ZIMBABWEN AIDS-ORVOT RY & DZIKWA TRUST FUND VUOSIKERTOMUS 2012. Lapsen oikeudet kuuluvat meille!

ZIMBABWEN AIDS-ORVOT RY & DZIKWA TRUST FUND VUOSIKERTOMUS 2012 Lapsen oikeudet kuuluvat meille! 1

SISÄLTÖ Puheenjohtajan terveiset PUHEENJOHTAJAN TERVEISET... 3 MISTÄ TULEMME & MINNE MENEMME Missio, visio, arvot & strategiset tavoitteet... 4 Toimintakonsepti... 4 Tukitoiminnan avainlukuja & virstanpylväitä... 8 YHTEISTYÖKUMPPANIMME DZIKWA TRUST FUND Hallinto ja henkilöstö... 12 Talouden ohjaus ja raportointi... 13 Talouskehitys 2012... 14 Toiminnan vaikuttavuus... 15 Henkilöstön ja ohjausjärjestelmien kehittäminen... 16 TOIMINTAVUOSI 2012 ZIMBABWESSA LASTEN KOULUNKÄYNNIN TUKI... 18 LASTEN MUU SÄÄNNÖLLINEN TUKI... 20 MONIPUOLINEN TOIMINTAKESKUS... 24 METSÄNISTUTUS & YMPÄRISTÖKASVATUS... 25 TILINPÄÄTÖS & TOIMINTAKERTOMUS 2012 ZIMBABWEN AIDS-ORVOT RY TOIMINTAKERTOMUS... 28 Toiminnan lyhyt kuvaus... 28 Rahoituksen kehittyminen ja toiminta Suomessa... 28 Tiedotus... 28 Hallinto... 29 Dzikwa Trust Fundin toiminta Zimbabwessa... 29 Varojen käyttö Zimbabwessa... 29 Lähiajan näkymät ja riskianalyysi... 30 Yhdistyksen toiminta vuonna 2013... 30 TULOSLASKELMA... 31 TASE... 32 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 33 TILINPÄÄTÖSMERKINNÄT... 34 TILINTARKASTUSKERTOMUS... 35 RYHDY TUKIJAKSI & YHTEYSTIEDOT... 36 KUNNON MAHDOLLISUUDET ELÄMÄSSÄ VAIN KOULUTUKSEN KAUTTA On mieluista kiittää vuodesta 2012 lukuisia tukijoitamme, jotka ovat mahdollistaneet sen, että keräsimme ennätyksellisen paljon varoja toimintaamme orpolasten hyväksi. Olemme tietoisia siitä, että meidän pitkään jatkunut projektitukemme kehitysapuvaroista päättyy vuoden 2014 lopussa. Yhdeksässä vuodessa olemme pystyneet rakentamaan infrastruktuurin ja paikallisen osaamisen, jonka turvin jatkamme uudistamalla rahoitusrakennettamme. Esimerkkinä tästä on vuonna 2013 käyttöön otettu uusi kummiluokka, yleiskummi. Yleiskummit auttavat meitä ylläpitämään lapsille niitä kohdistettuja palveluja, jotka eivät sisälly varsinaiseen kummimaksuun. Tavoitteenamme on saada 400 yleiskummia, vuodelle 2013 asetettu tavoite on 100. Tätä kirjoittaessani on kulunut 20 vuotta siitä kun Seppo Ainamo otti itselleen ensimmäisen kummilapsen. Voisi sanoa, että loppu onkin sitten historiaa. Tänään meillä on Innolla atk:ta oppimassa. 400 orpolapsen hyvinvointi vastuullamme. Se ei ole onnistunut ilman kovaa työtä ja rohkeita suunnitelmia. Tästä haluan lausua suuret kiitokset Sepolle ja vuonna 1996 toimintaan liittyneelle Oilille! Parhaat kiitokset haluan myös kohdistaa yhteistyökumppanimme Dzikwa Trust Fundin hallitukselle ja henkilökunnalle. Te toteutatte tämän kaiken. Viime vuoden loppu oli monen onnellisen tapahtuman yhdistelmä. Lokakuussa 21 hengen ryhmä Suomen Pankista ja Finanssivalvonnasta sekä Seinäjoen lukiosta vieraili Hararessa. Sen jälkeen saimme lehdistössä hyvää julkisuutta ja Leif Segerstamin hyväntekeväisyyskonsertti lisäsi tätä. Tämä käynnisti hyvin positiivisen lahjoitustoiminnan, jonka aikana tuli sekä suuria että pieniä lahjoituksia. Haluan erityisesti kiittää henkilöitä, jotka julkisuutta välttäen lahjoittivat huomattavan summan toimintaamme. Tämän lisäksi oli muita tahoja, jotka taas muistivat meitä. Lämmittävää oli myös se työ jota useat jäsenet, kummit ja muut tukijat tekivät konttitalkoissa ja tilaisuuksissamme. Kaikille meille suurin ilo on tietysti nähdä kuinka iloisesti ja ahkerasti lapset Dzivarasekwassa antautuvat opinnoilleen ja keskuksen tarjoamille toiminnoille. Oheinen kuva näyttää, kuinka kaksi lasta suurella antaumuksella työskentelee tietokoneiden ääressä uudessa atk-keskuksessamme. Tässä on hyvä esimerkki siitä, mitä kehitysyhteistyö parhaimmillaan on! Kiitoksia kaikille hyvästä yhteistyöstä, jota on tarkoitus jatkaa. Peter Rehnström hallituksen puheenjohtaja Zimbabwe AIDS-orvot ry peter.rehnstrom@tfif.fi ZIMBABWEN AIDS-ORVOT RY:N VUOSIKERTOMUKSEN EKOLOGINEN JÄLKI Zimbabwen aids-orvot ry:n vuosikertomuksen toteutuksessa on pyritty ottamaan ympäristöasiat huomioon mahdollisimman laajasti. Eri työvaiheissa on valittu ympäristön kannalta parhaat, käyttötarkoitukseen sopivat materiaalit ja valmistusmenetelmät. Tästä huolimatta julkaisu on jättänyt jälkensä ympäristöön, sen tuotanto on vaatinut energiaa ja raaka-ainetta sekä aiheuttanut jätettä ja päästöjä. KÄYTTÖTARKOITUS: Vuosikertomus, joka säilytetään pitkään LAAJUUS: 32 sivua ja kannet KOKO: A4, 210 x 297 mm PAINOSMÄÄRÄ: 1.000 kpl PAPERIT: Papereiksi valittiin PEFC-sertifioidut ja joutsenmerkkihyväksytyt G-Print 115 g/m2 (sisus) ja Carta Integra 190 g/m2 (kansi). Puukuitu on peräisin ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi hoidetusta metsästä. Sellun valkaisussa ei ole käytetty kloorikaasua. Paperitehtaat ovat ISO14001-, ja PEFCsertifioituja. KEMIKAALIT: Paperinvalmistuksessa, painopinnanvalmistuksessa, painossa ja sidonnassa on käytetty vain joutsenmerkkihyväksyttyjä kemikaaleja. Vuosikertomus on painettu digitaalisella painomenetelmällä, jolloin tuotteen valmistuksessa ei tarvita liuottimia sisältäviä kemikaaleja. PAINOLAITOS: Vuosikertomus on painettu Edita Prima Oy:ssä Helsingissä. Paino käyttää vihreää sähköä ja sillä on ISO 14001 -sertifikaatti sekä Pohjoismaisen Joutsenmerkin ja paperin alkuperämerkkien (mm. PEFC) käyttöoikeus. Paino kompensoi aiheuttamansa hiilidioksidipäästöt rahoittamalla YK:n valvomia uusiutuvien energiamuotojen hankkeita kehitysmaissa. VUOSIKERTOMUKSEN KÄYTTÖ on helppoa ja ympäristöä vähän kuormittavaa. Lukemiseen ei tarvita lisälaitteita eikä energiaa. Vuosikertomuksen voi selata moneen kertaan ja sen kuljettaminen paikasta toiseen on vaivatonta. YHDEN VUOSIKERTOMUKSEN TEKEMISEEN KÄYTETTIIN: PUUTA: 0,15 dm3 svettä: 1,7 litraa ENERGIAA: 0,6 kwh YHDEN VUOSIKERTOMUKSEN TEKEMINEN AIHEUTTI: JÄTETTÄ: 35 g, josta kierrätettävää jätettä 28 g (26 g paperia ja 2 g pahvia), poltettavaa jätettä 3 g, vaarallista jätettä 2 g ja kaatopaikkajätettä 2 g (paperinvalmistuksesta). PÄÄSTÖJÄ VETEEN: 2 g (paperinvalmistuksesta) PEFC/02-31-135 VUOSIKERTOMUKSEN HIILIJALANJÄLKI: CO 2 -päästöjä ilmaan 93 g, josta painamisen osuus noin 45 g ja paperinvalmistuksen kuljetuksineen noin 48 g. Päästömäärät ovat noin-arvioita. Vuosikertomuksen hiilijalanjälki vastaa noin puolen kilometrin ajoa autolla. Tämän vuosikertomuksen, kuten minkä tahansa julkaisun, ekologiseen jalanjälkeen vaikuttaa merkittävästi se, mitä sille tapahtuu käytön jälkeen. Hyvä lukija, kun et enää tarvitse tätä vuosikertomusta, toimitathan sen paperinkeräykseen. Puukuitu voidaan kierrättää keskimäärin kuusi kertaa. Ekologisen jäljen kartoitti Nordic Morningin ympäristö ohjelmasta vastaava Mika Ruuskanen. LISÄTIETOJA: mika.ruuskanen@nordicmorgning.fi ULKOASU JA TAITTO: Edita Publishing Oy 2 3

MISTÄ TULEMME JA MINNE MENEMME Missio, visio, strategia ja arvot Zimbabwen Aids-orvot ry (yhdistys) on perustettu vuonna 2003 tekemään suoraa kehitysyhteistyötä Zimbabwen orpolasten hyväksi. Toiminnan tarkoituksena on varmistaa runsaan 400 oppimisesta innostuneen orpolapsen peruskoulunkäynti ja huolehtia monipuolisesti heidän hyvinvoinnistaan ja kehityksestään. Uskomme, että koulutus on avain lapsen ja maan kehitykseen. Lasten tarpeet määräävät toiminnan sisällön ja suunnan. Suomen valtion tuella toteutettavan kehitysyhteistyön eettiset periaatteet ohjaavat toimintaa. Toimintamme on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Arvot, jotka ohjaavat toiminnassa mukana olijoita: Rehellisyys Avoimuus ja vastuunalaisuus Ahkeruus ja aloitteellisuus Heikompien auttaminen Ympäristön suojelu ja kehittäminen. Missiomme: Luomme edellytykset köyhien ja lahjakkaiden orpolasten kestävälle ja pitkäjänteiselle koulutukselle ja hyvinvoinnille. Visiomme: Ohjelmaan valitut lapset pääsevät oman elämänsä alkuun kunnollisen peruskoulutuksen saaneina, oman maansa hyvinvoinnin rakentajina. Strategiamme: Keräämme varoja ja muita lahjoituksia Hararen Dzivarasekwan kaupunginosassa asuvien orpolasten koulutuksen ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Yhteistyökumppani Dzikwa Trust Fund toteuttaa toimintaa Zimbabwessa. Toimintaympäristö, jossa köyhät orpolapset jäävät helposti sivuraiteelle: Zimbabwe on n. 13 miljoonan asukkaan kehitysmaa eteläisessä Afrikassa. HIV-positiivia on UNICEF:in The State of World s Children - raportin mukaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa noin 23.2 miljoonaa, joista noin 1.2 miljoonaa Zimbabwessa. Aikuisväestössä HIVtartuntojen levinneisyys on raportin mukaan 14.3 %. Orvoksi jääneitä lapsia on noin 1.4 miljoonaa, joista HIV:in vuoksi noin yksi miljoona. Monet heistä jäävät kokonaan peruskoulutuksen ulkopuolelle, sillä koulunkäynti ei ole ilmaista, eikä valtiolla ole varoja riittäviin sosiaalitukiin. Vuosien 2005-2010 tietojen mukaan ala-asteikäisistä lapsista noin 90 % käy koulua, mutta vanhemmista enää 45 %. Arviolta reilusti yli puolet maan väestöstä elää virallisen köyhyysrajan alapuolella. Toimintakonsepti Lapset tahtovat kouluun. Tukiohjelma on kasvanut 20 vuodessa tunnustetuksi ja merkittäväksi avuksi orvoille: Toiminta alkoi suomalaisin voimin yhden pojan tukemisella ja nyt tuki kattaa runsaat 400 lasta. Zimbabween perustettiin vuonna 2002 säätiö Dzikwa Trust Fund (Dzikwa), jonka tehtävänä on tukitoimien suunnittelu, ohjaaminen, toteutus ja valvonta. Toteutusta varten Dzikwalla on pieni palkattu kenttäorganisaatio. Zimbabwessa ollaan rekisteröimässä myös kansalaisjärjestöä nimeltä Friends of Dzikwa Society paikallisen varainhankinnan tehostamiseksi. 4 5 Ala-asteen koululaisia.

MISTÄ TULEMME JA MINNE MENEMME Suomessa perustettiin vuoden 2003 huhtikuussa Zimbabwen Aids-orvot ry, jonka tehtävänä on löytää kummeja sekä kerätä varoja ja muita resursseja toimintaa varten. Yhdistyksen toiminta on täysin vapaaehtoispohjalta ponnistavaa kansalaisjärjestötoimintaa. Kirjallinen yhteistyösopimus Suomen yhdistyksen ja Zimbabwen säätiön kesken: Yhdistys lahjoittaa varat suoraan Dzikwalle yhteistyösopimuksen linjaamiin tarkoituksiin. Investointihankkeiden rahoitus pidetään erillään muusta toiminnasta. Erityishankkeita (esim. metsänistutus) seurataan erillään varsinaisesta tukitoiminnasta. Toiminnan rahoittamiseen ei oteta pitkäaikaista lainaa. Varainhankinnan periaatteet: Suomessa yhdistyksellä on voimassa Poliisihallinnon myöntämä rahankeräyslupa. Yhdistys kerää toimintansa rahoittamiseen jäsenmaksuja, kummimaksuja, muita kohdennettuja tukimaksuja, yleislahjoituksia ja tavaralahjoituksia. Yhdistys kannustaa kummeja ja tukijoita ohjaamaan merkkipäivälahjoituksia toiminnan hyväksi sekä ottaa vastaan testamenttilahjoituksia. Tapahtumien yhteydessä on pientä käsityötuotteiden myyntiä. Suomessa hallintoon tarvittavat rahat katetaan jäsenmaksuilla. Yhdistys on alkanut kehittää erityisesti internet-pohjaista varainhankintaa (mm. JELPI-palvelu ja Facebookin suomat mahdollisuudet). Yhdistys on saanut vuodesta 2006 alkaen toimintaansa kansalaisjärjestöjen hanketukea Suomen valtion kehitysyhteistyömäärärahoista (kolme kertaa 3-vuotinen hanketuki). Lisäksi merkittävää Suomen julkista tukea on erikseen saatu toimintakeskuksen keittiö-ruokalan ja atk-keskuksen rakentamiseen sekä metsänistutushankkeeseen. Kummius palkitsee ja tukesi menee varmasti perille: Tukija voi ryhtyä kummiksi yhdelle tai useammalle nimetylle lapselle tai olla yleiskummina. Vuotuiset kiinteät kummimaksut päätetään joulukuun yhdistyskokouksessa. Kummi maksaa kummimaksun yhdistyksen rahankeräystilille joko kerralla tai itselle sopivissa erissä. Yhdistys lähettää tukimaksut Dzikwalle lyhentämättöminä lasten hyväksi; hallintokulut Suomessa katetaan jäsenmaksuilla. Kummiksi voi ryhtyä yksin tai kummirinkinä ottamalla yhdistykseen yhteyttä puhelimitse, kirjeellä, sähköpostilla tai nettisivuston ja Facebookin kautta sekä lähettämällä omat henkilö- ja yhteystiedot. Muodollista kirjallista sopimusta kummiudesta ei tehdä. Kummiudesta voi luopua ilmoittamalla tästä yhdistykselle. Jokainen kummi päättää itse sen, miten läheistä yhteydenpito on omaan kummilapseen. Emme anna kummien yhteystietoja lapsille tai heidän huoltajilleen. Yhteydenpito ja kummivierailujen järjestäminen tapahtuu yhteistyössä toiminnan vetäjien kautta. Joka vuosi vapaaehtoisia ja monen alan opiskelijoita työharjoittelussa: Vuodesta 2007 lähtien toiminnassa on ollut mukana useita vapaaehtoisia ja eri alojen opiskelijoita työharjoittelussa Zimbabwesta, Suomesta että muutamista muista maista. Zimbabwelaiset vapaaehtoiset ja työharjoittelijat hoitavat oman asumisensa ja saavat pientä kulukorvausta matkoihin ja puhelinkuluihin. Ulkomailta Zimbabween tulevat vapaaehtoiset ja työharjoittelijat maksavat itse matkansa ja vakuutuksensa sekä kohtuullisen korvauksen ylläpidosta. He asuvat joko suomalaisten vetäjien kodissa tai Dzikwan suojakodissa. Kummin kainalossa on turvallista. Zimbabwessa julkinen varainhankinta edellyttää Private Voluntary Organisation/PVO-rekisteröintiä, samoin pääsy Zimbabwessa toimivien kansainvälisten järjestöjen rahoitusjärjestelmiin. Ilman PVO-asemaa Dzikwa voi ainoastaan yksityisesti lähestyä lahjoittajia ja pyytää kohdeavustuksia esim. varakkailta yrittäjiltä, yrityksiltä, muilta säätiöiltä, kansainvälisiltä järjestöiltä tai orpolasten tukemisesta kiinnostuneilta muilta tahoilta. Lisäksi Dzikwa auttaa nuoria saamaan stipendejä tai muita erityisjärjestelyjä jatkokoulutuksen tukeen. Säätiö pyrkii myös saamaan lisää kummeja Zimbabwesta. Kummin lahja ilahdutti. Sukka syntyy kutomalla. Zimbabwessa oppioikeus ei oppivelvollisuutta: Zimbabwen kouluverkko on kattava, mutta koulunkäynti vaatii aina rahaa. Pakollisia koulumaksuja ovat: lukukausimaksut (tuition fees) koemaksut (exam fees) koulujen kannatusyhdistysten asettamat koulujen ylläpitomaksut (levies) erityismaksut esim. kirjoihin, käytännön aineisiin tai koulun korjaus- tai uusinvestointeihin (book levy, practicals, bus levy, building fund levy) sekä opettajien lisäpalkkioihin kouluasut ja kengät, urheiluasusteet Tuemme lasten kehitystä monipuolisesti: Yhdistyksen keräämä tuki kattaa pakolliset koulumaksut sekä osallistumisen tarpeen mukaan tukiopetukseen. Dzikwa tarjoaa lapsille lämpimän aterian vuoden jokaisen päivänä. Lisäksi lapset saavat perusterveydenhoitoa sekä mahdollisuuden osallistua metsänistutukseen ja muuhun ympäristökasvatukseen. Heille järjestetään urheilu-, taide- ja kulttuurikasvatusta sekä luontoretkiä. Jokaisella on mahdollisuus osallistua ainakin yhteen yhteiseen urheilu- ja yhteen kulttuuritapahtumaan vuodessa. Dzikwa ylläpitää yhdistyksen tuella turvallista suojakotia n. 15 täysin kodittomalle orvolle. 6 7

MISTÄ TULEMME JA MINNE MENEMME Dzikwa Trustin toiminnan avainlukuja & virstanpylväitä Hyvinvoinnin tuki kattaa ruokailun, terveyshuollon, syntymätodistusten hankinnan, urheilun ja muun virkistystoiminnan, yhteisten tilaisuuksien ja suojakodin ylläpidon kulut sekä lasten matkakulut. Dzikwan varsinaisen toiminnan (lasten tukitoiminta) kulut vuosittain Euroa 385000 335000 285000 235000 185000 135000 85000 35000-15000 Dzikwan varsinaisen toiminnan kulut 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tukitoiminnan kulut Dzikwan varsinaisen toiminnan kulut keskimäärin per lapsi Keskimääräisten kulujen kehitykseen on vaikuttanut eniten kaksi seikkaa: Lasten määrä kasvoi rajusti vuonna 2006 ja tällöin kustannukset lasta kohti alenivat selvästi. Tämän jälkeen ovat eniten vaikuttaneet koulunkäynnin kustannustason nousu, hyvinvoinnin ja virkistystoiminnan palvelujen laajentuminen sekä lasten ikäjakauma, joka on vuosien mittaan muuttunut selvästi. Tukiohjelma oli ensin ala-astepainotteinen. Vuosien mittaan yläasteilla, lukiossa ja jatkokoulutuksessa olevien määrä on kasvanut ja siksi koulunkäynnin kulut ovat nousseet. Varsinaisen toiminnan muut kulut Virstanpylväitä Lasten tukitoiminta kasvoi ja syveni: 1992 Seppo Ainamo aloitti tukemalla yhden 8-vuotiaan pojan, Patsonin koulutusta 1996 Oili Wuolle mukaan projektiin; lasten määrä kasvoi18:sta 36:een 2002 Hararessa perustettiin Dzikwa Trust Fund 2003 Suomessa perustettiin Zimbabwen Aids-orvot ry 2005 Dzikwan suojakoti 30 lapselle. Suomen Maputon suurlähetystön 21 000 tuki Dzikwalle ruokailuun ja tietokoneiden ostoon. UM:n hanketukipäätös vuosille 2006-2008 yht. 180 000 2005 Toimintaa esittelevä DVD suomeksi ja englanniksi 2006 Lasten määrä lähes 300. Ensimmäinen kontti Suomesta Zimbabween 2007 Ensimmäinen kummitapaaminen; Dzikwaan ensimmäinen opintoharjoittelija Zimbabwesta ja ensimmäinen vapaaehtoinen Suomesta 2007 Ykköspalkinto pienten yhdistysten ja säätiöiden sarjassa PwC Finlandin Open Report 2007 -kilpailussa sidosryhmä- ja talousraportoinnista 2008 Dzikwan metsänistutusohjelma käyntiin. Toinen kontti 2008 UM-hanketukipäätös vuosille 2009-2011 yht. 280 000 Dzikwan taseen kehitys, ilman metsänistutushanketta 2009 Lapsia 400; Dzikwan kulttuuriryhmä ensimmäistä kertaa HIFA:ssa (Harare International Festival of the Arts). Kolmas kontti 2009 Uusi DVD kahden Dzikwa-nuoren elämästä 2009 Lokakuussa Suomessa koulujen kansainvälisyyskasvatuskiertue 19 kouluun, kuulijoina 4,500 oppilasta ja mukana kenttätyöntekijä Zimbabwesta; hankkeeseen 15,000 UMviestintätukea 2010 Dzikwaan ensimmäinen opintoharjoittelija Suomesta. Kunniamaininta pienten yhdistysten ja säätiöiden sarjassa PwC Finlandin Open Report 2010 -kilpailussa sidosryhmä- ja talousraportoinnista. 2010 Yhteistyösopimus Zimbabwen metsähallituksen kanssa. 2010 UM-tukea metsänistutushankkeelle vuosille 2011-2013 yht. 68 000 2010 Kaksi opiskelijaa stipendillä yliopistoihin Etelä- Afrikkaan. Dzikwan ryhmä toista kertaa HIFAssa; neljäs kontti 2011 Dzikwaan ensimmäinen opintoharjoittelija Ruotsista. Yhteistyösopimus metsänistutushankkeessa sekä Binduran että Helsingin yliopiston / VITRIn kanssa. Viides kontti. 2011 Dzikwan ryhmä HIFAssa kolmatta kertaa; 2011 neljä uutta opiskelijaa stipendillä eteläafrikkalaisiin yliopistoihin Dzikwan keskimääräiset kulut / lapsi Dzikwan taseen kehitys, pl. metsähanke 950 Euroa 850 750 650 550 450 350 250 150 50-50 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Euroa 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Varsinaisen toiminnan kokonaiskulut / lapsi Koulunkäynnin & hyvinvoinnin tuki / lapsi Taseen loppusumma 8 9

MISTÄ TULEMME JA MINNE MENEMME 2011 Kolmas hanketukipäätös UM:ltä vuosille 2012-2014 yht. 150 000 2012 Vuokrasopimus Hararen kaupungin kanssa 60 hehtaarin joutomaasta metsähankkeelle. Viisi opintoharjoittelijaa Zimbabwesta ja neljä Suomesta. Dzikwan kulttuuriryhmä neljättä kertaa HIFAssa & useita muita julkisia esiintymisiä. Kuudes kontti 2012 Huhtikuussa UM:n ylitarkastajan tarkastuskäynti 2012 Lokakuussa 21 hengen kummiryhmä Suomen Pankista, FIVAsta ja Seinäjoen lukiosta vierailulla 2012 Marraskuussa Leif Segerstam-konsertti Helsingissä ja näyttävä artikkeli Helsingin Sanomissa Haave omasta toimintakeskuksesta toteutui vaihe vaiheelta: 2006 Dzikwa osti tontin toimintakeskukselle Skotlannin Royal Arch -vapaamuurareiden tuella 2007 Rakennuspiirustukset ja luvat; tontin julkisivuaitaus; marraskuussa juhlallinen peruskiven muuraus 2008 Palloilukentän pohjat; vartiokoppi; tontille porakaivo Australian suurlähetystön tuella 2009 Varastorakennus; sähkö-, vesi- ja viemärikytkennät; 10 000 litran vesisäiliöt; koko tontin aitaus; keittiöpuutarha 2009 Suomen ulkoministeriön 80 000 rakennustuki keittiö-ruokasalin rakentamiseen 2010 Toukokuussa toimintakeskuksen palloilukenttä valmiina 2010 Marraskuussa uusi keittiö/ruokasali valmiina 2010 Suomen Lusakan lähetystön 54 100 PYMtuki Dzikwalle ATK-keskuksen rakentamiseksi 2011 Toukokuussa ATK-keskus valmiina; rakennusten ulkomaalaus; aurinkopaneelit keittiöveden lämmitykseen Australian suurlähetystön tuella 2012 Kesäkuussa avattiin lasten pesutilat entiseen varastorakennukseen UNICEF Zimbabwen erillisrahoituksella 2012 Kontin mukana Lohjan Rotareilta generaattori ja Suomen Pankista ATK-keskukseen ja toimistokäyttöön tietokoneet entisten tilalle 2013 Helmikuussa ADSL-linja ATK-keskukseen 2013 Helmikuussa käynnistyi yhdistetyn toimisto- + talonmiehen asuntorakennuksen rakentaminen; valmistuu toukokuussa 2013 Iloisia lapsia toimintakeskuksessa. 10 11

YHTEISTYÖKUMPPANI DZIKWA TRUST FUND Hallinto ja henkilöstö Kokenut hallitus: Toimintaa Zimbabwessa ohjaa ja valvoo Dzikwa-säätiön hallitus. Hallituksen puheenjohtajana toimi edelleen Stephen J. Chifunyise, joka on opetusministeriön entinen kansliapäällikkö, kulttuurivaikuttaja ja maan tunnetuin näytelmäkirjailija. Hallitukseen kuuluvat lisäksi sihteerinä asianajotoimisto Kantor & Immermanin osakas, juristi Unity Sakhe, Hararen kaupungin kiinteistöviraston varajohtaja E.T. Francisco (2/2013 saakka), Friends of Dzikwa Societyn puheenjohtaja, yritysjohtaja Marah Hativagone, liikkeenjohdon konsultti Paxina Parirenyatwa ja tukiohjelman perustaja ja vetäjä Seppo Ainamo. Hallitus kokoontui kolme kertaa vuonna 2012; lisäksi pidettiin suppeita työvaliokuntakokouksia. Vapaaehtoistyössä olevat suomalaiset perustajat Seppo Ainamo ja Oili Wuolle, jotka ohjaavat toimintaa, hallintoa sekä talous- ja sidosryhmäraportointia, viettävät kenttätyössä Zimbabwessa noin puolet vuodesta. Operatiivinen tiimi kentällä: Zimbabwessa Dzikwalla on tehokas pieni palkattu kenttäorganisaatio, joka toteuttaa tukitoimet. Kiinteästi palkattuun operatiiviseen tiimiin kuuluivat: kirjanpitäjä Assan Mponda, kenttätyöntekijä Levita Chenera sekä suurista hankinnoista, keittiöstä ja toimintakeskuksesta sekä sisäoppilaitoslapsista ja jatko-opiskelijoista vastaava Priscilla Takawira, sekä vapaaehtoisina aloittaneet tukiopetuksen ja kulttuuritoiminnan koordinaattori ja ATK-opettaja, joka myös vastaa suojakodista. Lisäksi Dzikwan määräaikaisina työntekijöinä toimii Dzikwan hallitus: edessä vasemmalta Mrs. Marah Hativagone, Mr. Stephen J. Chifunyise (puh.joht), Mrs. Paxina Parirenyatwa ja takana vasemmalta Mr. Eben T. Francisco; Seppo Ainamo ja Mr. Unity Sakhe (siht.). Mukana kuvassa Oili Wuolle. viisi keittäjää, kolme toimintakeskuksen vartijaa ja metsänistutushankkeen työntekijä. Paikallisessa kenttäorganisaatiossa toimii yleensä myös vapaaehtoisia ja opintoharjoittelijoita. Heidän ohjaajinaan toimivat erikoistumisalueen mukaan Dzikwan vastuullinen toimihenkilö tai toiminnan vetäjät. Suoraa ja tehokasta toimintaa: Dzikwa maksaa koulunkäyntiin liittyvät maksut kouluille ja hankkii tarvikkeet suoraan toimittajilta. Rahaa ei anneta lapsille tai heidän huoltajilleen. Suurin osa uusista lapsista tulee koulujen ehdotusten perusteella. Dzikwan vastuuhenkilöt tuntevat lapset ja heidän perhetilanteensa hyvin. Dzikwan tiimi kerää ja analysoi todistukset kolme kertaa vuodessa, lukukausittain. Lapset tulevat ruokailemaan toimintakeskukseen ja muutenkin toimintakeskus kokoaa lapset tukipalvelujen ääreen, tapaamisiin kenttätyöntekijöiden kanssa, tarvikkeiden jakeluihin sekä vapaaseen yhdessäoloon ja yhteisiin tilaisuuksiin. Talouden ohjaus ja raportointi Paljon huomiota työn tuloksellisuuteen ja toiminnan läpinäkyvyyteen : Toimintaorganisaatio on pieni ja tehokas. Yhteisesti ymmärretty arvopohja, selkeä käsitys tavoitteista sekä vakiintuneet prosessit ja menettelytavat luovat perustan tehokkaalle toiminnalle. Dzikwan hallitus saa kokoustensa välillä raportteja toiminnasta ja taloustilanteen kehityksestä, jotka lähetetään myös Suomen yhdistyksen hallitukselle. Dzikwan tilinpäätökset käsitellään säätiön hallituksessa vuosikolmanneksittain ja lähetetään myös yhdistyksen hallitukselle. Käytännön kenttätyön ja taloudenpidon koordinointi tapahtuu viikoittaisessa operatiivisessa kokouksessa, johon osallistuvat vastuulliset työntekijät, suomalaiset vetäjät sekä tarpeen mukaan vapaaehtoisia ja työharjoittelijoita. Vastuuhenkilöt raportoivat toiminnan eri alueiden tapahtumista, näkymistä ja rahantarpeista vakiomuotoisen työjärjestyksen mukaan. Kaikki suuret hankinnat valmistellaan ja päätetään yhdessä. Viikkokokouksista pidetään pöytäkirjaa. Budjetointi, kirjanpito ja käteisvarojen hallinta: Vuosibudjetti tehdään marras-joulukuussa kullekin toimintoalueelle kuukausikohtaisesti ja käsitellään operatiivisen tiimin kesken budjettiriihissä. Yleiset raamit perustuvat yhdistyksen ja Dzikwan johdon yhteiseen näkemykseen toiminnan laajuudesta ja luonteesta. Suomen yhdistyksen hallitus antaa linjauksen odotettavissa olevista tuotoista. Kukin vastuullinen toimihenkilö vastaa oman työsarkansa kustannustason ja muiden tietojen päivityksestä. Operatiivinen tiimi, vasemmalta lukien Seppo Ainamo, Priscilla Takawira, Levita Chenera, Assan Mponda, Nyaradzai Matiza, Oili Wuolle & Alouis Sagota. Dzikwan kirjanpitäjä hoitaa keskitetysti kuukausibudjetissa hyväksytyt säännölliset menoerät. Budjetin toteutumista seurataan vähintään lukukausittain, ja vuodesta 2013 alkaen siirtyen yhä ajantasaisempaan seurantaan. Operatiivinen viikkokokous kerää juoksevien kulujen tarpeet ja kokouksessa annetaan kassavarat vastuuhenkilöille yksilöityjen viikkobudjettien mukaan. Kirjanpidosta huolehtii Dzikwan kirjanpitäjä, joka raportoi suoraan ohjelmajohtajalle. Dzikwan kirjanpidossa tehdään KHT-tilintarkastettu välitilinpäätös lukukausittain, neljän kuukauden välein. Varsinaisen toiminnan eli lasten tukitoiminnan ja metsänistutushankkeen budjetointi, kirjanpito ja tarkastus tehdään erillään toisistaan. Rahankäytön valvontarutiinit vahvoja : Dzikwalla on eri pankkitilit lasten tukitoiminnalle ja metsänistutushankkeelle. Zimbabwessa monet maksut ja ostokset joudutaan suorittamaan käteismaksuina, jolloin käteisvarojen käytön jatkuva seuranta sekä täsmällisesti tapahtuvat tilitykset ovat oleellinen osa tehokasta valvontaa. Käteisvarojen käytön valvonta perustuu viikoittaisiin käteiskassatilityksiin. Kukin vastuuhenkilö tilittää asianmukaiset kuitit ja jäljellä olevat käteisvarat viikoittain kirjanpitäjälle. Isot hankinnat maksetaan erikseen, ja niissä käytetään mahdollisimman paljon tilisiirtoja. Yhdistys raportoi Suomen ulkoministeriölle vuosittain hanketuen käytöstä; samoin yhdistyksen tilintarkastaja antaa erillisraportin hanketukien käytöstä UM:lle. 12 13

YHTEISTYÖKUMPPANI DZIKWA TRUST FUND Dzikwan talouskehitys vuonna 2012 Maan talouskehitys: Zimbabwen taloudellinen ympäristö pysyi pääosin USDpohjaisena ja kohtuullisen vakaana vuonna 2012. Talous jatkoi elpymistä neljättä vuotta. Vuosina 2010-2011 BKT:n vuosikasvu kasvu ylsi yli 9%:iin mutta vuonna 2012 kasvu hidastui n. 5%:n tasolle. Oltuaan alimmillaan alle 300 euroa vuonna 2008, kansantuote henkilöä kohden on noussut jälleen USD 500 tasolle eli noin 400 euroon/hlö. Vuonna 2012 kuluttajahintojen nousuvauhti oli keskimäärin 3%, mutta koulunkäyntiin liittyvät kulut nousivat selvästi enemmän koulujen periessä korotettuja tukimaksuja investointeihin ja opettajien lisäpalkkioihin. Dzikwan varsinaisen toiminnan talous vuonna 2012: Dzikwan varsinaisen toiminnan (lasten koulunkäynnin, hyvinvoinnin ja virkistystoiminnan tuki) kokonaistuotot olivat 338 663. Tuotot kasvoivat 26,7%:illa vuoden 2011 tasosta. Dzikwan lasten tukitoiminnan kulut olivat v. 2012 yhteensä ennen poistoja 332 933, mikä oli 24,8% enemmän kuin v. 2011. Suomen yhdistyksen suorat kohdeavustukset rahana Dzikwalle olivat yhteensä 362 290 (272 500 v. 2011). Dzikwan tilinpäätöksessä nämä tuotot on kohdistettu seuraavasti: Varsinaisen toiminnan tukeen 312 253 rakennushankkeelle 10 710 metsähankkeelle 39 327 Lisäksi Dzikwa on kirjannut Suomen yhdistykseltä lahjoituksena saadun kontin arvon (tullausarvo rahteineen) 19 375 suoraan taseeseensa. Suomesta kanavoidun tuen ohella Dzikwa sai suoraan Skotlannin tukijoilta 12 437. Paikallisten lahjoitusten arvo oli 5 563, joka kertyi Henderson & Rugg -vakuutusmeklarin lahjoittamasta vakuutuksesta toimintakeskukselle ja kahden lapsen kummimaksuista. Ylimääräisten tietokoneiden myynnistä Dzikwa keräsi tuottoja 8 394. Varsinaisen toiminnan kulut yhteensä olivat 332 934 (266 835 v. 2011). Orpolasten tukitoimintojen osuus kuluista oli 273 094 eli 82%. Hallintokulut Zimbabwessa olivat 19 909 eli 6 % kokonaiskuluista. Poistot olivat 13 168 (11 423 v. 2011). Tulos ennen poistoja oli 5 730 ylijäämäinen ja poistojen jälkeen 7 438 alijäämäinen (v. 2011 alijäämä 12 765 ). Dzikwa aktivoi lisäksi toimintakeskuksen rakentamiskuluja 13 075 suoraan taseeseen. Dzikwan taseen (pl. metsäprojekti) loppusumma oli 354 706. Koulunkäynnin tukikulut nousivat 37%:lla edellisvuodesta. Erityisesti koulumaksujen 47%:n nousu selittyy ennen muuta sillä, että koulut tekevät pitkään jäissä olleita tarpeellisia korjaus- ja uudistusinvestointejaan ja perivät yhä korkeampia tukimaksuja näiden kattamiseksi (special levies); myös opettajien lisäpalkkiot maksatetaan lapsilla. Muissa tukikuluissa eniten nousivat vuodesta 2011 ruokailun ja terveydenhuollon kulut, kumpikin 23%:lla. Suojakodin kulujen nousu selittyy vuokran nousulla ja korjauksilla (pihan kate, aurinkopaneelien asennus ja sadeveden talteenottojärjestelmä). Koulumaksujen osuus vuonna 2012 kaikista koulunkäynnin tuen kuluista oli 128 814 ja niiden suhteellinen osuus nousi 67%:sta 72%:iin. Kouluasujen hankintaan meni 25 813, koulukirjoihin ja vihkoihin 14 654, tukiopetukseen 3 765 ja omaan atk-opetukseen 5 465. Toiminnan vaikuttavuus Dzikwa toimii Dzivarasekwassa merkittävänä vaikuttajana varattomien orpolasten oikeuksien hyväksi. Säätiö on mukana opetushallinnon maakunnallisissa Stakeholdertapaamisissa ja pitää yhteyttä opetustoimen, lasten terveyshuollon ja sosiaalituen viranomaisiin sekä UNICEF Zimbabween ja alan muihin luotettaviin toimijoihin. Lasten tukiohjelman ja ympäristöhankkeen myötä Dzikwa voi tarjota työtä noin 25 ihmiselle jatkuvasti. Dzikwan lasten musiikki-, tanssi- ja näytelmäryhmä on viime vuosina saanut useita näyttäviä esiintymistilaisuuksia Hararessa. Toimintakeskus keskellä Dzivarasekwaa on tuonut pysyvyyttä ja näkyvyyttä monin tavoin. Hyvin varustettu atk-luokka ja internet-piste laajakaistayhteyksin antavat mahdollisuuden kehittää ja tuotteistaa tietoteknologiaopetusta siten, että sitä voidaan tarjota lasten ohella myös alueen asukkaille. Dzikwa jakaa tarvittaessa vettä ilman maksua porakaivostaan; esim. v. 2012 Dzikwa antoi porakaivostaan vettä 3000 kertaa lähialueiden asukkaille. Ympäristön arvostus näkyy toiminnassamme. Toimintakeskus ja Rujeko-kadun lähialue pidetään hyvässä kunnossa ja lapset ovat mukana ympäristötempauksissa. Pitkän ajan metsänistutus- ja maanparannushanke edellyttää alueella toimivien maissinkasvattajien osallistamista hankkeeseen. Ympäristöhanke on luonut kiinteät yhteistyökanavat Binduran ja Zimbabwen yliopistoihin, Helsingin yliopiston VITRI-instituuttiin, Zimbabwen ympäristöministeriön alaiseen Metsähallitukseen ja maatalousministeriön alaiseen Agritex-tutkimuslaitokseen. Yhdistyksen toiminnassa Suomessa ja kenttätyössä Zimbabwessa on vuosittain mukana kasvava joukko vapaaehtoisia ja vierailijoita. Vuodesta 2007 alkaen mukana on säännöllisesti ollut monen alan opiskelijoita työharjoittelussa. Kummeina on myös joitakin suomalaisia kouluja, jolloin toiminta on osa oppilaiden globaalikasvatusta. Myös monet rotarit, vapaamuurarit sekä Odd Fellows veljet ja sisaret toimivat kummeina. Vapaaehtoisten, opiskelijoiden, kummien ja järjestöjen kautta tieto leviää laajoille ihmisryhmille. Orpolasten koulunkäynnin ja muun tukitoiminnan kulujen jakaantuminen Orpolasten koulunkäynnin kulujen jakaantuminen 14 15

YHTEISTYÖKUMPPANI DZIKWA TRUST FUND Vedenjakelua. Henkilöstön ja ohjausjärjestelmien kehittäminen Pitkän ajan kestävyyden varmistamiseksi Dzikwa pyrkii kehittämään henkilöstön osaamista, tiimityön taitoja ja toiminnan ohjausjärjestelmiä. Vuonna 2012 alkanut tavoitteellinen kehitystyö jatkuu koko vuoden 2013 ja sitä vetää kaksi ansioitunutta henkilöstöhallinnon ja organisaation kehittämisen ammattilaista. Päähuomio on seuraavissa asioissa: Yhteinen käsitys Dzikwan missiosta, visiosta, strategialinjauksista ja arvoista Dzikwan kriittiset menestystekijät & muutosjohtaminen Muutos käynnistyy itsestä itsetuntemus ja henkilökohtainen kehitys Tuloksellinen tiimityö & oman työn johtaminen; viestintä ja esiintymistaidot & ajanhallinta Dzikwan ydinprosessit ja prosessikuvaukset; toimenkuvien päivitys Dzikwan menettelytavat, palaveri- ja viestintäkäytännöt Toiminnan laadullinen arviointi 16 17

TOIMINTAVUOSI 2012 ZIMBABWESSA LASTEN KOULUNKÄYNNIN TUKI Tukitoiminta ala-asteella, yläasteella ja lukiossa: Zimbabwessa koulu aloitetaan 6-vuotiaana ja ala-aste (Grades 1-7) kestää seitsemän vuotta. Yläaste (Forms 1-4) kestää neljä ja lukio (Forms 5-6) kaksi vuotta. Kouluvuosi alkaa tammikuussa ja siinä on kolme lukukautta. Ala-asteella opiskellaan neljää ainetta: englanti, shona, matematiikka ja yhteiskuntaoppi. Yläasteella aineita on 8 11. Yläasteen päättötutkinnossa oppilas kirjoittaa kaikki aineet ja läpäisyvaatimuksena on vähintään viisi hyväksyttyä arvosanaa. Kaksivuotisessa lukiossa oppilas valitsee joko humanistisen, kaupallisen tai luonnontieteellisen linjan. Lukion päättötutkinnossa oppilas kirjoittaa yleensä kolme ainetta. Tyttöjen osuus tuettavista lapsista on pysynyt lähes 65 %:ssa. Tukiohjelmasta poistui vuoden mittaan 13 oppilasta. Lapset käyvät pääosin Dzivarasekwan julkisia päiväkouluja. Yläasteen ja lukion 39 oppilasta (22 tyttöä + 17 poikaa) kävi kummin suostumuksella ja kustannuksella kahta sisäoppilaitosta noin 250 km Hararesta etelään. Ala-asteen tutkinnossa paras tulos on 4 pistettä ja huonoin 36 pistettä. Dzikwan 38 oppilaasta 17 sai 16 pistettä tai sitä paremman tuloksen. Kaikkiaan 21 oppilasta jatkoi yläasteelle vuonna 2013. Tuen piirissä olevien lasten jakaumat vuoden 2012 III lukukaudella ja I lukukaudella vuonna 2013. Kouluaste III/2012 Tytöt III/2012 Pojat III /2012 Yht. I/2013 Tytöt I/2013 Pojat I /2013 Yht. Ala-aste Grades 1-7 150 74 224 146 72 218 Yläaste Forms 1-4 73 47 124 81 52 133 Oppilaita kertomassa tarpeistaan ja toiveistaan. Lukio Forms 5-6 18 16 30 19 15 34 Vammaisten koulut 1 1 1 1 Peruskoulut yhteensä 242 137 379 247 139 386 Jatko-opinnoissa 7 9 16 16 9 25 Yhteensä 249 146 395 263 148 411 Päättötutkintoja suoritettiin ja yo-tulokset olivat historian parhaat. Tutkinto Grade 7 Exam / ala-asteen tutkinto O-Level Exam / yläasteen tutkinto A-Level Exam / yo-tutkinto Yhteensä Lukumäärä v. 2010 Lukumäärä v. 2011 Lukumäärä v. 2012 Odotettu v. 2013 29 28 38 35 39 40 44 52 6 11 17 14 74 79 99 101 Keskiasteen tutkinnon suorittaneista Dzikwan oppilaista noin puolet eli 17 sai lukioon kelpaavat tulokset eli vähintään viisi hyväksyttyä ainetta. Lukion vuoden 2012 päättötutkinnossa tulokset olivat Dzikwan historian parhaat. Dzikwan paras kokelas sai 13 pistettä maksimin ollessa 15 pistettä ja lisäksi oli useita yli 10 pisteen tuloksia. Kaikkiaan 14 sai hyväksytyn yo-tuloksen eli läpäisi vaaditut kolme ainetta. Koulujen antamia tunnustuksia hyvästä suoriutumisesta saatiin yhteensä 30; ala-asteilla 18 ja yläasteilla / lukiossa 12, joista neljä meni yhdelle pojalle. Vuonna 2012 dzikwalaisista kaikkiaan 32 (edellisvuonna 40) valittiin luokanvalvojiksi (Prefect). Miltä näyttää I lukukausi 2013: Kouluvuoden 2013 I lukukauden todistusten analysointi osoittaa, että keskimäärin 65% kaikista lapsista täytti Dzikwan tukiohjelmassa vaaditun vähimmäistason eli 60%n keskimääräisen tuloksen. Ala-asteen alimmilla luokilla osuus oli 80-90% ja ala-asteen kolmella viimeisellä luokalla 70%. Yläasteen kahdella ensimmäisellä luokalla 61% selvisi hyvin. Sen sijaan yläasteen kahdella viimeisellä luokalla ja lukiossa suhde oli huonompi ja vain 45% oppilaista selvitti Dzikwan asettaman rajan. Tie jatko-opintoihin ja ammattiin: Toiminnan pääasiallisena tarkoituksena on peruskoulunkäynnin turvaaminen. Jatko-opinnoissa kustannukset nousevat selvästi. Ammattiopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vuosikulut Zimbabwessa nousevat 600 3 000 euroon. Tukemisesta päätetään aina yksilöllisesti kummin kanssa. Dzikwa ohjaa nuoria jatko-opintopaikkojen ja stipendimahdollisuuksien etsinnässä sekä hankkii tarvittavia suosituksia ja auttaa harjoittelupaikkojen saannissa. Stipendirahastoja on vähän ja kilpailu ankaraa. Työelämään siirtyminen Zimbabwessa ilman vähintään keskiasteen tutkintoa on vaikeata. Tämän vuoksi useille nuorille annetaan vuosittain kummin luvalla ja kustannuksella mahdollisuus kirjoittaa uudelleen päättötutkintojen heikoimpia aineita. Koulunsa päättäneet nuoret voivat auttaa Dzikwaa kenttä- tai toimistotöissä sekä metsähankkeessa. Dzikwan kautta koulutuksen saaneista nuorista on valmistunut kaksi kampaajaa, yksi farmanomi, yksi automekaanikko, yksi apuhoitaja, kaksi kaupan alalle, yksi matkailualalle, yksi ompelija ja yksi opettaja. Neljä opiskelijaa on suorittanut hum. kand.-tasoisen yliopistotutkinnon laskentatoimessa tai historia/ kehitystieteissä. Tällä hetkellä kaksi nuorta opiskelee zimbabwelaisissa yliopistoissa 18 19

Dzikwan nuoret oppimassa paperintekoa. Lapsilla hyvät olosuhteet oppia ATK:ta. ja neljä ammattiopistoissa. Kaikkiaan kuusi on saanut Dzikwan avulla stipendin Presidentin rahastosta ja opiskelee yliopistoissa Etelä-Afrikassa. Tukiopetus ja ATK-opetus: Tukiopetusta tarvitaan jatkuvasti. Vuonna 2012 Dzikwa pystyi järjestämään opetusta monella tasolla. Keskimäärin jokainen lapsi kävi lähes kaksi kertaa tukiopetuksessa. Dzikwan tukiopettaja & kulttuurikoordinaattori piti jatkuvasti englannin ja historian tunteja yläasteen oppilaille. Ala-asteen lapsilla oli muutaman viikon ajan matematiikan ja englannin opetusta, jota antoi kolme nuorta college-opiskelijaa USA:sta. Vapaaehtoinen Laura piti englannin tunteja ABC Music & Me -menetelmällä; osallistumisten määrä oli kaikkiaan 77. Elokuun lukukausiloman aikana Dzikwa järjesti Binduran yliopiston ja opettajien avulla O-level tutkintoon valmistautuville kolmen viikon kertauskurssit useissa aineissa; yhteensä 121 oppilasta osallistui. Tämän lisäksi 275 oppilasta osallistui koulujen järjestämään maksulliseen Vacation school tukiopetukseen. ATK-opetus Dzikwan edellisvuonna avaamassa omassa atk-luokassa jatkui tiiviinä. Tavoitteellista opetusta sai koko vuoden yhteensä 122 yläasteen ja lukion oppilasta. Lisäksi kummi Markku opetti seitsemän viikon ajan atk:ta kaikkiaan 142 ala-asteen oppilaalle. Dzikwan tietotekniikan opettaja kehitti atk-ajokorttia noudattavan viidestä moduulista koostuvan opintokokonaisuuden ja Dzikwan sisäisen atk-ajokortin. Kunkin moduulin päätteeksi oppilaat testataan. Kaikkiaan 7 yläasteen oppilaista suoritti hyväksytysti kaikki viisi osaa. Suurimmat haasteet vuonna 2012 liittyivät sähkökatkoksiin toimintakeskuksessa sekä laajakaistayhteyden puuttumiseen. Toimintakeskukseen on saatu ADSL-laajakaista vuoden 2013 alussa. Nyt tavoitteena on rekisteröidä Dzikwan keskus viralliseksi atk-ajokorttitutkintoa tarjoavaksi keskukseksi; tätä varten Dzikwan opettaja itse suorittaa vaaditun opettajatutkinnon. Rekisteröinti edellyttää myös terveysviranomaisten lopullista hyväksyntää toimintakeskukselle. Dzikwan tarjoaminen ateriamäärien kehitys vuosina 2005-2012 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Tarjotut ateriat vuosittain Päivän annos koostuu sadzasta, joka on perinteistä maissimuhennosta ja sen ohella naudan- tai jauhelihaa, kapenta-kalaa tai papuja. Höysteenä on sipulia, tomaattia ja vihreitä vihanneksia. Kerran kuukaudessa on kanaa ja riisiä. Dzikwa sai vuoden mittaan useita ruokalahjoituksia. Hararen pormestarin Mayor s Christmas Cheer Fund lahjoitti ruokaa jo toisena vuonna peräkkäin. Terveydenhuolto & syntymätodistukset: Dzikwa antaa lapsille tuen perusterveydenhuollossa ja akuuttien sairastumisen hoidossa. Vuonna 2012 Dzikwan lapsilla oli kaikkiaan 175 käyntiä terveysasemalla ja lääkärissä (159 käyntiä v. 2011). Paikallinen Dr. Chagondan klinikka ja Metodistikirkon hammashoitola antoivat edelleen 50%:in alennukset Dzikwalle. Vuoden mittaan saksalainen Harare e.v. antoi jälleen terveyskuluihin 2 400. Viime vuonna Lotus Dentalin opiskelijaryhmä teki Dzikwan lapsille hampaiden tarkastuksen ilmaisena oppilastyönä toimintakeskuksessa. Kaikkiaan 388 lasta tarkastettiin ja 67 sai jatkohoitoa Parirenyatwa-sairaalan hammasklinikalla. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 ten hankintaan ja onnistui saamaan 23 lapselle tämän tuiki tärkeän asiakirjan. Vuonna 2013 projektia on jatkettu ja vuosikokoukseen mennessä 14 lasta on saanut puuttuneen syntymätodistuksen. Ruokaa saa joka päivä. LASTEN MUU SÄÄNNÖLLINEN TUKI Päivittäinen ruokailu Dzikwassa voi olla lapsen ainoa lämmin ruoka: Dzikwan tarjoama päivittäinen lämmin ateria on monen Dzivarasekwan lapsen pääateria. Ruokaa on tarjottu vuodesta 2003 saakka ja vuoden 2010 marraskuusta lähtien Dzikwan hyvin varustetussa toimintakeskuksessa. Lapset käyvät syömässä joko ennen koulua tai sen jälkeen. Ruokailussa käy myös suuri joukko Dzikwan ulkopuolisia puutteenalaisia lapsia. Vuoden 2012 aikana suomalaiset terveysalan opintoharjoittelijat Joensuun ammattikorkeakoulusta tekivät terveyskortin noin puolelle lapsista ja pitivät tytöille paikallisen sosiaalialan opintoharjoittelijan kanssa terveystiedon Sistahood-klubia. Tätä työtä on jatkettu vapaaehtoisten avulla vuonna 2013. Dzivarasekwan lapsilta puuttuu usein syntymätodistus. Prosessi voi olla työläs erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa molemmat vanhemmat ovat menehtyneet, eivätkä huoltajan omat asiapaperit ole kunnossa. Vuonna 2012 yksi opintoharjoittelija keskittyi syntymätodistus- Hampaat puhtaina. 20 21

TOIMINTAVUOSI 2012 Dzikwan lapset esiintyvät ja osallistuvat: Saksalainen Harare e.v. antoi edelleen tukea lasten musiikki-, kuorolaulu-, tanssi- ja näytelmäkerhojen toimintaan. Opettajina toimi Pamuzinda-taiteilijaryhmä marraskuulle asti. Työtä on jatkanut uusina kaksi dzivarasekwalaista marimba- ja tanssitaiteilijaa. Dzikwan 35 hengen Marimba-, tanssi- ja teatteriryhmä esiintyi 3.5. neljättä kertaa Hararen kulttuurifestivaalienhifa Youth Zonella. Youth Zonen vetäjä piti ryhmää nuorten parhaana. Kaikkiaan 150 muuta dzikwalaisia sai ilmaislippuja muihin HIFA-esityksiin. Katso HIFA netistä: www.hifa.co.zw Dzikwan kulttuuriryhmä esiintyi vuoden mittaan lukuisissa omissa tilaisuuksissa Dzivarasekwassa sekä viidessä ulkopuolisessa tilaisuudessa. Uusi kansanperinteestä ammentava, musiikkia, tanssia ja draamaa yhdistelevä produktio nimeltä Vana vanehanda & Kaguvi oli aina suuri menestys. Saksan Münchenista saatu 1 700 :n lahjoitus mahdollisti uusien esiintymisasujen hankinnan. Kova loppukiri. Dzikwan poikien zulu-tanssi HIFAssa 3.5.2012. Teatterikäynnit jatkuivat aktiivisesti. Vuoden mittaan kaiken kaikkiaan 421 lasta pääsi joko REPS- tai Theatre in the Park-teatterin esityksiin. Dzikwan yläasteen ja lukion nuorista kolme pääsi palkinnoille Junior Chamber Internationalin järjestämässä puheviestinnän kilpailussa. Urheilupäivä ja pallopelit kokoavat lapset yhteen: Kaikkiaan 269 oppilasta kokoontui 31.8.2012 Dzikwan vuotuiseen yleisurheilutapahtumaan kansallisen stadionin B-areenalle. Jokainen osallistui kahteen kenttä- ja juoksulajiin; lisäksi lopussa olivat viestijuoksut ja köydenveto. Kunniavieraana oli maakunnallinen opetustoimen johtaja. Dzikwan urheilukomitea onnistui hankkimaan puolet budjetin rahoituksesta tukena yhteisöiltä ja yrityksiltä Hararessa. Toimintakeskuksen pallokentällä pelattiin ahkerasti koripalloa, lentopalloa ja tennistä. Highlands Sports Clubin tennisvalmentaja kävi kaksi kertaa opettamassa lapsia. Dzikwan jalkapallojoukkue osallistui lähes viikoittain paikalliseen otteluun. Zimbabwen villieläimet ja luonto ovat uutta Dzivarasekwan lapsille: Dzikwa jatkoi vakiintunutta tapaa palkita hyviä suoriutujia ja ahkeria oppilaita ottamalla heitä mukaan retkille tutustumaan Zimbabwen luontoon ja villieläimiin. Lapsia pääsi retkille myös kummien kanssa. Vuoden aikana runsaat 40 lasta pääsi mukaan Imire Safari Ranch ja Antelope Park luonnonpuistoihin, Chipangali Wild Life Orphanage-eläinpuistoon Bulawayossa, Great Zimbabwe-raunioille tai huvipuistoon Hararessa. Imiressä voi helliä sarvikuonoa. Pienet tanssijattaret tauolla. Hannele-kummi tapaa oman lapsensa ensi kertaa. 22 23

TOIMINTAVUOSI 2012 Dzikwan toimintakeskus. Interact-klubivierailut innostavat lapsia: Hararen kansainvälinen koulu (HIS) ja Arundel High School jatkoivat innostavaa Interact Club-toimintaansa Dzikwan lasten hyväksi. Klubilaiset vierailivat toimintakeskuksessa puuhaamassa lasten kanssa. HIS keräsi USD 700 rahaavustuksen terveydenhuoltoon ja molemmat klubit lahjoittivat lapsille ruokaa, koulutarvikkeita ja pelivälineitä. Vapaaehtoisten ja vierailijoiden huippuvuosi Dzikwassa: Vuoden mittaan Dzikwan toiminnassa Zimbabwessa oli mukana huippumäärä kummivieraita, vapaaehtoisia ja opiskelijoita työharjoittelussa, kaiken kaikkiaan 59. Suomalaisia kummivieraita ja vapaaehtoisia oli yhteensä 38. Tämän lisäksi Suomesta oli kaikkiaan 5 opintoharjoittelijaa; vapaaehtoiset ja opiskelijat järjestivät monenmoista tukiopetusta ja kerhotoimintaa. Zimbabwesta mukana oli 9 vapaaehtoista ja 7 opintoharjoittelijaa. Kontti 2012 ilahdutti kovasti: Yhteistyössä St. Giles Medical Rehabilitation Centren kanssa Dzikwa otti 25.10. vastaan Suomesta lähetetyn jo kuudennen kontin. Käyttökelpoista toimisto-, koulu-, hygienia- ja vaatetavaraa jaettiin orpolasten ja heidän perheidensä ohella St. Giles-kuntoutuskeskukselle, Metodistikirkon hammashoitolalle ja Rujeko-kadun klinikalle. Dzikwalle suurin hyöty tuli Suomen Pankin lahjoittamista hyväkuntoisista tietokoneista ja Lohjan Rotareiden antamasta generaattorista. Dzikwan suojakoti: Hararen sosiaaliviranomaisten ohjeiden mukaisesti Dzikwa on vähentänyt suojakodissa asuvien lasten lukumäärää 30:stä 15 lapseen. Suojakodin tiloissa asuu nyt säännöllisesti myös vapaaehtoisia ja opintoharjoittelijoita. Loppuvuonna suojakodissa tehtiin merkittäviä parannuksia: pihan kulunut kate uusittiin; taloon asennettiin rännit ja sadeveden talteenotto; lisäksi asennettin EU:lta lahjoituksena saadut käytetyt aurinkopaneelit veden lämmitykseen sekä 5 000 litran vesisäiliö. MONIPUOLINEN TOIMINTAKESKUS Toimintakeskuksen tärkeitä yhteisiä tapahtumia olivat: 21.2 Hararen pormestarin puoliso Mrs. F. Masunda & Diplomatic Spouses Association vierailulla 25.2. Metodistikirkon 34 hengen nuorisoryhmä auttoi ympäristön siivouksessa 3.4. Suomen ulkoministeriön ylitarkastaja Minna Hares avustajineen tarkastuskäynnillä 11.4. Miss Dzivarasekwa & Quest Motorsin edustajat tutustuivat keskukseen 19.-20.4. Lotus Dental Outreachin hammashoidon tempaus 3.5. HIFAssa esiintynyt hanuritaiteilija Harri Kuusijärvi konsertoi lapsille 20.5. Sepon syntymäpäiväjuhla & tervetuliaisjuhla kummivierailijoille 6.6. Lasten pesutilojen juhlalliset avajaiset METSÄNISTUTUS JA YMPÄRISTÖKASVATUS Erillishanke: Tämä UM:n 3-vuotista hanketukea nauttiva projekti pääsi vuonna 2012 kunnolla vauhtiin vuoden 2011 hiljaiselon jälkeen. Alku kangerteli, sillä Dzikwan alkuperäinen järjestely muuttui, kun Hararen kaupunki irtisanoi vuoden 2010 lopulla vuokrasopimuksen Metsähallituksen kanssa. Dzikwa oli alun perin solminut oman yhteistyösopimuksensa Metsähallituksen ja uudessa tilanteessa Dzikwan erityisen metsänistutushankkeeseen kulut (tilintarkastamaton): 40000 Dzikwan metsähankkeen kulut 28.7. Dzivarasekwasta kotoisin oleva Australiassa asuva yrittäjä vierailulla 21.9. Kiitosjuhla urheilukisojen tukijoille 22.9. Zimbabwe Tourism Authority / ZTA vierailulla 14.10. Tervetuliaisjuhla Suomesta saapuneelle isolle kummiryhmälle 26.10. National Aids Council & Zichere-järjestön valistustilaisuus nuorille 14.11. Tuottaja & kulttuurivaikuttaja D. Guzha vierailulla 5.12. Viisi Flamenco-taiteilijaa Espanjasta opetti rummutusta ja tanssia 12.12. Lasten joulujuhla, jossa jaettiin vuoden tunnustuspalkinnot Kerhoistuntoja, Suomi-ilta lapsille, elokuvaesityksiä ja ympäristötempauksia. hanke oli jonkin aikaa säästöliekillä. Järjestelyjen muuttuessa myös Suomen ulkoministeriön vuodelle 2011 myöntämän hanketuen suurin osa ( 22 000 ) siirtyi vuodelle 2012. Ympäristöhankkeemme eteni, kun Hararen kaupunki allekirjoitti 16.3.2012 vuokrasopimuksen 60 hehtaarin joutomaasta suoraan Dzikwan kanssa. Hankkeen vielä tilintarkastamattoman tilinpäätöksen mukaan Dzikwan metsäprojekti sai tuottoja kaikkiaan 41 098, josta suu- Rakentamisen loppukiri: Vuoden 2012 aikana saatiin päätökseen merkittävä vaihe, kun lasten kunnolliset pesutilat avattiin 6.6.2012. Mukana avajaisissa olivat opetusministeri David Coltart, UNICEF Zimbabwen maajohtaja Dr. P. Salama, Catholic Relief Servicen/CRS maajohtaja Dr. P. Townsend, Hararen kaupungin ja opetushallinnon, sekä yritysten ja muiden järjestöjen edustajia. Tilat rakennettiin pääosin UNICEF Zimbabwelta CRS:n kautta saadulla avustuksella entiseen varastorakennukseen. Euroa 35000 30000 25000 20000 15000 10000 Shakinpeluuta toimintakeskuksessa. Keskuksen jatkohankkeista oli vuoden lopussa tekemättä yhdistetty toimistorakennus + talonmiehen asunto. Tämä rakennushanke käynnistettiin helmikuussa 2013 ja se valmistuu toukokuuhun mennessä. 5000 0 2008 2009 2010 2011 2012 24 25

TOIMINTAVUOSI 2012 Välittömästi vuokrasuhteen selkiinnyttyä Dzikwa Trust porautti porakaivon istutusalueen ytimeen ja pystytti sen yhteyteen 10,000 litran vesitankit sekä tarvittavat vesipumput ja putket. Lisäksi viime vuonna rakennettiin katettu taimitarha, sade- ja aurinkosuoja sekä varastorakennus. Dzikwa pystyi vuonna 2012 kasvattamaan metsänistutukseen tarvittavat taimet itse uudessa taimitarhassaan, eikä joutunut ostamaan taimia ulkopuolisilta. Taimitarhan kapasiteetti on yli 60 000 puuntainta vuodessa. Puiden istutusta yhdessä Hararen kv. koulun oppilaiden kanssa. Ohjauskäynti VITRIstä: Hankkeen edistymiselle oli tärkeätä, että helmikuussa paikalla kävi Helsingin yliopiston VITRI-instituutin johtaja professori Olavi Luukkanen. Hän vietti hankkeen parissa viikon ajan tutustuen toiminta-alueeseen, toimintakonseptiin ja tapasi kaikkien keskeisten sidosryhmien edustajat, ml. Binduran yliopiston rehtorin ja Hararen pormestarin. Hankkeelle ympäristöviraston hyväksyntä: Dzikwa teetti hankkeesta vaaditun erityisen selonteon, joka sai Zimbabwen ympäristöviranomaisten (Environmental Management Agency / EMA) luvan toukokuussa. Luvan ehtona on, että Dzikwa toimii jatkossakin läheisessä yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Metsähanke sai voimaa opiskelijoista ja vapaaehtoisista: Vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla metsäprojektissa vaikutti kaksi Helsingin yliopiston VITRI-instituutin lähettämää opiskelijaa opintoihin liittyvässä työharjoittelussa. Toinen heistä tutki Dzikwan maaalueen maaperän soveltuvuutta pelto-metsäviljelyyn; toinen puolestaan metsän merkitystä Dzivarasekwan asukkaiden perimätiedossa. Opiskelijat esittelivät tutkimussuunnitelmansa Binduran yliopiston edustajille ja opiskelijoille. Dzikwan taimitarhalla. Vapaaehtoinen Jussi esittelee metsäprojektia. rin osa oli Suomen ulkoministeriön hanketukea. Tässä oli hyväksyttyä siirtymää edellisvuodelta 22 000. Projektin kulut olivat 34 920 ja investoinnit porakaivoon, taimitarhaan, gazeboon ja varastoon olivat 15 830. Kuluja kirjattiin lisäksi Suomessa yhdistyksen tilinpäätökseen 3 672. Binduran yliopistosta oli alkuvuonna mukana kolme jo vuonna 2011 aloittanutta yliopiston ympäristötieteiden opiskelijaa harjoittelussa. Toisella vuosipuoliskolla harjoitteluun tuli heidän tilalleen neljä uutta Binduran ympäristötieteilijää. Heistä yksi keskittyy pelto-metsäviljelyyn liittyviin kysymyksiin, yksi tutkii mahdollisuuksia perustaa hedelmätarha, yksi tutkii afrikkalaisten puulajien käyttöä metsityksessä (Miombo-metsän perustaminen) ja neljäs perustaa tutkimustaan varten mehiläistarhan alueelle. Suomesta tuli metsäprojektiin marraskuuksi kokenut vapaaehtoinen Jussi, jonka johdolla täsmennettiin opiskelijoiden tehtävät ja istutettiin 12 000 puuntainta. Vuotuinen tavoite on 8 000 puuta, mutta koska vuonna 2011 oli istutettu vain runsaat 4 000 puuta, Dzikwa halusi ottaa viiveen kiinni. Metsäprojekti sai myönteistä julkisuutta: Dzikwaa useita vuosia tukenut vakuutusmeklari Henderson & Rugg antoi Dzikwalle tilaisuuden esitellä hanketta asiakastilaisuudessaan, joka järjestettiin laukkakilpailujen yhteydessä. Dzikwalla oli mm. nimikkolähtö. Haasteita riittää: Dzikwa Trust pyrkii vuosittain istuttamaan noin 10 000 eukalyptuspuun tainta ja myös muita puuntaimia vuokraamalleen joutomaalle. Metsänistutustöiden myötä on ilmennyt, että paikalliset asukkaat haluavat jatkaa maan käyttöä maissin viljelyyn valtaamillaan pienpalstoilla. He ovat viljelleet alueella pitkään ja pitävät Dzikwaa jossain määrin tungettelijana, joka haluaa ottaa heiltä pois oikeuden käyttää maata vapaasti. Dzikwan tulee syventää yhteydenpitoa alueen pienviljelijöihin ja voittaa heidän luottamuksensa koko hankkeen suhteen. Jotta suhteet paikallisiin pienviljelijöihin pysyisivät kunnossa, Dzikwa on päättänyt jättää alun perin suunniteltua suuremman osan 60 hehtaarin maa-alueesta pelto-metsäviljelyn piiriin ruokaturvan edistämiseksi. Vuonna 2013 tulee lisätä panostuksia kohdennetun PR-materiaalin tuottamiseen ja paikallisen yhteisön valistustoimintaan. 26 27