntekijät ja aliupseerit eivät. Jos koti, perhe ja harrastukset ovat kaikki Kauhavalla, ei lähtö Tikkakoskelle varmasti ole helppo, Koskela ja Herranen toteavat. Huolenaiheena on näin ollen tärkeän osaamisen menettäminen siirrossa. Lakkautuspäätöksen taustalla ovat pääasiassa haetut säästöt. Lentosotakoulun osalta säästöjä kertyy kiinteistömenoista, lentokentän ylläpidosta ja henkilöstökuluista. Alueella on tulevaisuutta Tammikuun 2014 saapumiserä jää Lentosotakoulun viimeiseksi. Tuleville varusmiehille joukko-osaston lakkauttaminen on merkittävä asia, sillä lähimpään varuskuntaan on matkaa. Monet Kauhavalla palvelleet ovat maanviljelijöiden tai yrittäjien jälkikasvua, joiden on ollut mahdollista piipahtaa kotona auttamassa yritystoiminnassa jopa iltalomilla. Kokonaisuudessaan ympäröivälle Pohjanmaan alueelle varuskunnan lakkauttaminen on myös suuri haaste. Kauhavalla se on ollut iso työllistäjä, ja vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta on Pohjanmaalla aktiivista. Merkittävää on myös se, että vaikka olemme pieni joukko-osasto, olemme viime vuosina antaneet yli 10 prosenttia puolustusvoimien virka-avusta, Koskela toteaa. Puolustusvoimien käytössä olevalla alueella on kuitenkin tulevaisuutta. Toukokuun alussa pohjalainen yrittäjäryhmä ilmoitti ostavansa Lentosotakoulun tilat sekä alueen Kokkolasta. LSK Business Park -nimisen yrityksen tuleva toiminta on kuitenkin vielä arvoitus. Omistajat etsivät alueelle vuokralaisia ja mahdollisesti kansainvälistä toimintaa. Varmaa on se, että itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 2014 everstiluutnantti Herranen komentaa 41. hävittäjälaivueen Hawkeille suunnan kohti Tikkakoskea. Lentäminen jatkuu, mutta koneiden noustessa taivaalle maahan jää merkittävä osa ilmavoimien ja sotilaskoulutuksen historiaa. Emmi Sivonen > toimittajat.ruotuvaki@mil.fi Mieleeni muistuu kirkkaana eräs leiri, jolloin olin erityisen väsynyt ja turhautunut. Taivaalta satoi vettä, nälkä kurni vatsaa ja meneillään oleva harjoituksemmekin tuntui yksinkertaisesti loputtoman pitkältä. Silloin tupakaverini tuli luokseni, läimäisi minua selkään ja totesi: Ajattele, me idiootit ollaan täällä vielä täysin vapaaehtoisesti. Muistan nauraneeni silloin ensimmäistä kertaa koko päivänä. Jatkoin kommentille hekottelemista vielä myöhemmin itsekseni poterossa makoillessakin. Yhtäkkiä vihollisen oletettuun tulosuuntaan tähystäminen ei tuntunutkaan enää niin pahalta. Olen kiitollinen ja onnekas, että saan vielä reservissäkin nauttia näiden ihmisten seurasta. He auttoivat suurimmankin epätoivon hetkellä muistamaan, ettei varusmiespalvelus ole kuoleman vakavaa. Heidän ansiostaan takanani on yksi elämäni onnellisimmista vuosista. Kaikkien väkinäisten kliseiden mukaisesti yhdessä mentiin vaikeuksien kautta voittoon ja se, mikä ei tappanut todellakin vain vahvisti. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki
ruotuväki 12/2014 11 kentällä Puolustusvoimat avusti Jukolassa palveluksessa Puolustusvoimat on kilpailun päätukija. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Joonas Välilä Perinteinen Jukolan viesti -suunnistuskilpailu järjestettiin tänä vuonna Kuopion Vehmersalmessa. Kilpailun järjestäjänä toimi Kuopion Suunnistajat ry. Kilpailun päätukija puolustusvoimat tarjosi apuaan läpi viikonlopun. Ilman puolustusvoimien tukea nykyaikaista Jukolan viestiä ei voitaisi edes järjestää. Tuki, joka puolustusvoimilta saatiin, oli suurta, Jukolan viestin viestintä- ja mediapäällikkö Markku Riihinen kertoo. Puolustusvoimien tuki oli monipuolista. Esimerkiksi kilpailumaastoon puolustusvoimat veti noin 50 kilometriä kaapelointia, joka mahdollisti kilpailun televisioinnin, tulosseurannan ja muun viestinnän. Myös materiaalista tukea annettiin. Ehkä näkyvin materiaalinen tuki oli noin 400 puolijoukkuetelttaa, jotka pystytettiin kilpailukeskuksen alueelle, Jukolan viestin puolustusvoimien yhteyshenkilö, majuri Mika Kuutsa toteaa. Järjestelyjä tehty jo pitkään Puolustusvoimat aloitti järjestelyissä avustamisen jo viikkoja ennen varsinaista kilpailua. Yhteistoimintaa on ollut itseasiassa jo viime vuoden Jämsä-Jukolasta lähtien, Kuutsa sanoo. Puolustusvoimilta tulleiden avustajien lukumäärä vaihteli viikonlopun aikana noin 120 ja 200 välillä. ruotuväki 40 vuotta sitten Uusi kevyt kylkimiina on otettu käyttöön. Kotimaassa kehitelty ase toimii tähysmiinan periaatteella, tehoaa vielä 30 metrin päähän ja maksaa vain 40 markkaa. Suomessa on pyritty kehittelemään meikäläiseen peitteiseen maastoon soveltuvia puolustuksellisia ja halpoja panssarintorjuntaratkaisuja. Eräs niistä on kevyt kylkimiina, Kv-KM73. Aseen toimintaperiaate perustuu suunnattuun räjähdysvaikutukseen ja sitä käytetään etupäässä tähysmiinana. Se on vaaksan mittainen räjähdysaineella täytetty Hannes Mattila Majuri Marko Hietanen on uusien haasteiden edessä, kun pitkään PVSAP-tietojenkäsittelyjärjestelmän parissa työskennellyt mies määrätään Pääesikuntaan Puolustusvoimien palvelukeskuksen henkilöstöosastolle. Työskentelin yli viisi vuotta projektipäällikkönä PVSAP-hankkeessa ja sitä ennen opettajana Maanpuolustuskorkeakoululla saman mittaisen ajan. Uran alkuun tein upseerin perinteisiä tehtäviä varapäällikkönä ja päällikkönä perusyksikössä. Tehtävään kuuluu uuden orga- Puolustusvoimien päävalmentaja Jouni Ilomäen mukaan puolustusvoimat on avustanut Jukolan viestiä enemmän tai vähemmän jo vuosikymmenien ajan. Ensimmäinen virallinen yhteistoimintasopimus tehtiin 2004 Jämi- Jukolan yhteydessä. Puolustusvoimat sai samalla mahdollisuuden tarjota henkilöstölleen ilmaisen ja unohtumattoman suunnistuskokemuksen, Ilomäki kertoo. Yhteistoimintasopimuksesta on hyötyä molemmille osapuolille. Jukolan viesti saa puolustusvoimilta muun muassa telttoja ja muuta kalustotukea. Vastaavasti puolustusvoimat saa medianäkyvyyttä isolle kohderyhmälle yhdessä maailman suurimmista suunnistustapahtumista. Puolustusvoimat esillä koko kisojen ajan Kevyt kylkimiina otettu käyttöön eteenpäin Karjalan prikaatin Juuso Turunen ja Juha-Matti Teräväinen pystyttämässä mainoskylttejä Kuopio-Jukolaa varten. Tuusulasta Kasarmitorille nisaation perustamisen perusasiat prosesseista, työjärjestyksestä ja tehtävänkuvauksista alkaen. Organisaatio ei ole vielä valmis, joten useampi rekrytointi on takana ja jatkoa seuraa vielä tämän vuoden puolella. Suuri osa ajasta kuluu myös asioiden yhteensovittamisessa Logistiikkalaitoksen ja Johtamisjärjestelmäkeskuksen kanssa. Toistaiseksi saan vielä toimia yksikköön sijoitettujen työntekijöiden esimiehenä, kun muita esimiehiä ei ole vielä siirretty organisaatioon. Edellinen tehtäväni antoi hyvää kokemusta ja osaamista tietojärjestelmien kehittämisestä sekä niiden ylläpitämisestä. Paljon uuden peltikartio. Miina voidaan sijoittaa aina 30 metrin päähän kohteen arvioidusta kulku-urasta. Tämä merkitsee sitä, että etenevä hyökkääjä ei ole miinoilta turvassa vain telaurat tutkittuaan, vaan joutuu tutkimaan laajalti maastoa sivuiltakin. Tämä hidastaa liikettä merkittävästi. Aseen teho perustuu kohteen kylkeen iskeytyviin sirpaleisiin, jotka panssarin läpäistessään sieppaavat mukaansa lisää osittain sulaa panssarimetallia. Sirpalevaikutus kohteen sisällä siis moninkertaistuu. Läpäisevien sirpaleiden määrä vaihtelee kohteen laadun ja laukaisuetäisyyden mukaan, jopa kahteen sataan sirpaleeseen. Esimerkiksi 15 metrin etäisyydeltä rynnäkkövaunuun osuessaan läpäisee panssarin keskimäärin 7 sirpaletta ja vaunun sisällä sirpaleita on 45. Vastaavat luvut 30 metrin matkalta ovat 4 ja 15. Tai kuorma-auto: Miinan puoleisen sivun läpäisee 15 metrin matkalta ammuttuna 90 sirpaletta, takasivun läpäisee jo 200 sirpaletta. Miinan hinta täydellisenä laukaisulaitteineen on 43,77 markkaa oppimista on kuitenkin edessä. Mielestäni pitkäjänteisyys ja asioiden loppuun saattaminen ovat vahvuuksiani. Tällä toimialalla ei maailma ole päivässä valmis ja puolitiehen ei asioita voi jättää, kun asiat näkyvät loppukäyttäjän työpöydällä. On hienoa nähdä kuinka yksikön omat suunnitelmat saadaan toteutettua tai miten matkalla ilmenneet haasteet saadaan ratkottua. Haasteiden määrä taitaa olla vakio, mutta asioilla on taipumus ratketa. Tähänkin saakka yksikön tuleva henkilöstö on ollut mukana kehittämässä uutta ja sillä porukalla on hyvä jatkaa eteenpäin. Puolustusvoimat näkyi Jukolan viestissä myös muuten kuin avustavana järjestäjänä. Esimerkiksi kilpailijoiden matkaan lähetys tapahtui Hornet-monitoimihävittäjän ylilennolla. Jukola-juhlassa järjestettiin lauantai-iltana myös Karjalan lennoston soololentonäytös. Paikalla oli myös koko viikonlopun yli kestänyt kalustoesittely, jonka teemana oli kokonaisilmapuolustus. Puolustusvoimat oli näkyvillä monella eri tasolla. Tämä oli sellaista yhteistyötä, jossa Jukolan viesti sai apua puolustusvoimilta, ja Jukolan viesti antoi vastavuoroisesti puolustusvoimille myönteistä näkyvyyttä, Riihinen sanoo. Kevyt kylkimiina on ontelopanos, jotka käytetään tähysteisesti laukaistuna pyöräajoneuvoja ja rynnäkkövaunuja vastaan. kun taas panssarivaunu maksaa satoja tuhansia. Majuri Marko Hietanen siirtyy Puolustusvoimien palvelukeskuksen henkilöstöosastolle. Kuva: Petri Jauhiainen Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat Deniz Kaya NIMI JA TYÖNIMIKE IKÄ Sari Rauhala, Tarkastaja 48 TOIMENKUVA Tarkastaja PALVELUSPAIKKA Pääesikunta KOULUTUS Tradenomi JOTAIN MUUTA, MITÄ? Työskennellyt 25 vuotta puolustusvoimissa. Sari Rauhalan ura puolustusvoimissa alkoi keväällä 1989. Siitä ajasta moni asia on muuttunut ja uudistuksia on tapahtunut useamman kerran. Nyt Rauhala työskentelee Pääesikunnassa henkilöstöhallinnossa tarkastajana. Alunperin tulin Pioneerivarikolle silloiseen maksupisteeseen, ja työtehtäviini kuului palkanlaskentaa ja matka-asioiden hoitoa. Ilmavoimien viestivarikon ja Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen kautta päädyin tänne Pääesikuntaan. Koti kahdessa kaupungissa Oman leimansa työhön tarjoaa viikoittainen matkustaminen Helsingin ja Keuruun väliä. Noin neljän tunnin matka-aika ei kuitenkaan Rauhalaa haittaa, sillä junalla tai bussilla matkustaessa hän ehtii jättää työasiat taka-alalle ja keskittyä vapaa-aikaan. Itseäni ei ollenkaan haittaa se, että joudun matkustamaan työn takia. Tavallaan sen taustalla on vielä niin paljon motivaatiota työn tekemiseen. Jokainen päivä täällä on erilainen. Yksi puhelu voi muuttaa koko päivän, kuten juuri äskeinen puhelu. Merkittävä osa työssä viihtymistä Rauhalalle ovat myös hyvä työilmapiiri ja mukavat työkaverit. Vaikka Rauhala on saanut työskennellä useissa tehtävissä eri puolella Suomea, on nykyinen työ hänelle kaikkein mieluisin. Täytyy sanoa, että kaikista mielenkiintoisinta on ollut tämä työ Pääesikunnan henkilöstöosastolla aivan ehdottomasti. Rauhala muistaa, että työskentely oli erilaista puolustusvoimissa vuonna 1989. Tietotekniikka on kehittynyt, ja samalla työn tekemisen mahdollisuudet ovat muuttuneet. ASUINPAIKKA Tietotekniikassa on tapahtunut edistystä. Silloin kun tulin taloon niin meillä oli joukko-osastossa kaksi MikroMikkoa ja tietokoneen hinta oli 70 000 markkaa. Tietotekniikan merkityksen kasvu osana työskentelyä on tuonut mukanaan uusia haasteita. Ohjelmistojen kehittyminen koko ajan tarjoaa sekä uusia työkaluja työn tekemiseen, mutta samaalla uusien teknisten asioiden omaksuminen saattaa viedä aikaa. En ole itse millään tapaa nörtti, toisin kuin esimieheni, joka on oikea bitti-nikkari. Välillä tuntuu, että tietotekniikka on helpottanut työskentelyä ja välillä taas ei. Oma näkemykseni on se, että tietotekniika ei ole se mun juttu, mutta itse substanssi on. Eli sovellusten ja ohjelmistojen tulisi enemmänkin tukea työskentelyä, eikä olla pääasia. Hajautettu työ KEURUU Neljännesvuosisata puolustusvoimissa Nykypäivänä työn tekemiseen on tarjoutunut monia vaihtoehtoja. Rauhala tekee työtään hajautetusti osan viikosta Pääesikunnassa ja muutamina päivinä viikosta Keuruulla. Etätyöhön vaadittaisiin seuraavaa harppausta tietotekniikassa. Vielä työn tekemiseen vaadittavaa Halnetyhteyttä ei ole tarjolla kuin puolustusvoimien omissa toimipaikoissa. Tulevaisuudessa tämä onnistunee myös työkannettavalta. Muutoksista ehdoton ykkönen on hajautettu työ. Se mahdollistaa pitkät viikonloput siten, että kaksi päivää viikossa voin työskennellä Keuruulla. Esimerkiksi voin olla perjantaina hajapäivän töissä, jolloin menen kotiin jo torstaina Helsingistä. Näin voi siirtää matka-aikaa päivältä toiselle.
12 kentällä ruotuväki 12/2014 Tietojärjestelmä mahdollistaa verkottumisen Puolustusvoimien sähköinen potilastietojärjestelmä uusitaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Uusi järjestelmä sallii liittymisen kansallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttäjäksi. Teemu Kakko Puolustusvoimien terveydenhuollon sähköinen potilasjärjestelmä uusitaan. Uuden potilastietojärjestelmän hankinta on tarkoitus suorittaa loppuvuoden 2014 aikana ja järjestelmän käyttöönotto vuoden 2015 aikana. Pääesikunnan logistiikkaosaston hallintoylilääkärin, lääkintämajuri Kari Kesselin mukaan puolustusvoimat liittyy uuden järjestelmän myötä uusien kansallisten terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden käyttäjäksi. Tällaisia kansallisia tietojärjestelmäpalveluita ovat muun muassa sähköinen lääkemääräys, eli eresepti, ja potilastietojen arkisto, eli Kanta-arkisto, Kesseli kertoo. Toimii tarvittaessa myös maastossa Puolustusvoimien potilastietojärjestelmää käytetään pääasiassa Sotilaslääketieteen keskuksessa ja sen terveysasemilla tutkimus- ja hoitomerkintöjen kirjaamiseen. Kaikki terveydenhuollon toimintayksiköissä potilaiden hoidossa syntyvät tiedot kirjataan ja arkistoidaan sähköisiin järjestelmiin, eli potilasasiakirjoiksi. Potilastietojärjestelmää käyttävät muun muassa lääkärit, hammaslääkärit ja hoitohenkilöstö puolustusvoimien varuskuntien terveysasemilla, mutta tarvittaessa myös maastossa. Uusi potilastietojärjestelmä korvaa nykyiset Mildoc- ja Doctorex-potilastietojärjestelmät, joiden käyttö puolustusvoimissa on alkanut 1990-luvun lopulla. Keskitetty, koko puolustusvoimat kattava järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2007. Nykyiset järjestelmät eivät Kuva: Ruotuväki/Svante Gullichen Kaavio: Potilastietojärjestelmä 2015 -projekti mahdollista liittymistä kansallisiin tietojärjestelmäpalveluihin. Potilasturvallisuus parantuu Puolustusvoimissa projekti potilastietojärjestelmän uusimiseksi käynnistettiin vuonna 2012. Uuden tietojärjestelmän hankinta mahdollistaa puolustusvoimille lakisääteisen verkottumisen muuhun terveydenhuoltoon ja mahdollisuuden päivittää terveydenhuoltohenkilöstön käyttöön uusimpia potilasturvallisuutta parantavia toiminnallisuuksia. Kansallisten palveluiden käyttöönotto lisää potilasturvallisuutta merkittävästi, koska myös muissa hoitolaitoksissa kirjatut potilastiedot ovat käytettävissä potilaan hoidossa. Esimerkiksi aiempien laboratorio- ja kuvantamistutkimuksien tietoa voidaan hyödyntää hoitopaikasta riippumatta. Sähköinen lääkemääräys vähentää lisäksi lääkehoitoon liittyviä riskejä, esimerkiksi eri paikoissa määrättyjen lääkkeiden ei-toivottuja yhteisvaikutuksia, Kesseli sanoo. Potilaille uudet kansalliset järjestelmät tuovat mahdollisuuden tarkastella omia potilastietojaan kirjautumalla pankkitunnuksilla Kanta-arkiston katselujärjestelmään. Puolustusvoimat liittyy uuden järjestelmän myötä uusien kansallisten terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden käyttäjäksi. Hankintailmoituksessa hankinnan arvoksi on kirjattu 0,7 1,3 miljoonaa euroa. huomio! verkossa MarsMars.fi myös reserviläisille? Sodan ajan hevosilla oli radikaaleja näkemyksiä. Lähetä meille osoitteeseen kuvaajat.ruotuvaki@mil.fi oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Hannes Mattila Joonas Välilä HeiaHeia.com on kehittänyt sovelluksen, joka toimii nyt myös mobiililaitteilla. MarsMars.fi on puolustusvoimien ja HeiaHeia.comin yhteinen palvelu. Internet on täynnä erilaisia liikuntasivustoja, jonne voit päivittää liikuntasuorituksiasi ja saada vinkkejä kuntoiluun. Myös puhelimiin on mahdollisuus ladata monia erilaisia liikuntaan kannustavia sovelluksia. Yksi monista palveluista on MarsMars.fi. MarsMars.fi on puolustusvoimien ja HeiaHeia.comin yhteinen palvelu. Se on suunnattu varsinkin kutsuntaikäisille nuorille. Puolustusvoimien liikuntapäällikön, everstiluutnantti Jarmo Viskarin mukaan palvelua ollaan suuntaamassa nyt myös reserviläisille ja muulle henkilöstölle. Nyt tutkitaan, miten Mars- Mars-palvelua voitaisiin hyödyntää muulle henkilöstölle sekä reserviläisille, jotka valmistautuvat kertausharjoituksiin, Viskari sanoo. MarsMars.fi vaatii käyttäjätunnukset. Ne jaetaan kutsuntatilaisuuksissa ja joukko-osastojen ennakkokirjeissä. Viskarin mukaan nuoria miehiä ja naisia pyritään kannustamaan MarsMars.fi-palvelun avulla oman kuntonsa parannukseen niin, että se vastaisi varusmiespalveluksen vaatimuksia mahdollisimman hyvin. Palvelu on kutsuntaikäisille suunnattu MarsMars.fi-palvelu on kaikille avoin sivusto. Tällä hetkellä etusivulla tervetulleeksi kutsutaan kaikki kutsuntaikäiset nuoret. Ensimmäiseksi MarsMars.fipalveluun kirjautunut ohjataan tekemään kuntoarvio. Kuntoarviossa vastaillaan kysymyksiin, jotka on valikoitu tarkkaan. Kuntoarvion myötä määräytyy henkilökohtainen kunto-ohjelma. Palvelusta löytyy kuusi eri lähtötasoa riippuen kuntoarvion tuloksesta. Kysymykset on valikoitu niin, että ne antavat mahdollisimman Kuva: Ali Rinta-Jaskari luotettavan kuvan vastaajan kunnosta, Viskari kertoo. Kunto-ohjelman pituus on noin kolme kuukautta. Myös Mars- Mars-palvelun slogan Inttikuntoon kolmessa kuukaudessa juontaa juurensa tästä. Palvelu on käytettävissä myös pidemmälle ajalle kuin kolme kuukautta. Tarkoitus on, että ohjelman edetessä kokonaisuus ja kehitys olisi nousujohteinen. Tarjolla on uusi mobiilisovellus MarsMars.fi on laajentunut myös mobiilisovellukseksi. Aiemmin palvelu oli käytössä vain internetissä. Uusi mobiilisovellus toimii nyt iphonella, Androidilla sekä Windows Phonella. Tulevaisuuden suunnitelmissa on myös tarkoitus laajentaa palvelun sisältöä. Tulevaisuudessa on tarkoitus laajentaa palvelua niin, että saataville tulisi entistä isompi harjoitepankki. Kunnianhimoisempi tavoite on, että joskus saisimme harjoitevideoita palveluumme. Videoiden tarkoitus on ohjata heti oikeanlaiseen harjoitteluun, Viskari sanoo.
ruotuväki 12/2014 13 vapaalla Kuvat: Ali Rinta-Jaskari Kaartinjääkäri Benedek Olahin pingisharjoitukset onnistuivat Kaartin jääkärirykmentistä käsin. Kovaa treeniä ja kovempia hermoja Pingis vaatii pelaajalta suuria harjoitusmääriä ja kovaa keskittymiskykyä. Hannes Mattila Kaartinjääkäri Benedek Olahia Kaartin jääkärirykmentin tukikomppaniassa ei paljon aamut paina, kun haastattelen häntä 16. kesäkuuta Santahaminan sotilaskodissa. Eikä ihmekään, kun aamujen laskemiseen ei tarvitse edes kaikkia yhden käden sormia. Ajatukset ovat jo palveluksen jälkeisissä urheilukuvioissa. 23-vuotias Olah pelaa pingistä maajoukkuetasolla ja on moninkertainen Suomen mestari. Palveluksen aikana hän on osallistunut Tokion maailmanmestaruuskisoihin. Lisäksi hän pelaa Luxemburgissa sarjatasolla. Miksi huipputason urheilija ei sitten päätynyt Hämeen rykmentin urheilukouluun? Suunnitelmana oli aluksi suorittaa siviilipalvelus pingisliitolla, mutta liitolla ei ollut varaa, joten päätin mennä varusmiespalvelukseen. Kun asia tuli ajankohtaiseksi, oli jo myöhäistä hakea Lahden urheilukouluun. Aloitin palveluksen Vekaranjärvellä, mutta anoin siirron Santahaminaan, jotta pääsisin käymään maajoukkuetreeneissä. Vaikka siviilipalvelus olikin ensisijainen vaihtoehto, ei varusmiespalveluksen suorittaminen Olahia haitannut. Armeija piti hoitaa pois alta, ja nyt elämäntilanne salli sen. Lähdin tähän aika motivoituneesti, Olah tuumaa. Yksikkö tuki harjoittelua Olah oli ennen palvelukseen astumista huolissaan siitä, miten tavallisessa joukko-osastossa urheiluuraa tuetaan, mutta pelko oli aiheeton. Yksikön päällikkö on ollut todella myöntyväinen. Olen päässyt kerran päivässä treenaamaan ja saanut näin pidettyä tason yllä. Kaikki haetut kisamatkat ovat toteutuneet. Palveluksen aikana minulla on ollut kuusi ottelua Luxemburgissa ja kolme kisamatkaa Tokioon. Osa palveluskavereista on suhtautunut oudoksuen pingisammattilaiseen. Benedek Olah kotiutui 19. kesäkuuta. Aika usein saa perustella, että miksi pingis on oikea urheilulaji. Se on välillä tosi rasittavaa. Vaativa laji Pingis vaatii pelaajalta Olahin mukaan erittäin suuria määriä treenaamista ja kovaa päätä. Pelitilanne on herkkä ja nopeatempoinen, joten keskittymisen on oltava rautaista. Aika hyvä yleiskunto saa myös olla, kun pitää kolmen metrin säteellä liikkua mihin tahansa 0,3 sekunnissa. Tekniikka on hallittava, ja kehonhallinta tulee olla kunnossa. Olah treenaa 12 kertaa viikossa. Harjoituksiin kuuluu esimerkiksi jalkatyötä, kuntokausia ja pallotreeniä. Kerran viikossa vedän tunnin lenkin, ja sitten on sprinttejä maajoukkueen kanssa. Suomessa pingis voi Olahin mukaan hyvin. Suomessa on noin 700 rekisteröityä kisapelaajaa, jotka aktiivisesti kiertävät kilpailuita. Suomi on maailmanluokassa pysynyt noin kolmenkymmenen parhaan joukossa. Palveluksen jälkeen Olahin suunnitelmissa on harjoitusleirejä ja sopimus Alankomaihin. Lähden ensi kaudeksi Alankomaihin pelaamaan. Pääsen ensimmäistä kertaa Ettu cup -turnaukseen, jossa tiettyjen Euroopan maiden kovimmat joukkueet kilpailevat. tupavisa 1. Mikä joukkue voitti tänä vuonna jalkapallon Mestarien liigan? 2. Missä maassa järjestettiin Nordefcon K9-sotakoiraohjaajakoulutus? 3. Kuinka monta asemaa on Helsingin metrojärjestelmässä? 4. Minä vuonna saksalainen sukellusvene U-26 upposi Suomenlahdelle? 5. Missä maassa julkaistaan levikiltään maailman suurinta sanomalehteä Yomiuri Shimbunia? 6. Mikä on Lorem ipsum? 7. Missä kaupungissa järjestettiin tänä vuonna Jukolan viesti? 8. Minkä niminen on Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinto? 9. Mikä tekee Suomen leijona -majakasta erityisen? 10. Kuka on suunnitellut vuonna 1923 käyttöönotetun Reserviupseerikoulun joukko-osastotunnuksen? vastaukset 1. Real Madrid, 2. Norjassa, 3. 17, 4. Vuonna 1915, 5. Japanilainen, 6. Graafisessa suunnittelussa käytetty latinaa muistuttava täyteteksti, 7. Kuopiossa, 8. Kultainen palmu, 9. Se on Suomen eteläisin rakennelma, kuusi kilometriä aluevesirajan ulkopuolella, 10. Alvar Aalto
14 vapaalla ruotuväki 12/2014 elokuvat miljazz The Double Ohjaus Richard Ayoad Pääosissa Jesse Eisenberg, Mia Wasikowska Ensi-ilta 22.6. Lomapainajainen Ohjaus Frank Coraci Pääosissa Adam Sandler, Drew Barrymore, Bella Thorne, Zak Henri, Braxton Beckham Ensi-ilta 27.6. Fjodor Dostojevskin kirjaan perustuvassa elokuvassa Simon James (Jesse Eisenberg) on hermostunut, heikon itsetunnon rampauttama konttorihiiri, joka työskentelee klaustrofobisessa tietojenkäsittelytoimistossa. Iltaisin hän istuu tummassa yksiössään ja katselee kaukoputken läpi naapurissa asuvaa Hannahia (Mia Wasikowska), Simonin ihastusta ja työtoveria. Simonin valmiiksi alakuloinen elämä muuttuu masentavasta ahdistavaksi, kun työpaikalle saapuu hänen kaksoisolentonsa, joka on luonteeltaan tämän täydellinen vastakohta. Richard Ayoaden tyyli on voimakas ja omaperäinen. Tumma valaistus, vähäiset vuorosanat ja ruosteisen mekaaninen äänimaailma luovat surrealistisen tunnelman Ayodean painajaismaailmaan. Simonin toimistoa johtaa mystinen Eversti, ja teknologia on peräisin 80-luvulta. Kahdeksasta neljään toimistoelämä ei ole koskaan näyttänyt näin kauhistuttavalta. Elokuvaan on livahtanut myös suomalaisia vaikutteita. Aki Kaurismäen vaikutus Ayoaden ohjaustyyliin ilmenee elokuvan rauhallisessa rytmissä. Humoristisia viittauksia Kaurismäen tuotantoon näkyy myös hahmogalleriassa ja miljöössä. Myös takavuosien iskelmätähti Danny vilahtaa yhdessä kohtauksessa. Elokuva on roolitettu loistavasti. Jesse Eisenberg liukuu hämmästyttävän uskottavasti arasta Simonista tämän häijyyn kaksoisolentoon. Mia Wasikowska on myös koskettava roolissaan Simonin ihastuksena. The Double on väkevä draamatrilleri, joka tekee voimakkaan vaikutuksen. Perjantai-illan popkorniviihteenä sitä ei kannata katsoa. Hannes Mattila Sateesta huolimatta Lappeenrannan Rakuunamäelle kokoontui arviolta 3 000 henkilöä nauttimaan MILjazz-piknikistä. Illan pääesiintyjänä nähtiin Lappeenrannassa lapsuutensa viettänyt Pave Maijanen. Kuvassa Marika Tuhkala ja Ilmavoimien Big Band. Kesäsade ei lannistanut Kuva: Deniz Kaya Mitä ottaisit mukaan keskelle Afrikan autiota savannia? Et ainakaan henkilöä, jonka kanssa vietit hiljattain elämäsi huonoimmat sokkotreffit. Näin pääsi käymään Laurenilla (Drew Barrymore) ja Jimillä (Adam Sandler), jotka kirjautuivat lastensa kanssa samaan afrikkalaiseen hotelliin toisistaan tietämättä. Molemmat luulivat vielä lentokoneessa viettävänsä unelmien perheloman aurinkoa ottaen ja sarvikuonoja kuvaten, mutta toisin kuitenkin kävi. He joutuivatkin jakamaan ylellisen sviitin ja olemaan toistensa seurassa viikon ajan. Paljon yhteistyötä Sandlerin kanssa tehnyt yhdysvaltalaisohjaaja Frank Coraci onnistuu elokuvallaan Lomapainajainen. Romanttiseksi komediaksi elokuva säilyttää mielenkiintonsa ensimmäisistä minuuteista lopputeksteihin. Ilmapiiriltään leffa on vilpittömästi rento ja hauska. Adam Sandlerin käsissä rainasta olisi voinut kehkeytyä ahdistavan tekopirteä sunnuntaisketsi, mutta toimivan juonen ja ammattitaitoisten näyttelijöiden myötä elokuva on kelpo viihdettä. Voisi myös luulla, ettei Sandlerin ja Barrymoren yhteisleffoista voisi enää ammentaa mitään uutta. Häälaulajasta on kuitenkin sen verran aikaa, ettei romanssi näiden kahden näyttelijän välillä vaikuta teeskentelyltä. Elokuva ei sovi klassisten amerikkalaisten komedioiden vihaajille. Tavallisille elokuvien ystäville Lomapainajainen tarjoaa kuitenkin loistavaa huumoria ja ratkiriemukkaita elämyksiä. Teemu Kakko Epävakainen sää varjosti tämän kesän MILjazz-kiertueen neljättä konserttia, joka järjestettiin Lappeenrannan Rakuunamäellä perjantaina 13. kesäkuuta. Muutamista sadekuuroista huolimatta paikanpäälle oli saapunut arviolta 3 000 musiikinystävää kuuntelemaan laadukasta soittokuntien esittämää musiikkikattausta. Illan aloittivat Ilmavoimien Big Band keulallaan laulaja Marika Tuhkala ja saksofonisti Markku Rinta-Pollari. Vaikka ensimmäisen kappaleen alussa alkanut rankkasade piti ilman viileänä ja kuulijat tiukasti omilla paikoillaan, ei esityksestä liikettä, iloa ja lämpöä puuttunut. Tuhkala sai yleisön nauramaan huomioidessaan sateisen sään kappaleen sanoituksissa. Hän vakuutti, ettei sää ainakaan heidän puolelta illan menoa haitaisi. Sateen tauottua estradille asteli Lappeenrannan oma Rakuunasoittokunta solistinaan Pave Maijanen. Monista iskelmistään tunnettu mieslaulaja aloitti esityksen muistelemalla tapahtumia 40 vuoden takaa. Ei nyt päivälleen, mutta viikolleen neljäkymmentä vuotta sitten olin juuri tällä paikalla rivissä vastaanottamassa sotilaspassia. Rakuunamäen kasvatti Ennen illan konserttia Pave Maijanen kertoi kyseiseen Lappeenrannan varuskuntaan liittyvän useita muistoja varusmiesajan lisäksi. Miehen isä työskenteli vääpelinä varuskunnassa ja koko perhe eli Rakuunamäellä. Ensimmäiset kosketukset sotilasmusiikkiin laulaja sai nuoruuden kesäiltoina, kun kodin avonaisesta ikkunasta hän kuuli viikoittain satojen varusmiesten laulavan virsiä osana varuskunnan iltahartauksia soittokunnan säestämänä. Esiintyminen täällä on jotenkin hirveän luontevaa, sillä olen syntynyt tässä varuskunnassa. Olen viettänyt lapsuuteni ja nuoruuteni tässä varuskunnan aluella. Olen nollavuotiaasta saakka kuunnellut soittokunnan soundia, joka mielestäni on todella uljas. Tuttu taustajoukko Me vedellään etupäässä mun säveltämiä biisejä, sillä kyseessä on enemmän Big Band -soundia. Soittokuntasoundi on erilaista. Yhteistyö soittokunnan kanssa ei ollut Maijaselle uusi projekti. Hän on esiintynyt jo 1980 90-lukujen vaihteessa lappeenrantalaisen perinneorkesterin kanssa muutamia kertoja. Pitkäaikaisempaa yhteistyötä muusikko on tehnyt viime vuosina Karjalan soittokunnan kanssa. Kyseisen soittokunnan lopettaessa suuri osa soittajista siirtyi Rakuunasoittokunnan riveihin. Täten valmistautuminen MILjazzkiertueelle on sujunut hyvin. Kontiorannan jengille minun biisit olivat jo entuudestaan tuttuja. Pidimme kerran harjoitukset ja siitä suuntasimme suoraan Lahden, Mikkelin ja Hämeenlinnan kautta nyt tänne. Varusmiessoittokunta yllätti Maijaselle illan ehdoton suosikki oli viimeisenä esiintynyt varusmiesten Showband. Se on aivan järkyttävä. Helvetin hyvä ja hulvaton. Kyseessä on oikeaa showmeininkiä. Ne panee niin sanotusti haisemaan. Koko konsertin dynamiikka on siis oivallinen. Kesäkuun MILjazz-konsertit keräsivät heti alussa Lahden konsertissa ennätykselliset 4 000 kuulijaa. Elokuussa kiertueen toisella osuudella ohjelmistoon liittyy Latvian soittokunta Kouvolan, Turun ja Tammisaaren konsertteihin 22. 24. elokuuta. Elokuun ensimmäisen viikonlopun konsertit pidetään 14. 16. elokuuta Vaasassa, Oulussa ja Kajaanissa. Deniz Kaya konsolipelit Mario Kart 8 Nintendo Wii U Mario Kart 8 jatkaa pelisarjan aiempien osien perintöä mutta tekee kaiken entistäkin paremmin. Mario Kart hyödyntää oivallisesti hyvin Wii U -konsolin parhaita puolia. Peli koostuu neljän pelin turnauksista, joissa ajetaan kilpaa Nintendon peleistä tutuilla pelihahmoilla. Muiden hahmojen kilpa-ajoa pääsee vaikeuttamaan käyttämällä erilaisia mielikuvituksellisia aseita, esimerkiksi kilpikonnia ja lihansyöjäkasveja. Pelissä on mukana myös taistelukilpailu, jossa pelaaja pääsee keskittymään muiden kilpailijoiden heittelyyn erilaisilla aseilla. Aseet ovat hauskoja, mutta varsinkin johtoasemassa oleva pelaaja joutuu hyökkäysten uhriksi ehkä turhan usein. Pelata voi toki yksin, mutta moninpeli on Mario Kartin suola niin jaetulla näytöllä kuin netissäkin. Wii U jaksaa pyörittää peliä hyvin, vaikka pelaajia olisi useampia. Mukavaa näpertelyä tuo erilaisten hahmo- ja ajoneuvoyhdistelmien kokeilu fiiliksen tai radan mukaan. Erityisen huikeaa on ratojen Mario-perinteestä ammentava suunnittelu. Kentät ovat karkkia silmille, ja äänimaailma on suklaata korville. Uutena ominaisuutena peliin on lisätty painovoiman uhmaaminen. Tietyillä radoilla pelaaja pystyy kurvaamaan radalta ajamaan kattoja tai seiniä pitkin. Pelin sadunomaiset ympäristöt vaihtelevat kummituskartanosta vesiputoukseen ja karjatilasta kellokoneistoon. Ajelu surrealistisissa ympäristöissä on huikeaa. Peli antanee lisävauhtia Nintendon uuden sukupolven konsolin Wii U:n takellelleelle myynnille. Mario Kart on hauska, nätti ja hyvin pelattava. Peli ansaitseekin täydet viisi tornileijonaa. Pauli Engblom Minecraft: PS3 Edition PS3 Mojang, 4J Studios Palikka. Toinen. Kolmas. Muutamalla tammipuulankulla pelaaja on saanut rakennettua suojan, jolla selviää aamuun asti. Suojaa tarvitaan, sillä yöllä lähiympäristön pikselöidyt pensaat kuhisevat luolahämähäkkejä ja zombisikamiehiä. Onneksi pelaajan ohjaamalla turkoosipaitaisella pojalla on rautaiset hermot. Heikommilla menisi kammottavan hirviön tullessa vastaan pupu pöksyyn. Supersuosittu hiekkalaatikkopeli Minecraft julkaistiin vuonna 2009. Useita päivityksiä saaneessa pelissä pelaaja rakentaa kuutioiden avulla erilaisia rakennelmia ja esineitä suuressa kolmiulotteisessa maailmassa. Vuosien varrella Minecraft on julkaistu niin Windowsille, OS X:lle, Linuxille, ios:lle, Androidille kuin Xbox 360:lle. Toukokuun puolessa välissä Minecraft julkaistiin viimein myös Playstation 3:lle. Sisällöltään Minecraft: Playstation 3 Edition on täysin samanlainen kuin Xbox 360:n vastaava. Siinä on muun muassa Xbox 360 -versiosta tuttu uudistettu luomisjärjestelmä, pelin sisäinen opas ja jaetun ruudun moninpelimahdollisuus. Suurin ero Windows-versioon on se, että Playstationin tateilla rakentelu tekee pelistä tuntumaltaan erilaisen. Playstation 3 -versio tarjoaa suunnilleen samanlaiset ominaisuudet ja elämykset kuin muidenkin alustojen vastaava. Uudella aluevaltauksellaan Minecraft hakee vain vannoutuneiden Playstation-fanien suosiota. Minecraftien julkaiseminen jokaisella mahdollisella alustalla ei vähennä kyseisen pelin arvoa. Ulkoasultaan konsoli-minecraft on mukavan pelkistetty, mutta yllätyksiä se ei juuri tarjoa. Peli vaikuttaa yhtä rakeiselta isommalta ruudulta katsottessa. Teemu Kakko
ruotuväki 12/2014 VAPAALLA 15 Olemme saapuneet valokuvaajan kanssa Riihimäelle, jossa järjestetään Kansainväliset Erämessut, tuttavallisemmin Erämessut. Saavumme messuille avoimin mielin, sillä kumpikaan meistä ei aiemmin ole käynyt Erämessuilla. Teksti Joonas Välilä Taitto Eero Ketonen Kuvat Ali Rinta-Jaskari Erämessuja on järjestetty Riihimäellä vuodesta 1972 lähtien. Tapahtuma on vuosien saatossa laajentunut paljon ja yleisömäärä on myös kasvanut. Messujen painopiste on vahvasti erä- ja kalastustoimintaan suuntautunut. Ei vain pelkkää metsästystä Kiinnitän ensimmäiseksi huomion yleisöön, jota on heti messualueen auettua paljon. Vierailijoita löytyy laidasta laitaan. Liikkeellä on usein koko perhe vauvasta vaariin. Messualueella on iso määrä erilaisia kojuja ja telttoja. Alueelta löytyy paljon pieniä käsityökojuja, joissa esimerkiksi sepät takovat hehkuvan punaisesta raudasta erilaisia koriste-esineitä. Messut ovat panostaneet perinteisen metsästyksen ohella runsaasti myös kalastukseen. Messualueelle on varattu iso osasto pelkästään kalastukselle.tarjolla on runsaasti erilaisia luentoja liittyen kalastukseen, kalan käsittelyyn ja kalastustarvikkeisiin. Paikalla esitellään myös paljon erilaisia vaellus- ja retkeilytarvikkeita. Messualueelta on varattu yksi kokonainen osasto teltoille, rinkoilla ja erilaisille retkeilyvaatteille. Näytteillä on kaikkea telttakankaasta tehdyistä laavuista puolijoukkuetelttoihin. Varsinkin erilaiset telttasaunat kiinnostavat yleisöä. Tarjolla on myös toimintaa Tyypillisen näyttelyalueen kiertelyn lisäksi messuilla pääsee myös itse kokeilemaan erilaisia juttuja. Esimerkiksi kalastukseen suunnatulla osastolla on mahdollista kokeilla miten perhokalastetaan. Tarjolla on myös mahdollisuus ampua erilaisilla jousipyssyillä. Puolustusvoimien osastolla on varsinkin armeijan käyneille tuttu kapistus, ekoase. Ekoasetta pääsee kokeilemaan kaikki halukkaat ja varsinkin nuoria messuvieraita ase tuntuu kiinnostavan. Ekoase on puolustusvoimien ampumakoulutuksessa käytettävä simulaattori. Puolustusvoimien osastolla on näytillä myös uuden ilmatorjuntajärjestelmän ITO12:n ohjuslavetti ja taistelupanssarivaunu Leopard. Ilmavoimien teltalla on mahdollisuus tutustua muun muassa lentäjän varustukseen ja hätäpakkaukseen, sekä hävittäjän istuimeen. Erämessuilta tarttui matkaan paljon hyvää tietoa esimerkiksi siitä miten varustautua metsässä liikkumiseen. Itse kalastuksesta kiinnostuneena sain paljon hyviä vinkkejä kalastusosastolta. MESSUT KERÄSIVÄT PALJON YLEISÖÄ Neljäpäiväiset Erämessut keräsivät hyvin yleisöä. Riihimäen Messut Oy:n toimitusjohtajan Pirjo Vilpposen mukaan Erämessuilla vieraili noin 40 000 henkilöä. Pystyimme toteuttamaan tapahtuman ennakkoarvion mukaisesti. Vilpposen mukaan sekä näytteilleasettajat että yleisö olivat tyytyväisiä messuihin. Näytteilleasettajat tuntuvat saavuttaneen asettamansa tavoitteet. Molemmat kohderyhmät ovat antaneet hyvän palautteen messuista, Vilponen kertoo. Yksi näytteilleasettajista oli paikallinen jousiammuntaseura Riihi-Jouset ry, jonka teltalla oli mahdollista kokeilla jousiammuntaa. Seuran puheenjohtaja Pekka Loitokarin mukaan Riihi- Jousilla ei ollut messuille sen erityisempää tavoitetta. Tavoitteenamme on, että mahdollisimman moni pääsisi kokeilemaan jousiammuntaa ja kiinnostuisi toiminnasta, Loitokari sanoo. Riihi-Jouset ry:n puheenjohtaja Pekka Loitokari kertoo messutavoitteista. ERÄILY Käsitteet eräily ja erällä käynti eivät välttämättä kerro asiasta tietämättömälle juuri mitään. Eräilyllä tarkoitetaan kuitenkin erilaista toimintaa luonnon pa- rissa. Esimerkkejä eräilystä ovat muun muassa kalastus ja metsästys. Myös retkeily, vaeltaminen tai muunlainen toiminta luonnossa voidaan mieltää eräilyksi. VINKKEJÄ ERÄHARRASTUKSEN ALOITTAMISEEN Toimittaja kokeilee puolustusvoimien osastolla ekoasetta. Suomalainen luonto tarjoaa hyvän mahdollisuuden harrastaa eräilyä. Erällä käynti tarjoaa monenlaisia unohtumattomia kokemuksia, kun vain muistaa muutamia perusasioita. Lähes 60 vuotta erällä käyneen Matti Alastalon mukaan eräily kannattaa aloittaa nuorena. Ensimmäiseksi kannattaa lähteä jonkun kokeneemman eräilijän mukaan, jotta tuntee onko kiinnostunut harrastuksesta, Alastalo sanoo. Myös armeijassa opituista taidoista, kuten kirveen käytöstä on erällä käydessä hyötyä. Tulentekotaito on ainakin yksi tärkeä taito. Myös se, miten luonnossa kulkee, on huomioitava. On osattava liikkua hiljaa ja seurata mitä ympärillä tapahtuu, Alastalo kertoo. Eräilystä ja luonnossa liikkumisesta kiinnostuneen kannattaa kiinnittää huomiota myös varustukseen. Esimerkiksi repun on oltava tukeva pitkiä matkoja kuljettaessa. Vaatetukseen tulee myös kiinnittää huomiota. Vaatteet kannattaa olla lämpimät, että kylmälläkin säällä tarkenee. Sateen- ja tuulenkestävät varusteet on myös hyvä olla. Erälle lähdettäessä kannattaa muistaa, että maltti on valttia. Esimerkiksi metsästysreissulla saattaa vierähtää pitkäkin tovi vain tarkkaillen ympäristöä ja odotellen havaintoja. PUKEUTUMINEN KÄDENTAIDOT
16 takakansi ruotuväki 12/2014 potretti Kriisinhallintaa ilman univormua Pauli Engblom Yli kymmenen vuotta. Niin pitkään sisäministeriön kansainvälisten asioiden koulutuskoordinaattori Antti Häikiö on työskennellyt kriisinhallintaoperaatioissa viimeisen 25 vuoden aikana. Nykyisessä työssään Häikiö vastaa siviilikriisinhallinnan tutkimuksesta, kehittämisestä, arvioinnista ja koulutuksesta kansallisesti ja siihen liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä. Me täältä ministeriöstä tulosohjaamme kriisinhallintakeskusta, joka on ikään kuin siviilikriisihallinnan Porin prikaati. Se kouluttaa, varustaa ja lähettää suomalaisia siviilikriisinhallintatehtäviin, Häikiö kertoo. Siviilikriisinhallintaa tekevät kansainväliset järjestöt YK, EU, Etyj ja Nato. Viime viikkoina Häikiö on ehtinyt työskennellä lähes kaikkien niiden operaatioiden parissa. Etyjin tarkkailijatehtävä on käynnissä Ukrainassa, EU:n tulevaa siviilikriisinhallintaoperaatiota Ukrainaan suunnitellaan, EU:n suurimman siviilikriisinhallintaoperaation Eulex Kosovon mandaatti on ollut katkolla, Häikiö luettelee. Häikiön olemuksesta paistaa innostus hänen kertoessaan kriisinhallinnasta. Häikiölle kriisinhallinta ei ole vain työ, sillä hän osallistuu vapaa-ajallaan presidentti Martti Ahtisaaren Crisis Management Initiativen (CMI) ja YK:n naistenjärjestö UN Womenin toimintaan. Häikiö on myös muun muassa pitänyt siviilikriisinhallinnan luentoja maanpuolustuskursseilla. Ensikokemukset Jugoslaviasta Antti Häikiö on työskennellyt EU:n, Naton, Etyjin ja YK:n kriisinhallintaoperaatioissa. Hän kertoo, että mahdollisuus vaikuttaa motivoi jatkamaan työtä kriisinhallinnan parissa. Ensimmäisen kansainvälisen tehtävän Häikiö sai sotilaana, kun hän palveli joukkueenjohtajana YK:n Unprofor-rauhanturvaoperaatiossa Kroatian serbiosissa suomalaisessa rakentajajoukossa, jonka komentaja oli kenraalimajuri Markku Nikkilä. Se oli erinomainen kokemus niinkin nuorelle ja hölmölle. Olin Kroatian sotatoimialueella ainoana upseerina joukkueessa, jossa oli kaksi ryhmää kirvesmiehiä, ryhmä putkimiehiä, ryhmä sähkömiehiä ja ryhmä raskaskoneenkuljettajia. Pettymyksen Häikiölle ja monelle muulle tuotti YK:n rauhanturvaamisen konsepti, joka ei kyennyt estämään Srebrenican joukkomurhaa. Bosnialaiskaupungissa tapettiin yli 8 000 bosniakkimiestä ja poikaa. YK:n toimintamalli ei kyennyt ratkaisemaan tilannetta, ja sitten tuli ihmisoikeusrikkomuksia. Se herätti mielenkiinnon kriisinhallintaa kohtaan, Häikiö kertoo. Sotilaille sotilaiden hommat Seuraavakin kriisinhallintaoperaatio oli sotilaallinen, Naton Ifor-operaatio Bosniassa. Kriisi alkaa kauan ennen sotilaallista väliintuloa. Naton mandaatti oli ihan toinen kuin YK:n, mutta siellä huomasin, että sotilaat eivät lopulta ratkaise Bosniankaan jälleenrakennusta. Vaalitarkkailijat, poliisit, syyttäjät, tuomarit, rajaturvallisuusviranomaiset ja muu siviilikriisinhallinta olivat ne, joka rakensivat kriisiä rauhaksi. Sotilaat eivät näitä tehtäviä voi hoitaa, Häikiö sanoo. Sittemmin Häikiö on ollut mukana Etyjin ja EU:n operaatioissa siviilitehtävissä esimerkiksi vaalitarkkailijoina. Sotilaita Häikiö arvostaa, mutta hän korostaa, että sotilaallinen kriisinhallinta on raskas työkalu. Usein unohdetaan, että kriisi alkaa kauan ennen sotilaallista välintuloa ja kriisinhallintaa tarvitaan sotilaiden poistumisen jälkeen. Moni asia pystyttäisin tekemään paremmin, jos meillä olisi silmät ja korvat auki paremmin maailman herkillä alueilla ja parempi tilannekuva. Silloin sotilaallista kriisinhallintaa ei tarvittaisi. Suomessa ollaan Häikiön mukaan kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan edelläkävijöitä, ja kokonaisvaltainen kriisinhallinta kuvattiin Suomen kriisinhallintastrategiaan ennen muita EUmaita. Meillä on sotilaiden kanssa hirveän hyvä yhteistyö. Häikiön mukaan kaikissa tehtävissä hän on kokenut voivansa vaikuttaa asioihin ja se on motivoitunut jatkamaan. Esimerkiksi Kosovossa Häikiö pääsi työskentelemään vaalilainsäädäntötyöhön ja siihen, että listavaaleissa joka kolmanneksi ehdokkaaksi tuli laittaa nainen. Vaalilainsäädäntötyön säätämisellä voitiin vaikuttaa siihen, että Kosovon kunnanvaltuustoihin ja parlamenttiin tuli valittua kerralla kolmasosa naisia, kun luonnollinen kehitys Suomessa kesti vuosikymmeniä. Nämä ovat tilanteita, kun kansainvälisen yhteisön viisas ratkaisu voi hyvissä asioissa ohittaa historian vaiheita, Häikiö sanoo. Antti Häikiö Ikä: 48 vuotta Asuinpaikka: Helsinki Ammatti: Koulutuskoordinaattori, virkamies Koulutus: Kasvatustieteiden maisteri Sotilasarvo: Kapteeni reservissä Every peace matters. (CMI:n slogan, presidentti Martti Ahtisaari) Kuvat: Ali Rinta-Jaskari poiminta 27. 28.6.2014 Varusmiessoittokunnan Show Band Provinssissa Deniz Kaya Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan Show Band on esiintynyt Provinssirockissa vuodesta 2006. Vuosien varrella Show Bandin solisteina on nähty Marzi Nyman, Veeti Kallio ja Jore Marjaranta. Tänä vuonna varusmiessoittokunnan kanssa lavalle nousee Inga Söder. Idea varusmiesten esiintymiseen Provinssin lavalla syntyi Puolustusvoimien ja tapahtumajärjestäjien yhteistyöstä. Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan musiikkiylikuutnantti Tero Haikala kertoo keikan olleen kiitos hyvin tehdystä työstä. Muistojeni mukaan puolustusvoimat rakensi sillan Provinssin tapahtuma-alueelle. Kiitoksena avusta varusmiessoittokunnan Show Varusmiessoittokunnan Show Band on esiintynyt Provinssi-festivaaleilla vuodesta 2006 alkaen. Kuva: Lasse Perkkiö Band sai keikan festareille. Nyt Show Band on jo lunastanut paikkansa osana festareita. Yhteistyö osana tunnettua festivaalia on Haikalan mukaan herättänyt mielenkiintoa myös ulkomaisissa kolleegoissa. Olimme viime vuonna keikkamatkalla Moskovassa. Siellä kerroimme Itävallan organisaation nokkamiehelle, että meillä on varusmiessoittokunnan Show Band, joka esiintyy vuosittain rock-festivaalilla. Hän oli ihmeissään, että olemme siellä sotilaspuvut päällä ja samalla innostui viemään ideaa myös Itävaltaan ainakin jossakin muodossa. Provinssirock Seinäjoki, Törnävänsaari, 27. 28.6. > www.provinssirock.fi kalenteri Alokkaat palvelukseen, kotiväen päivä ensimmäisenä viikonloppuna 7.7. ja 12. 13.7. Heinäkuussa palveluksensa aloittavat alokkaat astuvat palvelukseen maanantaina viikolla 28. Heinäkuun alokkaiden kotiväenpäiviä vietetään varuskunnissa ensimmäisenä palvelusviikonloppuna 12. 13. heinäkuuta. Kotiväki on tervetullut tutustumaan varuskuntaan, tupiin, Sotilaskotiin ja kalustoon. Palveluspaikkakohtaiset lisätiedot tapahtumasta ilmoitetaan alokkaille palveluksen alussa. Merivoimien vuosipäivä, Turku 9.7. Merivoimat juhlii vuosipäiväänsä keskiviikkona 9. heinäkuuta Forum Marinumin edustalla Turussa. Päivä alkaa lipunnostolla ja paraatikatselmuksella. Kalustonäyttely on avoinna yleisölle koko päivän. Tapahtumassa esiintyy Laivaston Soittokunta. Vartioparaati ja MIL- Espa-konsertti Helsingissä 11.7. Vartioparaati alkaa Senaatintorilta kello 12.30. Paraatireitti kulkee Unioninkadun kautta Esplanadille ja Päävartioon, missä tapahtuu vartionvaihto. Paluumatka kulkee Esplanadin puiston ympäri ja sieltä Kasarmikatua pitkin Kasarmitorille. MIL-Espa-konsertti Esplanadin puiston lavalla alkaa vartioparaatin jälkeen kello 14.00. Tällä kertaa lavalle astuu Laivaston Soittokunta.