Vesivoiman tilannekatsaus Vaelluskalafoorumi
Vesivoima on Suomelle merkittävä voimavara Sähkön tuotanto vuonna 2013 energialähteittäin Kivihiili 14,6 % Öljy 0,4 % Vesivoima 18,7 % Yhteensä 68.2 TWh Maakaasu 9,9 % Tuulivoima 1,1 % Turve 4,9 % Biomassa 15,7 % Uusiutuvat 36 % (v. 2012 41 %) Hiilidioksidivapaat 69 % (v. 2012 73 %) Kotimaiset: 42 % (v. 2012 47 %) Ydinvoima 33,3 % Jäte 1,4 % Lisäksi sähköä tuotiin 16,2 TWh
Sähkön tuotanto pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla 2012 Uusiutuvat: 68 % (v. 2011 62 %) Hiilidioksidivapaat: 88 % (v. 2011 83 %) Alue yhteensä Pohjoimainen vesivoima 238 TWh v. 2012, josta Norja 144 TWh 148 TWh 68 TWh 417 TWh EU:n 28 jäsenmaata 344 TWh v. 2012 29 TWh 162 TWh 10 TWh Vesivoima Tuulivoima Muut uusiutuvat Ydinvoima Fossiiliset Muu Lähde: ENTSO-E
Vesivoiman tuotanto Normaalivuosi TWh 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 0
Suomen uusiutuvien energialähteiden tavoite vuoteen 2020 on haasteellinen - EU:n uudet tavoitteet vuodelle 2030 vielä haastavammat Suomella on velvoite tuottaa 38 % vuoden 2020 energian loppukulutuksesta uusiutuvilla energialähteillä Suomi on toimittanut 06/2010 suunnitelmansa uusiutuvien energialähteiden edistämisestä Euroopan komissiolle Vuoden 2005 tasosta uusiutuvan energian lisäämisvelvoite on 38 TWh, josta energiateollisuuden (metsähake, tuuli- ja vesivoima) osuus on noin 70 %. Vesivoiman lisäystavoite on 0,5 TWh/a vuoteen 2020 mennessä EU:n uusi tavoite vuodelle 2030 on jäsenmaiden yhteinen -> 27 % vuonna 2030 (edellinen 20 % vuonna 2020)
Suunniteltuja investointeja on toteutumassa vielä muutamia Säätävän vesivoiman lisäys vesistöittäin 2013-2030 Vesistö Hankkeita Teho MW Tuotanto GWh kpl Vuoksen vesistöalue 2 0 10 Kymijoen vesistöalue 0 0 0 Kokemäenjoen vesistöalue 6 55 64 Oulujoen vesistöalue 5 24 17 Iijoen vesistöalue 2 14 10 Kemijoen vesistöalue * 9 103 207 Yhteensä 24 196 308 * Sis. Sierilän voimalaitoksen Lisäksi on suunniteltu Kollajan allas + laitos Iijoella 32 MW ja 200GWh Allashankkeet lisäisivät säätöenergiaa nimenomaan aikoina, jolloin säätömahdollisuus näissä vesitöissä on rajoittunut joko veden vähyyden tai runsauden vuoksi
Vesivoiman ohijuoksutukset vuonna 2013 Vuonna 2013 ohijuoksutettiin energiana n. 450 GWh (* Tämä vastaa 0,7 % Suomen sähköntuotannosta v. 2013 1,9 % Suomen uusiutuvan sähkön tuotannosta v. 2013 Arvoltaan n. 18 milj. käyttäen laskennassa tukkusähkön Suomen keskihintaa v. 2013 25 000 sähkölämmitteisen pientalon vuotuista sähkönkulutusta (kulutus 18 000 kwh/vuosi) 2,2 mrd. km ajoa sähköautolla, joka vastaa yli 56 000 ajokertaa maapallon ympäri (kulutus 0,2 kwh/km) Suomen kansallinen toimintasuunnitelma uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamiseksi: Vesivoiman lisäystavoite 500 GWh/a vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tilanteeseen verrattuna. *) Tietoja seuraavilta joilta: Iijoki, Jänisjoki, Kajaaninjoki, Kalajoki, Kemijoki, Kokemäenjoki, Kymijoki, Lapuanjoki, Lieksanjoki, Nurmonjoki, Oulujoki, Perhonjoki, Pielisjoki, Pyhäjoki, Saramojoki, Siikajoki, Vuoksi, Ähtävänjoki 10.2.2014
Suomen sähköntuotantokapasiteetin kehitys ja arvio huippukulutuksen kehittymisestä Lähde: Syri et al. 2012, Energy Strategy Reviews Kapasiteetin kehityksessä huomioitu nykyiset ja tiedossa olevat voimalaitosprojektit, mukaan lukien periaatepäätöksen saaneet ydinvoimalayksiköt. Huippukulutusarviot: Työ- ja elinkeinoministeriö 2008 ja Energiateollisuus ja Elinkeinoelämän keskusliitto 2009
Ydinvoima lisää nopeasti käyttöön saatavan kapasiteetin tarvetta Olkiluoto 3 (1600 MW) on valmistuessaan Pohjoismaiden suurin sähköntuotantoyksikkö Suurin ydinvoimayksikkö on haaste voimajärjestelmälle: 1600 MW tehoa voi irrota yllättäen hetkessä verkosta -> tarvitaan häiriön varalle nopeasti
Tuulivoima lisää säätösähkön tarvetta Laajamittainen tuulivoima lisää säätösähkön tarvetta Tuulivoiman vaikutuksia voimajärjestelmään on tarkasteltava pohjoismaisella tasolla. Sähkömarkkinat ovat yhteiset ja myös tuuliolosuhteet ovat samantyyppiset Itämeren alueella, joten voi sanoa, että tuulivoimaloiden käynti/tehot samansuuntaisia koko alueella. Kovalla tuulella tuulivoimalaitosten tuotanto pysähtyy. Nämä tilanteet on kuitenkin ennakoitavissa ja niihin voidaan jossain määrin varautua; lyhytaikaista säätöä tunnin sisällä tarvitaan kuitenkin Tuulivoimatuotannon määrä kovilla pakkasilla?
Yleinen mielipide tukee uusiutuvia Mihin suuntaan sähköntuotantoamme pitäisi kehittää? Kaikki vastaajat, n=1078, Energia-asenteet kysely 2013 Lisätä Sopiva Eos Vähentää Aurinkosähkö 90 5 4 1 Tuulivoima 85 8 3 5 Puu- ja muu bioenergia 75 14 7 5 Vesivoima 65 27 4 3 Maakaasu 50 24 13 12 Ydinvoima 33 29 8 29 Turve 33 23 13 31 Sähkön tuonti ulkomailta 5 29 17 50 Kivihiili 4 13 14 69 Öljy 1 19 9 70 0 20 40 60 80 100 %
Lisääntyvät siirtoyhteydet ja markkinaintegraatio Käytössä Rakenteilla 1400 1100 100 120 1600 1200 50 60 Verkon suunnittelua, käyttöä ja sähkömarkkinaohjaavia sääntöjä kehitetään jatkossa yhä enemmän Euroopan tasolla Säätösähkön ja reservien kauppa maiden välillä lisääntyy Norjan vesivoimalle säätökapasiteettina on kysyntää Keski-Euroopassa 700 1000 950 1500 700 600 600 300 2200 1750 1350 600 600 550 800 700 350 100 1400 650 500+500 Siirtokapasiteetit (MW)
Bulgaria Romania Viro Liettua Kroatia Latvia Unkari Ranska Puola Tsekki Kreikka Suomi Slovenia Luxemburg Slovakia Malta Iso-Britannia Norja Alankomaat EU-28 Portugali Itävalta Ruotsi Belgia Espanja Italia Irlanti Kypros Saksa Tanska Senttiä / kwh Kotitaloussähkön verollinen kokonaishinta (kulutus 2500-5000 kwh vuodessa) 1. puolivuotiskausi 2013 35 30 25 20 15 10 5 0 Lähde: Eurostat
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Pohjolan vesivarantojen erotus normaalivuoteen ja sähkön hinnan käyttäytyminen GWh /MWh 20000 180 15000 10000 5000 0 160 140 120-5000 -10000-15000 -20000-25000 -30000-35000 Erotus normaaliin vesivuoteen Systeemihinta Suomen aluehinta Lähde: SKM Syspower 100 80 60 40 20 0
Ajankohtaista säädösrintamalla Voimalaitosvero on valmisteilla Eduskunta on hyväksynyt lain, notifinointi komissiossa kesken Vesivoiman tuottajille veroa maksettavaksi n. 33 Miljoonaa /vuosi Vesivoimaloista maksetaan jo nykyään muita suurempaa kiinteistöveroa, yhteensä n. 30 Miljoonaa /vuosi vesienhoitosuunnitelmien valmistelu kaudelle 2016-2021 Vesipuitedirektiivin lähtökohtana on, että valittavilla toimenpiteillä tulee olla vesistön tilaa parantava vaikutus, eikä muulle tärkeälle käytölle saa aiheutua kohtuutonta haittaa Tämä valintaperiaate on aivan oikea, toimenpiteiden itsessään ei tule olla päämäärä, vaan parannustoimet tulee valita tapauskohtaisesti
ET:n toimenpide-ehdotukset vesivoiman edistämiseksi Kotimaisen säätövoiman lisäämistarve- ja mahdollisuudet huomioitava kansallisessa 2050 energia- ja ilmastotiekartassa Nykyisten vesivoimalaitosten toimintaedellytykset on säilytettävä ennallaan eikä virtaamia ja säännöstelyä pidä rajoittaa ilman ilmeistä hyötyä kalakannoille ja ympäristölle. Olisi nostettava poliittiseen harkintaan, mitkä vesistöjen osat on säilytettävä suojeltuina erityisten luontoarvojensa vuoksi ja missä kohteissa voimalaitosrakentaminen voitaisiin sallia. Tämä tarkoittaa myös koskiensuojelulain tarkistamista. Pienvesivoimalta poistunut tuotantotuki on kompensoitava korotetulla investointituella vesivoiman lisäämiseksi
KIITOS!