TOTEUTUSSUUNNITELMA POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO

INTERREG IVC -hanke SENIORIMATKAILUN KEHITTÄMINEN REUNA- JA RAJA-ALUEILLA (TOURAGE) TOTEUTUSSUUNNITELMA POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Lokakuu, 2014

SISÄLLYSLUETTELO 1 TOTEUTUSSUUNNITELMAN TYÖSTÄMINEN JA TAUSTA... 3 1.1 TOURAGE-HANKKEEN KUVAUS... 4 1.2 SENIORIMATKAILU POHJOIS-KARJALASSA... 5 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT... 10 2.1 POHJOIS-KARJALAN HYVÄT KÄYTÄNNÖT... 10 2.2 HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN SIIRTO... 12 2.2.1 MARKKINOINTI JA TARJONTA SENIOREILLE... 12 2.2.2 MUUT AVAUKSET... 14 3 HANKKEEN TOTEUTTAMAT KYSELYT KOHDERYHMÄLLE... 16 3.1 POHJOISKARJALAISTEN SENIORIEN MATKAILUTOTTUMUKSET, -ESTEET JA MOTIIVIT... 16 3.2 KYSELY YLI 55-VUOTIAILLE ULKOMAALAISILLE SENIOREILLE... 18 4 TULEVAT TOIMENPITEET... 19 4.1 VUOROPUHELUN VARMISTAMINEN... 19 4.2 HANKEIDEOIDEN VALMISTELU PAIKALLISIIN/ALUEELLISIIN/KANSALLISIIN/EU-OHJELMIIN... 20 4.2.1 ALUEELLINEN JA KANSALLINEN RAHOITUS JA CBC... 21 4.2.2 ERILLISOHJELMAT JA EAY... 22 4.2.2.1 COSME YRITYSTEN KILPAILUKYKYÄ JA PIENIÄ JA KESKISUURIA YRITYKSIÄ KOSKEVA EU- OHJELMA... 22 4.2.2.2 MAHDOLLISIA MUITA OHJELMIA... 23 4.3 UUSIEN SENIORIMATKAILUOHJELMIEN KÄYNNISTÄMINEN/ ALOITTEIDEN LAATIMINEN... 24 4.3.1 ECALYPSO-PORTAALI... 24 4.3.2 EUROOPAN KOMISSION SENIORIMATKAILUALOITE... 24 4.3.3 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTAOHJELMA 2014 2017 JA POHJOIS-KARJALAN MATKAILUN TEEMA- JA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2020... 26 4.4 ALUEELLISTEN TOIMINTAOHJELMIEN JA KEHITTÄMISTYÖKALUJEN YHTEENSOVITTAMINEN JA KEHITTÄMINEN... 28 4.5 MUUT MAHDOLLISET ALUEELLE RELEVANTIT TOIMENPITEET... 28 4.5.1 VINKKEJÄ TUOTEKEHITYKSEEN JA MARKKINOINTIIN... 28 LIITTEET- LISÄMATERIAALEJA TUOTEKEHITYKSEEN JA MARKKINOINTIIN... 30 2

1 Toteutussuunnitelman työstäminen ja tausta Toteutussuunnitelman tarkoitus on varmistaa TOURAGE-hankkeen tulosten hyödyntäminen partnerialueille hankkeen päättymisen jälkeen. Suunnitelmassa linjataan keskeiset toimenpiteet, joita tehdään hankkeen aikana sekä sen jälkeen, jotta seniorimatkailun ja seniorisegmentin huomioiminen alueiden matkailun kehittämisessä säilyvät ja vahvistuvat hankkeen työn tuloksena. Vuoden 2012 alussa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto perusti TOURAGE-hankkeelle alueellisen työryhmän, joka koostuu matkailualan ja ikäosaamisen asiantuntijoista. Työryhmän työskentelyyn osallistuu yhteensä 13 edustajaa seuraavista organisaatioista: Itä-Suomen yliopisto, Karelia ammattikorkeakoulu, ProAgria Pohjois- Karjala, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Karelia Expert Matkailupalvelu. Ryhmä täydentyi myöhemmin Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskuksen ja Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus ISAK:n edustajilla. Osallistujat valittiin heidän matkailu- ja ikäosaamisen perusteella. Lisäksi osa ryhmän jäsenistä edustaa maakunnasta löytyneitä hyviä käytäntöjä. Työryhmän tavoitteena on jakaa tietoa hankkeen tuloksista, hyvistä käytännöistä sekä lisätä alueen ja asiaankuuluvien organisaatioiden tietämystä seniorimatkailusta. Työryhmä osallistui myös alueellisen toteutussuunnitelman valmisteluun. Tämän lisäksi TOURAGE-hanke on tehnyt yhteistyötä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton koordinoiman eläkeläistyöryhmän kanssa. Tavoitteena on saada palautetta hankkeen kohderyhmältä sekä osallistaa kohderyhmä hankkeen toimintaan. Ryhmän työpanos ja heiltä saatu palaute vaikuttivat toteutussuunnitelman sisältöön. Eläkeläistyöryhmä osallistui myös maakunnan senioreille suunnatun kyselylomakkeen kehittämiseen ja testaamiseen. TOURAGE-hanke järjesti useita työpajoja ja kokouksia, joissa valmisteltiin ja käsiteltiin toteutussuunnitelmaa: Alueellinen työryhmä (asiantuntijat) kokoontui 4 kertaa: 1.6.2012, 10.12.2012, 3.12.2013, 13.2.2014. o 10.12.2012 järjestettiin työpaja, jossa käsiteltiin TOURAGE-hankkeen hyviä käytäntöjä. Työpajassa keskusteltiin hankepartnereiden hyvistä käytännöistä ja valittiin niistä Pohjois- Karjalaan soveltuvat toimintamallit. Työpajan tuloksena aloitettiin hyvän käytännön siirtäminen alueelle. o 3.12.2013 kokouksessa esiteltiin toteutussuunnitelman runko ja keskusteltiin aiheesta sekä sovittiin toteutussuunnitelman valmisteluvaiheista ja etenemisestä. o 13.2.2014 käsiteltiin toteutussuunnitelman luonnosta ja ryhmän jäsenet kommentoivat suunnitelman sisältöä. Toteutussuunnitelmaa päivitettiin keskustelun pohjalta. 3

TOURAGE osallistui Pohjois-Karjalan maakuntaliiton eläkeläistyöryhmän kokouksiin 17.8.2012, 26.9.2012, 5.12.2012 ja 7.2.2013 o 26.9.2012 eläkeläistyöryhmä testasi senioreille suunnatun kyselylomakkeen ja antoi palautetta kyselylomakkeen kehittämiseksi. o Hyviä käytäntöjä koskeva työpaja järjestettiin 5.12.2012. Työpajassa keskusteltiin hankepartnereiden hyvistä käytännöistä ja valittiin niistä kiinnostavimmat. Työpaja tuloksena hanke sai tärkeää tietoa senioreja kiinnostavista aktiviteeteista ja teemoista sekä heidän kohtaamistaan haasteista. Lisäksi osallistujat kertoivat kuinka maakunnan matkailutarjontaa voitaisiin kehittää, jotta se palvelisi paremmin seniorikansalaisia ja -matkailijoita. 1.1 TOURAGE-hankkeen kuvaus Hanke on syntynyt ajatuksesta, että väestönmuutos luo haasteiden lisäksi mahdollisuuksia eri alueille. Matkailu on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista aloista ja suhteellisen syrjäisillä alueilla on runsaasti sekä hyödyntämättömiä että tunnistamattomia kehittämismahdollisuuksia tällä saralla. Hanke pyrkii löytämään hyviä käytäntöjä, joilla voidaan kehittää senioreille suunnattuja matkailupalveluita. Tulokset auttavat koko Eurooppaa kehittämään ja vahvistamaan seniorimatkailumallia, jolla ikääntyneet ja ikääntyminen voidaan ottaa paremmin huomioon matkailun kehittämisessä. Lisäksi ne tarjoavat keinoja olemassa olevien toimenpiteiden parantamiseen. Hankkeen kokonaistavoitteena on vahvistaa matkailuelinkeinoa sekä edistää aktiivista ja tervettä ikääntymistä. Hanke pyrkii lisäämään alueellisten päättäjien, vaikuttajien sekä matkailu- ja hyvinvointialojen toimijoiden tietoisuutta seniorimatkailun haasteista, mahdollisuuksista, tulevaisuudesta sekä hyvistä käytännöistä Hanke toteutetaan aikavälillä 01/2012 12/2014. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja toteutetaan INTERREG IVC -ohjelman puitteissa. Hankekonsortioon kuuluu 11 organisaatiota 9 eri EU-jäsenmaasta. Kahdestoista partneri, North West Regional Development Agency Romaniasta, joutui jättäytymään hankkeesta vuoden 2012 lopussa organisaation sisäisten ongelmien seurauksena. Partnerit: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (Suomi), Bourgas Regional Tourist Association (Bulgaria), Region of East Macedonia and Thrace (Kreikka), Lake Balaton Development Coordination Agency (Unkari), Szabolcs- Szatmár-Bereg County Regional Development and Environmental Management Agency (Unkari), West Regional Authority (Irlanti), Vidzeme Planning Region (Latvia), Association of Polish Communes of Euroregion 4

Baltic (Puola), Podkarpackie Region (Puola), County Council of Granada, (Espanja), Regional Development Agency of the Prešov Self-Governing Region (Slovakia), North-West Regional Development Agency (Romania, partneri vuoden 2012 loppuun saakka). 1.2 Seniorimatkailu Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa 2017 on linjattu, että matkailu on yksi Pohjois-Karjalan tärkeimmistä elinkeinoista ja kehittämisen painopisteistä. Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset ovat kääntyneet nousuun viime vuosina, ylittäen vuonna 2013 ensimmäistä kertaa puolen miljoonan yöpymisen rajan. Tulevalla ohjelmakaudella panostetaan erityisesti matkailukeskittymien kilpailukyvyn ja asiakaslähtöisen palvelutarjonnan vahvistamiseen, ympärivuotisen matkailutarjonnan laajentamiseen, teema- ja tapahtumamatkailun edistämiseen, sähköisen matkailumarkkinoinnin ja -myynnin kehittämiseen sekä maakuntarajat ylittävän ja Venäjä Karjalan kanssa tehtävän matkailuyhteistyön lisäämiseen. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmassa 2014 linjattiin, että yksi keskeisimmistä kehittämisen painopisteistä on erottuminen muista ja onnistuminen oikean tuote- ja palveluntarjonnan rakentamisessa sekä niiden markkinoiminen kohdennetuille asiakassegmenteille. Toisin sanoen eri ryhmille, kuten kotimaan- ja ulkomaanmatkailijoille, lapsiperheille ja senioreille, tulisi tarjota räätälöityjä tuotteita ja palveluja. Systemaattinen seniorisegmentin huomioiminen alueen matkailun kehittämisessä on melko uusi ajatus ja alueelta ei juuri löydy suoraan senioreille kohdennettuja matkailupalveluja. Vaikka seniorimatkailun edistämiseksi ei ole tehty erityisiä toimenpiteitä, suuri osa maakunnan matkailijoista on kotimaisia senioreita. Tämän perusteella voidaan päätellä, että seniorit kokevat alueen houkuttelevaksi. Siten TOURAGE-hanke on luonnollinen jatkumo maakuntaohjelman linjauksille, koska oli tarpeen kartoittaa seniorimatkailun kehittämismahdollisuuksia. Maakunnan mahdollisuuksia ei ole täysin hyödynnetty, vaikka osaamista alalla olisi. Seniorimatkailun kehittäminen jatkuu myös vuoden 2014 jälkeen (katso: Matkailun teema- ja toimenpideohjelma 2014 2020). Suuret ikäluokat ovat voimakkaasti edustettuina alueen väestörakenteessa, kun taas ikäluokat, jotka ovat syntyneet 1970-luvun jälkeen ovat verrattain pieniä. Kuten Suomessa yleisesti, ikääntyminen on yksi Pohjois- Karjalan merkittävimmistä kehityshaasteista. Siitä syystä väestön ikääntymiseen liittyviä ratkaisuja, palvelumalleja ja tietotaitoa on kehitetty alueella jo vuosia elämän eri osa-alueilla. Kyseistä ikäosaamista voidaan hyödyntää myös uusilla osaamisaloilla. Kansainvälisestikin tarkasteltuna yli 55-vuotiaat matkailijat ovat voimakkaasti kasvava matkailijaryhmä lähivuosikymmenien aikana, jonka merkitys Pohjois-Karjalan matkailun kehittämisessä olisi hyvä ottaa 5

huomioon. Kotimaisten seniorien lisäksi esimerkiksi Finpro ennakoi, että suomalaisen matkailualan kansainväliset markkinat löytyvät erityisesti Saksasta, Englannista, Ranskasta ja Japanista. Myös aasialaisten, erityisesti kiinalaisten, ulkomaanmatkailun uskotaan olevan kovassa kasvussa. Ulkomaalaisten matkailijoiden osuus Pohjois-Karjalan rekisteröityneistä yöpyjistä oli vuonna 2013 noin 18 prosenttia. Eniten ulkomaalaisia matkailijoita saapuu maakuntaan Venäjältä, vuonna 2013 heiltä oli noin 60 % rekisteröidyistä yöpyjistä. Venäläisten matkailijoiden osuuden uskotaan kasvavan mahdollisen viisumivapauden myötä. (Matkailun teema- ja toimenpideohjelma 2014 2020). Ulkomaalaisia matkailijoita saapuu Pohjois-Karjalaan myös Keski- ja Pohjois-Euroopasta (kuva 1). Kuva 1. Ulkomaalaiset matkailijat Pohjois-Karjalassa vuonna 2010. Kotimaan matkailijat ovat selvästi suurin matkailijaryhmä Pohjois-Karjalassa. Suomi ikääntyy nopeasti, joten kysyntä senioreille räätälöidyistä tuotteista ja palveluista kasvaa voimakkaasti. Myös maakuntamatkailu on suosittua seniorien keskuudessa. Pohjois-Karjalan palvelutarvekartoitus osoittaa, että ikääntyneille suunnattujen palveluiden kysyntä on kasvanut. Se näkyy todennäköisesti myös matkailupalveluissa. (Kuva 2) 6

Kuva 2. Väestön ikärakenne Suomessa ja Pohjois-Karjalassa vuonna 2013. Muihin hankealueisiin verrattuna Pohjois-Karjalan matkailijamäärät ovat maltilliset (kuva 3). Vuonna 2010 maakunnassa vieraili noin 267 000 matkailijaa, jotka viettivät maakunnassa vähintään yhden yön. Vuonna 2013 matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset ylittivät ensimmäistä kertaa 500 000 rajan (Matkailun teema- ja toimenpideohjelma 2014 2020). 7

Kuva 3. Matkailijoiden määrä Pohjois-Karjalassa on maltillinen verrattuna useisiin muihin hankealueisiin yöpymisvuorokausien määriä verratessa. Hankkeen aikana, alueellisen työryhmässä laaditun SWOT-analyysin (kuva 4) mukaan alueen vahvuudet seniorimatkailun kannalta ovat luonto, hiljaisuus ja turvallisuus. Maakunnassa on monia kohteita, jotka voisivat kiinnostaa seniorimatkailijoita. Myös Venäjän rajan läheisyys koettiin alueen vahvuuksiksi. Mahdollinen viisumivapaus voisi lisätä matkailijavirtoja tulevaisuudessa. Kansainväliset matkailijat voisivat olla kiinnostuneita rajanylittävistä matkailutuotteista ja -paketeista. Esteettömyyden kokonaisvaltainen huomioiminen ja matkailun esteiden poistaminen nähtiin sekä vahvuutena että mahdollisuutena. Uhkana puolestaan nähtiin alueen sisäisten ja myös alueelta poispäin suuntautuvien kulkuyhteyksien heikkeneminen. Lentoliikenteen turvaaminen on keskeisessä asemassa, mikäli ulkomailta halutaan 8

seniorimatkailijoita alueelle, joka on vaikeasti saavutettavissa esimerkiksi pitkän matkan busseilla. Uhkana nähdään myös toimijoiden hidas reagointi matkailumarkkinoiden muutokseen. Vahvuudet Puhdas ilma, hiljaisuus, rauhallisuus Metsät ja vesistöt, jokamiehenoikeudet Turvallisuus Esteettömät (luonto)kohteet Ikäosaaminen eri aloilla Neljä selkeää vuodenaikaa (mahdollisuudet kehittää tuotteita sesongin ulkopuoliselle ajalle) Kohderyhmää kiinnostavia kohteita ja nähtävyyksiä esim. luonto, perinteet, (karjalainen)kulttuuri, historia ja sotahistoria Monipuolinen kulttuuritarjonta eri puolilla maakuntaa Paikallinen ruoka ja luonnontuotteet, esim. marjat ja sienet Monipuolista tutkimus- ja kehittämistyötä matkailualalla Venäjän rajan läheisyys Asiantuntevat yrittäjät ja palveluntuottajat VisitKarelia.ru Heikkoudet Vähäinen tieto seniorimatkailun mahdollisuuksista, kohderyhmää ei ole huomioitu tarpeeksi Ei suoraa markkinointia senioreille, puutteellinen markkinointi erityisesti kv-tasolla Seniorisegmentin heterogeenisuuden tunnistamattomuus Ei riittävästi soveltuvia ovelta ovelle -paketteja Korkea hintataso moniin muihin maihin verrattuna Korkeat matkakustannukset Pitkät etäisyydet nähtävyyksien/kohteiden välillä (lisäävät kuluja) Vaikeat kulkuyhteydet (Pohjois-Karjalaan ja alueella) Pienet yritykset ja verkostoitumisen puuttuminen Senioreille suunnattujen tarjoushintaisten lomamatkojen vähäisyys Kausiluonteisuus; huippusesonki kesällä, vähemmän matkailijoita muina vuodenaikoina Asenteet seniorimatkailua kohtaan, ennakkoluulot (myös kohderyhmän omat) Mahdollisuudet Uhat Matkailupaketteja hiljaisille kausille, markkinointi ja Talouden heikkeneminen ja sen vaikutus alennetut hinnat matkailutottumuksiin Kansainvälinen yhteistyö ja vaihto-ohjelmat Ei reagoida tarpeeksi nopeasti potentiaalisiin Tiedonkulun ja palveluiden esteettömyys markkinoihin: muut reagoivat nopeammin (kokonaisuus esteettömäksi), esteettömyys Ei ymmärretä asiakassegmentin tarpeita ja laatukriteerinä kiinnostuksen kohteita, vääriä tuotteita Paikallisten erityispiirteiden korostuminen Ei ole kiinnostusta kehittää seniorimatkailua vetovoimatekijänä (karjalaisuus esim.) Kilpailu muiden samankaltaisten alueiden kanssa Kysynnän kasvu kansallisilla ja kansainvälisillä Ei löydetä omia vahvuuksia ja ainutlaatuisia tuotteita markkinoilla Alueen toimijat eivät verkostoidu Onnistunut markkinointi kohderyhmälle Kulkuyhteyksien heikkeneminen ja saavutettavuuden Tärkeimpien markkina-alueiden tunnistaminen heikkeneminen esim. lentokentän lakkauttaminen Seniorimatkailijoiden tarpeiden analysointi ja ymmärtäminen Laajat kotimaiset markkinat Kansainvälisten markkinoiden tunnistaminen Kohdennettu tuotekehitys, markkinoinnin lisääminen Sitoutuneemmat ja asiasta kiinnostuneet yrittäjät Venäjä naapurina - rajanylittäviä tuotteita kansainvälisille matkailijoille Viisumivapaus Ikääntyneiden taloudellisen tilanteen parantuminen Elinajanodotuksen nousu Kuva 4. Pohjois-Karjalan seniorimatkailun kehittämisen SWOT-analyysi. 9

2 Hyvät käytännöt 2.1 Pohjois-Karjalan hyvät käytännöt Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on tunnistanut useita hyviä käytäntöjä seniorimatkailuun liittyen. Näistä viisi valittiin alueen hyviksi käytännöiksi ja esiteltiin TOURAGE-hankkeen partnereille Pohjois-Karjalassa järjestetyn hankekokouksen ja opintomatkan (maaliskuu 2013) yhteydessä tai hankkeen myöhemmissä kokouksissa. Yksi maakunnan hyvistä käytännöistä on Kolin kimppataksi, joka liikennöi päivittäin Kolin kansallispuiston ja Joensuun välillä. Koli on yksi Pohjois-Karjalan merkittävimmistä matkailukohteista, mutta heikkojen julkisten kulkuyhteyksien takia matkailijoiden on ollut hankala päästä alueelle ilman henkilöautoa. Kolin kimppataksi on ainoa edullinen julkinen kulkuyhteys Joensuusta Kolille. Erityisesti pienet matkailutoimijat arvostavat palvelua, sillä se tuo alueelle lisää matkailijoita ja muita asiakkaita. Kolin kimppataksi on seniorien ja asiakkaiden näkökulmasta helppo, huoleton ja esteetön tapa matkustaa. Taksi palvelee asiakkaita tilausten perusteella ja kuljettaa asiakkaat heidän haluamaan määränpäähän Kolin alueella tai Joensuussa (junaasema, lentokenttä, tori, keskussairaala). Kolin kimppataksi voidaan varata ja maksaa myös internetissä. Hankkeen unkarilainen partneriorganisaatio Lake Balaton Development Coordination Agency on pohtinut tämän käytännön siirtämistä Balaton järven alueelle, jossa sitä hyödynnettäisiin erityisesti suosituimpien matkailunähtävyyksien ja hotellien välisissä kuljetusratkaisuissa. Esteettömän luontomatkailu -hanke on toinen pohjoiskarjalainen seniorimatkailuun liittyvä hyvä käytäntö. Jo päättyneen hankkeen tavoitteena oli kehittää luontomatkailuun erikoistuneiden yritysten palveluja ja toimintaympäristöjä Pohjois-Karjalassa sekä tarjota luontokokemuksia kaikille, mukaan lukien seniorit, vammaiset ja lapsiperheet. Hanke loi ohjeistuksia luontomatkailun esteettömyyden kehittämiseen sekä julkaisi opaskirjan, joka auttaa luontomatkailuyrittäjiä huomioimaan paremmin erityisryhmät asiakkaina. Yksi hankkeen kohderyhmistä oli seniorit. Vidzeme Planning Region -organisaatio (Latvia) on siirtänyt tämän hyvän käytännön alueelleen vuoden 2014 aikana muokkaamalla alueen luontopolkuja esteettömimmiksi. Luonto- ja hyvinvointimatkailu ovat keskeisiä teemoja myös Metsä hyvinvointimatkailun kohteena - hankkeessa. Tässä hankkeessa kehitettiin useita hyvinvointimatkailuun liittyviä tuotteita suomalaisille ja ulkomaalaisille matkailijoille. Tuotteet korostavat Ilomantsin erityisolosuhteita ja perustuvat metsään, biosfäärialueeseen ja paikalliseen karjalaiseen kulttuuriin. Tuotteita on testattu eri asiakasryhmillä. Yksi hankkeen luomista tuotteista on karhupeijaiset, joka pohjautuu suomalais-ugrilaisiin perinteisiin ja kuvaa karhunmetsästykseen liittyviä rituaaleja. Muita hankkeen tuotteita ovat Mustikkamäen metsäretki 10

(iso)vanhemmille ja (lapsen)lapsille ja Puustilan maisematilan kulttuuriluontopolku. Seniorimatkailijat ovat olleet yksi hyvinvointimatkailun kohderyhmistä, sillä he ovat kiinnostuneita aktiivisesta luontomatkailusta, hyvinvoinnista ja terveyspalveluista. TOURAGE-hankkeen partneri Itä-Makedonian ja Traakian alueelta (Kreikka) on huomannut, että heillä on tarve kehittää luontoon ja kulttuuriperimään liittyvää hyvinvointimatkailua alueella. He voisivat hyödyntää kehittämisessä tätä käytäntöä ja siinä syntyneitä ideoita. Lisäksi kansainvälistä ja kotimaista tunnustusta saanut Karelia á la carte -verkosto on esitelty yhtenä maakunnan hyvistä käytännöistä. Verkosto perustettiin vuonna 1991 ja sen jäseninä on pohjoiskarjalaisia ravintoloita, matkailuryityksiä, ruoka-alan yrittäjiä, pitopalvelu- ja konferenssipalveluyrityksiä. Jäsenyritykset hyödyntävät paikallisia tuotteita ja palveluja ja ovat sitoutuneita noudattamaan verkoston ohjeita ja arvoja sekä täyttämään sen laatuvaatimukset. Verkosto järjestää myös ruokamatkoja, joiden ohjelmaan kuuluu kulttuuria, gastronomiaa ja uuden oppimista. Ruokaretkien aikana osallistujat maistelevat paikallisia herkkuja, kuulevat paikallisista perinteistä sekä vierailevat verkostoon kuuluvissa nähtävyyksissä ja yrityksissä sekä paistavat esimerkiksi karjalanpiirakoita. Retkiä voidaan muokata asiakkaiden toiveiden mukaisesti ja ne voidaan rakentaa eri teemojen ympärille. Suurin osa retkille osallistuneista henkilöistä on ollut senioreja. Itä-Makedonian ja Traakian alue (Kreikka) kokee ruokamatkailun yhdeksi alueen vahvuuksista ja tämän käytännön avulla he voisivat vahvistaa yhteistyötä ja näkyvyyttä alueella. Myös hankepartneri Regional Development Agency of Presov Self-governing Region (Slovakia) on kiinnostunut kehittämään seniorimatkailutuotteita tämän käytännön pohjalta sekä bulgarialainen partneri Bourgas Regional Tourist Association haluaa kehittää heidän viinitiekonseptiaan (Wine Road) Karelia á la carte -verkoston esimerkin mukaisesti. Vuoden 2013 lopussa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto tunnisti uuden seniorimatkailuun liittyvän hyvän käytännön, liikunta- ja hyvänolon lomat senioreille, jonka toteutuksesta vastaa Itä-Suomen Liikuntaopisto (ISLO). ISLO on jo muutamien vuosien ajan järjestänyt kyseisiä lomia erilaisiin ulkomaanmatkakohteisiin. Lomamatkat kestävät yleensä seitsemän päivää ja niiden ohjelmaan kuuluu ohjattuja liikuntahetkiä, kuten sauvakävelyä, vesijumppaa, frisbeegolfia ja Pilatesta. Lomamatkat muokataan osallistujien kiinnostusten mukaisiksi ja ne soveltuvat kaikille kuntotasosta ja iästä riippumatta. Tämä käytäntö lisää seniorimatkailijoiden hyvinvointia ja auttaa heitä ylläpitämään sosiaalisia suhteita. Se on innoittanut myös hankkeen partneria, Regional Development Agency of Presov Self-governing Region (Slovakia), kehittämään seniorimatkailutuotteita, joissa yhdistyy niin matkailu kuin liikunta. ISLO:n käytäntö esitellään myös hyvänä käytäntönä Cubitus-hankkeen julkaisussa, Senior Tourism Handbook (vielä julkaisematon). Lisäksi irlantilainen partneri Border, Midland and Western Regional Assembly (aiemmin: West Regional Authority) 11

on maininnut tämän käytännön luontoharrastuksia ja -aktiviteetteja koskevassa tutkimuksessa ( Study of Outdoor Recreation in the West, 2014). Yllämainittujen hyvien käytäntöjen lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on esitellyt myös muita pohjoiskarjalaisia seniorimatkailuun liittyviä hyviä käytäntöjä hankepartnereille. Nämä käytännöt on koettu kiinnostaviksi joidenkin partnereiden taholta ja eräät ovatkin harkinneet niiden siirtämistä omalle alueelleen. Esimerkkinä muun muassa TG4NP-hankkeen luomat mobiilioppaat, jotka hyödyntävät uusinta mobiili- ja internetteknologiaa. Kännykkään ladattavien oppaiden tavoitteena on parantaa matkailijoiden matkailukokemuksia ja ne sisältävät tekstiä, musiikkia, kuvia ja videoita. Maakunnan hyväksi käytännöksi on koettu myös Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma, jonka on laatinut hyvinvointialan asiantuntijoista koostuva ryhmä. Hyvinvointiohjelma kuvaa alueellisten toimijoiden yhteistä tahtotilaa ja sen tavoitteena on muun muassa ohjata maakuntaan haettavaa hankerahoitusta, evästää hyvinvoinnin edistämisen strategioita, edistää yhteistyötä hyvinvointialalla ja tiedottaa hyvinvoinnin kunnallisista eroista. 2.2 Hyvien käytäntöjen siirto 2.2.1 Markkinointi ja tarjonta senioreille Alueellisissa työpajoissa sekä asiantuntijoiden ja kohderyhmien tapaamisissa todettiin, että kohdennetun markkinoinnin puute on yksi seniorimatkailun heikkouksista Pohjois-Karjalassa. Tästä syystä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto yhdessä Karelia Expert Matkailupalvelun kanssa siirsi Pohjois-Karjalaan osia hyvästä käytännöstä, joka edistää seniorimatkailupalveluiden markkinointia ja olemassa olevan tarjonnan näkyvyyttä. Siirto toteutettiin TOURAGE-hankkeen toimesta. Käytännön esitteli hankepartnereille Irlantilainen West Regional Authority organisaatio (1.6.2014 lähtien Border Midland and Western Regional Assembly). Esimerkkinä hyvästä käytännöstä (internetpohjaisesta markkinoinnista ja brändäyksestä) toimivat Golden Years -lomat ja niiden markkinointi eri matkailusivustoilla, kuten Golden Ireland (www.goldenireland.ie) ja Discover Ireland (www.discoverireland.ie). Nämä lomat ovat suunnattu yli 55- vuotiaille matkailijoille ja sivustot listaavat irlantilaisten hotellien, nähtävyyksien ja majatalojen tarjoushintoja. Näiden lisäksi Golden Ireland -sivustolla on tietoa seniorimatkailijoille soveltuvista aktiviteeteista Irlannissa. Lisäksi Golden Ireland julkaisee esitteitä, joissa tiedotetaan seniorialennuksista ja muista aktiviteeteista. Koska senioreille suunnatuista Pohjois-Karjalan matkailupalveluista ja -alennuksista ei löytynyt kattavaa tietoa, oli tarve perustaa portaali, joka listaa ja markkinoi yli 55-vuotiaille matkailijoille soveltuvia 12

pohjoiskarjalaisia matkailukohteita, -palveluja, aktiviteetteja ja alennuksia. Sivuston tarkoitus on tuoda yhteen tuotteita, joissa on otettu ikääntyneiden matkailijoiden tarpeet huomioon ja/tai jotka vastaavat ko. segmentin kiinnostuksen kohteita. Lisäksi nettisivu voi kannustaa palveluntuottajia kehittämään palveluja ja alennuksia kyseiselle kohderyhmälle sekä luo positiivista mielikuvaa Pohjois-Karjalasta ikäystävällisenä maakuntana. Yhteistyössä Karelia Expert Matkailupalvelun kanssa TOURAGE-hanke perusti senioreille kohdennetun lomavinkkisivuston maakunnan matkailu- ja palvelutarjontaa markkinoiville www.visitkarelia.fi -sivuille Sinun lomasi -kategorian alle. Senioreille soveltuvia tuotteita ja kohteita etsittiin Karelia Expert Matkailupalvelun avulla. Lisäksi apuna käytettiin TOURAGE-hankkeen toteuttaman seniorimatkailukyselyn tuloksia ja keskusteluja sidosryhmien kanssa. Senioreiden lomavinkit on jaoteltu seuraaviin kategorioihin: majoitus ja ohjelmapalvelut, aktiviteetit, vierailukohteet, tapahtumat, itse tekeminen ja oppiminen, valmiit paketit, liikenneyhteydet sekä seniorialennukset ja -tarjoukset. Sivuja päivitetään säännöllisesti Karelia Expert Matkailupalvelun toimesta. Sivustosta on tehty kolme kieliversiota: suomi, englanti ja venäjä. Jatkossa olisi tärkeää kääntää sivu myös saksaksi, sillä maakunta on linjannut tehostavana markkinointia ja myyntiä saksankieliseen Eurooppaan (Matkailun teema- ja toimenpideohjelma 2014 2020). On suunniteltu, että koko www.visitkarelia.fi - verkkosivusto käännetään tulevaisuudessa saksaksi. Seuraavana tavoitteena on markkinoida sivustoa sekä löytää matkailuyrittäjiä, jotka haluaisivat markkinoida jo olemassa olevia tuotteitaan tai kehittää uusia tuotteita seniorimatkailijoille. Toimijoita tavoitellaan Karelia Expert Matkailupalvelun kautta sekä TOURAGEhankkeen toimesta. On myös tärkeää kartoittaa minkälaisia seniorialennuksia ja -tarjouksia eri matkailutoimijat tarjoavat sekä lisätä sivuille tietoa palvelujen ja kohteiden esteettömyydestä. Hankkeen aikana siirretty hyvä käytäntö jää osaksi VisitKarelia.fi-sivustoa (www.visitkarelia.fi) myös vuoden 2014 jälkeen. Vuodesta 2015 lähtien sisällön ja toimintamallin kehittäminen ja ylläpito ovat osa Karelia Expert Matkailupalvelun tehtäviä. Kuten Matkailun teema- ja toimenpideohjelmassa 2014 2020 on linjattu, seniorimatkailun markkinointi ja myynti on osa Karelia Expert Matkailupalvelun vastuualuetta. Tämä takaa sen, että seniorisivustoa kehitetään myös jatkossa. Lomavinkkejä listaavaa sivustoa on koottu vuosina 2013 2014. Sivuston sisällön kehittämistä jatketaan edelleen. Toimenpiteet: Tiedotetaan alueen toimijoita ja yrittäjiä sivustosta (kokoukset, tiedotteet ym.). Kootaan soveltuvia tuotteita ja matkailutietoa yhteistyössä Karelia Expert Matkailupalvelun ja sen alueellisten matkailupalvelupisteiden kanssa (esim. esteettömyys, kuljetus ja liikenneyhteydet, tarjoukset, kielikysymykset, turvallisuus, terveydenhuolto ja lääkärin palvelut ). Hyödynnetään hankkeen aikana koottuja materiaaleja ja selvityksiä. 13

Markkinointi ja matkailijoiden tavoittaminen. Markkinoidaan sivustoa VisitKarelia-uutiskirjeen välityksellä sekä laaditaan mahdollisuuksien mukaan esite/tiedote, jossa kerrotaan yrittäjille senioreille suunnatusta sivustosta. Karelia Expert Matkailupalvelu vastaa matkailupalvelujen markkinoinnista senioreille (esim. seniorijärjestöt). Karelia Expert Matkailupalvelu jatkaa sivun ylläpitoa ja kehittämistä hankkeen päättymisen jälkeen. 2.2.2 Muut avaukset Yllämainitun käytännön lisäksi TOURAGE-hankealueilta on löytynyt useita hyviä käytäntöjä, jotka voisivat olla siirrettävissä Pohjois-Karjalaan. Esimerkiksi Prešovin alue Slovakiassa on kehittänyt tähtitieteeseen pohjautuvia matkailutuotteita (Karpaattien taivas Tähtitieteeseen perustuvat matkailutuotteet Slovakian ja Puolan raja-alueella). Samankaltaisia tuotteita voitaisiin kehittää myös Pohjois-Karjalassa sijaitsevassa Jakokosken tähtitornissa. Tällä hetkellä tähtitieteen harrastajien yhdistys Seulaset ry järjestää opastettuja kierroksia ja näytöksiä kyseisessä tähtitornissa. Nämä voisivat olla soveltuvia tuotteita myös seniorimatkailijoille, kuten todettiin mm. maakunnallisessa eläkeläistyöryhmässä. Toimintaa tulisi kuitenkin mainostaa näkyvämmin, jotta se olisi laajemman yleisön tiedossa. Tähtitornin ja sen toiminnan ympärille voisi myös rakentaa erilaisia matkailupaketteja, joissa hyödynnetään Jakokosken kylän palveluja (esim. ravintola, majoitus) ja kyläyhteisön osaamista. Paketteihin tulisi kuulua myös kuljetus. Toimintaan voitaisiin hakea Leader-rahoitusta. Itä-Makedonian ja Traakian alueelta Kreikasta löytyy lintujen bongaamiseen liittyviä matkailutuotteita (Ekoturismi Evros-joen suistossa ja Dadian kansallispuistossa), joista voisi saada ideoita Pohjois-Karjalan matkailun edistämiseen. Pohjois-Karjalassa on useita lintutorneja, joita voisi hyödyntää myös matkailutarkoituksessa. Esimerkiksi Joensuun Noljakassa sijaitseva lintutorni soveltuisi hyvin matkailijoille, jotka haluavat liikkua luonnossa ja harrastaa lintujen tunnistamista kaupunkiympäristön läheisyydessä. Myös Keski-Karjalassa on hyviä mahdollisuuksia tarkkailla lintuja. Lintumatkailun edistäminen on jo käynnistynyt Pohjois-Karjalassa, sillä ELY-keskus on myöntänyt rahoitusta Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin hallinnoimalle Luontomatkailu lentoon -esiselvityshankkeelle. Esiselvityshankkeen tavoitteena on selvittää Pohjois-Karjalan luontomatkailuyrittäjien kiinnostusta hyödyntää lintuluontokohteita yritystoiminnassa sekä esitellä yrityksille maakunnan lintumatkailuun soveltuvia kohteita. Tavoitteena on myös selvittää onko tarvetta mahdolliselle jatkohankkeelle, jossa kehitettäisiin ja tuotteistettaisiin lintumatkailupaketteja. Seniorimatkailun mahdollisuuksia nostetaan esille esiselvityshankkeen ohjausryhmässä ELY-keskuksen edustajan kautta. Lisäksi toimitetaan hankkeelle TOURAGE-hankkeessa koottuja aineistoja sekä järjestetään kokous, jossa keskustellaan hankkeiden toiminnasta ja etsitään yhteistyömahdollisuuksia. 14

Burgasin (Bulgaria), Prešovin (Slovakia) ja Warmia-Masurian (Puola) alueet ovat tuoneet esiin käytäntöjä, joissa kyläyhteisöt ovat kehittäneet matkailutuotteita ja -palveluja erilaisten teemojen ympärille (Kävelyretket eloisan Spisin halki, Slovakia ja Teemakylien kumppanuus, Puola). Esimerkiksi bulgarialainen Brashlian kylä tarjoaa majoitusta, paikallista ruokaa ja aktiviteetteja matkailijoille (Strandzhan luonnonpuisto). Suurin osa palveluntarjoajista on seniori-ikäisiä kyläläisiä. Toiminta koordinoidaan kyläläisten perustaman matkailuyhdistyksen kautta. Myös pohjoiskarjalaiset kyläyhteisöt voisivat luoda matkailutuotteita, jotka pohjautuvat paikallisiin perinteisiin. Kylämatkailua on edistetty Pohjois-Karjalassa muun muassa kansainvälisellä CULTrips-hankkeella ja Kiihtelysvaara-Geresdlak ystävyyskylätoiminnalla. Näiden lisäksi Pohjois-Karjalassa toteutettu kysely paljasti, että pohjoiskarjalaiset seniorit ovat kiinnostuneita uuden oppimisesta ja luontomatkailusta. Tästä syystä he voisivat olla kiinnostuneita esimerkiksi yrttikursseista tai kursseista, joissa he oppivat luonnonkasveista ja puutarhan hoidosta. Kasvitieteellinen puutarha Botania voisi olla potentiaalinen palveluntuottaja tämän kaltaisille aktiviteeteille Pohjois- Karjalassa. TOURAGE-hanke on keskustellut mahdollisuuksista Botanian kanssa. Mallia toimintaan voisi hakea Vidzemen alueelta (Latvia) tai Alakarpaattien (Puola) alueelta, jossa on kehitetty esteetön universaali aistien puutarha. Sauvakävelykeskus Myczkowce-järven alueella Puolassa osoittautui opintomatkan perusteella myös hyväksi käytännöksi, joka olisi helposti toteutettavissa myös Pohjois-Karjalassa. Alueelle voitaisiin tehdä esimerkiksi merkittyjä sauvakävelyreittejä sekä matkailualan toimijat voisivat antaa asiakkailleen käyttöön sauvakävelysauvoja. Sauvat voivat myös helpottaa seniorimatkailijoiden retkeilyä niin kesällä kuin talvella, sillä ne lisäävät turvallisuutta. Sauvakävelyn suosio kasvaa Keski-Euroopassa. Hyvää käytäntöä voisi soveltaa esimerkiksi kylämatkailussa sekä vaikka Kolin haastavammissa maastoissa. Niin ikään Puolassa toteutetut Warmia-Masurian seniorikisat ovat sovellettavissa Pohjois-Karjalassa. Soveltuva toteuttaja voisi olla Itä-Suomen Liikuntaopisto (ISLO) ja kisat voisi järjestää vaikka Kontiolahden ampumahiihtokisojen yhteydessä niin, että ne keskittyvät talviurheilulajeihin sekä sisäurheiluun. Tällä tavalla maakunta voisi profiloitua vieläkin voimakkaammin tapahtumamatkailun sekä liikunnallisuuden ja terveiden elämäntapojen edistämisen saralla. Seniorit ovat hankkeen toteuttaman kyselyiden mukaan kiinnostuneita kevyistä fyysisistä aktiviteeteista, joten niihin liittyvää tarjontaa voisi olla lisää. Esimerkiksi ISLO:lla on osaamista senioreiden urheiluaktiviteettien järjestämisessä sekä he tarjoavat majoituspalveluja ja haluavat kehittää Mehtimäen alueen käyttöä. 15

3 Hankkeen toteuttamat kyselyt kohderyhmälle 3.1 Pohjoiskarjalaisten seniorien matkailutottumukset, -esteet ja motiivit Saadakseen käyttäjälähtöistä tietoa seniorimatkailijoiden tarpeista TOURAGE-hanke toteutti vanhuuseläkeläisille suunnatun kyselyn, jonka avulla selvitettiin minkälaisia matkailuun liittyviä tapoja, esteitä ja motiiveja (työntö- ja vetovoimatekijät) kyseisellä kohderyhmällä on. Jokainen hankealue keräsi vastauksia syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana. Yhteensä 1 704 senioria 9 EU-jäsenmaasta vastasi kyselyyn. Pohjois-Karjalassa kysely toteutettiin lokakuussa 2012 ja vastauksia saatiin yhteensä 183 kappaletta. Minimivaatimuksena oli 150 vastausta jokaiselta hankealueelta. Koko hankkeen kysely osoitti, että joka kolmannes seniorimatkailijoista matkustaa useimmiten ulkomaille. Tämä osoittaa, että myös kansainvälisellä seniorimatkailulla voidaan kasvattaa myyntiä ja kehittää alueen taloutta. Pohjois-Karjalan näkökulmasta Espanja ja Irlanti voisivat olla potentiaalisimmat markkina-alueet TOURAGE-hankkeen partnerialueista. Suomen korkean hintatason takia on haastavaa houkutella maakuntaan matkailijoita sellaisilta hankealueilta, joiden elintaso on alhaisempi. Pohjois-Karjalassa toteutettu kysely osoitti, että maakunnan seniorit matkustavat lähes yhtä usein ulkomailla kuin kotimaassa. Suosituimmat ulkomaanmatkakohteet olivat Viro ja Espanja. Viimeisimpien lomamatkojen aikana vain pieni osa vastaajista oli matkustanut Venäjälle, mutta mahdollinen viisumivapaus voisi muuttaa tilannetta tulevaisuudessa, edellyttäen että muut vaatimukset ja kriteerit täyttyvät. Myös rajanylittävät matkailutuotteet voisivat lisätä seniorimatkailijoiden määrää Karjalan tasavaltaan ja vastavuoroisesti Venäjältä Pohjois-Karjalaan. Lisäksi uusi Venäjän Karjalan matkailutarjontaa markkinoiva VisitKarelia.ru - sivusto voi edistää pohjoiskarjalaisten matkailua alueelle, sillä sen kautta saa kätevästi tietoa eri matkailumahdollisuuksista. Koko hankkeen selvityksen mukaan seniorit matkustavat jokaisena vuodenaikana, mutta useimmiten kuitenkin kesällä ja harvemmin talvella. Vastauksissa oli joitakin alueellisia eroavuuksia. Esimerkiksi pohjoiskarjalaiset seniorit matkustavat useimmiten syksyllä, kun taas kesällä matkustetaan vähiten. On kuitenkin hyvä huomioida, että eroavuudet eri vuodenaikojen välillä eivät olleet kovin suuret hankekohtaisissa tai Pohjois-Karjalaa koskevissa tuloksissa. Koska seniorimatkailijat matkustavat jokaisena vuodenaikana matkailuyrittäjät voisivat kehittää seniorimatkailijoille soveltuvaa tarjontaa erityisesti matkailukauden hiljaisimmille ajankohdille ja siten lieventää matkailun kausiluontoisuutta. 16

Hankkeen kysely osoittaa, että seniorimatkailijat pitävät henkilökohtaisia kokemuksia, perhettä ja ystäviä merkittävimpinä tiedonlähteinä lomasuunnitelmia tehdessään. Tietoa ei kovin usein haeta mediasta (esim. sanomalehdet, radio ja televisio), sosiaalisesta mediasta (esim. Twitter, Facebook) tai internetistä. Kuten muut hankealueet myös pohjoiskarjalaiset seniorimatkailijat turvautuvat vain harvoin sähköisiin tiedotusvälineisiin matkasuunnitelmia tehdessään. Pohjoiskarjalaiset matkailijat hakevat tietoa mieluiten omista kokemuksista, ystäviltä, matkatoimistoista tai ei-kaupallisista matkaoppaista ja -esitteistä. Nämä tulokset osoittavat, että painetuille esitteille on yhä tarvetta. Koko hanketta koskevan kyselyn mukaan merkittävimmät matkailun esteet olivat taloudelliset syyt, terveydelliset ongelmat, ajanpuute, kiinnostavan tarjonnan ja matkakumppanin puuttuminen. Nämä samat esteet nousivat esille myös pohjoiskarjalaisten seniorimatkailijoiden vastauksissa. Tosin he kokivat, että huoli matkakohteen turvallisuudesta on hieman merkittävämpi matkustamisen este kuin ajanpuute. Vastausten perusteella seniorimatkailua voisi lisääntyä jos löydettäisiin keinoja taloudellisten esteiden pienentämiseen. Seniorimatkailijoille voitaisiin tarjota esimerkiksi tarjoushintaisia matkailupalveluja tai alennuksia matkailusesongin ulkopuolisena aikana tai hiljaisina viikonpäivinä (vrt. Golden Years -tarjoukset Irlannissa). Lisäksi matkailutuotteita tulisi kehittää yhdessä käyttäjäryhmän kanssa, jotta varmistetaan, että tarjonta on kiinnostavaa. Terveyspalveluiden hyvällä saavutettavuudella sekä infrastruktuurin, palvelujen ja kulkuyhteyksien esteettömillä ratkaisuilla voitaisiin luoda turvallisuuden tunnetta matkakohteessa. Kehittämällä uusia matkailumuotoja voitaisiin kannustaa yksinäisiä matkailijoita matkustamaan, esimerkiksi eri yhdistysten ryhmämatkat voisivat olla ratkaisuna tähän. Kyselyn perusteella hankealueiden seniorit arvostavat luontokohteita sekä turvallisia ja hyvien kulkuyhteyksien äärellä olevia matkakohteita. Lisäksi he matkustavat mielellään kohteisiin, joissa on historiallisia nähtävyyksiä, laadukkaita palveluja, korkeatasoista majoitusta, halpa hintataso ja paikallista kulttuuria. Urheilu, lumi, käsitöiden tekeminen, tanssiminen ja telttailu olivat puolestaan aktiviteetteja tai ominaisuuksia, joita ei koettu kovinkaan mielekkäiksi. Pohjois-Karjalassa toteutetussa kyselyssä ilmeni, että maakunnan seniorimatkailijat pitävät samankaltaisista asioista kuin koko hankealueen seniorit: luontoon, kulttuuriin, historiaan ja oppimiseen liittyvät tuotteet ovat erityisen kiinnostavia. Muita merkittäviä vetovoimatekijöitä olivat laadukkaat palvelut, turvallisuus ja hyvät kulkuyhteydet. 17

3.2 Kysely yli 55-vuotiaille ulkomaalaisille senioreille TOURAGE-hankkeen partnerit toteuttivat ylimääräisenä toimenpiteenä ulkomaalaisille matkailijoille suunnatun kyselyn, joka oli sisällöltään samankaltainen kuin paikallisille senioreille tarkoitettu kysely. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toteutti kyselyn vuodenvaihteessa 2012/2013 sekä kesällä 2013. Kyselyyn vastasi yhteensä 40 ulkomaalaista yli 55-vuotiasta matkailijaa. Heistä 22 oli venäläisiä ja 18 saksalaisia matkailijoita. Pieni vastaajamäärä antaa lähinnä suuntaa-antavia vinkkejä siitä, minkälaisia palveluja kyseisistä maista tuleville matkailijoille voisi tarjota. Kyselyn mukaan saksalaiset ja venäläiset matkailijat matkustavat jokaisena vuodenaikaan. Saksalaiset vastaajat suosivat kuitenkin selkeästi eniten kesällä matkustamista ja vähiten he matkustavat talvella. Vastausten perusteella venäläiset matkailijat lähtevät useimmiten lomamatkalle juuri talven aikana. Matkatoimistot osoittautuivat merkittäviksi tiedonlähteiksi lomasuunnitelmia tehtäessä. Muita tärkeitä tiedonlähteitä olivat henkilökohtaiset kokemukset ja ystävien suositukset. Sosiaalista mediaa ja kaupallisia oppaita tai lehtiä ei juurikaan hyödynnetä tietoa etsittäessä. Internet osoittautui melko tärkeäksi tiedonlähteeksi erityisesti venäläisille matkailijoille. Olisi siis tärkeää, että eri matkakohteiden nettisivuilta löytyisi tietoa myös venäjäksi, jotta matkailijat voivat itsenäisesti tutustua matkailutarjontaan eri vaihtoehtoja pohtiessaan. Venäläiset ja saksalaiset seniorimatkailijat eivät useimmiten matkusta yksin tai tuntemattomassa seurassa. Saksalaiset vastaajat matkustavat yleensä oman puolison tai kumppanin kanssa, kun taas venäläiset lastenlasten kanssa. Koska venäläiset matkailevat kyselyn mukaan perheen kanssa, he todennäköisesti valitsevat matkakohteiksi sellaisia kohteita, joista löytyy tekemistä ja kokemista kaiken ikäisille matkailijoille. Tämä olisi hyvä huomioida matkailukohteiden oheispalveluissa. Kyselyyn vastanneet seniorimatkailijat kokivat taloudelliset syyt, terveydelliset ongelmat ja ajanpuutteen olevan välillä suurimpia matkailun esteitä. Venäläisten matkailijoiden vastauksissa matkustamisen esteiksi nousivat näiden lisäksi myös kiinnostavan tarjonnan puuttuminen, matkaseuran puute ja huoli turvallisuudesta matkustaessa. Saksalaiset seniorimatkailijat mainitsivat merkittävimmiksi matkailun esteiksi terveydellisten ongelmien ja taloudellisten syiden lisäksi kielitaidon. Lisäksi lähes puolet vastaajista mainitsi, että he eivät ole aina olleet kiinnostuneita lomamatkailusta, jonka takia matkalle ei ole lähdetty. Sekä venäläisten että saksalaisten matkailijoiden vastaukset osoittavat, että olisi tärkeää selvittää minkälaiset matkailupalvelut ja -tuotteet kiinnostavat kohderyhmää esimerkiksi laajempien kyselyjen avulla. 18

Taloudellisiin syihin ratkaisuina voisivat olla sesongin ulkopuoliset tarjoukset tai seniorialennukset esimerkiksi majoituksen ja pääsymaksujen hinnoista. Kyselyn mukaan venäläiset ja saksalaiset seniorimatkailijat lähtevät lomamatkalle, koska he haluavat nauttia levosta ja hiljaisuudesta sekä haluavat ylläpitää sosiaalisia suhteita. Lisäksi ajanvietto perheen kanssa motivoi venäläisiä matkailemaan, kun taas saksalaisia matkailijoita kiinnostivat uudet kokemukset. Venäläisiä ja saksalaisia matkailijoita kiinnostavat hieman erilaiset asiat lomamatkakohteessa. Venäläiset matkailijat arvostavat laadukasta palvelua, hyviä kulkuyhteyksiä, turvallisuutta, paikallista kulttuuria, hyvinvointipalveluja ja halpoja hintoja. Saksalaiset matkailijat pitivät merkittävimpinä vetovoimatekijöinä matkakohteen turvallisuutta, mahdollisuutta käyttää mobiilioppaita kohteessa, gastronomiaa, laadukkaita palveluja, hyviä kulkuyhteyksiä, luontoa ja ympäristöystävällisyyttä. 4 Tulevat toimenpiteet 4.1 Vuoropuhelun varmistaminen Tiedottaminen aloitettiin hankkeen aikana. Hankkeen tuloksista ja ikääntymisen vaikutuksista matkailuun tiedotettiin olemassa olevien verkostojen ja tiedotuskanavien kautta. Hankkeen edustajat informoivat sidosryhmiä seniorimatkailuhankkeisiin soveltuvien EU-rahoitusohjelmien mahdollisuuksista. Lisäksi järjestettiin tapaamisia matkailu- ja hyvinvointialan toimijoiden kanssa, joissa keskusteltiin seniorimatkailun mahdollisuuksista ja hankkeen tuloksista, joita toimijat voivat hyödyntää omassa toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan. Alueellisessa työryhmässä ideoitiin, miten seniorien tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon matkailupalveluiden kehittämisessä ja keskusteltiin millä tavoin seniorimatkailua on kehitetty muualla Euroopassa. Maakunnassa tapahtuneen verkostoitumisen lisäksi hankkeen aikana luotiin monia kontakteja eurooppalaisiin toimijoihin ja EU-instituutioihin. Verkostoitumisen kannalta on ollut erityisen tärkeää, että hanke on aktiivisesti osallistunut hankkeen ulkopuolisiin tapahtumiin ja tapaamisiin. TOURAGE-hanke oli edustettuna esimerkiksi ecalypso-sivuston julkaisutilaisuudessa (12.6.2013), Alueiden Komitean luonnonvarat-valiokunnan (NAT) täysistunnossa (1.10.2013) sekä pääpartneri oli jäsenenä Euroopan komission nimeämässä seniorimatkailun asiantuntijatyöryhmässä (Senior Tourism Group of Experts, SeGe) vuoden 2014 aikana. Asiantuntijatyöryhmää koordinoi komission yritys- ja elinkeinotoiminnan pääosaston matkailuyksikkö. 19

Hankkeen päättymisen jälkeen seniorisegmentti matkailunkehittämisen osana kuuluu maakuntaliiton kehittämistehtäviin. Kehittäminen ja sidosryhmätyöskentely toteutetaan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman POKAT 2017 ja Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelman 2014 2020 mukaisesti. Koska seniorisegmentti on huomioitu matkailun teema- ja toimenpideohjelman linjauksissa, ikääntymisen tuomat muutokset matkailijoiden ikärakenteessa nähdään jatkossakin yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena ja seniorit yhtenä keskeisenä segmenttinä Pohjois-Karjalan matkailun kehittämisessä. Matkailun teema- ja toimenpideohjelmassa seniorimatkailu nähdään keinona edistää erityisesti matkailun ympärivuotisuutta. Toimenpiteet: Laaditaan yhteystietolista, jota hyödynnetään muun muassa uusia asiantuntija-, partneri- tai yrityskontakteja etsittäessä, hankehakemuksia suunniteltaessa sekä autettaessa alueellisia toimijoita löytämään kumppaneita. Yhteystiedot luovutetaan henkilöille, jotka vastaavat matkailun kehittämisestä ja hankesuunnittelusta Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa. 4.2 Hankeideoiden valmistelu paikallisiin/alueellisiin/kansallisiin/eu-ohjelmiin Matkailualaan liittyviä hankkeita rahoitetaan monien rahoitusinstrumenttien kautta. Mahdollisia rahoituskanavia löytyy alueelliselta, kansalliselta sekä EU:n tasolta. Näitä rahoituskanavia ja uuden ohjelmakauden muodostumista seurataan tiiviisti vuoden 2014 aikana ja tiedotetaan alueen toimijoita erityisesti senioreille suunnattujen matkailupalveluiden kehittämiseen liittyvistä mahdollisuuksista. Maakunnan matkailun kehittämisen painopisteet riippuvat matkailun teema- ja toimenpideohjelman 2014-2020 sisällöllisistä valinnoista. Eri matkailijasegmenttien ja senioreiden mahdollinen huomioiminen ko. ohjelmassa vaikuttaa rahoitettaviin hankkeisiin. Toimenpiteet: Seurataan ohjelman sisältöjen kehittymistä ja pyritään vaikuttamaan ikääntymisen ja seniorisegmentin huomioimiseen ohjelmassa. Nostetaan esiin keskeisiä kehittämiskohteita seniorimatkailun saralta hankkeen aikana koottujen tulosten pohjalta. Tiedotetaan alueen toimijoita ohjelmista ja niiden tilanteista. Tarjotaan tukea hankevalmisteluun olemassa olevien resurssien mukaan. 20

4.2.1 Alueellinen ja kansallinen rahoitus ja CBC Rakennerahastot soveltuvat myös matkailun kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto koordinoi ja rahoittaa rakennerahastohankkeita. Siten sen osallistuminen kehittämishankkeisiin aluetasolla on lähinnä välillinen. RR-rahoitusta myöntää myös ELY-keskus (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). Hankkeella on ollut tapaamisia ELY-keskuksen rahoittamien hankkeiden kanssa: 1. Pohjois-Karjalan TEtoimisto, joka vastaa matkaoppaiden koulutusohjelmasta. Tapaamisessa ehdotettiin, että koulutusohjelman suunnittelijat sisällyttävät ohjelmaan moduulin, jossa käsitellään senioreita matkailun asiakkaina. Moduulissa voitaisiin käsitellä esimerkiksi esteettömyysasioita sekä palveluosaamista ja -taitoja. Tapaaminen suunnittelijoiden kanssa pidettiin 15.4.2014, jolloin sovittiin, että nämä asiat huomioidaan seuraavan koulutuskokonaisuuden suunnittelussa. 2. Tapaaminen Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiirin edustajien kanssa, jotka toteuttavat lintu-luontomatkailuhanketta (Luontomatkailu Lentoon -esiselvityshanke). Hanketta rahoittaa ELY-keskus. Sovittiin, että hankkeen ohjausryhmän jäsen ELY-keskuksesta (samalla myös TOURAGE-hankkeen alueellisen työryhmän jäsen) kertoo hankekoordinaattoreille TOURAGE-hankkeesta. TOURAGE järjesti tapaamisen lintu-luontomatkailuhankkeen kanssa 19.5.2014. Todettiin, että seniorit voisivat olla yksi jatkohankkeen kohderyhmistä. Jatkohanke käynnistynee vuoden 2015 alussa. Hankekoordinaattorit ovat yhteydessä Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon kun jatkohanke käynnistyy. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on hyväksynyt maaseudun kehittämisen tueksi uuden maaseutupoliittinen kokonaisohjelman vuosille 2014 2020, joka korostaa paikallisten olosuhteiden huomioon ottamista maaseudun kehittämisessä ja päätöksenteossa. Kokonaisohjelmassa on viisi teemaa (Osallisuus ja lähidemokratia, Asuminen ja palvelut, Infrastruktuuri ja maankäyttö, Elinkeinot ja osaaminen, Ekosysteemipalvelut), jotka sisältävät yli 60 käytännön toimenpidettä. Ohjelmaa toteutetaan laajan verkoston avulla. Lisäksi valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitus kytketään aikaisempaa tiiviimmin kokonaisohjelman toteuttamiseen. Maaseutuohjelman kautta on mahdollista rahoittaa matkailuun kytkeytyviä hankkeita. Rahoitusta haetaan ELY-keskuksen ja paikallisten Leaderryhmien kautta. Tukien arvioidaan olevan haettavissa vuoden 2015 alussa. Matkailuhankkeita on mahdollista rahoittaa, jos ne liittyvät yrittäjyyden kehittämiseen. Karelia ENI CBC:n sisältöjä ei ole vielä määritelty. Matkailu kytkeytynee jokaiseen ohjelman teemaan (kulttuuri, ympäristö, hyvinvointi, raja, elinkeinoelämä). Syyskuussa 2014 hankkeen toimijat tapasivat matkailualan toimijoita sekä Karelia ENPI CBC-ohjelman Petroskoin sivutoimipisteen edustajan Petroskoissa Karjalan tasavallassa. Tapaamisissa keskusteltiin seniorimatkailun kehittämismahdollisuuksista ja yhteistyöstä. 21

4.2.2 Erillisohjelmat ja EAY Pohjois-Karjalan maakuntaliitto osallistuu hanketoimintaan hakijana erityisesti EU:n erillisohjelmien ja Euroopan alueellisen yhteistyön-ohjelmien (EAY) kautta. Myös muiden alueen toimijoiden osallistumista ko. ohjelmien hankkeisiin kannustetaan. Muun muassa seuraavat ohjelmat rahoittavat myös matkailuun liittyviä hankkeita: Horisontti 2020, COSME, Creative Europe, LIFE+, Erasmus+ (erillisohjelmat), INTERREG EUROPE (alueiden välisen yhteistyön ohjelmat), INTERREG Itämeren alueen ohjelma sekä Pohjoinen periferia ja Arktinen -ohjelma (valtioiden välisen yhteistyön ohjelmat). Vuonna 2013 komission yritys- ja elinkeinotoiminnan pääosasto avasi CIP-ohjelman alla (nykyisin COSME) kaksi erillistä hakua, joista toinen liittyi esteettömään matkailuun ja toinen seniorimatkailuun. TOURAGE-hankkeen aikana Pohjois-Karjalan maakuntaliitto alkoi suunnitella spin-off -hanketta yhdessä muiden organisaatioiden kanssa. Hakemus suunniteltiin jätettäväksi sopivaan ohjelmaan, esimerkiksi COSME ja INTERREG Itämeren alueen ohjelma. Hakemusta ei ole vielä jätetty. Rahoituskanavia voi löytyä myös muilta sektoreilta (esim. hyvinvointi ja ikääntyminen), joten erillisrahoituksia seurataan myös muiden komission pääosastojen kautta (esim. DG SANCO, DG EAC, DG AGRI, DG REGIO). Toimenpiteet: Seurataan ohjelmien sisältöjä ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia seniorimatkailuhankkeille. Tiedotetaan alueen toimijoita avoimista hauista ja tuetaan heitä hankkeiden suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto voi osallistua hankkeisiin partnerina tai hakijana soveltuvuuden mukaan (riippuen ohjelmasta ja sen toimenpiteistä). Varmistetaan hankkeen päättymisen jälkeen tiedonkulku soveltuvien hakujen aukeamisesta maakuntaliiton ja muiden keskeisten toimijoiden välillä (kappale 4.1). Tuetaan hankevalmisteluja ja hyödynnetään TOURAGE-hankkeen aikana syntynyttä verkostoa partnereiden haussa. Osallistutaan EU:n seniorimatkailualoitteen valmisteluun yhteistyössä Euroopan komission kanssa (pääpartneri osallistui asiantuntijatyöryhmään). 4.2.2.1 COSME yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva EUohjelma Ohjelman tarkoituksena on edistää pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia, kansainvälistymistä, pääsyä markkinoille, yrittäjämyönteistä ilmapiiriä sekä kestävää kilpailua ja kasvua. Ohjelmasta rahoitetaan myös matkailualan hankkeita ja vuosien 2014 2015 aikana avautuu vähintään kaksi seniorimatkailuun liittyvää hakua. Hakujen sisältö keskittyy hiljaisen sesongin ja välikauden ulkopuolisen matkailun kehittämiseen 22