taskutilasto 2015
Espoon historiaa sivu 4 Nähtävyyksiä & Espoon kartta sivu 8 Alue sivu 10 Ympäristö sivu 11 Väestö sivu 12 Väestön koulutusja tulotaso sivu 15 Työmarkkinat sivu 16 Matkailu & Liikenne sivu 18 Rakentaminen sivu 19 Asuminen sivu 20 hoito- ja hoivapalvelut sivu 21 opetus & kulttuuri ja vapaa-aika sivu 22 Kaupungin talous sivu 24 Kaupungin henkilöstö sivu 25 Kaupungin hallinto sivu 26 2
Espoo.fi Espoo.fi kertoo kaupungin toiminnasta, palveluista ja päätöksenteosta. Voit seurata vireillä olevia asioita sekä osallistua ympäristön ja palveluiden suunnitteluun. Voit myös antaa palautetta ja keskustella. Ajantasainen tieto kaupungin palveluista yhteystietoineen on Internetissä osoitteessa: Espoo.fi > Palveluhakemisto A-Ö Ajantasainen tieto kaupungin tapahtumista yhteystietoineen on Internetissä osoitteessa: Espoo.fi > Tapahtumia 3
Historiaa Espoon Muuralasta löydettiin vuonna 1920 mammutin poskihammas, jonka iäksi on todettu vähintään 43 000 vuotta. Vanhimmat merkit Espoossa ihmisasutuksesta, kivikauden metsästäjistä, ovat 9000 vuoden takaa. Uudet asukkaat kivikauden loppupuolella toivat tullessaan maanviljelytaitoja. Pronssikaudella, alkaen noin 3500 vuotta sitten, ainakin merkkihenkilöt haudattiin näkyville paikoille kallioille kivistä koottuihin röykkiöihin. Espoossa tällaisia pronssikautisia röykkiöhautoja on yli 70. Rautakaudelta löytöjä on Espoosta melko vähän, mutta Taavinkylästä on löytynyt rautakautinen kalmisto. Sieltä löytyi kaksi pronssista kaularengasta. Ruotsalaiset uudisasukkaat asuttivat Uudenmaan rannikkoa 1200-luvulla. Espoossa oli todennäköisesti vähän suomalaista asutusta jo ennen ruotsalaisten uudisasukkaiden tuloa. Uudisasukkaat asettuivat Gumbölenjoen ja Mankinjoen yhtymäkohtaan ja kylälle annettiin nimeksi Espåby. Kylän 4
nimi saattaa viitata joen rannalla kasvaneisiin haapoihin (ruots. äspe=haapa). Aluksi Espoo oli Kirkkonummen alainen kappeliseurakunta, mutta jo 1400-luvulla Espoosta tuli itsenäinen pitäjä. Vanhin nykyisin tunnettu kirjallinen maininta Espoosta on vuodelta 1431. Tutkimusten perusteella on päätelty, että Espooseen rakennettiin puukirkko jo 1300-luvun jälkipuoliskolla. Itsenäinen seurakunta Espoosta tuli vuonna 1458 ja puukirkon tilalle rakennettiin kivikirkko vuosina 1485 1490. Kustaa Vaasan aikana ja aloitteesta Espooseen perustettiin kuninkaankartano Mankbyn ja Espåbyn kylien alueella. Maanvaihtosopimus kruunun ja kylien talonpoikien välillä solmittiin kesäkäräjillä 27.8.1556. Kuninkaankartanon perustamispäivänä elokuun 27. vietetään nykyään Espoo-päivää. Espoon kuninkaankartanon toiminta päättyi 1632, kun se siirtyi palkkiona sodassa kunnostautuneelle Gustaf Hornille. Isovihan aikana 1700-luvun alussa espoolaisilla oli vaikeat ajat. Venäläiset joukot majoittuivat Suuren rantatien varteen Bembölen ja Södrikin kyliin, ja talonpojat joutuivat lähtemään pakoon taloistaan 5
Historiaa ja etsimään turvaa muualta. Vaurautta ja toimeliaisuutta espoolaisille sen sijaan toi Viaporin linnoituksen rakentaminen 1700-luvun puolesta välistä lähtien. Jo 1600-luvulla nykyiseen Leppävaaraan perustettu Albergan kartano sai uudeksi omistajakseen Viaporin upseerin Carl Tersmedenin. Kartanossa vietettiin vilkasta seuraelämää ja sinne rakennettiin komea puutarha. Nykyisen Espoon keskuksen alueelle perustettiin lasaretti eli sairaala Viaporin sotilaita varten ja siitä kehittyi suosittu terveyslähde, jonka toiminta jatkui 1800-luvun puoliväliin saakka. 1700-luvun lopussa perustettiin Laajalahteen Ruukinrantaan fajanssitehdas, jossa valmistettiin mm. uunikaakeleita ja erilaisia ruukkuja. Senaattori Carl Johan Walleen osti Träskändan kartanon vuonna 1820 perheensä kesäisen seuraelämän tukikohdaksi. Hänen tytärpuolensa Aurora Karamzinin omistajakautena vuosina 1840-1895 kartano tuli monin tavoin tunnetuksi. Varakas ja hyväntekeväisyydestään tunnettu Aurora Karamzin teki kartanostaan ja etenkin sen puistosta yhden Suomen komeimmista. Kartano kuitenkin paloi 1888 ja puisto kärsi pahoin 6
historiaa myrskyssä 1890. Kasvava Helsinki tarjosi 1800-luvun lopulta lähtien hyvät markkinat espoolaisille teollisuusyrityksille. Espoonlahden alueelle keskittyi tiiliteollisuutta ja Soukkaan muodostui vireä puuseppäyhteisö. Rantaradan valmistuminen vuonna 1903 helpotti uusien asukkaiden ja teollisuuslaitoksien asettumista Espooseen. Kauklahdessa oli tiilitehtaiden lisäksi merkittävää lasiteollisuutta aina 1950-luvun alkuun saakka. Espoon voimakas kehitys alkoi 1950-luvulla. Väestömäärä kasvoi nopeasti, rakentaminen kiihtyi ja palveluelinkeinoista tuli suurin työllistäjä. Kansainvälisten esikuvien innoittamana puutarhakaupunki Tapiolaa alettiin rakentaa vuonna 1953 Espoon maalaispitäjässä. Vuonna 1963 Espoosta tuli kauppala ja vuonna 1972 kaupunki. Espoo on ollut vuodesta 1990 Suomen toiseksi suurin kaupunki ja vuoden 2015 alussa asukkaita oli 265 543. Suomenkielestä tuli enemmistön kieli 1940-luvun lopulla, siihen asti Espoossa oli ollut ruotsinkielisten enemmistö. Nykyään Espoossa puhutaan yli 130 kieltä ja vieraskielisen väestön määrä on noin 35 000 henkeä. 7
A1 2 3 4 5 B C D ESPOON KESKUS KAUNIAINEN LEPPÄVAARA E TAPIOLA F G ESPOONLAHTI MATINKYLÄ
nähtävyyksiä Kirkkoja Kauklahden kappeli... E1 Espoon tuomiokirkko...d3 Ekumeeninen keskus...b3 Leppävaaran kirkko...d5 Myöhempien Aikojen PyhienJeesuksen Kristuksen Kirkko (Helsingin temppeli, mormoni)...d5 Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkko (ortodoksi)...e5 Tapiolan kirkko...e5 Olarin kirkko...e4 Espoonlahden kirkko...f2 Soukan kappeli...g3 Museoita ja kohteita Espoonkartano... E1 Koulumuseo Lagstad...D2 Bembölen kahvitupa...d3 Glims talomuseo...d3 Suomen luontokeskus Haltia...B1 Espoon Automuseo...B3 Marketan puisto...c3 Träskändan puisto...d3 Albergan kartano...d5 Kotiseututalo Parkvilla...D5 Sellosali, musiikkisali...d5 Laajalahden lintuvesi...e5 Villa Elfvikin luontotalo...e5 Gallen-Kallelan Museo...D5 Aalto-yliopisto...E5 Dipoli...E5 Teknologiakeskus Innopoli...E5 Kivimuseo...E5 Polyteekkarimuseo...E5 Näyttelykeskus WeeGee: EMMA - Espoon modernin taiteen museo, Espoon kaupunginmuseo KAMU, Helinä Rautavaaran museo, Suomen lelumuseo Hevosenkenkä, Suomen Kellomuseo, Futuro-talo...E5 Espoon kulttuurikeskus...e5 Galleria AARNI...E5 Espoon kaupunginteatteri...e5 Haukilahden vesitorni...f4 Huvilamuseo Villa Rulludd... F3 Liikunta ja vapaa-aika Nuuksion kansallispuisto...b1 Solvallan urheiluopisto...b1 Solvalla Swinghill...B1 Vesipuisto Serena & Serena Ski...A3 Leppävaaran urheilupuisto...d5 Vermon ravirata...d5 Tapiolan urheilupuisto...e4 Espoon saaristo...g4 9
Alue Lentoetäisyydet eräisiin kaupunkeihin km 4 5 3 2 1 Tampere 143 Turku 150 Oulu 513 Tallinna 101 Pietari 282 Tukholma 399 Bryssel 1 646 Lontoo 1 847 Naapurikunnat 1 Helsinki, 2 Vantaa, 3 Nurmijärvi, 4 Vihti, 5 Kirkkonummi, Kauniainen (Espoon sisällä) Espoon pinta-ala 528 km 2 Maa-alue 312 km 2 Vesistöä, 216 km 2 josta merialue 198 km 2 Merenrannikkoa 58 km Espoon korkein kohta 114,2 m Velskolassa Saaria 165. Suurin saari Pentala Järviä 95, Suurin järvi Bodom Asukkaita 1.1.2015 / maa-km 2 851 10
Ympäristö Maanomistus 31.12.2014 Espoon kaupunki 34,7 % Muut 65,3 % Ilmasto (Helsinki) Keskilämpötila vuonna 2013 7,8 o C lämpimin kuukausi, keskilämpötila (heinäkuu) 18,1 o C kylmin kuukausi, keskilämpötila (maaliskuu) -5,2 o C Veden kulutus 2012 2013 Asukasta kohti päivässä, litraa 214 216 Jätehuolto 2012 2013 Jätteen käsittelypaikalle loppusijoitettavan sekajätteen määrä Espoossa kg/as/a 214 210 Espoon luonnonsuojelualueet Natura 2000 -alueet: Nuuksio (Espoo, Vihti, Kirkkonummi) 5 645 ha, Espoonlahti - Saunalahti (Espoo, Kirkkonummi) 223 ha, Laajalahden lintuvesi 192 ha, Matalajärvi 112 ha, Bånbergetin aarnialue 18 ha, Vestra 369 ha (Espoo-Vantaa). Luonnonsuojelualueita yhteensä 83 kpl (3 174 ha), joista 40 kpl on kaupungin omistuksessa. Lisäksi 54 luonnonmuistomerkkiä ja 32 suojeltavaa luontotyyppiä. 11
Väestö Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki vuodesta 1990 alkaen. Espoon väestö 1901 2015 ja ennuste 2016-2050 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 2040 2050 Kielijakauma (%) Espoo 2000 Espoo 2014 Koko maa 2014 Suomenkielisiä 86,8 80,0 89,3 Ruotsinkielisiä 9,4 7,8 5,3 Muunkielisiä 3,8 12,2 5,4 12
väestö Ikä- ja sukupuolijakauma (%) yli 75-vuotiaita 65 74-vuotiaita 40-64-vuotiaita 20 39-vuotiaita 16 19-vuotiaita 7 15-vuotiaita 0 6-vuotiaita 5 10 15 20 25 30 35 % Koko maa 2014 Espoo 2014 Espoo 2000 Väestö suuralueittain 1.1.2014 1 Suur-Leppävaara 64 314 2 Suur-Tapiola 43 989 3 Suur-Matinkylä 37 338 4 Suur-Espoonlahti 52 465 5 Suur-Kauklahti 7 998 6 Vanha-Espoo 39 031 7 Pohjois-Espoo 11 175 5 6 4 7 3 1 2 13
Väestö Kansalaisuus (%) 2000 2014 Suomen kansalaisia 96,8 91,4 Ulkomaiden kansalaisia 3,2 8,6 Uskontokunta (%) 2000 2014 Luterilaisia 80,5 66,6 Ortodokseja 1,1 1,3 Muita 1,3 2,0 Uskontokuntiin kuulumattomia 17,1 30,1 Väestönmuutokset 2000 2012 2013 Syntyneitä 3 143 3 447 3 532 Kuolleita 1 060 1 309 1 341 Espooseen muuttaneita 15 004 19 297 18 308 Espoosta muuttaneita 13 423 17 071 16 573 Muuttovoitto 1 581 2 226 1 735 Väkiluvun korjaus -60 21 3 Väestönlisäys 3 604 4 385 3 929 14
väestön koulutus- ja tulotaso Espoon koulutustaso on maan toiseksi korkein. 15 vuotta täyttäneen väestön koulutusjakauma 31.12.2013, % 50 40 30 20 10 ESPOO HELSINKI VANTAA KOKO MAA ESPOO HELSINKI VANTAA KOKO MAA ESPOO HELSINKI VANTAA KOKO MAA Vain perusaste Keskiaste Korkea-aste Valtionveronalaiset tulot tulonsaajaa kohti 2013 Espoo Koko maa euro/vuosi 39 900 28 300 muutos-% 2005-2013 27,9 30,4 15
työmarkkinat Työvoima on työllisten ja työttömien summa. väestö toiminnan mukaan 31.12.2013 100 % 80 Muut Opiskelijat, koululaiset Eläkeläiset 60 40 0-14 -vuotiaat Työttömät 20 Työlliset 0 ESPOO KOKO MAA Työllisyys ja Työttömyys 2012 2013 2014 Työttömiä 31.12. 8 463 11 155 13 368 Työpaikkaomavaraisuus 31.12.2012 96,0 % Työllisyysaste 2014 (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus) 73,0 % Työttömyysaste 31.12.2014 8,4 % 16
työmarkkinat Työllinen työvoima ja työpaikat toimialoittain 31.12.2012 toimiala Työllinen työvoima % Työpaikat % Maa- ja metsätalous 263 0,2 217 0,2 Sähkö, lämpö, vesi, ja jätehuolto 1 158 0,9 1 862 1,5 Teollisuus 11 655 9,3 14 319 11,8 Rakentaminen 5 718 4,5 5 854 4,8 Kauppa, majoitus, ravitsemistoiminta 28 417 22,5 29 992 24,7 Informaatio ja viestintä 11 253 8,9 10 911 9,0 Rahoitus, vakuutus 5 339 4,2 3 745 3,1 Kiinteistöala 1 373 1,1 1 069 0,9 Asiantuntijapalvelu 21 829 17,3 20 049 16,5 Julkinen hallinto ja palvelut 31 683 25,1 26 884 22,2 Muut palvelut 6 160 4,9 4 946 4,1 Tuntematon 1 402 1,1 1 405 1,2 Yhteensä 126 250 100 121 253 100 Vuonna 2014 Espoossa oli noin 7000 aidosti toimivaa yritystä. 17
matkailu & liikenne Matkailu 2010 2014 Yöpymisiä majoitusliikkeissä, 278 107 356 100 joista ulkomaalaisia, % 40,9 43,8 Matkailuneuvonta Matkailuneuvontaa saa yhteispalvelupisteistä puh. (09) 8165 7070 Visit Espoo www.visitespoo.fi Espoon keskus Virastotalo 3, Kirkkojärventie 4 Leppävaara Sello, Leppävaarankatu 9 Matinkylä Iso omena, Piispansilta 11 S 20 Espoonlahti Lippulaiva, Espoonlahdenkatu 4 Kalajärvi Ruskatalo, Ruskaniitty 4 Tapiola Espoon Kulttuurikeskus, Kulttuuriaukio 2 Liikenne 2010 2013 Henkilöautoja 31.12. 116 312 127 105 1 000 asukasta kohti 469 487 Tieliikenneonnettomuuksia 822 560 Liikennesuorite Milj.ajon.km/vuosi 1 584 1 584 18
rakentaminen Rakennuskanta 31.12. 2010 2014 Rakennuksia yhteensä 34 689 36 263 Asuinrakennuksia 31 379 32 841 pientaloja 28 807 30 106 kerrostaloja 2 572 2 735 Muita rakennuksia 3 310 3 422 Kesämökkejä 1 615 1 622 Rakennustuotanto Espoossa 2005 2014, 1 000 kerros-m 2 400 350 300 250 200 150 100 50 Muut rakennukset Asuinrakennukset 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Asuntotuotanto 2010 2014 Valmistuneita asuntoja yhteensä 2 170 2 212 pientaloihin, % 29,1 24,7 kerrostaloihin, % 70,9 75,3 Pinta-ala / asunto, m 2 76 76 19
asuminen Asuntokanta 31.12. 1990 2000 2013 Asuntojen määrä yhteensä 72 369 93 149 121 624 pientaloissa, % 41,1 42,8 41,1 kerrostaloissa, % 56,4 55,7 57,8 Omistusasuntoja, % 67,1 53,6 55,6 Asuntojen keskikoko, m 2 77 79 81 Pinta-ala / asukas, m 2 31 34 36 Vanhojen osakehuoneistojen velaton hinta (euro/m 2 ) 2013 2014 Muutos-% Rivitalot 3 408 3 395-0,4 Kerrostalot 3 323 3 382 1,8 Asuntokunnat 1.1.2014 vähintään viiden hengen 5,9 % neljän hengen 12,9 % yhden hengen 35,6 % kolmen hengen 13,6 % 20 kahden hengen 32 %
hoito- ja hoivapalvelut Terveyskeskuskäynnit 2010 2014 Käynnit lääkärillä 177 810 203 273 Lastenneuvolat 80 736 87 154 Äitiysneuvolat 62 268 46 178 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto 80 733 96 282 Hammashoitolat 171 049 206 773 kunnallisia Vanhusten palveluja 2010 2014 Vanhainkotipaikkoja 331 265 Palvelutaloasuntoja 81 81 Palveluasumispaikkoja * 796 1 006 Päivähoito 2010 2014 Lapsia hoidossa yhteensä 14 653 15 975 Kaupungin päiväkodeissa 9 120 10 777 Kaupungin perhepäivähoidossa 1 263 985 Lapsia yksityisistä päiväkodeista ostetuilla paikoilla 2 297 2 154 Yksityisen hoidon tuella hoidettuja lapsia 1 973 2 059 Kunnallisia päiväkoteja 158 165 Asukaspuistoja 14 15 * kaupungin oma toiminta ja ostopalvelut yhteensä 21
opetus & kulttuuri ja vapaa-aika Espoossa sijaitsevat oppilaitokset ja oppilasmäärät 2014 kouluja oppilaita Peruskoulut 90 28 477 Päivälukiot 12 5 079 Aikuislukiot 1 340 Ammatilliset oppilaitokset (2013) 3 11 462 Ammattikorkeakoulut (2013) 2 6 467 Yliopistot (2013) 1 13 470 Työväenopisto 2013 kursseilla kävijöitä 53 219 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja 2013 Kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto Kirjastoja 15, laitoskirjastoja 1, kirjastoautoja 2. Kävijöitä 3,6 milj. Lainaajia 110 353, lainauksia lainaajaa kohti 37. Kaupunginmuseo Näyttelyitä 8, kävijöitä 46 861. Toimipisteet: KAMU, Glims talomuseo, Lagstadin koulumuseo, Huvilamuseo Villa Rullud. Kulttuurikeskus Yleisötilaisuuksia 520, joissa kävijöitä 114 837. 22
kulttuuri ja vapaa-aika Tapiola Sinfonietta (kaupunginorkesteri) Konsertteja 94, kuulijoita 31 671. Espoon kaupunginteatteri esityksiä 148, yleisöä 32 789. Nuorisotoimi Nuorisotiloja 19, nuorison neuvontapisteitä 1, avustettuja nuorisoyhdistyksiä ja -toimintaryhmiä 89. Liikuntapaikat Kävijöitä Urheiluhallit 431 555 Uimahallit 997 188 Jalkapallohalli 124 458 Jäähallit 534 830 Urheilupuistot 968 938 Kuntosalit 249 766 Pallokentät noin 600 000 Venesatamia 10, venepaikkoja 4 300. Ulkoilusaaria 11. Saaristoliikenteessä 43 543 matkustajaa. Tenniskenttiä 7. Uimarantoja 21. Avantoja 8. Hiihtolatuja lähes 200 km. Luistelukenttiä yli 100. Kuntoratoja ja ulkoilureittejä yli 100 km. 23
kaupungin talous Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelman tiedot milj. euroa euro/ asukas Toimintatuotot 279 1 069 Valmistus omaan käyttöön 50 Toimintakulut -1 574-6 036 Toimintakate -1 245-4 776 Vuosikate 165 Poistot ja arvonalentumiset -109-417 Tilikauden tulos 56 215 Taseen loppusumma 3 217 Omavaraisuusaste 81,6 % Lainamäärä 31.12. 212 812 Konsernin lainakanta 31.12. 1 883 7 222 Verotulot yhteensä 1 307 5 012 Tuloveroprosentti Tuloveroprosentti 17,75 % vuosina 2010 2013 Tuloveroprosentti 18,00 % vuosina 2014 24
kaupungin henkilöstö Tekninen ja ympäristötoimi Palveluliiketoimi Konsernihallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Kaupungin henkilöstö 31.12. Toimiala 2014 % Konsernihallinto 100 0,7 Sosiaali- ja terveystoimi 3 595 25,6 Sivistystoimi 7 469 53,2 Tekninen ja ympäristötoimi 619 4,4 Palveluliiketoimi 2 268 16,1 Yhteensä 14 051 100 Henkilöstöä / 1000 asukasta 52,6 25
kaupungin hallinto Kaupunginvaltuuston kokoonpano 1.1.2015 Jäseniä yhteensä 75 Kansallinen Kokoomus (Kok.) 29 Vihreä liitto (Vihr.) 13 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) 10 Perussuomalaiset (PS) 10 Ruotsalainen kansanpuolue (SFP) 6 Suomen Keskusta (Kesk.) 2 Vasemmistoliitto (Vas.) 2 Kristillisdemokraatit (KD) 2 Vårt Esbo - Meidän Espoomme 1 Kaupunginvaltuusto (75 jäsentä), puheenjohtaja Jyrki Kasvi (Vihr.) Kaupunginhallitus (15 jäsentä), puheenjohtaja Ari Konttas (Kok.) Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupungin toimialajohto Olli Isotalo, teknisen toimen johtaja Juha Metso, perusturvajohtaja Sampo Suihko, sivistystoimenjohtaja Mauri Suuperko, liiketoimintajohtaja 26
yhteispalvelupisteet Yhteispalvelupisteet puh. (09) 8165 7070 Espoon keskus Virastotalo 3, Kirkkojärventie 4 Leppävaara Sello, Leppävaarankatu 9 Matinkylä Iso omena, Piispansilta 11 S 20 Espoonlahti Lippulaiva, Espoonlahdenkatu 4 Kalajärvi Ruskatalo, Ruskaniitty 4 Tapiola Espoon kulttuurikeskus, Kulttuuriaukio 2 Espoon kaupungin taskutilasto Julkaisija: Espoon kaupunki, Kaupunkitieto Käyntiosoite: Asemakuja 2 C Postiosoite: PL 631, 02070 ESPOON KAUPUNKI Puhelinvaihde (09) 81621 Sähköposti: tieto@espoo.fi www.espoo.fi/tieto Ulkoasu: FARM / Antti Kangassalo Taitto: FARM / Antti Kangassalo Painopaikka: joutsen median painotalo oy ISSN 1458-1906 27